Viljanen Eerikki

Arvoisa rouva puhemies! EU:n ennallistamisen kansallinen toimeenpanosuunnitelma eli niin sanottu kansallinen ennallistamissuunnitelma ja sen valmistelu on yksi tämän vaalikauden suurimmista maa- ja metsätalouteen ja maanomistajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista. Suunnitelma tulee vaikuttamaan aina vuoteen 2050 saakka. Se vaikuttaa metsien käyttöön, maatalouteen, turvemaihin, vesitalouteen, investointeihin ja julkiseen talouteen siis vuosikymmenten ajan. Suunnitelman mittaluokka on valtava. Heinäkuussa lausunnoilla olleessa luonnoksessa toimeenpanon kokonaiskustannuksiksi arvioitiin noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2031 mennessä. Nykyiseen rahoitukseen verrattuna rahoitusvajeeksi arvioitiin noin 400 miljoonaa euroa jokaisena vuotena. Hallitus ei ole vielä toistaiseksi osoittanut, mistä tämä rahoitus otetaan. Arvoisa puhemies! Aiemmissa Luonnonvarakeskuksen arvioissa luontotyyppien ja turvemaiden ennallistamisen toimenpidekustannuksiksi arvioitiin 13—19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä, joskin Luke totesi, että tässä arviossa on epävarmuuksia. Myös metsätalouteen vaikutukset voivat olla äärimmäisen suuria. Luken ennallistamissuunnitelman valmistelua tukeneessa tarkastelussa laajin metsien ennallistamisskenaario pienensi vuotuisia runkopuuhakkuumahdollisuuksia 12—15 miljoonalla kuutiometrillä. Arvoisa puhemies! Keskusta esitti oman vaihtoehtonsa ennallistamissuunnitelman kansallisen toimeenpanosuunnitelman käsittelyksi viime kesänä, kun asia oli täällä eduskunnassa, ja siitä juuri äsken edustaja Lahdenperän kanssa sanailimme. Me ehdotimme ja vaadimme sitä, että ennallistamissuunnitelman kansallinen toimeenpanosuunnitelma on tuotava eduskunnan käsiteltäväksi ennen sen lähettämistä komissiolle ja ennen sen voimaan saattamista. Huoli siitä, mitä tämä kansallinen toimeenpano tulee pitämään sisällään, vain kasvoi sen jälkeen, kun hallituspuolueet runttasivat eduskunnasta läpi lakiesitykset, joilla vastuu niin suunnitelman laatimisesta, sen hyväksymisestä kuin lähettämisestä keskitettiin ympäristöministeriölle ja valtioneuvostolle. Tämä Suomen hallituksen noudattama menettelytapa, Suomen valtion menettelytapa, eroaa oleellisesti naapurimaamme Ruotsin menettelystä. Ruotsissa ennallistamissuunnitelman valmistelulle asetettiin poliittiset reunaehdot jo työn alussa, ja Suomessa vastaavat reunaehdot, vahvat reunaehdot, olisi pitänyt kirjoittaa lakiin. Keskusta esitti tätä kesäkuussa. Keskusta myös esitti aineelliset reunaehdot, selontekomenettely ja oikeusturvasäätely — nämä ehdotuksemme jäivät myös kesäkuussa tässä salissa hyväksymättä. Eduskuntakäsittelyssä tähän lakikokonaisuuteen saatiin tärkeä lisäys: Suunnitelmalla ei saa olla vaikutusta yksityisten maanomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin, eikä sen viitteellisissä kartoissa saa osoittaa ennallistamistoimia yksityisomistuksessa oleville maa-alueille. Nämä lisäykset olivat äärimmäisen tärkeitä asian jatkokäsittelyn kannalta, ja on erinomaista, että ne sinne saatiin lisättyä. Tässä hetkessä ja tulevaa ennallistamissuunnitelman käsittelyä silmällä pitäen keskusta on tehnyt omista kannoistaan napakan listan. Me vaadimme, kohtana 1): Keskeneräistä ennallistamissuunnitelmaa ei pidä lähettää komissiolle. Ennen lähettämistä on ratkaistava keskeiset määritelmät, pinta-alat, kansalliset joustot, vaikutukset ja rahoitus. Kohtana 2): Ruotsin mallin mukaiset reunahdot on otettava todellisiksi valmistelua ohjaaviksi periaatteiksi. Ei kansallista ylisäätelyä. Kaikki EU-joustot käyttöön ja maanomistajille, maataloudelle, metsätaloudelle sekä yrityksille aiheutuvat kustannukset mahdollisimman pieniksi. Kohtana 3:) Eduskunta on otettava mukaan ennen sitovien kansallisten linjausten tekemistä. Hallituksen tulee antaa ennallistamissuunnitelmasta selonteko eduskunnalle viimeistään ennen lopullisen suunnitelman hyväksymistä. Kohtana 4): Suunnitelmaan tarvitaan uskottava rahoitussuunnitelma. — Nyt alkaa puheaika loppumaan, joten tiivistän. — Kohtana 5): Yksityismaiden toimien on perustuttava vapaaehtoisuuteen ja täysimääräisiin korvauksiin. Ja kohtana 6): Ruuantuotannon ja metsätalouden toimintaedellytykset on turvattava. Nämä reunaehdot keskusta asettaa ennallistamissuunnitelman kansalliselle toimeenpanolle, ja näistä hallituksen pitää jo perustuslain omaisuudensuojan nimissä pitää kiinni.