Elomaa Ritva

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa on kysymys turpeesta: turve uusiutuvaksi, turpeen merkitys huoltovarmuudessa. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille. Kun tänne eduskuntaan tulee kansalaisaloite, se merkitsee sitä, että yli 50 000 kansalaista on sen allekirjoittanut. Se ei ole mikään pikkujuttu, vaan se on vahva viesti edustajille, mikä on tärkeää allekirjoittajien mielestä ja mitä pitää käsitellä. Turve on Suomessa muutakin kuin energiakysymys. Se on kotimainen luonnonvara, jolla on erittäin suuri merkitys huoltovarmuudelle, maataloudelle, työllisyydelle ja koko suomalaisen ruuantuotannon toimintaedellytyksille. Turpeen energiakäyttö on keskustelussa usein korostunut liikaa suhteessa siihen, kuinka tärkeä raaka-aine turve on maataloudelle. Erityisesti kasvuturve ja kuiviketurve ovat suomalaiselle maataloudelle kriittisiä tuotteita. Niille ei tällä hetkellä ole olemassa järkeviä, laajassa mittakaavassa kotimaisia korvaajia. Kun turvetuotantoa on voimakkaasti ajettu alas, ei kyse ole ollut ainoastaan energiaturpeen vähenemisestä. Samalla on vaarannettu kasvuturpeen ja kuiviketurpeen saatavuutta. Tämä on huoltovarmuuskysymys, sillä ilman toimivaa kotimaista alkutuotantoa ei myöskään ole vahvaa kotimaista ruokahuoltoa. Kuiviketurpeella on suuri merkitys eläinten hyvinvoinnille. Itselleni eläinten hyvinvointi merkitsee erittäin paljon. Sanotaan niin, että kuiviketurpeen korvaajaa ei ole vielä lähimaillakaan. Kuiviketurpeella on suuri merkitys eläinten hyvinvoinnille ja tilojen toiminnalle. Kasvuturve puolestaan on keskeinen tuotantopanostekijä puutarhatuotannossa ja taimituotannossa. Jos näiden tuotteiden saatavuus heikkenee, seuraukset ulottuvat paljon energiasektoria laajemmalle. Siksi on tärkeää, että turvetta tarkastellaan kokonaisuutena eikä ainoastaan sen poltosta syntyvien päästöjen kautta. Hallitus on tehnyt kuitenkin konkreettisiakin toimia. Turpeen huoltovarmuusvarastointiin on osoitettu kymmenen miljoonaa euroa, ja vuodesta 2027 lähtien valmistellaan uutta tukimallia tuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi. Kansalaisaloitteen tavoitteesta vahvistaa turpeen asemaa voidaan siis olla samaa mieltä. Turpeen määritteleminen kansallisesti uusiutuvaksi ei kuitenkaan yksin ratkaise ongelmaa. Olennaisinta on turvata tuotanto ja huoltovarmuus käytännön toimilla. Suomen on pystyttävä tuottamaan itse ne välttämättömät tuotantopanokset, joita suomalainen maatalous ja suomalainen ruuantuotanto tarvitsevat. Turve on tässä kokonaisuudessa yksi tärkeä lenkki. Sen tuotantoedellytyksistä on pidettävä huolta niin energian, eläinten hyvinvoinnin, maatalouden kuin suomalaisen ruokaturvan vuoksi. Turpeesta on tehty pahis. Se ei enää oikein päde, että turve olisi pahis, koska uusimpien tutkimusten perusteella ja olosuhteiden muuttumisen myötä turpeen tärkeä merkitys on korostunut. Täällä debatissa tunteet vähän kuumenivat, kun oli kysymys turpeesta. Keskustapuolueelle sen verran, että ette tekään ihan täysiä pisteitä saa viime kaudesta, jos ajatellaan turpeen puolustamista. Siksi toivoisin, että esimerkiksi vaalien lähestyvä ajankohta ei muuttaisi sitä, että jos ollaan turpeen puolesta, niin ne tahot, jotka ovat, tekevät yhteistyötä sen suhteen. — Kiitos. [Tuomas Kettunen: Miksi viime vaalikaudella ei tehty yhteistyötä? — Juha Mäenpää: Te olitte hallituksessa vihreiden kanssa!