Vestman Heikki

Arvoisa puhemies! Yritän vielä nyt kerran vääntää tämän rautalangasta. Edustaja Viitasen puheenvuoron perusteella jäi sellainen käsitys, että SDP:lle olisi itseisarvo se, että jonkun verotus on korkea. [Pia Viitanen: Ei, tässä tilanteessa!] Verotuksen funktio on se, että me kyetään rahoittamaan nämä monet hyvät hyvinvointivaltion palvelut — koulutus, terveydenhuolto — pitämään yllä oikeusvaltiota, turvallisuutta, sisäistä turvallisuutta, maanpuolustusta. Ja kun on niin, että veroja laskemalla verotuotot voivat nousta — ja näin siis todella Ruotsissa tapahtui todistetusti, kun sikäläinen solidaarisuusvero poistettiin, verotuotot nousivat — niin minkä ihmeen takia tällaista veroa pitäisi ylläpitää? Kateudesta — se oli kysymysmerkki — vai mistä syystä? Eli veroja keventämällä on mahdollista saada lisää verotuottoja kaikkiin näihin hyviin asioihin, tärkeisiin asioihin, palveluihin. Tottahan semmoinen veronkevennys kannattaa tehdä. Kannustan tutustumaan tähän Lafferin käyrään, joka todella osoittaa sen, että tietyn pisteen jälkeen, kun verotus käy kerta kaikkiaan liian ankaraksi, [Jari Koskela: Saturaatiopiste!] — saturaatiopiste — verotuotot eivät enää nouse. Suomi on niin ankara verottaja, varsinkin ansiotuloissa, ylimmissä tulodesiileissä, että tämä veronkevennys johtaa siis parempiin verotuottoihin. Se kannatti tehdä. Kaikki voittavat.

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa keskustelua haluan kiittää kollegoita erinomaisista puheenvuoroista, jotka ovat tuoneet eläinten oikeuksiin ja asemaan liittyen hyvin erilaisia näkökulmia. Nostan kahdesta edellisestä erittäin tärkeästä puheenvuorosta, eli edustaja Elomaan ja edustaja Mehtälän puheenvuoroista, esille muutaman asian. Edustaja Mehtälä toi esille mielestäni perustellun huolen, että tämän kansalaisaloitteen tai tämänkaltaisen sääntelyn omaksuminen perustuslakiin voisi siis konkreettisesti tarkoittaa sitä, että ruokaa lähtisi pois pöydästä. Sitä se konkreettisesti voisi tarkoittaa. Nämä ovat esimerkiksi niitä perustavanlaatuisia muutoksia, joihin perustuslakivaliokunta mietinnössään viittasi. Edustaja Elomaan puheenvuorossa tuotiin esille se valitettava tosiasia, että Suomessa erittäin vakavista eläinsuojelurikoksista rangaistusasteikko on varsin lievä. Tämähän koskee ylipäätään Suomen kriminaalipolitiikkaa ehkä laajemminkin. Hyvä uutinen on se, että näiden rangaistusten kiristäminen merkittävässä määrin kuuluu lainsäätäjän harkintavaltaan, eli eduskunnan enemmistöllä on halutessaan mahdollisuus näitä rangaistuksia kiristää. Tämä on perustuslakivaliokunnan vakiintunut käytäntö, että mitä tulee rangaistusasteikkoihin, niin lainsäätäjän harkintavalta on laaja. Toinen edustaja Elomaan esiin tuoma erittäin tärkeä seikka on se, että me ei voida lainsäädännöllä korjata kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia. Tarvitaan todellakin keskustelua, yhteiskunnallista keskustelua, ja ihan lasten kasvatuksessakin täytyy ottaa huomioon se, että tällainen kunnioittavan kohtelun vaatimus koskee paitsi ihmisiä myös eläimiä. Jokainen kansalaisaloite vaatii mielestäni täällä eduskunnassa perusteellisen käsittelyn riippumatta sisällöstä. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta on huolella käsitellyt tämän kansalaisaloitteen. Haluan vielä tähän puheenvuorojen loppuun tuoda esille sellaisen argumentin tai ajatteluketjun, jonka esitin valiokunnan julkisen kuulemisen alussa. Tässä on lainaus yhdysvaltalaiselta tuomarilta ja oikeustieteilijältä Richard Posnerilta. Tämä on vapaa lainaus, olen sen itse kääntänyt. ”Oletetaan, että koira uhkaisi ihmisvauvaa, ja ainoa tapa estää koiraa puremasta vauvaa olisi aiheuttaa koiralle kovaa kipua, jopa enemmän kipua kuin koiran purema aiheuttaisi vauvalle. Kuka tahansa normaali ihminen — eivätkä vain vauvan vanhemmat —, myös filosofi silloin, kun hän ei tietoisesti filosofoi, sanoisi, että olisi hirviömäistä säästää koiraa kivulta, vaikka se vähentäisi maailman kokonaiskipua. En tunne velvollisuutta puolustaa tätä reaktiota. Se on moraalinen intuitio, joka on syvempi kuin mikään sen puolesta esitetty järkiperuste.” Ihminen on erityinen, näin sanoo minun moraalinen intuitioni. Se sanoo toisaalta, että myös eläimiä on kohdeltava kunnioittavasti ja hyvin. Eläimiä ja ihmisiä ei tule lainsäädännössä samaistaa, koska ihminen on erityinen.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustaja Koskista rakentavasta puheenvuorosta. Siinä kävi ilmi tämän meidän parlamentaarisen työn luonne tähän asti ja myös se huolellinen työ, jossa on pyritty varmistumaan siitä, että näitä suomalaisille todella tärkeitä oikeuksia, kotirauhan suojaa ja luottamuksellisen viestin salaisuutta, edelleen perustuslaissa suojataan ja niiden rajoittaminen mahdollistetaan vain vakavan rikollisuuden uhkan tai kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavan toiminnan perusteella. Pidän arvokkaana edustaja Koskisen näkemystä siitä, että tähän kiireellisyyteen otetaan kantaa perustuslakivaliokunnan kuulemisten ja arvion jälkeen. Toivottavasti sitten syksyllä meillä on täällä eduskunnan käsittelyssä tosiaan myös ne tavallisen lain toimivaltuudet, ja niitäkin voidaan sitten täällä valiokunnissa ottaa huomioon. Perustuslakivaliokunta tulee siis kuulemaan myös turvallisuusviranomaisia tästä sääntelytarpeesta ja nimenomaan tästä turvallisuusympäristön muutoksesta ja ottaa sitten tämänkin tiedon huomioon tehdessään tätä kiireellisyysarviointia. Työmme siis alkaa tämän lähetekeskustelun päätyttyä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Salissa väki vähenee, mutta halusin nyt vielä hieman summata yhteen tätä perustuslain muutosesityksestä käytyä keskustelua ja vielä kerrata, millainen parlamentaarinen prosessi tässä on taustalla: On tärkeää huomata, että tässä perustuslain muutosesityksessä, joka koskee siis perustuslain 10 §:ää, ei ole kyse hallituksen aloitteesta lähteneestä tai hallituspuolueiden keskenään valmistelemasta perustuslain muutoksesta. Perustuslakivaliokunta on kaikkiaan 14 kertaa kuluneen kymmenen vuoden aikana lausunnoissaan edellyttänyt hallituksen arvioivan perustuslain 10 §:n muutostarpeita ottaen huomioon muun muassa vakavan rikollisuuden uudet muodot ja tapahtuneen teknologisen kehityksen. Eli valiokunta on nimenomaisesti edellyttänyt muutostarpeiden arviointia. Toiseksi eduskunta on hyväksynyt viime kaudella sisäisen turvallisuuden selonteon johdosta yksimielisesti lausuman, että hallituksen tulee selvittää ja arvioida lainsäädännön kehittämistarpeet ja niiden pohjalta valmistella tarvittavat lainsäädäntöesitykset järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Tämä muutosesitys pohjaa näihin kannanottoihin. Lisäksi tätä perustuslain muutosesitystä on valmisteltu siis parlamentaarisen ohjausryhmän ohjauksessa. Ohjausryhmä on kokoontunut toistakymmentä kertaa vuoden aikana. Olemme kuulleet useita oikeusoppineita, laillisuusvalvojat sekä turvallisuusviranomaisia. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota eduskuntaryhmien lausuntoihin tästä perustuslain muutosesityksestä. Ohjausryhmässä hyvässä yhteistyössä SDP:n ja keskustan sekä hallituspuolueiden edustajat hyväksyivät lopulta kannanoton, jonka mukaan perustuslain muutoshanke voi edetä hallituksen esitykseksi eduskunnan käsittelyyn. Nyt olemme siis tässä vaiheessa. Tällaisella laajalla parlamentaarisella tuella valmisteltu hanke on saatettu eduskunnan käsittelyyn. Puhemies! Tulkitsen tätä käytyä keskustelua siten, että tälle hyvälle parlamentaariselle yhteistyölle on hyvät edellytykset myös tämän esityksen eduskuntakäsittelyssä. SDP:n edustajathan ilmaisivat aiemmin tukensa sinänsä tälle perustuslain muutoshankkeelle. Näin sitä keskustelua siis tulkitsin. Siinä keskustelussa tunnistettiin selkeästi turvallisuusympäristön perustavanlaatuinen muutos ja Venäjän uhka, jotka ovat tämän muutoshankkeen taustalla ja keskeisiä perusteluja. No, tämä parlamentaarinen ohjausryhmä ei siis ottanut nimenomaisesti kantaa perustuslain muutoksen kiireellisyyteen. Edelleen tulkitsen tätä keskustelua siten, että jos tässä joitain eri näkemyksiä on esiintynyt, ne ovat koskeneet tätä kiireellisyyttä, siis nyt nimenomaan niiden oppositiopuolueiden — tai SDP:n — taholta, jotka tätä lakihanketta ja sen saattamista eduskuntakäsittelyyn sinänsä tukivat. Sovimme silloin siinä parlamentaarisessa ohjeistusryhmässä, että tähän kiireellisyyteen palataan tavanomaisen ja huolellisen perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen. Eli en pidä tietenkään toivottavana sitä, että poiketen tästä tämä kiireellisyys torjuttaisiin ennen kuin tämän talon mietintövaliokunta on tehnyt huolellisen työnsä. Tietenkin vakava huoli muodostuu kyllä siitä, jos tällaisen isänmaan turvallisuuden kannalta kriittisen tärkeän lainmuutoksen kiireellinen voimaantulo torjutaan ennen kuin edustajilla laajasti tässä talossa on riittävät tiedot kiireellisyyden perusteista, jotka siis kytkeytyvät tähän turvallisuusympäristön muutokseen. Aiemmassa keskustelussa tuotiin esille SDP:n toimesta se toive, että tämä perustuslain muutoshanke käsiteltäisiin samoihin aikoihin eduskunnassa kuin ne tavallisella lailla säädettävät toimivaltuudet tiedusteluviranomaisille, joita siis tämä perustuslain kymppipykälän muutos mahdollistaisi. Siis pidän aivan mahdollisena sellaista vaihtoehtoa, että me perustuslakivaliokunnassa aloitamme nyt kevätkaudella työn tämän muutosesityksen parissa, kuulemme laajasti asiantuntijat ja aloitamme käsittelyn mutta saattaisimme tämän valiokunnan mietinnön tänne saliin valmiiksi vasta syyskaudella — siis silloin, kun SDP:n toiveen mukaisesti eduskuntaan olisi saatu nämä siviili- ja sotilastiedustelulakien muutokset ja sitten rikostiedustelutoimivaltuuden mahdollistava lainmuutos. Pidän tätä mahdollisena menettelytapana ja toivonkin, että tästä löydettäisiin se yhteinen tie. Tämä Suomen kannalta niin tärkeä lainmuutos ei nyt ainakaan jäisi tämmöisiin prosessuaalisiin syihin kiinni. Sitten tässä keskustelussa aiemmin viimeksi edustaja Hopsu nosti esille vaalien läheisyyden. No, nyt on tärkeää huomata, että perustuslakivaliokunnan aiemmasta käytännöstä tai tämän talon valtiopäiväkäytännöstä ei muodostu ehdotonta estettä käsitellä perustuslain muuttamista tässä vaiheessa vaalikautta. Siis päinvastoin vaalikauden 2015—2019 tiedustelulainsäädäntöhanke ja sitä edellyttänyt perustuslain 10 §:n, siis saman pykälän, muutos tehtiin nimenomaan vaalikauden lopussa. Eduskuntahan hyväksyi tuolloin perustuslain muutoksen kiireellisenä vasta lokakuussa 2018 ja tavalliset lait vasta maaliskuussa 2019, ja eduskuntavaalit pidettiin huhtikuussa 