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kemppi äskeisessä puheenvuorossaan nosti erittäin ansiokkaasti esille afrikkalaisen sikaruton torjuntaan, leviämiseen ja ehkäisemiseen ja siitä taudista kokonaan eroon pääsemiseen liittyvät ongelmat Suomenmaassa. Me olemme maa- ja metsätalousvaliokuntana käsitelleet tätä ASF-tilannetta omana asianaan, ja meillä oli äärimmäisen erinomainen kuuleminen asian tiimoilta tällä viikolla. Vetoankin maa- ja metsätalousministeri Essayahiin, joka tässäkin keskustelussa on tähän aihepiiriin kantaa jo aiemmin ottanut, että kuuntelee paikallisia toimijoita, mitä heillä on tästä asiasta sanottavaa. Tuossa kuulemisessa, sitä tässä nyt sen enempää referoimatta, kävi erinomaisen hyvin ilmi se ristiriita, joka tähän asiaan liittyy. Näkemys Ruokavirastossa, maa- ja metsätalousministeriössä ja ympäristöministeriössä asioiden hoidosta, asioiden hoidon tilasta, on täysin erilainen kuin paikallisilla toimijoilla, jotka ovat vastuussa niistä käytännön toimenpiteistä. Paikalliset toimijat, riistanhoitopiiri, Virolahden kunnan edustajat, Metsästäjäliiton edustajat, antoivat erittäin koruttoman kuvauksen tilanteesta, kuinka näitä torjuntatoimenpiteitä ei käytännössä johda kukaan, kuinka heikot mahdollisuudet heillä on tätä tautia torjua, näitä tartunnan saaneita sikoja maastosta jäljittää ja auttaa ehkäisemään tätä taudin leviämistä. Ymmärrän, että ministerin on ehkä vaikea Ruokavirastoa suoraan ohjeistaa ja lainsäädännössäkin marssijärjestys tällaisissa tilanteissa on selvä, mutta vetoan ministeriin, että ottaa asiassa johtajuuden tavalla tai toisella. Ministeriö on päällikkövirasto ja Ruokavirasto sen ohjauksessa. Uskon, että ministerin päämäärätietoisella otteella tähän asiaan saataisiin ryhti, mutta vaikuttaa siltä, että nyt virkahenkilöt, jotka tätä asiaa johtavat, eivät saa tarpeeksi nopeasti tarpeeksi aikaiseksi. Tämä viesti sieltä kentältä tuli hyvin selvästi. Alueen asukkailla, alueen metsästäjillä, alueen vapaaehtoisilla, alueen toimijoilla ja alueen viranomaisilla on suuri halu toimia tässä asiassa, mutta johtajuus puuttuu organisaatiosta täysin. Sitä he eivät voi tässä tilanteessa omiin käsiin ottaa, se pitää ministeriöstä johtaa.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen maatalouden, maaseudun ja alueiden kehittämisen kannalta on erittäin keskeistä, millaiseksi Euroopan unionin seuraava rahoituskehys tulee muodostumaan, mikä on EU-rahoituksen taso. Olemme kuulleet valiokuntakäsittelyssä huolestuneita äänenpainoja siitä, onko hallituksen EU-vaikuttaminen aikataulussa ja onko tulevaan rahoituskauteen valmistautuminen täällä kotimaassa aikataulussa. On esitetty huolia muun muassa siihen liittyen, että sidosryhmiä ei ole tarpeeksi sitoutettu tarpeeksi aikaisessa vaiheessa esimerkiksi verrattuna aiempiin neuvottelukierroksiin. Maan hallituksen keskeiseksi tavoitteeksi näille rahoituskehysneuvotteluille on näyttänyt muodostuvan EU-rahoituskehyksen kokonaistason pitäminen mahdollisimman alhaisena. Meille Suomessa ratkaisevaa ei pidä olla yksinomaan rahoituskehyksen nimellinen koko. Oleellista on tietysti Suomen nettomaksuasema eli se, kuinka paljon Suomi maksaa suhteessa siihen, kuinka paljon Suomeen saamme rahoitusta. Tämän johdosta keskustan kannan voi tiivistää kahteen tai kolmeen keskeiseen ajatukseen ja vaateeseen. Keskusta vaatii, että Suomen keskeiseksi neuvottelutavoitteeksi on asetettava nettomaksuosuuden pienentäminen ja samalla Suomen saannon kasvattaminen. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että Suomen on vaadittava komission ehdotusta suurempaa rahoitusta niin maatalouden kuin maaseudun kehittämiseen. Komission esittämä, nyt esityksessä oleva maataloudelle korvamerkitty rahoitus on Suomen näkökulmasta täysin riittämätön. Nykyisen esityksen pohjalta maatalouden perustukeen kohdistuisi arviolta noin viidenneksen leikkaus, mikäli rahoitusvajetta ei pystytä muualta paikkaamaan. Me keskustassa näemme tällaisen kehityksen suomalaiselle maataloudelle täysin kestämättömänä. Suomalaisen alkutuotannon, maatalouden, kannattavuus on jo nyt erittäin heikolla tasolla, EU-alueen heikoimmalla tasolla. Tässä tilanteessa maatalouden perustukeen kohdistuva leikkaus kiihdyttäisi todennäköisesti tuotannon vähentämistä, tilojen lopettamistahtia. Tilojen lopettamistahti ja heikko kannattavuus uhkaavat jo nyt kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta ja Suomen huoltovarmuutta. Keskusta vaatii siis, että Suomen tulee vaatia EU:n rahoituskehysneuvotteluissa maatalouden korvamerkityn rahoituksen selvää kasvattamista komission ehdotuksesta sekä turvata riittävä rahoitus maaseudun kehittämistoimille. Tähän liittyen, arvoisa puhemies, haluaisinkin esittää paikalla kiitettävästi olleelle ministeri Essayahille kysymykset: Miten hallitus aikoo varmistaa maaseudun edun toteutumisen, maa- ja metsätalouden ja maaseudun kehittämisen riittävän rahoituksen, ja jos käy niin, että EU-kamppailussa taistoja hävitetään ja rahoitus supistuu, kuinka se tullaan kompensoimaan? Lupaattehan te, että viljelijöille ei aseteta uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita tulevalle rahoituskaudelle, ja jos niin käy, että tämmöisiä velvoitteita asetetaan, niin lupaattehan, että niistä maksetaan viljelijöille täysi korvaus?