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskoselle ja myös edellisille puhujille: Olen samaa mieltä ja olemme varmaan kaikki, koko eduskunta, sitä mieltä, että meidän pitää saada tulevaisuudessakin kotimaista, puhdasta ruokaa omavaraisuus ja huoltovarmuus varmistaen, ja että alkutuottaja pystyy tuottamaan tätä ruokaa. Se on meidän kaikkien etu. Tässä hallituksen esityksessä kysymys on maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta. Hallitus helpottaa maatalouden harjoittajien tilannetta poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kansainväliset kriisit Ukrainassa ja Lähi-idässä ovat heijastuneet voimakkaasti energian hintoihin. Tämä hallituksen esitys osaltaan helpottaa polttoaineiden hinnannousun aiheuttamia kustannuspaineita. Maataloudessa energia on välttämätön tuotantopanos. Traktorit, kuivurit, työkoneet ja monet muut tuotannon kannalta keskeiset laitteet tarvitsevat polttoainetta riippumatta siitä, mikä maailmanmarkkinoiden tilanne kulloinkin on. Kun kustannukset nousevat nopeasti, vaikutukset kohdistuvat suoraan maatilojen kannattavuuteen ja sitä kautta kotimaisen ruuantuotannon edellytyksiin. Hallituksen esityksessä energiaveron palautusta korotetaan määräaikaisesti vuosien 2025 ja 2026 osalta yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla. Käytännössä palautusta korotetaan neljällä sentillä litralta. Tosiaan ei se nyt ole kovin paljon, mutta se on positiivinen asia, että yritetään parantaa tilannetta. Kyse ei ole pysyvästä tukijärjestelmän muutoksesta vaan tarkasti kohdennetusta ja ajallisesti rajatusta toimenpiteestä tilanteessa, jossa maatalouden kustannusrasitus on kasvanut merkittävästi. Esityksen vahvuus on myös sen hallinnollinen yksinkertaisuus. Lisäpalautus voidaan maksaa olemassa olevan järjestelmän kautta ilman raskasta byrokratiaa, eikä viljelijöiden tarvitse tehdä erillistä hakemusta vuoden 2025 osalta. Tuki saadaan nopeasti sinne, missä sitä tarvitaan, ja samalla viranomaisten lisäkustannukset jäävät hyvin vähäisiksi. On tärkeää huomata, että kyse on myös huoltovarmuudesta. Kotimainen ruuantuotanto on osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Kun turvaamme maatalouden toimintaedellytyksiä vaikeina aikoina, vahvistamme samalla koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Emme voi pitää itsestäänselvänä sitä, että ruoka tuotetaan suomalaisilla pelloilla ja suomalaisilla tiloilla. Sen eteen tarvitaan päätöksiä, jotka auttavat viljelijöitä selviytymään kustannusšokeista. Esitys on valmisteltu EU-sääntelyn puitteissa huolellisesti siten, että energiaverodirektiivin vähimmäisverotasot ja valtion tukisäännökset täyttyvät. Näin varmistetaan, että tuki voidaan toteuttaa oikeudellisesti kestävällä tavalla ilman epävarmuutta tuen saajille. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys osoittaa, että hallitus kykenee reagoimaan nopeasti muuttuneisiin olosuhteisiin ja tukemaan elinkeinoa, joka on välttämätön koko Suomen kannalta. Se vahvistaa maatalouden kannattavuutta, tukee kotimaista ruuantuotantoa ja parantaa huoltovarmuutta kustannustehokkaalla tavalla. Talous on nyt nousemassa. Tosiaan kyllä me tiedetään hallituksessa, että maatalous tarvitsee lisätukea tulevaisuudessakin, ja sen mukaan, kun talous paranee, varmaan voimme vaikuttaa siihen. Ja vielä kerran tästä