2019. Perustuslain muutos hyväksyttiin siis tuolloin aiemmin, alle 200 päivää ennen eduskuntavaaleja, ja valiokunta piti mietinnössään kiireellistä säätämisjärjestystä tuolloin mahdollisena perustellen sitä nimenomaan turvallisuusympäristöä koskeneilla muutoksilla. Puhemies! Lopuksi totean sen, että perustuslain muuttaminenhan on viime kädessä perustuslainsäätäjän eli Suomen eduskunnan harkintaan kuuluva asia, siis poliittinen arvio ja päätös. Se vaatii tietenkin huolellista ja vakavaa harkintaa, erilaisten riskien punnintaa. Totean sen, että suuri on vastuu sillä tässä salissa, jonka äänestyspäätöksen vuoksi Venäjän muodostamaa uhkaa suomalaisille ei voitaisi tehokkaasti torjua.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on perustavanlaatuisella tavalla ja pysyvästi muuttunut. Muutoksen syypää on ennen muuta Venäjä, sen aggressiivisuus ja ennakoimattomuus. Suomesta on viimeisten vuosien aikana karkotettu diplomaattisella peitteellä toimineita venäläisiä tiedustelu-upseereita, kuten nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä on todettu. Venäjän tiedustelu‑ ja turvallisuuspalvelut ovat reagoineet lisäämällä agentti‑ ja illegaalitoimintaa, joka tukeutuu yksityisessä käytössä oleviin tiloihin ja kotirauhan piiriin. Venäjä tekee hybridivaikuttamista Suomessa ja julkisuuden tietojen perusteella muissa Euroopan maissa myös sabotaaseja käyttämällä niihin rikollisia. Samaan aikaan järjestäytyneen rikollisuuden uhka kasvaa. Se kansainvälistyy, ammattimaistuu ja väkivaltaistuu. Digitalisaatio ja tekoäly tuovat rikollisille uusia mahdollisuuksia. Tämä on uhka lailliselle yhteiskuntajärjestykselle ja viime kädessä jokaisen suomalaisen turvallisuudelle. Parlamentaarisesti valmistellulla perustuslain 10 §:n muutosehdotuksella vastataan osaltaan tähän merkittävään turvallisuusympäristön muutokseen ja Venäjän uhkaan. Perustuslain rajoitteen vuoksi vihamielisen valtion vakooja tai terroristi voi tänä päivänä asunnossa suunnitella, valmistella ja kommunikoida Suomen turvallisuutta vakavasti uhkaavaa toimintaa sekä säilyttää tekovälineitä tätä varten ilman huolta turvallisuusviranomaisen tiedustelusta. Kokoomus ei hyväksy sitä, että vihamielisen valtion agentin, rikollisen, sabotöörin tai terroristin annetaan pitää asuntoa turvapaikkanaan ja väärinkäyttämällä perustuslain kotirauhan suojaa vaarantaa vakavasti Suomen ja suomalaisten turvallisuuden. Emme hyväksy myöskään sitä, että järjestäytyneen rikollisuuden annettaisiin voimistua kotirauhan suojan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden turvin. Perustuslaissa olisi ehdotuksen mukaan jatkossakin lukot tavallisen suomalaisen kotirauhan suojan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden turvaamiseksi. Pidän vastuuttomana sitä, että eräät edustajat ovat tänäänkin tässä salissa levittäneet väärää tietoa perustuslain muutosesityksestä. Perustuslain muutosesitys ei salli lainkuuliaisen suomalaisen kotirauhan suojan tai luottamuksellisen viestin salaisuuden murtamista tai puuttumista niihin. Se ei salli massavalvontaa, eikä se salli tiedustelua viranomaisten oman mielen mukaan, siis mielivaltaisesti. Korjaan seuraavassa tarkemmin esitettyjä vääriä väitteitä. Arvoisa puhemies! Ensin on keskeistä ymmärtää, ettei perustuslaki itsessään anna viranomaisille tiedustelutoimivaltuuksia vaan niistä on säädettävä erikseen tavallisella lailla. Perustuslain muutosesityksessä on kyse niistä reunaehdoista, joilla toimivaltuuksia voidaan säätää. Perustuslain 10 §:ssä säädetään tosiaan siis yksityiselämän