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu tärkeän aihepiirin ympärillä on jatkunut kuutisen tuntia, ja itsekin olen useita puheenvuoroja päässyt käyttämään. Eräässä puheenvuorossa tuli oltua aika perustavaa laatua olevalla tavalla eri mieltä edustaja Hemmilän kanssa. Hemmilän edellisen puheenvuoron jälkeen ajattelin, että tulen pitämään puheenvuoron, koska olen tällä kertaa edustaja Hemmilän kanssa erittäin paljon samaa mieltä hänen esille nostamastaan asiasta, joka on valkuaisomavaraisuuden nostaminen ja sen tärkeys Suomessa. Arvoisa puhemies! Tässä viime viikkoina olen mitellyt hieman Huoltovarmuuskeskuksen kanssa viljojen varmuusvarastoinnista ja varmuusvarastojen viljojen alkuperästä. Huoltovarmuuskeskus kiisti faktan, että Suomen huoltovarmuutta on ylläpidetty ostamalla huoltovarmuusvarastoihin ulkomaista viljaa. Tämä kiistäminenhän ei heidän kannaltaan päättynyt kovin onnellisesti, koska fakta on se, että Huoltovarmuuskeskuksen sopimuskumppanit ovat ostaneet ulkomaista viljaa ja sitä on Suomeen huoltovarmuustarkoituksiin tullut. Huoltovarmuuskeskuksen rekordi viljojen osalta ei siis ole ollut viime aikoina kovin kummoinen. Sen sijaan Huoltovarmuuskeskus on tehnyt erinomaisen hyvää työtä selvittäessään sitä, miten Suomen valkuaisomavaraisuutta kyettäisiin parantamaan. HVK:n selvitys pureutuu erityisesti valkuaiskasvien viljelyn laajentamiseen Suomessa ja sitä kautta tämän valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen. Tavoitteena noille selvityksille on ollut täysi omavaraisuus. Selvitysten mukaan Suomessa on olemassa täysi potentiaali täyteen valkuaiskasviomavaraisuuteen kasviproteiinin tuotannossa, mikäli palko- ja öljykasveja alettaisiin viljelemään viljelykierroissa niin paljon kuin suinkin mahdollista Suomessa. Tämä olisi omiaan myös erittäin keskeisellä tavalla vähentämään Suomen lannoiteriippuvuutta, elikkä huoltovarmuutemme sitäkin kautta vahvistuisi. Tämä myös parantaisi meidän vaihtotasettamme ja meidän omaa varallisuuttamme rehukasvituotannossa. Kuten edustaja Hemmilä taisi viitatakin, Suomeen tuodaan tällä hetkellä suht mittavassa määrin valkuaiskasveja, muun muassa soijaa ulkomailta, ja tämän oman tuotannon vahvistumisen kautta tämä virta todennäköisesti tyrehtyisi tai lakkaisi jopa kokonaan. Tässä keskeisessä roolissa on myös valkuaiskasvien lajikejalostus, lajikkeiden paraneminen suomalaisiin olosuhteisiin sopivaksi sekä tietysti viljelijöiden kouluttaminen, kauppiaiden kouluttaminen, tekniikan opettelu ja konekaupan rooli. Arvoisa puhemies! Edustaja Hemmilä toivoi ministeriltä vastauksia tähän valkuaiskasvikokonaisuuden kehitykseen ja siihen, mitä hallitus aikoo tehdä ja tulee tekemään. Syy, minkä takia tämä erityisesti tähän päivän teemaan liittyy, elikkä siihen, että meillä on Suomessa Euroopan kannattamattomin maataloustuotanto, on se, että tuon kannattamattomuuden takana erityisen heikosti, ikävä kyllä, meillä tässä maassa menee tällä hetkellä kasvinviljelijöillä, ja tästä valkuaiskasvien laajemmasta viljelystä, monipuolisemmasta viljelystä, voitaisiin saada myös tulonvahvistusta etenkin kasvinviljelytiloille. Siinäkin mielessä tämä on erittäin tervetullutta ja toivottavaa kehityskulkua — liittyy aivan oleellisesti tämän päivän keskustelunaiheeseen. En malta olla sanomatta, että Huoltovarmuuskeskuksen, jolla on paljon parantamista huoltovarmuusvarastoinnin osalta, pitäisi laajentaa huoltovarmuusvarastointia koskemaan myös näitä öljykasveja, siis satoja niistä öljykasveista — tällä hetkellähän HVK varmuusvarastoi öljykasvien siemeniä ja niiden viljelyyn tarvittavia kasvinsuojeluaineita — mutta myös itse öljykasvien varmuusvarastointia. Jos ja kun se tehtäisiin perustuen kotimaiseen tuotantoon, sillä voitaisiin myös tätä markkinakysyntää tasapainottaa ja vahvistaa kotimaisille valkuaiskasvin tuottajille.

Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella en täällä talossa ollut, mutta täällä tänään moneen kertaan viitatun MAKA-raportin lisäksi ehkä toiseksi eniten julkisuudessa ollut listaus tai raportti oli niin sanottu Tynkkysen lista, josta minäkin eri medioista paljon tietoa sain etenkin sosiaalisen median kautta. Maaliskuussa 2022 silloinen parlamentaarikko Tynkkynen teki 19 kohdan listan, jolla maatalouden kannattavuutta piti parantaa. Tätä listaa olisi olettanut toteutettavan tällä vaalikaudella, kun koko perussuomalainen ryhmä tietääkseni siihen sitoutui ja sitä ajoi. Mutta heti hallitusneuvotteluiden jälkeen pystyimme toteamaan, että osa listasta oli jo lentänyt roskakoriin. Lista kuuluu seuraavasti: 1. ”Hallitus julistaa maatalouden hätätilan ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.” No, tämähän ei ole tapahtunut. 2. ”Hallitus poistaa maatalousrakennusten kiinteistöveron jo vuoden 2022 maksuunpanosta alkaen pysyvästi.” Tämä ei ole toteutunut, eikä se tämän päivän kuullun perusteella tule toteutumaankaan. 3. ”Hallitus peruu, lakkaa valmistelemasta tai edistämästä sellaisia maataloutta koskevia ilmastopoliittisia toimenpiteitä, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia.” Näin ei ole tapahtunut. Sen sijaan järkeviä toimia, kuten biokaasutuotannon toimintaedellytyksiä, on merkittävästi vaikeutettu tällä vaalikaudella ja byrokratiaa on lisätty. Ja edelleen listalla numero 4. ”Hallitus lisää maatilojen arvonlisäveron maksuun vuosittain 12 kuukautta kulutonta maksuaikaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi.” Ei toteutunut. 5. ”Hallitus varmistaa Maatilatalouden kehittämisrahaston maksuvarmuuslainojen ja takausvastuukyvyn riittävyyden.” Ei ole tapahtunut. Makeraa ei ole lainkaan pääomitettu, mutta Makeran takausvaltuutta on kyllä korotettu 20 miljoonaan euroon. Listalta 6. ”Hallitus alentaa maatalouden energiakustannuksia muun muassa kohdennetuin verotoimenpitein.” Tämä on tapahtunut osittain, mutta maatalouden energiakustannukset ovat nousseet niin räjähdysmäisesti, että tämä määräaikainen maatalouden energiaveron lisäpalautus on toimena aivan riittämätön. Listalta numero 7. ”Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruokaketjun eri osien kustannusten jakamiseksi niin, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden loppuhinnasta.” Ei ole tapahtunut. Toimet ovat olleet ehkä oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä tarpeeseen nähden. Elintarvikemarkkinalakia on kyllä uudistettu, mikä on hieno asia. Tämän keskustan tekemän lain päivitys on positiivinen asia, mutta kilpailulaki on edelleen koskematta, ja tämän päivän perusteella tällä vaalikaudella sellaiseksi tulee jäämään. Sen sijaan kaupan asemaa on vahvistettu uusilla myyntiartikkeleilla. Listan numero 8. ”Hallitus valmistelee pikaisesti elintarvikemarkkinoille tarvittavat, kriisin edellyttämät muutokset.” Tämä on tapahtunut. 9. ”Hallitus edistää pankkien valmiutta myöntää viljelijöiden lainoihin lyhennysvapaita ja korkohelpotuksia.” Ei ole tapahtunut. 10. ”Hallitus helpottaa nuoren viljelijän vuotuista yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta.” Tämä on tapahtunut. 11. ”Hallitus parantaa viljelijän mahdollisuutta yrityksensä velkasaneeraukseen.” Ei ole tapahtunut. Yrityssaneerauslakia on kyllä uudistettu, mutta uudistus ei kosketa maataloutta. 12. ”Hallitus purkaa maataloutta ja tilamyyntiä koskevaa byrokratiaa ja lupavaatimuksia.” Ei ole tapahtunut. 13. ”Hallitus tehostaa julkisen sektorin esimerkillisyyttä ruokapalveluhankinnoissa.” Osittain toteutunut, mutta keinona vain ohjaus ja suositukset. 14. ”Hallitus vahvistaa maatalouden sivuelinkeinojen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.” Ei ole tapahtunut, kuten ei myöskään ”Hallitus turvaa maatalouden lomituspalveluiden saatavuuden”. 16. ”Hallitus huolehtii viljelijöiden henkiseen jaksamiseen tarvittavista palveluista.” On tapahtunut. Välitä viljelijästä -hanke on vakinaistettu, mutta myös rahoitus pitäisi vakinaistaa. 17. Haluttiin alv-kannan laskemista — ei ole tapahtunut. 18. liittyy kiinteästi polttonesteiden hintaan ja sen kompensointiin. Kaikkihan me tiedämme, että se ei ole toteutunut. Hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti. Arvoisa puhemies! Tämä aikakirjoihin Tynkkysen listan tämänhetkisestä toteutumatilanteesta, [Puhemies koputtaa] joka ei ole mairitteleva, mutta onneksi vaalikautta on vielä jäljellä, ja luotamme hallitukseen, että Tynkkysen lista on toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin jäämme vaalitauolle.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Hemmilä siteerasi MTK:n lausumia. Minä voisin siteerata MTK:n aikaisempaa puheenjohtajaa Esa Härmälää, joka tapasi sanoa, että hänelle on armeijassa opetettu, että jos maasto ja kartta eivät täsmää, maasto on aina oikeassa. Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa sekä maasto että kartta täsmäävät. Ministeri viittasi, että meidän väitteemme siitä, että Suomen maatalous on Euroopan kannattamattominta, ei pitäisi paikkaansa, mutta näin kertovat Luken ja Taloustohtorin tilastot. Näin kertoo viesti kentältä esimerkiksi edustaja Hemmilän kotimaakunnasta, Varsinais-Suomesta: maatalouden kannattavuustilanne on äärimmäisen heikko. [Pertti Hemmilän välihuuto] Ja edustaja Hemmilän siteeraama huoli vuodelta 22 oli ajalta, jolloin maatalouden kannattavuus oli moninkertainen verrattuna tähän päivään. Edustaja Hemmilä, moninkertainen, yli 1 — 1,02 — oli kannattavuuskerroin. [Anne Kalmari: Kyllä!] Katsokaa tilastoja, opetelkaa luvut. Tuo väite oli täysin perätön.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri lupasi vaalikauden aluksi täyskäännöksen maatalouspolitiikkaan, ja ainakin minä ymmärsin, että tämän täyskäännöksen piti tapahtua parempaan päin. Mutta meillä on tällä hetkellä Euroopan huonoiten kannattava maatalous. Käännös on tapahtunut pahempaan päin. Kun sitten keskusta ilmoitti tästä välikysymyksestä, hallitusrintaman puolueista vähäteltiin minkäänlaisen kriisipuheen tai kriisipakettien tarvetta. Sanottiin, että markkinoilta löytyy ratkaisu. Me emme ole missään vaiheessa väheksyneet markkinoilla vaadittavia toimenpiteitä, mutta yllätys oli melkoinen, kun tänään ministeri kertoi sitten uusimmasta kriisipaketista, jonka hallitus on tuomassa tämän keskustan välikysymyksen johdosta tänne päätöksentekoon. Tämä on kenties historian välittömin ja vaikuttavin välikysymys, mitä on tehty. Mutta kun hallituksen puheet ovat näin ristiriitaisia, niin kysyn nyt arvoisalta ministeriltä: onko maataloudessa kannattavuuskriisi vai ei? Te torjutte nyt kriisiä, josta te itse sanotte, että sitä ei ole olemassa.