elintarvikemarkkinalaista, jonka tämä hallitus nyt toteuttaa, ja eduskunnassa varmaan kaikki ovat sen takana: hienoa, että tämä uudistus saatiin maaliin, koska se vaikuttaa suoraan alkutuottajan mahdollisuuksiin pärjätä paremmin ruuantuotannossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön elintarvikemarkkinalain ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin. Esityksen keskeisenä tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta vahvistamalla erityisesti neuvotteluvoimaltaan heikommassa asemassa olevien toimijoiden, kuten alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden yritysten, asemaa sopimussuhteissa. Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Suomen elintarvikeketjussa markkinarakenne on poikkeuksellisen keskittynyt. Päivittäistavarakaupassa muutamalla suurella toimijalla on erittäin merkittävä markkina-asema, kun taas vastapuolella toimii suuri määrä maatiloja ja elintarvikeyrityksiä. Tästä johtuen neuvotteluvoima jakautuu ketjussa epätasaisesti. Esityksessä ehdotetaan useita toimia tämän epätasapainon korjaamiseksi. Ensinnäkin, lakiin lisätään säännöksiä kaupallisten kostotoimien torjumiseksi. Valiokunta on pitänyt tärkeänä sitä, että tavarantoimittajilla on tosiasiallinen mahdollisuus hakea oikeussuojaa ilman pelkoa siitä, että yhteistyö ostajan kanssa vaarantuu. Valiokunta kuitenkin katsoi tarpeelliseksi täsmentää sääntelyä perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella ja lisäsi mietintöön muutoksen, jolla selkiytetään asian vireillepanoa ja todistustaakkaa koskevaa sääntelyä. Toiseksi, esityksessä säädetään mahdollisuudesta avata sopimusneuvottelut uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Valiokunta pitää tätä tärkeänä erityisesti viime vuosien kokemusten valossa. Energian, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten voimakkaat hinnanvaihtelut ovat osoittaneet, että ruokaketjussa tarvitaan nykyistä parempia välineitä reagoida äkillisiin kustannusšokkeihin. Kolmanneksi, esityksessä vahvistetaan yritysten liiketoimintatietojen suojaa. Ostaja ei jatkossa voi ilman hyväksyttävää perustetta vaatia tavarantoimittajalta tietoja esimerkiksi reseptiikasta, kustannusrakenteesta tai tuotantotavoista, eikä tällaisia tietoja saa käyttää muuhun kuin ilmoitettuun tarkoitukseen. Neljänneksi, esitys sisältää uusia säännöksiä kaupan omista tuotemerkeistä eli niin sanotuista private label ‑tuotteista. Valiokunta korostaa, ettei esityksellä kielletä kaupan omia tuotemerkkejä eikä rajoiteta niiden käyttöä. Tarkoituksena on puuttua ainoastaan sellaisiin menettelyihin, joissa ostaja voisi hyödyntää markkina-asemaansa tavalla, joka asettaa tavarantoimittajat kohtuuttomaan asemaan tai vääristää kilpailua omien tuotemerkkien ja brändituotteiden välillä. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että elintarvikemarkkinavaltuutetulla on riittävät voimavarat lain toimeenpanon valvomiseen. Lainsäädännön vaikuttavuus riippuu olennaisesti siitä, että sääntöjen noudattamista voidaan valvoa tehokkaasti. Valiokunta ehdottaa lisäksi lausumaa, jonka mukaan kaupan omien tuotemerkkien markkinaosuuksien, kotimaisuusasteen sekä hintamarginaalien kehitystä tulee seurata ja niistä tulee tuottaa julkista tietoa lain vaikutusten arvioimiseksi. Valiokunnan näkemyksen mukaan esitys on tärkeä askel kohti tasapainoisempaa, oikeudenmukaisempaa ja