suojasta ja sen osana kotirauhan suojasta ja luottamuksellisen viestin salaisuudesta. Kotirauha ja luottamuksellisen viestin salaisuus ovat suomalaisille kalliita oikeuksia ja valtiosääntötraditiossamme vahvimmin suojattuja perusoikeuksia. Nämä oikeudet eivät kuitenkaan ole nykyisinkään ehdottomia. Hyväksyttävistä perusteista rajoittaa niitä säädetään pykälän 3 ja 4 momentissa. Momenttien kvalifioidut lakivaraukset tarkoittavat, että perusteet kotirauhan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoittamiseksi on säädetty täsmällisesti ja tyhjentävästi perustuslain tekstissä. Nyt siis momenttien tekstiin ehdotetaan kahta uutta rajoitusperustetta: ensinnäkin sotilas‑ ja siviilitiedustelun mahdollistamista kotirauhan suojan estämättä sekä toiseksi vakavimman järjestäytyneen rikollisuuden rikostiedustelun mahdollistamista kotirauhan suojan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden estämättä. Toisin kuin julkisessa keskustelussa on väitetty, kotirauhan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden korotettua perusoikeussuojaa ei poisteta perustuslaista. Toimivaltuuksien säätäminen ja näiden oikeuksien rajoittaminen ei olisi tavallisella lailla jatkossakaan mahdollista millään muilla kuin perustuslain tekstissä säädetyillä perusteilla ja vain välttämättömistä syistä. Lisäksi toimivaltuuden tulee täyttää yleiset rajoitusedellytykset, kuten täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimus. On selvä, että perustuslain tekstiin nyt esitetyt ilmaisut ”kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaava vaara” ja ”yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaava vakava rikollisuus” eivät mahdollista eikä niiden tule mahdollistaa tiedustelutoimivaltuuksia tavallisten suomalaisten lainkuuliaiseen elämään eivätkä edes vähäisiin rikoksiin. Arvoisa puhemies! Toiseksi niin sotilas‑ ja siviilitiedustelulta kuin rikostiedustelulta edellytetään kohdentamista. Perustuslain muutosehdotus ei mahdollista kaiken kattavaa massavalvontaa. Suora sitaatti rikostiedusteluperusteen perusteluista: ”Tietoliikennetiedustelun kaltaisen toimivaltuuden säätäminen ei olisi mahdollista ehdotetun sääntelyn puitteissa. Tavallisessa lainsäädännössä tulisi säätää täsmällisesti ja tarkkarajaisesti perusoikeuksia rajoittavien toimivaltuuksien käyttämisen edellytykset, mukaan lukien niiden henkilöllinen kohdentaminen.” Käytännössä uhkaperusteinen rikostiedustelu edellyttää kohdentamista tietoiseen rikolliseen toimintaan. Suora sitaatti perusteluista: ”Yksittäisen henkilön toiminta kuuluisi lähtökohtaisesti rajoitusperusteen piiriin vain, jos se tapahtuu tietoisesti osana rikollisorganisaatiota.” Puhemies! Kolmanneksi tämän salin keskustelussa on annettu ymmärtää tarkoituksella väärin, että perustuslain muutos sallisi mielivaltaisen tiedustelun. Se ei sitä salli. Sekä sotilas‑ ja siviilitiedusteluperuste että rikostiedusteluperuste edellyttävät tiedustelutoimivaltuuksien käytölle riippumattoman tuomioistuimen ennakkovalvontaa eli lupaa. Tämä on todettu yksiselitteisesti esityksen perusteluissa. Perustuslakivaliokunta valvoo ennakollisesti ja eduskuntaa sitovasti lain säätämisvaiheessa, että lailla säädettävät toimivaltuudet täyttävät perustuslain vaatimukset, mukaan lukien tämän ennakollisen oikeusturvan vaatimuksen. Lopulta tuomioistuin valvoo tiedustelutoimivaltuuksien käytön lainmukaisuutta ennakkovalvonnalla sekä perus‑ ja ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisuutta viime kädessä perustuslain 106 §:n jälkikontrollimandaatilla.