Arvoisa herra puhemies! Sukumme on viljellyt Kuuselan tilaa Vihdin Oinasjoella yli sadan vuoden ajan. Saan jatkaa edeltävien sukupolvien työtä ja teen kaikkeni, että pojillani olisi mahdollisuus jatkaa sukupolvien ketjua, jos niin haluavat. Olen pidemmän kaavan mukaan kokenut, että suomalainen ruoka ei tule kaupan hyllylle itsestään. Ruoka tulee pelloilta ja tiloilta kautta Suomen, kellonaikaan ja viikonpäivään katsomatta. Osaamisestaan ja ahkeruudestaan huolimatta moni viljelijä ei saa työstään korvausta, ja mikä pahinta, ei edes arvostusta. Kysyä sopiikin: Kun jollain tilalla illan pimetessä mietitään, jaksaako vielä huomisen, sanooko hallitus, että "pärjäile"? Kun seuraava nuori viljelijä pohtii, uskaltaako ottaa kotitilan vastuulleen, sanooko hallitus, että "ollos huoleton"? Kun seuraava kriisi tulee ja tarvitsemme ruokaa omasta maasta, sanooko hallitus, että "ei hätää, kyllä sitä jostain tulee"? Siltä se nimittäin äsken kuulosti hallituksen suunnalta, että ongelmia ei olisi. Joutuu kysymään: eletäänkö hallituksessa lainkaan samaa arkea kuin maatiloilla ympäri Suomea? [Eduskunnasta: Ei eletä!] Keskusta teki välikysymyksen, koska suomalaisen ruoan tulevaisuus on vaarassa. Maamme maatalouden kannattavuus on valahtanut EU:n heikoimmaksi — EU:n heikoimmaksi. Lähes neljä tilaa lopettaa joka päivä. Lannoitteiden, polttoaineiden ja sähkön hintojen nousu ajaa viljelijöitä yhä ahtaammalle. Se siitä hallituksen "täyskäännöksestä" parempaan. Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä suomalainen maatalous ja ruoka pitää pelastaa. Tällä hetkellä esimerkiksi suomalainen vilja tuotetaan käytännössä pitkälti talkoilla. Jokaisen pitää ymmärtää, että se ei ole kestävää eikä se ole oikein. Nyt viljelijälle jää liian pieni osuus ruokaketjun arvosta. Tilanne ei ratkea sillä, että viljelijää kehotetaan vain tekemään ja yrittämään enemmän. Jos haluamme suomalaista ruokaa kauppojen hyllyille — ja keskusta muuten haluaa — viljelijän pitää saada työstään nykyistä oikeudenmukaisempi korvaus. Siksi kilpailulakia pitää avata ja puuttua kaupan ylivaltaan sekä tukkukaupan kilpailuongelmiin. Tuotantokustannusten muutosten pitää päästä nykyistä nopeammin tuottajahintoihin. Tuottajaorganisaatioilla pitää olla mahdollisuus sopia hinnoista. Akuuttiin tilanteeseen keskusta esittää EU:n kriisituen täysimittaista kansallista täydentämistä. Me jatkaisimme energiaveron lisäpalautusta, maksaisimme sen täysimääräisenä ja laajentaisimme sen koskemaan myös nestekaasua. Poistaisimme tuotantorakennuksilta kiinteistöveron määräajaksi ja toteuttaisimme Ruotsin mallin mukaisesti kustannustuen etenkin lannoite- ja polttoainekustannuksiin. Sikaruton torjuntaa pitää vihdoin alkaa johtamaan, ja siihen pitää osoittaa lisää voimavaroja. Villisikakantaa tulee määrätietoisesti vähentää ja avata lihan vientimarkkinoita nopeasti alueellistamisen avulla. Valtion pitää korvata taudin torjunnasta ja markkinahäiriöistä maa- ja metsätaloudelle aiheutuvat kohtuuttomat menetykset. Arvoisa puhemies! Suomalainen ruoka on paljon enemmän kuin ruokaa. Se on työtä. Se on yrittäjyyttä. Se on huoltovarmuutta. Se on turvallisuutta. Se on suomalaisuutta puhtaimmillaan. On häpeällistä, että huoltovarmuutta pidetään yllä ulkomailta tuotavalla viljalla. Jokaisena vuotena maassamme tuotetaan jokaista huoltovarmuusvarastoitavaa viljaa niin paljon, että sitä taatusti riittää huoltovarmuusvarastointiin tarvittavat määrät. Kyse onkin tahdosta, ja kyse onkin etenkin periaatteista. Keskustan mielestä huoltovarmuuden perusta on kotimainen tuotanto ja suomalainen ruoka — kotimainen tuotanto ja suomalainen ruoka. Siksi maassamme pitää olla kannattavia maatiloja ja viljelijöitä, jotka pystyvät jatkamaan työtään myös vaikeina aikoina. Liian helposti unohtuu, että suomalaista ruokaa ei ole ilman suomalaista maaseutua. Keskusta haluaa Suomen, jossa myös maaseudulla on tulevaisuus. Siksi keskittämisen politiikka pitää vaihtaa kasvun politiikaksi. Kyllä maalla voi — ja pitää voida — kasvaa paitsi ruoka myös lapset, työ ja tulevaisuus. Arvoisa puhemies! Vaikka maa- ja metsätalousministerin puheenvuorosta jo kuulimme, että hallitus on reagoinut keskustan välikysymykseen tuomalla uuden kriisipaketin, jolla korvataan maataloudelle [Välihuutoja] kohonneita kustannuksia — tämä on ehkä historian vaikuttavin välikysymys jo tähän mennessä — niin siitä huolimatta, arvoisa puhemies, on todettava, että nyt asiat ovat menneet huonompaan suuntaan, täysin väärään suuntaan. Suomen maatalouden kannattavuus on valahtanut Euroopan heikoimmaksi. Sen takia kannatan edustaja Kalmarin tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.

Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueet ovat useassa yhteydessä todenneet tästä ennallistamissuunnitelmasta ja sen kansallisesta toimeenpanosta, että tässä hallituksen esityksessä ei nyt eduskuntaa sivuutettaisi, sillä perusteella, että sitten kun tämä suunnitelma toimeenpannaan, niin kaikki varsinaiset toimenpiteet tulevat eduskunnan päätöksentekoon. No, nyt tämä prosessi etenee niin, että jos tämä esitys menee läpi, ympäristöministeriö valmistelee, hallitus leimaa ja lähettää kansallisen toimeenpanosuunnitelman komissiolle lausunnolle. Komissio antaa oman vastineensa siihen elikkä todennäköisesti esittää muutostarpeita tähän Suomen kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan ja sen toimeenpanoon. Tämän jälkeen hallitus sitten tekee oman lopullisen suunnitelmansa ja omine hyvineen sitten tämän suunnitelman hyväksyy. Ja kun tämä vuoropuhelu hallituksen ja komission välillä on siis käyty niin, että komissio on tyytyväinen siihen, miten Suomi aikoo tämän ennallistamissuunnitelman kansallisesti toimeenpanna, ja se lopullisesti täällä Suomessa hallituksen toimesta hyväksytään, niin kuka uskoo, että kaiken tämän jälkeen, kun niitä yksittäisiä toimeenpanevia lakiesityksiä alkaa eduskuntaan tipahtelemaan, eduskunta voi niitä sitten aivan vapaasti täällä muuttaa? Kuka uskoo? Ei kukaan. Aivan varmasti tullaan sanomaan, että tämä on komission kanssa sovittu, tämä on komission kanssa hyväksytty, tämä oli komission vaade tästä täytäntöönpanosta, tätä ei voi täällä eduskunnassa muuttaa. Ja tämä on se syy, minkä takia pidämme niin erittäin erikoisena, tuomittavana, ei-hyväksyttävänä sitä, että eduskunta on sivuutettu tämän kansallisen toimeenpanosuunnitelman valmistelun ohjaamisesta, edes siitä valmistelusta kuulemisesta, saatikka sitten tämän toimeenpanosuunnitelman hyväksymisestä. Tämä on täysin ennenkuulumatonta, ja tämän takia hallituksen pitää antaa selonteko tästä ehdotuksestaan ennallistamissuunnitelman kansalliseksi toimeenpanoksi sekä varsinaisesta ennallistamissuunnitelman toimeenpanosuunnitelmasta, jonka se on hyväksynyt. Muuten eduskunnalla ei tule olemaan tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa tämän suunnitelman toimeenpanoon ja tässä tulee käymään niin, että tämä hallitus pistää Suomen maat ja metsät täysin komission liekaan, jonka tavan vielä määrittelee ympäristöministeri täällä koti-Suomessa.

Arvoisa herra puhemies! Nykyiset hallituspuolueet, kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, tekivät edelliselle hallitukselle välikysymyksen marraskuussa 2022 hallituksen EU-vaikuttamisesta ja etenkin ennallistamisasetuksesta. Tuolloin perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra lausui perussuomalaisten ryhmäpuheessa seuraavasti: ”Ennallistamisasetus ja siihen reagoiminen alleviivat Suomen alistuvaa EU-politiikkaa, oman päätösvaltamme pois antamista, isänmaamme ja sen omaisuuden uhraamista sekä täysin yltiöpäistä ilmasto- ja metsäpolitiikkaa. Perussuomalaisille tämä ei käy.” Arvoisa puhemies! Tätä taustaa vasten vaikuttaa todella yllättävältä, kun nämä samat puolueet ovat nyt hallituksessa ja edellisen vaalikauden puheet ja periaatteet näyttävät unohtuneen täysin. Kokoomus ja perussuomalaiset tekivät edelliselle hallitukselle välikysymyksen EU-politiikasta ja ennakkovaikuttamisesta EU-päätöksentekoon, ja nyt samat puolueet kristillisdemokraatteilla höystettynä tyytyvät lähinnä levittelemään käsiään, kun ennallistamisasetus on heidän hallituskaudellaan hyväksytty EU:ssa. Missä oli tämän hallituksen paljon mainostettu, ennakkoon kehuttu, itse kehuttu vahva EU-vaikuttaminen, kun ennallistamisasetuksesta EU-tasolla päätettiin? Arvoisa puhemies! Viime vaalikauden oppositiopuolueiden, kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien, tahtotila EU-päätöksenteon läheisyysperiaatteen vaatimisesta, elikkä siis sen periaatteen vaatimisesta, että aina päätöksenteko pitää tehdä mahdollisimman lähellä päätöksenteon kohdetta, on muuttunut niin paljon, että nämä puolueet eivät edellytä läheisyysperiaatetta noudatettavaksi nähtävästi EU-tasolla, mutta vielä erikoisempaa on se, että nykyiset hallituspuolueet eivät vaadi tämän läheisyysperiaatteen noudattamista edes tässä kotimaisessa päätöksenteossa. Läheisyysperiaate on unohdettu niin täysin, että hallitus pääministeri Orpon ja valtiovarainministeri Purran johdolla ei halua antaa tästä tämän vaalikauden suurimmasta päätöksestä päätöksenteon tai valmistelun valtaa ollenkaan kansalliselle parlamentille, Suomen eduskunnalle. He haluavat antaa tämän päätöksen valmisteluvallan täysin ympäristöministeriölle, ja päätöksenteon vallan he haluavat tällä lakiesityksellä keskittää valtioneuvostolle, ei eduskunnalle. Arvoisa puhemies! Eikä tässä vielä kaikki. Sen lisäksi, että hallituspuolueet haluavat keskittää tämän vaalikauden tärkeimmän asian päätöksenteon pelkästään valtioneuvoston käsiin, niin tuo päätös tullaan todennäköisesti tekemään vuoden 2027 puolella. Nyt onkin auki se, mikä hallitus tulee tämän päätöksen tekemään, jos tämä lakiesitys tulee voimaan. Tämän johdosta toteankin, arvoisa puhemies, että jos nykyisillä hallituspuolueilla