toimivampaa elintarvikeketjua. Samalla se tukee kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta, maatalouden toimintaedellytyksiä ja Suomen huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Valiokunta oli yksimielinen. Kiitänkin erittäin hyvästä yhteistyöstä kaikkia puolueita, ryhmiä. Tämä laki kävi kaksi kertaa perustuslakivaliokunnassa ja yhden kerran talousvaliokunnassa. Se on juurta jaksaen tarkistettu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomi on pieni maa ja avoin talous. Elämme viennistä ja olemme hyvin alttiita kansainvälisille suhdanteille. Ukrainan sota on varjostanut talouskehitystämme jo hyvin pitkään ja johtanut siihen, että sijaintimme on vielä aiempaakin epäedullisempi. Samalla tuo sota on korostanut geopoliittisesti ongelmallista sijaintiamme ja alleviivannut niitä turvallisuusuhkia, joita itänaapurimme meille aiheuttaa. Näin ollen taloutemme toimintaympäristö on ollut todella vaikea jo pitkään. Asiaa ei myöskään yhtään auta Yhdysvaltojen ja Israelin Irania vastaan aloittama sota, joka on jo nostanut ja nostaa edelleen merkittävästi öljyn, energian ja muun muassa lannoitteiden hintoja, mikäli rauhaa ei pian saada aikaiseksi. Tällaiset ulkoiset šokit ovat omiaan vaikeuttamaan entisestään tilannettamme. Venäjän kasvanut uhka on pakottanut meidät parantamaan turvallisuuttamme merkittävästi. On selvää, että maanpuolustukseen pitää nyt panostaa. Ainahan me olemme pitäneet huolta, että meillä on vahva ja itsenäinen puolustus, mutta nyt tilanne on vaatinut välttämättömiä lisäpanostuksia. Tämä luonnollisesti maksaa, eikä siitä voi säästää. Ikääntyvä väestömme tarkoittaa väistämättä sitä, että sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä että eläkemenot ovat kasvaneet merkittävästi. Eläkkeistä tämä hallitus ei ole leikannut tippaakaan eikä leikkaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tilanne on vaikea, mutta palvelut turvataan varmasti jatkossakin. Unohtaa ei sovi myöskään yrittäjien eläkejärjestelmän uudistusta. Tämän uudistuksen tavoitteena on yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen sekä talouskasvun tukeminen. YEL-mallin uudistuksella tavoitellaan erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen kohtuullistamista sekä yrittäjän valinnanvapauden laajentamista. Arvoisa puhemies! Maataloudesta ei ole leikattu. Perussuomalaisille on tärkeää, että omavaraisuus kotimaisessa ruuantuotannossa säilyy ja se pidetään vakaana. Maataloutta koettelevat pitkään jatkuneen kannattavuuskriisin lisäksi Euroopan unionin ja edellisen hallituksen toimesta täysin ylimitoitetut ympäristövaatimukset, joiden toteuttaminen tässä tilanteessa tämän erittäin haavoittuvaisen ja huoltovarmuuden kannalta ehdottoman tärkeän elinkeinon näkökulmasta on järjetöntä. Maatalous tarvitsee tukea, ei leikkauksia. Ja toimiahan tehdään, tämä hallitus tekee. Elintarvikemarkkinalaki muun muassa on saatava pikaisesti maaliin, ja se on vahvasti matkalla siihen. Tämä hallitus on tehnyt merkittäviä toimia talouskasvun tukemiseksi ja julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Valitettavasti suhdanteet ja olosuhteet eivät ole olleet puolellamme. Tilanteen radikaali muuttuminen edellyttäisi reipasta talouskasvua, eikä sitä saada aikaan taikatempuilla. Oppositio vaalien lähestyessä pyrkii tietysti luomaan mielikuvia siitä, että heillä olisi tarjota