Viitala Juha

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tämän lain esittelystä. — Voinenkin todeta, että otan ihan tervetulleeksi tämän esityksen omalta työkokemuspohjaltanikin. Olen 13 vuotta ollut teollisuudessa työsuojeluvaltuutettuna ja valitettavasti nähnyt ja joutunut olemaan mukanakin työperäisten sairauksien ja työtapaturmien ja muiden vastaavien selvittelyissä, joten on kiva, että täällä edistetään nyt terveellisempiä työolosuhteita. Terveelliset ja turvalliset työolosuhteet ovat lähtökohta kaikkeen työn tekemiseen, ja on hienoa, että niitä lähdetään parantamaan. Ammattitautien määrä on pitkällä aikavälillä Suomessa vähentynyt, ja se on oikein hyvä homma, mutta yksittäisinä vuosina on kuitenkin nähty poikkeuksellisen paljon piikkejä. Muun muassa covid-aikaan näin kävi. Kehityksen taustalla on parempi työsuojeluajattelu, ja kaikin puolin muutenkin vastuullisuus, joka on tullut työelämään monin paikoin, on tätä asiaa kyllä edistänyt. Vaikka ammattitaudit ovat vähentyneet, niin monet työperäiset sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelinten vaivat sekä mielenterveyden häiriöt, ovat edelleen erittäin yleisiä, ja ne eivät kuitenkaan useimmiten täytä ammattitaudin tiukkaa määritelmää, koska työn ei voida osoittaa olevan niiden pääasiallinen syy. Hallituksen esitys on monilta osin kannatettava, ja varsinkin sen tavoite tosiaan sääntelyn kehittämisessä vastaamaan terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitystä on todellakin kannatettava. Siirtyminen digitaaliseen ilmoitusmenettelyyn helpottaa myös kokonaisprosessia siinä, kunhan ilmoitusjärjestelmät ovat toimivat eivätkä ne lisää lääkärien hallinnollista taakkaa. On tosiaan tärkeätä, että pystytään välttämään sitä tarpeetonta päällekkäistä kirjaamista, niin että saadaan silloin suorittavaan työhön enemmän sitä aikaa. Mutta kyllä jonkin verran minuakin huolettaa tämän lain ilmoitusvelvollisuuden rajaaminen vain ammattitauteihin. Ilmoitusvelvollisuus ammattitautien kohdalla on siis kannatettava, mutta kyllä pieni huoli on siitä, että tämä saattaa johtaa muiden työperäisten sairauksien ilmoittamisen vähenemiseen, ja toivottavasti näin ei kävisi. Tässä ehkä ottaisin vielä puheenvuoron lopuksi esille nämä psykososiaaliset kuormitustekijät ja psykososiaalisesta kuormituksesta johtuvat työperäiset sairaudet: ne ovat lisääntyneet tosi paljon, ja niiden tutkiminen on haasteellista, ja myöskin niiden diagnosointi ja raportointi tulisi saada sillä tavalla selkeämmäksi ja paremmaksi, jotta myös selvästi niitä tunnistettaisiin työelämässä paremmin ja sitä myöten saataisiin terveellisemmät ja turvallisemmat työolot meille kaikille. Työpaikkaselvityksien merkityksen ottaisin vielä tässä esille, eli kyllä ne tulevat tässä korostumaan, että työpaikkaselvityksiin panostettaisiin entistä enemmän ja työterveyslääkäreiden ammattitaidosta pidettäisiin huolta. — Nyt näyttää puheenvuoroaika loppuvan. Tässä olisi vielä asiaa, mutta kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Nyt tosiaan on käsittelyssä hallituksen esitys, missä ehdotetaan muutettavaksi poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten tiedonsaanti- ja tiedonluovutusoikeuksia koskevaa sääntelyä, ja kun toimivaltaisilla viranomaisilla on käytössään kaikki olennainen tieto, niin se on tietenkin hyvä asia, ja siihen pitää pyrkiä, jotta me