Wallinheimo Sinuhe

Arvoisa puhemies! Oppositio kysyy, pitäisikö Suomen muuttaa talouspolitiikan suuntaa. Vastaan suoraan: tämän hallituksen ei pidä palata politiikkaan, jossa velkaantumisen annetaan jatkua ilman uskottavia uudistuksia ja vastuullista suunnitelmaa suunnan kääntämiseksi. Suomi ei ole tässä tilanteessa siksi, että uudistuksia olisi tehty liikaa. Suomi on tässä tilanteessa siksi, että niitä tehtiin liian vähän ja aivan liian myöhään. Arvoisa puhemies! Hallitus aloitti työnsä tilanteessa, jossa julkinen talous oli syvästi alijäämäinen, velka kasvoi nopeasti ja talouskasvu käytännössä oli pysähtynyt. Sen jälkeen maailma ympärillämme muuttui vielä vaikeammaksi. Venäjän hyökkäyssota, korkojen raju nousu, Euroopan teollisuuden heikkous ja maailmantalouden epävarmuus iskivät erityisen kovaa juuri Suomen kaltaiseen vientivetoiseen maahan. Mutta nämä kriisit eivät poista Suomen perusongelmaa: työtä on liian vähän, menoja liian paljon ja velkaa on otettu liian pitkään ilman riittäviä rakenteellisia uudistuksia. Siksi tämä hallitus tekee sen, mikä on välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Oppositio syyttää hallitusta velkaantumisesta — puhutaan siis hetki rehellisesti siitä, mistä velka syntyy: Väestö ikääntyy, puolustukseen on pakko panostaa, ja aiempien vuosien velkojen korot tulevat nyt maksettaviksi. Pelkästään tänä vuonna Suomen korkomenot ovat yli kolme miljardia euroa — kolme miljardia euroa —, rahaa, joka ei mene kouluihin, hoitoon eikä vanhusten palveluihin vaan korkoihin. Se on ilmaisen velan todellinen hinta. Arvoisa puhemies! Ero hallituksen ja opposition välillä ei ole siinä, otetaanko vaikeassa maailmantilanteessa velkaa. Ero on siinä, yritetäänkö velkaantumisen suuntaa oikeasti kääntää vai ei. Tämä hallitus on tehnyt noin kymmenen miljardin euron päätökset julkisen talouden vahvistamiseksi — vaikeita päätöksiä, kyllä, mutta vastuullisia päätöksiä, koska tätä velkavuorta ei pääse pakoon yksikään puolue. Ainoa kysymys on, hoidetaanko ongelmat ajoissa hallitusti vai myöhemmin pakon edessä paljon kivuliaammin. Arvoisa puhemies! SDP puhuu jatkuvasti reilummasta vaihtoehdosta, mutta mikä se vaihtoehto todellisuudessa on? Toisena päivänä SDP vastustaa säästöjä, toisena päivänä se vaatii miljardiluokan lisäsopeutuksia. Yksi SDP:n edustaja hyökkää velkajarrua vastaan, toinen vaatii hallitusta kiristämään sitä. Linjat vaihtuvat viikosta toiseen. Samaan aikaan Antti Lindtman nostaa Espanjan Suomelle talousmalliksi. Arvoisa puhemies! Puhutaan sitten Espanjasta: Espanja on saanut EU:lta valtavat elvytysmiljardit, Suomi oli maksajan roolissa. Espanjan elintaso on edelleen selvästi Suomea matalampi, ja Espanjan kasvua ylläpitää suuri määrä matalapalkkaista työvoimaa, heikkoja työehtoja ja harmaata taloutta. Onko tämä todella SDP:n malli Suomelle? Ja mikä kaikkein ironisinta, Espanjan sosialistihallitus teki kriisin aikana juuri sellaisia sopeutuksia, joita SDP Suomessa vastustaa: julkisen sektorin palkkoja leikattiin, eläkkeitä jäädytettiin. Tässä näkyy koko opposition ristiriita. Arvoisa puhemies! Vasemmisto-oppositio yrittää jatkuvasti rakentaa kuvaa siitä, että Suomi olisi romahtamassa, mutta todellisuus kertoo myös jotain muuta: Suomeen investoidaan, teollisuus näyttää elpymisen merkkejä, kasvuyritykset keräävät ennätysmäärän pääomia ja ostovoima alkaa vahvistua. Hallitus on keventänyt työn verotusta, panostanut tutkimukseen, koulutukseen ja turvallisuuteen, lisännyt sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta miljardiluokassa ja samalla tehnyt uudistuksia, joilla Suomeen syntyy enemmän työtä ja kasvua, mutta opposition vastaus lähes kaikkeen on ”ei käy”. Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskuntaa ei pelasteta lupaamalla kaikille kaikkea velkarahalla. Se pelastetaan työllä, kasvulla, yrittäjyydellä, investoinneilla ja vastuullisella taloudenpidolla. Juuri sitä tämä hallitus nyt tekee. Suomi tarvitsee tässä ajassa ennen kaikkea realismia, vakautta ja päätöskykyä, ei poukkoilevaa linjattomuutta, ei velkapopulismia eikä jatkuvaa synkkyyden maalaamista. Kokoomus valitsee työn, kokoomus valitsee kasvun, kokoomus valitsee vastuun, ja siksi hallituksen linja on oikea.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään Yleisradion hallintoneuvoston kertomusta vuodelta 25. Tämä ei ole vain yhden yhtiön vuosiraportti, tämä on katsaus suomalaisen demokratian, yhteiskunnallisen vakauden ja luotettavan tiedon tilaan aikana, jolloin maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Median toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Kansainvälinen kilpailu kiristyy. Teknologinen kehitys muuttaa ihmisten median käyttöä. Sosiaalinen media, algoritmit ja kansainväliset alustat haastavat perinteisiä toimintamalleja. Samalla disinformaation, informaatiovaikuttamisen ja yhteiskunnallisen epävarmuuden merkitys kasvaa. Juuri tällaisena aikana luotettavan ja koko kansaa palvelevan julkisen median merkitys korostuu. Arvoisa puhemies! Yleisradion tehtävä on selkeä. Sen tulee tarjota jokaiselle suomalaiselle luotettavaa tietoa, sivistystä, kulttuuria, elämyksiä ja turvallisuutta yhdenvertaisesti koko maassa. Vuonna 25 Yle tavoitti viikoittain 91 prosenttia suomalaisista. Se on poikkeuksellisen kova saavutus aikana, jolloin median käyttö pirstaloituu jatkuvasti. Ylen digipalveluilla oli noin 1,3 miljoonaa aktiivista käyttäjää, ja Yle Areena on edelleen yksi Suomen käytetyimmistä ja arvostetuimmista mediapalveluista. Samalla Ylen uutisiin luottaa 81 prosenttia suomalaisista. Kansainvälisessä vertailussa Yle nähdään Suomen luotettavimpana uutismediana. Tämä ei ole itsestäänselvyys. Luottamus ansaitaan joka päivä ammattitaidolla ja avoimuudella. Luottamus on yhteiskunnan kovaa valuuttaa. Kun kriisi kohtaa, silloin ratkaisevaa ei ole viihdesisältöjen määrä vaan se, mistä suomalaiset saavat oikeaa, nopeaa ja luotettavaa tietoa. Arvoisa puhemies! Yle ei kuitenkaan elä irrallaan todellisuudesta. Hallintoneuvoston kertomus osoittaa, että yhtiössä on tehty mittavia säästötoimia. Vuonna 25 henkilöstömäärä oli keskimäärin 280 henkilötyövuotta pienempi kuin vuotta aiemmin. Säästöjä haettiin kiinteistöistä, ostopalveluista, matkustamisesta, ohjelmistoista ja palvelutarjonnasta. Muutokset ovat olleet vaikeita mutta välttämättömiä taloudellisen kestävyyden turvaamiseksi. Tämä on tärkeä viesti myös suomalaisille veronmaksajille. Julkisin varoin toimivan