Arvoisa puhemies! Parlamentaarisesti valmistellulla perustuslain 10 §:n muutosehdotuksella vastataan siis osaltaan Venäjän ja myös järjestäytyneen rikollisuuden uhkaan. Kyse on yksinkertaisesti tästä: hyväksyykö Suomen eduskunta, perustuslainsäätäjä, todella yhä sen, että vihamielisen valtion agentti tai rikollinen sabotööri voi pitää asuntoa turvapaikkanaan ja väärinkäyttää perustuslain kotirauhan suojaa ja sen suojasta vaarantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuuden? Ei, tätä ei voida hyväksyä. Kokoomus haluaa suojata Suomea ja suomalaisia. Perustuslain muutoksesta on levitetty väärää tietoa. Muutosehdotus ei salli tavallisen lainkuuliaisen suomalaisen kotirauhan suojan tai luottamuksellisen viestin salaisuuden murtamista. Se ei salli massavalvontaa eikä mielivaltaista tiedustelua viranomaisen oman mielen mukaan. Perustuslaissa olisi jatkossakin lukot tavallisen suomalaisen kotirauhan suojan ja luottamuksellisen viestinnän salaisuuden turvaamiseksi.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri Multala, tämän äärimmäisen tärkeän lakiesityksen esittelystä täällä salille. Tosiaan käsittelemme ydinenergialain kokonaisuudistusta, jota siis perustellusti voidaan pitää tämän vuosikymmenen merkittävimpänä yksittäisenä energiapoliittisena päätöksenä Suomessa. Tämä uudistus edistää varmaa ja kohtuuhintaista — painotan itse näitä kahta ensimmäistä — sekä tietysti puhdasta sähköntuotantoa Suomeen. Suomalaiset kodit ja teollisuus kiittävät tästä uudistuksesta aivan varmasti tulevaisuudessa. Nykyinen ydinenergialaki on siis yli 35 vuotta vanha. Sitä on vuosien varrella paikattu sieltä täältä, ja nyt on aika tehdä perusteellinen uudistus. Hallitus siis päivittää ydinenergialainsäädännön vastaamaan nykypäivän teknologiaa, turvallisuusvaatimuksia ja suomalaisen yhteiskunnan tarpeita. Kuten edustaja Harjanne tuossa aiemmassa puheenvuorossa toi esille, vuonna 2019 teimme ensimmäisenä valtiopäivätoimenamme toimenpidealoitteen ydinenergialain uudistamisesta ja SMR-teknologian edistämisestä. Todella, olen tyytyväinen, että tämä pitkään ajettu tavoite on nyt, kiitos Orpon hallituksen, toteutumassa. Suomihan tarvitsee lisää puhdasta, kohtuuhintaista ja ennen kaikkea säävarmaa sähköä. Tänä talvena tuli jälleen muistutus siitä, että täällä pimeässä, kylmässä Pohjolassa emme voi laskea tulevaisuuden energiajärjestelmää ainoastaan tuulen ja auringon varaan. Tuuleton pakkasjakso nosti sähkön hinnan kohtuuttoman korkeaksi joiksikin viikoiksi. Eli tämän sääriippuvaisen uusiutuvan energiantuotannon rinnalle tarvitaan aivan välttämättä lisää vakaata perusvoimaa eli ydinvoimaa, ja tämä lakiuudistus mahdollistaa tätä. No, ydinvoimallahan on Suomessa maailmanlaajuisesti vertailtuna hyvin korkea hyväksyttävyys. Energiateollisuuden tuoreimpien kyselytutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista haluaa lisätä ydinvoiman käyttöä Suomessa. Lähes 70 prosenttia suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti. Myös täällä eduskunnassa on kansainvälisesti verraten poikkeuksellisen laaja parlamentaarinen tuki ydinvoimalle. Näin ei ole aina ollut, kuten kollegat ovat edellisissä puheenvuoroissa viitanneet. Käykääpä lukemassa esimerkiksi talousvaliokunnan 2000-luvun alun ja 2010-luvun alun mietintöjen eriäviä