voidaan erilaiset uhkakuvat ja varautuminen hoitaa tarvittavalla tavalla ja ennalta ehkäistä näitä. Pidän näitä tavoitteita tässä pääasiassa erittäin kannatettavina ja hyvinkin perusteltuina, mutta kuten tuossa edellä kuulimme edustaja Heinäluoman puheessa, niin tässä on tiettyjä ongelmia. On ongelmallista, että tiedonsaantioikeutta laajennetaan varsin lievienkin rikosten selvittämiseen, kuten esimerkiksi rahankeräysrikos, metsästysrikos ja rakennussuojelurikos. Sotealan toimijat ovat pitäneet tätä ongelmana, koska tällainen laajennus ei ole oikeasuhtainen suhteessa siihen, kuinka merkittävästi se voi heikentää luottamusta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Olisi hyvä, että tiedonsaantioikeus tulisi olla vasta sellaisten rikosten selvittämiseksi, joissa enimmäisrangaistus olisi se kolme vuotta, joten kannatan edustaja Heinäluoman tekemää esitystä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen hankintalain uudistukselle asettamat tavoitteet ovat kannatettavia. Alueellisen elinvoiman vahvistaminen, tehokkuus, kustannussäästöt ja yrittämisen toimintaedellytysten parantaminen ovat kaikki tavoitteita, jotka voimme varmasti kaikki tässä salissa allekirjoittaa. Valitettava tosiasia kuitenkin on se, että tämä hallituksen esitys ei tule toteuttamaan näitä tavoitteita vaan tulee toimimaan jopa päinvastaisesti. Esitys kaventaa kuntien itsehallintoa ja lisää kuntien ja alueiden kustannuksia ja hallinnollista taakkaa merkittävästi. Myös suuri osa lausunnonantajista valiokunnassa selkeästi vastusti lakiesitystä. Hallituksen esitykseen sisältyvillä vähimmäisomistusosuusvaatimuksilla tulee olemaan merkittäviä seurauksia erityisesti pienille kunnille ja kuntien yhteiselle kehittämistyölle. Kuntien yhteisomistuksessa olevat kehitysyhtiöt ovat yleisiä ja tärkeitä työkaluja alueen yhteisen elinvoimatyön tekemiselle. Yritystoiminnat eivät seuraa kuntarajoja, ja varsinkin alueellisten teollisuusklusterien kehittäminen vaatii kuntien tiivistä yhteistyötä. Hallituksen esittämä vaatimus 10 prosentin vähimmäisomistusosuudesta sidosyksiköissä vaikeuttaa erityisesti pienten kuntien osallistumista yhteisiin kehitysyhtiöihin. Hallituksen esitys tulee arvioiden mukaan lisäämään kuntien ja hyvinvointialueiden kustannuksia jopa sadoilla miljoonilla. Erityisen vakavia vaikutuksia uudistuksella olisi ict-palveluihin, tietohallintoon ja kuntien yhteisiin kehitysyhtiöihin. Huolestuttavia ovat myös esityksen vaikutukset hyvinvointialueiden kykyyn järjestää lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mäkysen tekemää hylkäysehdotusta sekä viittä lausumaehdotusta, jotka hän teki ja jotka edustaja Kaarisalo on jättänyt. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta on käsitellyt järjestyksessä kolmannen sisäisen turvallisuuden selonteon, joka muodostaa yhdessä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon kanssa kolmen turvallisuusselonteon tärkeän kokonaisuuden. Käsittelimme nyt hyvin erilaista selontekoa kuin edellisellä kerralla, vuonna 2021. Turvallisuustilanteen muutos on ollut perustavanlaatuinen. Onkin olennaista, että tämä muutos näkyy niin selonteossa kuin sen käsittelyssä ja johtopäätöksissä. Kaikkien selontekojen ja turvallisuusstrategioiden pohjana on oltava yhteinen, ajantasainen tilannekuva sekä näkemys toimintaympäristömme uhkista, kehitysnäkymistä ja ‑tarpeista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja maailman geopoliittinen murrosvaihe heijastuvat myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen ja heikentävät sen ennustettavuutta. Kuten hallintovaliokunta korostaa mietinnössään, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kytkeytyvät erottamattomalla tavalla toisiinsa. Tämä on tärkeää tässä ajassa, jossa katseet ovat kääntyneet ulkoisen puolustuksen tarpeisiin. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset — Rajavartiolaitos, poliisi ja pelastuslaitos — ovat kuitenkin viime viikkoinakin olleet etulinjassa, kun drooniuhkaa torjutaan ja siihen varaudutaan. Samalla sisäinen turvallisuus muodostaa turvallisuutemme ytimen, jonka varaan rakentuu vahva ja puolustamisen arvoinen Suomi. Arvoisa rouva puhemies! Viranomaisten toimintaedellytyksistä huolehtiminen, riittävät resurssit ja koulutettu, osaava henkilöstö ovat avainasemassa yhteiskuntamme turvallisuuden varmistajina. Samalla on huolehdittava riittävästä ennakoinnista uusien turvallisuusuhkien edessä, onpa kyse järjestäytyneen rikollisuuden uusista toimintamuodoista, terrorismin uhasta, hybridiuhkiin varautumisesta tai kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta. Monet yksittäiset turvallisuusuhat kytkeytyvät laajempiin kokonaisuuksiin, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntamme toimintaan. Esimerkiksi satamien häiriöttömän toiminnan varmistaminen on paitsi turvallisuus- myös huoltovarmuuskysymys. Kun jotain poikkeuksellista tapahtuu, on kyse sitten drooneista tai muusta varautumisesta, on suomalaisten voitava luottaa siihen, että tieto mahdollisesta turvallisuusuhasta saavuttaa heidät kaikki nopeasti. Nyt näin ei valitettavasti ole kuitenkaan aina käynyt. Uudet uhat haastavat meitä löytämään uusia keinoja sekä päivittämään lainsäädäntöä, toimintoja ja toimivaltuuksia, jotta uhkien laajemmilta vaikutuksilta voidaan välttyä. Erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa on muistettava se, että normaaliaikojen viranomaistoimintamme turvaa meitä myös kriisi-, häiriö- ja poikkeustilanteissa. Tämän vuoksi rakenteiden, resurssien ja toimivaltuuksien pitää olla kunnossa nyt eikä vasta sitten hädän hetkellä. Arvoisa rouva puhemies! Monimutkaistuvien turvallisuusuhkien keskellä on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kannalta keskeistä huolehtia myös arjen turvallisuudesta. On tärkeää ennaltaehkäistä sellaisia uhkia, joihin meillä on mahdollisuus vaikuttaa omalla toiminnallamme. On muistettava, että turvallisuus on kokonaisuus paitsi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden osalta myös laajempana ilmiönä yhteiskunnassamme. Me sosiaalidemokraatit pidämme tärkeänä, että Suomen kokonaisturvallisuudesta huolehditaan kaikkina aikoina. Luottamus yhteiskuntaan, sen viranomaisiin ja ihmisten kesken, on tae sille, että Suomi on vahva ja pärjää myös mahdollisissa kriisitilanteissa. Sisäinen turvallisuus on kokonaisuus, jossa myös erilaiset ennaltaehkäisevät toimet ja eriarvoisuuden torjunta ovat tärkeässä roolissa. Emme halua luoda kasvualustaa nuoriso- ja jengirikollisuudelle, ääri-ilmiöille tai osattomuudesta kumpuavalle rikollisuudelle. Mikään raha tai toimivaltuudet eivät riitä turvallisuuden varmistamiseksi, jos yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden pohjaa murennetaan. Osana kokonaisturvallisuutta on huolehdittava oikeusvaltion toiminnasta, siitä, että apua saa hädän hetkellä ja että rikokset saadaan selvitettyä. On varmistettava, että ihmisillä on työtä ja tulevaisuudenuskoa. On huolehdittava, että lapset saavat oppia ja että sosiaali- ja terveyspalveluista pidetään huolta. Tälle kaikelle rakentuu turvallinen yhteiskunta. Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä pitää hallintovaliokunnan mietintöä sisäisen turvallisuuden selonteosta ja sen johtopäätöksiä perusteltuina ja Suomen turvallisuuden kannalta oikeina. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa on keskusteltu aivan syystäkin paljon hallituksen epäonnistumisesta maan talouden ja työllisyyden hoidossa, mutta hallituksen yksi keskeinen epäonnistuminen on köyhyyden kasvu tässä maassa. Entistä yhä useammat suomalaiset joutuvat arjessaan pohtimaan, miten rahat riittävät menoihin. Kasvavat ruokajonot, häätöjen ja asunnottomuuden lisääntyminen ja lapsiperheiden lisääntyvät haasteet kertovat karua kieltä hallituksen leikkausten seurauksista. Toimeentulon haasteet koskevat työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita, työssäkäyviä, pienyrittäjiä. Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ja elinkustannusten nousu vaikuttavat laajasti suomalaisten arjessa pärjäämiseen. Hallitus on tehnyt useita leikkauksia työttömyysturvaan ja asumistukeen, heikentänyt opiskelijoiden toimeentuloa, nostanut sotepalveluiden maksuja, nostanut arjen kustannuksia ennätyskorkealle yleisen arvonlisäverokannan korotuksella. Kaiken tämän päälle hallitus on vielä leikannut kaikista viimesijaisimmasta tuesta, toimeentulotuesta, niin, että tuen tasoksi voi jäädä pahimmillaan alle 300 euroa kuussa. Luullaanko hallituksessa todella, että tällaisella voi tulla täällä meidän maassa toimeen? Hallituksen aloitteessa pääministeri Orpo lupasi, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia, mutta minun mielestäni tämä on kyllä jo todella kohtuutonta. Arvoisa puhemies! Toimeentulon haasteet koskevat myös monia pienituloisia työssäkäyviä ja pienyrittäjiä. Palkka ei kaikilla meinaa enää riittää itsensä ja perheensä elättämiseen. Monet ovat muun muassa osa-aikatyössä vasten tahtoaan, kun kokoaikaista työtä ei ole riittävästi saatavilla. Tähän vaikuttavat myös kohonneet elinkustannukset ja hallituksen arvonlisäveron korotukset. Samalla hallitus painottaa tekemänsä veronalennukset niin, että kaikista hyvätuloisimmat saavat selkeästi eniten lisää käteen, kun monelle duunarille ei jää juuri mitään lisää. Tilastoissa näkyvä ostovoiman nousu on työntekijöiden liittojen neuvottelemien palkankorotusten eikä hallituksen ansiota. Suuryrityksille kyllä löytyy vielä ensi vuodelle useiden satojen miljoonien verolahja. Arvoisa puhemies! Keskustelussa on nostettu esiin monia hätkähdyttäviä lukuja, mutta niistä ehkä kaikista huolestuttavin on pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrän kasvu leikkauksien myötä jopa 31 000 lapsella. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa tutkitusti pitkälle aikuisuuteen. Köyhyydessä kasvaminen heikentää lapsen hyvinvointia monin tavoin ja usein vaikuttaa myös pärjäämiseen opinnoissa. Kenenkään lapsen ei pitäisi joutua stressaamaan perheensä taloudesta, mutta aivan liian moni joutuu näin tällä hetkellä tekemään. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Esitän tähän alkuun kiitokseni kansalaisaloitteen tekijöille. Tämän aloitteen ainoan käsittelyn keskustelu on oikein hyvä paikka ja tarjoaa mahdollisuuden puhua laajemminkin päihdepolitiikasta. Valitettavasti yhteiskunnassamme on sille lisääntyvissä määrin tarvetta. Tarvetta on keskustelun lisäksi myös toimenpiteille, joilla päihteiden ongelmakäyttöä voidaan ennaltaehkäistä. Kestävän päihdepolitiikan tavoitteena tulee olla ehkäistä päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia terveysvaikutuksia sekä syrjäytymistä. Näin on syytä olla myös kannabiksen osalta. Lakivaliokunta ei puoltanut nyt käsittelyssä olevaa kansalaisaloitetta. Olin sitä myös itse kyseisessä valiokunnassa käsittelemässä, ja osoitan myös kiitokseni lakivaliokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille asiallisesta käsittelystä. Keskeistä huumausainepolitiikassa on haittojen ehkäisy ja se, että hoitoon pääsee mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Hoitoonpääsyyn tulee olla toimivia reittejä. Valitettavan usein hoitopolulle pääseminen on monelle liian ison kynnyksen takana ja varsinkin juuri heillä, ketkä sitä eniten kaipaisivat. Hoitojen kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota päihteidenkäyttäjiin, joilla on myös samanaikaisesti muita haasteita terveyden kanssa, esimerkiksi vaikka mielenterveyden ongelmia. Apua huumeongelmiin pitää pystyä saamaan ilman pelkoa siitä, että avun hakeminen ajaa entistä suurempiin ongelmiin. Arvoisa puhemies! Muutama huomio valiokunnan mietinnöstä: Valiokunta korosti, että huumeiden käyttäjien osalta hoitoon pääsemisen tulisi olla ensisijaista verrattuna rikosoikeudellisiin seuraamuksiin ja oikeus päihdepalveluihin pitää olla kaikilla. Valiokunnan THL:ltä saaman selvityksen mukaan vaikka kannabis on useilla mittareilla vähemmän haitallinen kuin monet muut päihdyttävät aineet, se voi aiheuttaa riippuvuutta ja sen käytöstä voi koitua monenlaista terveyshaittaa. Esimerkiksi useiden tutkimusten perusteella kannabiksen käytöstä aiheutuvat psykoosit ovat lisääntyneet ja psykoosiin sairastuneista joka kolmas sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan kannabiksen säännöllinen käyttö on yhteydessä erilaisiin psyykkisiin häiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen ja psykoosiin, mikä lisää tietenkin terveydenhuollon kustannuksiakin. Ongelmakäyttö voi myös vaikuttaa yksilön työllistymismahdollisuuksiin ja työkyvyn ylläpitämiseen, mikä heijastuu kansantalouteen ja sosiaaliturvajärjestelmään. Kannabiksen käyttö on myös yhteydessä lisääntyneeseen keuhkosyövän ja keuhkoputkentulehduksen riskiin. Nämä muutamina terveysvaikutuksina. Tähän loppuun korostan vielä sitä tarvetta meillä tosi laajalle keskustelulle päihteiden haitoista ja ongelmien ennaltaehkäisemisestä. Yhteiskunnan polarisoituminen on omiaan lisäämään päihteidenkäytön mukanaan tuomia ongelmia. Valitettavasti joudun tässä lopuksi toteamaan, että hallitus on monilla toimillaan juuri lisännyt sitä riskiä, että ihminen ajautuu päihteiden käyttöön. Edellinen puhuja, edustaja Tynkkynen, toikin hyvin ansiokkaasti esille tätä hallituksen epäjohdonmukaisuutta liittyen näihin useisiin leikkauksiin ja muihin hallituksen lakihankkeisiin, jotka ovat ristiriidassa päihdepolitiikan kanssa noin niin kuin yleisesti. En kannata, valiokunnan tavoin, lainvalmisteluun ryhtymistä. — Kiitos.