äänestäjille valoisampi tulevaisuus, mutta valitettavasti totuus on se, ettei heistä kellään ole mitään hokkuspokkustemppua tarjolla. Nämä puolueet olivat viime vaalikaudella hallituksessa, eikä taloutemme tuolloinkaan kehittynyt myönteiseen suuntaan, vaikka suurimman osan kyseistä vaalikautta kauppa Venäjälle olikin normaalisti mahdollista eikä Hormuzinsalmikaan ollut suljettuna kauppaliikenteeltä, kuten nyt. Tietysti on todettava, että koronavirusepidemia oli tuota vaalikautta leimannut ja talouskasvua heikentänyt ulkoinen šokki, totta, mutta ei sen vaikutus talouskasvuumme ollut ensimmäisiä kuukausia lukuun ottamatta yhtä voimakas kuin nyt käynnissä olevilla Ukrainan ja Iranin sodilla. Kuitenkin me tarvitsemme nyt uskoa tulevaisuuteen, me tarvitsemme positiivisia tekoja. Uskon, että myös Parkkonen ja Lampenius Liekinheittimellä tuovat sitä meille tänään: uskoa ja positiivisuutta tulevaisuuteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden tärkeys tässä maailmantilanteessa nousee arvoon arvaamattomaan — todella tärkeä. Täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja. Totta kai puolustuksen on oltava mahdollisimman hyvin varautunut mahdollisiin vaaratilanteisiin. Peruspilareita huoltovarmuudessa on ehdottomasti omavaraisuus ruuantuotannossa. Myös energian omavaraisuutta on kehitettävä, ja tässä epävarmassa maailmantilanteessa todella meidän pitää ottaa myös turpeen tilanne käsittelyyn ja sen myötä sen tärkeys. Puhumme kuiviketurpeesta, myös kasvuturpeesta. Tilalle ei ole mitään korvaavaa tullut, joten ne ovat hyvin tärkeitä asioita kehittää ja myös pitää Suomessa, niin että olemme varautuneet myös turpeen osalta, että meillä on sitä saatavissa.

Arvoisa puhemies! Mitä tarkoittaa ruokapoliittinen selonteko ja ruokastrategia? Kyseessä on suunnannäyttäjä päätöksenteolle, toimintasuunnitelma siitä, mitä ja miten aiomme syödä jatkossa ja kuinka ruuantuotantomme turvataan. Oman lapsuuteni ja nuoruuteni kasvoin maatilalla Lokalahdella. Navetassa oli monenlaista eläintä ja pelloilla kasvatettiin ruokaa. Eettiset periaatteet, joita noudattaen silloin tuotettiin ruokaa, olivat samat kuin Suomessa tänään. Meillä edelleen tuotetaan puhdasta ruokaa: antibioottivapaata, hormonivapaata ja salmonellavapaata. Eläinten hyvinvointi otetaan huomioon. Olen koko ammatillisen urani ajan nähnyt, kuinka perustavanlaatuinen merkitys ruualla ihmisen hyvinvoinnille on. Perussuomalaisille huoltovarmuus ei ole juhlapuheiden teema, se on turvallisuuskysymys. Me emme voi rakentaa ruokajärjestelmää sen varaan, että kriisin koittaessa joku muu ruokkii meidät. Kotimainen tuotanto on turvattava, ja sen toimintaedellytykset tulee asettaa etusijalle. Selonteossa tunnistetaan myös nuorten vähäinen kiinnostus alaa kohtaan. Ei se ole ihme. Kuka lähtee alalle, jossa työ on raskasta, riskit suuret ja toimeentulo epävarma? Jos haluamme tulevaisuudessa kotimaista ruokaa, meidän on palautettava usko siihen, että työllä on mahdollisuus elää. Perussuomalaiset haluavat turvata EU:n ahtaalle ajamien suomalaisten, varsinkin pienten ja keskisuurten perheviljelmien säilymisen ja tehdä kaikkensa, jotta niiden kannattavuus paranisi. Tämä tapahtuu tukemalla muun muassa sukupolvenvaihdoksia. Tällä tavoin toimimalla voimme saada myös nuoria uusia aktiiviviljelijöitä alalle. Haluamme ylläpitää läpinäkyvää niin sanottua ”pellosta