mielipiteitä, kun periaatepäätöksiä on täällä eduskunnassa viimeksi käsitelty. Mutta järki voitti, ja on todella arvokasta, että tämä lakiuudistus näyttää nauttivan näin laajaa tukea täällä. Puhemies! Uudistuksen keskeinen tavoite on siis sujuvoittaa ydinenergiahankkeiden luvitusta samalla pitäen kiinni turvallisuudesta ja ydinjätteen vastuullisesta hoitamisesta. Suomen ydinturvallisuushan on maailman huipputasoa, eikä siitä tule tinkiä. Tämä korkea turvallisuustaso on varmasti yksi syy sille, että ydinvoima nauttii Suomessa niin korkeaa hyväksyttävyyttä. Eduskunnan sijaan valtioneuvosto tulee tämän esityksen mukaan tosiaan päättämään uusista ydinenergiahankkeista, ja pienempien laitosten osalta päätösvalta olisi työ- ja elinkeinoministeriöllä, siis periaatepäätöksen osalta, ja eduskunta saa edelleen tosiaan selonteon tehdyistä ratkaisuista. Tämä uusi luvitusmalli kaikkinensa sujuvoittaa ydinvoiman rakentamista ja mahdollistaa esimerkiksi useamman pienydinreaktorin periaatepäätöksen kerralla. Ajattelen, että kaikkein tärkein periaatepäätös tässä salissa luonnollisesti annetaan itse tällä lailla. Sillä annetaan ydinvoimalle se tarvittava yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Pitäisin myös erittäin tärkeänä sitä, että tulevatkin hallitukset tekevät vastaavanlaisen poliittisen lupauksen, jonka Orpon hallitus on tehnyt hallitusohjelmassaan eli minimoinut sitä poliittista riskiä lupaamalla, että kaikki vaatimukset täyttävät hankkeet tulevat saamaan hallitukselta myönteisen vastaanoton. Tietysti erityisen tärkeää on, kuten aiemmissa puheenvuoroissakin on tuotu esille, se, että tämä laki luo edellytykset SMR-reaktoreiden rakentamiselle Suomeen. Nämä uudet modulaariset ratkaisut voivat mullistaa energiantuotannon, niitä voidaan massatuottaa, ne ovat kustannustehokkaita, ja ne soveltuvat erinomaisesti myös lämmöntuotantoon. Puhemies! Seuraava askel on edistää ydinvoiman luvituksen standardointia Euroopan unionin tasolla. Tavoitteena tulee olla, että yhdessä jäsenmaassa hyväksytty reaktori voidaan ottaa käyttöön myös muissa jäsenmaissa ilman tarpeetonta päällekkäistä prosessia. Näin mahdollistetaan sarjatuotantoa paremmin, alennetaan entistä enemmän kustannuksia ja vahvistetaan eurooppalaista energiaturvaa. Toiseksi odotan innolla hallituksen selvitystä lisäydinvoiman taloudellisista edellytyksistä. Pidän nimenomaan suomalaisen sähkönkäyttäjän edun mukaisena sitä, että Suomessa tehdään kaikki tarvittavat päätökset sen eteen, että lisäydinvoimaa, myös suuren mittaluokan lisäydinvoimaa, syntyy Suomeen. Suomi ei voi olla Ruotsia heikompi investointiympäristö ydinvoimalle myöskään taloudellisten edellytysten osalta, ja nostan tässä esille sen, että Ruotsin hallitus on antanut ja tehnyt poliittisia päätöksiä ja lainsäädäntöäkin jo siitä, miten uuden ydinvoiman syntymistä Ruotsiin myös taloudellisesti edistetään. Puhemies! Lisäydinvoiman ja myöskin sääriippumattoman säätövoiman lisääminen ovat ratkaisevan tärkeitä tosiaan suomalaisille kodeille ja yritysten kilpailukyvylle. Sähkön pitää Suomessa riittää, ja sen pitää olla aina kohtuuhintaista, myös tuulettomilla pakkasjaksoilla. Tämä lakiuudistus edesauttaa tämän tavoitteen toteutumista. Tämän myötä jo nykyisellään vahva ydinvoimamaa Suomi on entistä vahvempi ydinvoimamaa.