on edes rahtusen jäljellä siitä omanarvontunnostaan ja vaatimuksestaan itsenäisyyden puolustamiseksi EU-päätöksenteossa ja sen kansallisessa toimeenpanossa, niin, arvoisa puhemies, epäilemättä nämä hallituspuolueet nyt varmistavat sitten sen, että he ovat se hallitus, joka tekee päätöksen tästä kansallisesta toimeenpanosta. Elikkä näillä puheilla, mitä nyt viime vaalikaudella ja tämän vaalikauden kuluessa ollaan hallituspuolueilta kuultu, pidän itsestäänselvänä, että Petteri Orpo, Riikka Purra ja Sari Essayah huolehtivat, että tämä nykyinen hallitus tekee lopulliset päätökset ennallistamisasetuksen kansallisesta toimeenpanosta tässä maassa. Ellei näin toimita, kyseessähän on täysin absurdi tilanne. Nämä kansallisesta päätöksenteosta, omaisuudensuojasta puhuneet puolueet keskittäisivät vallan valtioneuvostolle, ja olisi täysin auki, mikä valtioneuvosto sen päätöksen sitten tekisi. En usko, että näillä taustoilla, näillä puheilla, näillä puolueilla on varaa tällaiseen päätöksenteon siirtämiseen umpimähkään tulevalle hallitukselle, jonka ohjelmasta tai edes kokoonpanosta kellään ei voi olla käsitystä, koska vaalit ovat vasta edessä. Arvoisa puhemies! Esitän ja edellytän siis, että nykyinen hallitus, jos tämä lainsäädäntö tulee voimaan, sitoutuu siihen, että tekee tästä ennallistamisasetuksen kansallisesta toimeenpanosta päätökset, sitovat päätökset, jo tämän vaalikauden aikana ennen huhtikuun 27 eduskuntavaaleja.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta pitää hallituksen esitystä kansallisen ennallistamissuunnitelman osalta vakavasti puutteellisena. Hallitus esittää tässä säädettäväksi siitä, kuka suunnitelman laatii ja hyväksyy, mutta jättää lähes kokonaan määrittelemättä ne periaatteet ja reunaehdot, joiden mukaan suunnitelma muodostetaan. Laista puuttuvat säädökset siitä, miten kansallista liikkumavaraa käytetään, miten kustannukset huomioidaan, miten maanomistajien oikeudet turvataan ja millä perusteella ennallistamistoimenpiteitä kohdennetaan. Me keskustassa katsomme, kuten edellisessä puheenvuorossa on erittäin kattavasti ja hienosti kuultu, että tässä asiassa ei ole kyse vain pelkästä hallinnosta, pelkästä byrokratiasta, toisin kuin hallituspuolueista on kerta toisensa jälkeen annettu ymmärtää. Mutta kuten edellä on myös todettu, niin tänäänhän tätä ei ole hallitusryhmistä kuultu, koska ketään — anteeksi, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta — hallitusryhmien edustajia ei ole paikalla. Tämä on erittäin merkittävä asiakokonaisuus, todennäköisesti tämän vaalikauden suurin ja pitkävaikutteisin asiakokonaisuus, jota me tällä hetkellä täällä eduskunnassa nyt käsittelemme. Kansallinen ennallistamissuunnitelma tulee vaikuttamaan käytännössä metsiemme käyttöön, vesistöjen hoitoon, energiainvestointeihin, maa- ja metsätalouteen, aluekehitykseen, maaseudun ja alueiden elinvoimaan ja elinkeinoihin moniksi vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Siksi tämän suunnitelman valmistelua ei meidän mielestämme voida jättää ainoastaan ympäristöministeriön valmistelun varaan eikä varsinkaan ainoastaan valtioneuvoston poliittisen harkinnan ja poliittisen päätöksenteon varaan, niin kuin nyt hallitus esittää. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen ongelmallisena sitä, että eduskunta, suomalaisen päätöksenteon ylin päättävä elin, kansanedustuslaitos, ollaan nyt sivuuttamassa tämän erittäin merkittävän asian käsittelystä lähes kokonaan. Eduskunnalla ei ole roolia suunnitelman valmistelussa eikä tule olemaan roolia suunnitelmasta päättämisessä. Tämän nyt käsittelyssä olevan esityksen mukaan valtioneuvosto hyväksyy ennallistamissuunnitelman ilman parlamentaarista päätöksentekoa, vaikka suunnitelma vaikuttaa erittäin merkittävästi maankäyttöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen maassamme vuosikymmenten ajan. Me keskustassa pidämme erittäin ongelmallisena myös sitä, ettei pyynnöistä huolimatta hallituksen, hallituspuolueitten suunnalta ole esitetty uskottavaa arviota tämän ennallistamiskokonaisuuden kokonaiskustannuksista. Arvioita on esitetty muiden toimesta, ja ne arviot ovat huimassa kokoluokassa, 10—20 miljardin euron välillä. Henkilötyövuosissa suora vaikutus esimerkiksi metsäsektoriin on arvioitu tuhansiksi, jopa yli 10 000 henkilötyövuodeksi, siis työpaikkojen vähenemistä, ja kerrannaisvaikutukset koko yhteiskuntaan 10 000 ja 30 000 henkilötyövuoden välille. Näin äärimmäisen suurta, merkittävää kokonaisuutta ei pitäisi pystyä tässä maassa hyväksymään ilman, että eduskunta on päässyt asian käsittelemään. Me pidämme tätä esitystä myös maanomistajan oikeusturvan kannalta puutteellisena. Vaikka suunnitelma ei tässä vaiheessa ainakaan suoraan asettaisi käyttörajoituksia, niin sillä tulee todennäköisesti olemaan vaikutuksia investointeihin, maankäyttöön ja omaisuuden arvoon. Nämä vaikutukset pitäisi arvioida jo suunnitelman laadinnan vaiheessa ja sitten siis estää myös niiden toteutuminen. Arvoisa puhemies! Edustaja Kallio esitti seitsemän lausumaehdotusta, ja ne ovat äärimmäisen kannattavia. Kannatan niitä kaikkia. Kuten useissa edellisissä puheenvuoroissa on todettu, se seitsemäs lausuma on