ruokapöytään” ‑ketjutusta. Painotamme sitä tosiasiaa, että suomalaisen maataloustuotannon säilyminen takaa huomattavalta osalta muun elintarvikesektorin sekä siihen liittyvien noin 320 000 työpaikan säilymisen maassamme. Ostamalla kotimaisia elintarvikkeita tuemme suomalaista ruuantuotantoa ja työtä laajasti. Tavoitteena tulee olla, että myös julkiset toimijat tarjoavat kotimaista ruokaa. Perussuomalaisille oma ruuantuotanto on huoltovarmuuden peruspilareita. Omavaraisuuden lisääminen energiantuotannossa on myös huipputärkeää. Se pitää sisällään myös turpeen saatavuuden, kasvu- ja kuiviketurpeineen. Perussuomalaiset peräänkuuluttavat edelleen ruuan arvostuksen nostamista. Laadukas ruoka edistää terveyttä ja lihaskuntoa. Puhdas ruoka on tulevaisuudessa varmasti potentiaalinen vientivaltti. Pyrimme lisäämään ruokavientiämme yhdessä ulkoministeriömme ja sen toimijoiden kanssa. Viljelijöille on tarjottava apua ja palveluja kansainvälistymiseen ja markkinointiin, kuten muillekin yrittäjille. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä myös luomutuotannon edellytykset on säilytettävä koko Suomessa. Kannattavuus, reiluus, huoltovarmuus ja luonnon kantokyky ovat ruokastrategian päätavoitteita. On tärkeää, että alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan välille saadaan oikeudenmukaisempi tulonjako. Arvoisa puhemies! Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen ohjelma ja toiminta korostavat kotimaisen kalan merkitystä osana suomalaista ruokaturvaa, maaseudun elinkeinoja ja ympäristöpolitiikkaa. Kuten tunnettua hallitus jatkaa aiemmin aloitettua kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Sen tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä. Tavoitteena on tätä kautta lisätä kotimaisen kalan osuutta suomalaisten lautasilla ja ruokapalveluissa. Ammatillisen kalastuksen puolella tuetaan elinkeinoa. Kalastustappioita ehkäistään merimetsojen suojametsästyksellä, ja myös valkoposkihanhet ovat listalla. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi pari sanaa metsästyksestä ja riistasta. Tulee muistaa, että maaseutu ei kosketa pelkästään maaseutuasukkaita vaan myös kaupunkilaisia. Kesäiset matkat maaseudulle mummolaan, lukuisat kesämökit järvien rannoilla ja kokoontumiset suvun kanssa sukutiloille kuuluvat suomalaiseen elämään. Maaseudulla käydään nauttimassa jokamiehenoikeuksista, virkistäytymässä, retkeilemässä ja otollisilla alueilla metsästämässä ja kalastamassa. Metsästys edistää terveen luontosuhteen muodostumista ja ylläpitoa sekä luo myös yhteisöllisyyttä ja pitää osaltaan sekä maaseutua että luonnonsuojelua elinvoimaisena. Arvoisa puhemies! Aivan loppuun: onnellisen ruuan maa tekee hyvää ihmisille, se tekee hyvää eläimille ja se tekee hyvää ympäristölle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Viime kauden lopussa parlamentaarinen työryhmä kokoontui ja sai valmiiksi raporttinsa, aivan siinä vaalikauden lopussa, maaliskuussa. Siinä oli lista, mitä pitäisi tehdä, jotta kannattavuus paranisi maataloudessa, ja myös metsätaloutta käsiteltiin. Siinä oli lista, joka olisi pitänyt toteuttaa jo aikaisempina vaalikausina, koska tässä maatalouden kannattavuuden kehityksessä on nähty jo vuosia, että se on menossa huonoon suuntaan. Onneksi tämä hallitus on nyt alkanut toteuttaa näitä asioita, ja muun muassa tämä elintarvikemarkkinalaki on yksi