yhtiön on oltava tehokas, vastuullinen ja avoin. Siksi viime vuonna uudistettu Yle-laki oli tärkeä. Hallintoneuvostolle annettiin nimenomainen velvollisuus valvoa, että julkisen palvelun toteuttamiseen osoitetut varat käytetään avoimesti ja tehokkaasti. Tämä vahvistaa läpinäkyvyyttä ja vastuullista taloudenpitoa. Arvoisa puhemies! Ylen tehtävä ei ole vain kertoa Suomesta, sen tehtävä on myös rakentaa Suomea. Yle käyttää lähes 100 miljoonaa euroa kotimaisiin esitysoikeuksiin, tekijänoikeuskorvauksiin ja ohjelmatoiminnan palveluihin. Se rahoittaa kotimaisia elokuvia, dokumentteja ja draamaa. Se tarjoaa työtä tuhansille freelancereille ja vahvistaa koko suomalaista luovaa alaa. Yle palvelee suomeksi, ruotsiksi, saamen kielellä sekä useilla muilla kielillä. Se tekee sisältöä viittomakielellä, selkokielellä ja koko maahan. Tämä on julkisen palvelun ydin. Jokainen suomalainen kuuluu mukaan. Arvoisa puhemies! Katse on suunnattava myös tulevaisuuteen Ylellä. Nuorten median käyttö on jo lähes kokonaan digitaalista. Alle 45-vuotiaiden katseluajasta suuri osa kuluu suoratoistopalveluissa ja videopalveluissa. Kansainväliset alustat hallitsevat huomiotaloutta. Siksi Ylen on uudistuttava rohkeasti. Sen on kehitettävä digitaalisia palveluitaan, hyödynnettävä teknologiaa ja tekoälyä vastuullisesti sekä tavoitettava myös ne suomalaiset, jotka eivät enää avaa televisiota tai radiota. Julkisen palvelun media ei voi jäädä menneisyyden rakenteisiin. Sen on oltava siellä, missä suomalaiset ovat — myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Yleisradio täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Se on kulkenut Suomen rinnalla sodan, rauhan, jälleenrakennuksen, hyvinvointivaltion ja digitaalisen murroksen läpi. Eduskunnan tehtävänä ei ole ohjata sisältöä eikä puuttua journalismiin. Sen tehtävä on turvata vakaat pelisäännöt ja vastuullinen varojen käyttö. Kun maailma ympärillämme muuttuu epävarmemmaksi, tarvitsemme enemmän luotettavia instituutioita, emme vähemmän. Siksi vahva, uudistuva, tehokas Yle on myös tulevaisuudessa Suomen etu.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia edustaja Sirénille tästä keskustelualoitteesta. On hyvä, että puhumme EU:sta täällä. Ja kiitoksia itse asiassa hallitukselle ennakkovaikuttamisesta. Se näkyy muun muassa monivuotisissa rahoituskehyksissä ja siinä suunnitelmassa, mikä siellä on nyt tällä hetkellä pöydällä. Siellä panostetaan aivan oikeisiin asioihin: turvallisuuteen, puolustukseen, teknologiaan, tki:hin jne. osaamiseen. Se on hyvä meidän kannalta. Yksi asia, mikä tässä hiukan on nyt viime aikoina ruvennut askarruttamaan, on kilpailukykyrahasto. Puhuimme siitä viime viikolla Brysselissä, ja se tuntuu nyt tällä hetkellä kaikille maille olevan eri asia. Siellä monet kuvittelevat tätä rahaa menevän perusinfraan, muun muassa rautateihin tai sähkönsiirtoverkkoihin ja näin poispäin, ja meillehän tämä kilpailukykyrahasto tarkoittaa aivan muuta. Toivoisinkin, että nyt jatkoneuvotteluissa ottaisimme sen roolin, että haluamme sparrata sitä, että tämä menee nimenomaan hankkeisiin, jotka perustuvat avoimeen kilpailuun ja korkeaan laatuun, eivät mihinkään perusbulkkitavaraan, vaan nimenomaan korkeaan osaamiseen.