niistä. Hallituksen esityksellä uudistetaan elintarvikemarkkinalakia tavalla, jolla on suuri merkitys suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuudelle. Meillä on hyvin pitkään jatkunut maatalouden kannattavuuskriisi, joka on uhka sekä kotimaiselle ruuantuotannolle että huoltovarmuudelle. Suomen elintarvikeketjussa on vakava epätasapaino. Päivittäistavarakauppa on äärimmäisen keskittynyttä, kun taas tuottajia on lähes 40 000 ja elintarviketeollisuusyrityksiä noin 2 600, joista valtaosa on pieniä pk-yrityksiä. Tämä asetelma on johtanut tilanteeseen, jossa heikompi osapuoli joutuu hyväksymään kohtuuttomia sopimusehtoja tai vaikenemaan epäkohdista liikesuhteen menettämisen pelossa. Esitys puuttuu tähän neljällä keskeisellä tavalla. Ensinnäkin ostajan oman tuotemerkin suosiminen kielletään silloin, kun tavarantoimittaja on neuvotteluvoimaltaan heikompi. Kaupan kaksoisrooli tuottajien kilpailijana ja portinvartijana on ongelma, johon tarvitaan nimenomaiset pelisäännöt. Toiseksi lakiin lisätään velvollisuus neuvotella sopimusehdoista uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden, kuten pandemian tai energiakriisin, yllättäessä. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota osoittivat, kuinka haavoittuvia pitkät kiinteähintaiset sopimukset voivat olla. Kolmanneksi suojataan tavarantoimittajien liikesalaisuuksia kieltämällä tarpeettomien tietojen vaatiminen kustannusrakenteista ja tuotantotavoista. Nämä tiedot ovat olleet väylä, jota kautta tietoinnovaatioita on kopioitu kaupan omiksi merkeiksi. Neljänneksi kaupallisia kostotoimia vastaan luodaan kosto-olettama, joka siirtää näyttötaakan ostajalle. Tämä on ratkaiseva muutos, sillä juuri kostotoimen pelko on tähän asti estänyt epäkohdista ilmoittamisen. Tänään aikaisemmin otin meidän valiokunnassa esille sellaisen asian, että tarvitsemme silloin tällöin tuottajan sinne asiantuntijaksi ja olisi suotavaa, että sellainen olisi. Nyt tähän hallituksen esitykseen, elintarvikemarkkinalakiin, on aika vaikeaa, jos halutaan saada joku tuottaja kertomaan näistä omista sopimusehdoistaan ja varsinkin avoimesti. Pelko siitä, että se kostautuu hänelle jotenkin, on todellinen. Neljänneksi tosiaan näitä kaupallisia kostotoimia vastaan luodaan se kosto-olettama, joka siirtää näyttötaakan ostajalle. Tämä on ratkaiseva muutos, sillä juuri kostotoimen pelko on tähän asti estänyt epäkohdista ilmoittamisen. Toistan tämän asian, koska tämä on tärkeä asia. Esitys ei kiellä kaupan omia merkkejä eikä puutu hintoihin. Se luo reilummat pelisäännöt. Kotimaisen ruuantuotannon elinvoima, huoltovarmuus ja tulevien sukupolvien mahdollisuus jatkaa tiloja edellyttävät, että alkutuottajan asema on kestävällä pohjalla. Tämä esitys on askel oikeaan suuntaan. Totta kai on tärkeää, että kaupalla menee hyvin ja elintarviketeollisuudella menee hyvin, mutta kaiken pohja on se, että alkutuottajalla menee myös hyvin, ja nämä täytyy saada balanssiin. Vielä sellainen tieto ja fakta, että kuluttajalle ruoka ei kallistu tämän elintarvikemarkkinalain uudistuksen myötä. Kysymys on vain oikeudenmukaisuudesta. Se on meille kaikille suomalaisille tärkeää.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksestä. Huoltovarmuudesta on puhuttu syystäkin erittäin paljon viime vuosina, ensin koronaepidemian ja sittemmin Ukrainan sodan takia. On hyvin tärkeää, että me kaikki ymmärrämme nyt huoltovarmuuden tärkeyden. Erityisesti kotimaisen ruoantuotannon näkökulma on tärkeä ymmärtää, sillä maatalouden kannattavuuskriisi on edelleen paljolti ratkaisematta. Selvää on kuitenkin, että ruoantuotanto täytyy turvata jatkossakin. Myös turve ansaitsee oman mainintansa. Turpeen tuotanto on ajettu lähes kokonaan alas aiempien huonojen päätösten takia. Tämä on kiistämättä eräs huoltovarmuuttamme heikentävä tekijä. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on tärkeä ja perusteltu täsmennys hiljattain uudistettuun huoltovarmuuslainsäädäntöön. Se vahvistaa Suomen huoltovarmuutta nimenomaan siellä, missä sen on oltava kunnossa: materiaalisen varautumisen käytännön toteutuksessa ja rahoituksen selkeydessä. Esityksen keskeinen ansio on siinä, että se selkeyttää Huoltovarmuusrahaston ja virastoksi muuttuneen Huoltovarmuuskeskuksen rooleja. Rahaston tehtävät pysyvät ennallaan, mutta niiden toteutusta täsmennetään niin, että materiaaliseen varautumiseen liittyvät liiketoimet ovat läpinäkyviä, johdonmukaisia ja kirjanpidollisesti selkeitä. Samalla arvonlisäverotusta koskeva ratkaisu on perusteltu ja käytännöllinen. Kun Huoltovarmuusrahastosta tehdään erikseen verovelvollinen, varmistetaan kilpailuneutraalius ja ennen kaikkea se, ettei järjestelmä aiheuta tarpeetonta lisäpainetta valtiontaloudelle. Vähennysoikeuden säilyminen rahastolla tukee tehokasta varautumista ilman ylimääräisiä kustannuksia. On tärkeää korostaa, että kyse ei ole toiminnan laajentamisesta vaan sen selkeyttämisestä. Tämä on hyvää lainsäädäntöä: tarkkarajaista, teknisesti perusteltua ja toimeenpanon kannalta välttämätöntä. Myös lausuntopalaute on pääosin myönteistä, mikä vahvistaa käsitystä esityksen tarpeellisuudesta. Lisäksi siirtymäsäännös on erittäin perusteltu. Se ehkäisee hallinnollista epäselvyyttä ja varmistaa, että uudistus voidaan toteuttaa sujuvasti ilman katkoksia huoltovarmuuden kannalta kriittisessä toiminnassa. Suomen huoltovarmuus on keskeinen osa kokonaisturvallisuuttamme. Tämä esitys tukee sitä konkreettisesti parantamalla rakenteita ja varmistamalla, että järjestelmä toimii tehokkaasti myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Arvoisa puhemies! Ensin koronakriisin ja sittemmin Ukrainan sodan sekä heikentyneen turvallisuusympäristömme johdosta huoltovarmuuden merkityksen ymmärtäminen on parantunut. En ole kuitenkaan varma, ymmärtävätkö kaikki tässä salissakaan viljelijän ahdinkoa tänä päivänä ja myöskään turpeen merkitystä huoltovarmuuden kannalta. Turve on kotimainen energiamuoto, joten sen tuotanto ei olisi riippuvainen kansainvälisistä toimitusketjuista tai geopoliittisesta riskistä. Turpeen tuotantoa on lyhytnäköisillä ja huonosti harkituilla päätöksillä ajettu alas. Kotimaisen turvetuotannon merkitys eräänlaisena huoltovarmuuden viimeisenä vakuutuksena pitäisi olla keskeinen. Kasvu- ja kuiviketurpeesta on paljon puhuttu. Mitään suoraan korvaavaa ei ole niiden tilalle, joten niiden tuotannon pitää saada olla käynnissä, kunnes jotain muuta yhtä hyvää keksitään, mutta siihen kuluu vielä pitkä aika. Huoltovarmuus on kykyä pitää yhteiskunta käynnissä kaikissa tilanteissa. Suomi on logistisesti käytännössä saari, joten olemme hyvin haavoittuvaisia ollessamme kapean meriväylän varassa. Eli meillä ei ole varaa menettää viljelijöitämme, meillä ei ole varaa menettää turvetuotantoamme. — Kiitos.