niistä periaatteellisin ja ehkä sen johdosta merkittävin. Me keskustassa vaadimme, että hallitus tuo eduskuntaan selonteon niin laatimastaan ehdotuksesta, joka komissiolle tullaan esittämään kansalliseksi toimeenpanosuunnitelmaksi, kuin sitten varsinaisesta toimeenpanosuunnitelmasta ennen kuin valtioneuvosto sen hyväksyy, jos tämä lakiesitys menee tällaisenaan lävitse. Tämä on äärimmäisen oikeutettu ja kohtuullinen vaade. On erittäin eriskummallista, varsinkin kun peilaa viime vaalikaudella käytyyn keskusteluun, jossa silloiset oppositiopuolueet tekivät jopa välikysymyksen ennallistamisasetuksesta, että nyt kun samat puolueet ovat hallituspuolueita, niin puheet läheisyysperiaatteen noudattamisesta ja siitä, että ennallistamisasetus ei käy missään muodossa heille, ovat vaihtuneet toiminnaksi, jolla ei suostuta edes eduskunnassa keskustelemaan ennallistamisasetuksesta, vaan halutaan tiskin alta ujuttaa koko asetus, sen käytännön toimeenpanon valmistelu, ympäristöministeriölle ja päätöksenteko sitten hallitukselle, valtioneuvostolle. Vielä tätä erikoisuutta ja asiaa, jota emme voi hyväksyä, alleviivaa se, että kyse ei ole edes siitä, että nykyinen hallitus tulisi hyväksymään tämän kansallisen toimeenpanon suunnitelman, vaan nyt ollaan säkki päässä antamassa mandaatti seuraavalle hallitukselle, josta kukaan ei tiedä, mikä sen hallituspohja tulee olemaan, että se tekee täysin omavaltaisen päätöksen tästä kansallisesta toimeenpanosta. Tämähän on aivan uskomaton asia, varsinkin kun sitä peilaa viime vaalikaudella käytyyn välikysymyskeskusteluun, viime kaudella käytyyn julkiseen keskusteluun ennallistamisasetuksesta, että tällä vaalikaudella käytännössä kaikki päätökset, jotka tulevat olemaan sitovia, ovat tapahtuneet tämän hallituksen toimesta, tämän hallituksen vahtivuorolla, tämän hallituksen valmistelusta, ja nyt vielä keskeisin päätös ollaan lykkäämässä sokkona seuraavalle hallitukselle.

Arvoisa rouva puhemies! Kannatan lämpimästi valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä metsästyslain piiriin sekä tarpeettomien metsästyksen rajoitusten poistamista sekä suojametsästyksen mahdollistamista, samalla kun huolehditaan vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille. Tällä hetkellä pahimpia vahinkoalueita ovat erityisesti itäisen Suomen alueet, ja elinkeinonharjoittajien näkökulmasta esitetyt muutokset ovat siellä täysin välttämättömiä. Ne olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta ne ovat edelleen täysin välttämättömiä. Pahimmilla tuhoaloilla viljelijöiden mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoa ovat heikentyneet valkoposkihanhivahinkojen vuoksi merkittävästi jo vuosien ajan. Vuonna 2019 korvattujen vahinkojen määrä ylitti miljoonan euron tason, ja viime vuonna korvauksia maksettiin jo yli 3,7 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Vaikka nämä vahinkojen korvausmiljoonat ovat jo viime vuosina moninkertaistuneet, on selvää, että erittäin paljon — uskallan sanoa, että suurin osa, valtaosa — jää valkoposkihanhien aiheuttamista menetyksistä korvauksia hakematta ja siten myös korvaamatta. Nykyisellä vahinkojen estämisen toimintamallilla ei ole pystytty suojaamaan viljelyksiä eikä edes kääntämään vahinkokehitystä laskusuuntaan. Arvoisa puhemies! Tässä vahinkojen euromääräisessä korvaustasojen tarkastelussa on muistettava, että vahingonkorvaukset kattavat vain osan todellisista vahingoista. Erityisesti Pohjois-Karjalassa viljelijät ovat joutuneet sopeuttamaan tuotantoaan luopumalla syysviljojen kasvatuksesta paikka paikoin kokonaan sekä varautumalla kevään vahinkoihin esimerkiksi hankkimalla ylimääräisiä peltoalueita karjanruokinnan varmistamiseksi. Myös kokonaisia maataloustuotannon lopettamisia on tapahtunut näiden valkoposkihanhituhojen johdosta. Varsin tyypillisesti vahingot toistuvat samoilla alueilla, samaan aikaan kun vahinkojen estäminen on tehty käytännössä lähes mahdottomaksi. Viimeisimmistä ely-keskusten poikkeusluvista keväällä sallittiin ainoastaan äänetön karkotus ja syksyllä tehosteena vain paukkupatruunat. Paikallistasolla yötä päivää päivystävät hanhipaimenet ovat olleet käytännössä ainoa ratkaisu, mutta kustannustehokkuuden näkökulmasta on täysin järjetön ajatus, että jatkuvasti laajenevat hanhivahingot estettäisiin koko Itä-Suomen alueella paukkupatruunoilla ja hanhipaimenilla. Viljelijöiden kannalta on myös täysin välttämätöntä, että nykyinen vahingonkorvausjärjestelmä säilytetään ennallaan. Arvoisa rouva puhemies! Kuten aloitin puheenvuoron, näistä edellä mainituista syistä kannatan erittäin lämpimästi valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä metsästyslain piiriin, tarpeettomien metsästysrajoitusten poistamista sekä suojametsästyksen mahdollistamista, samalla kun huolehditaan vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille. Tästä esityksestä kiitokset hallitukselle, ja kiitokset myös asian erinomaisesta käsittelystä maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Valiokunnan mietintö tästäkin asiasta on äärimmäisen kattava ja huolella laadittu.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ja hallituspuolueiden toimesta on hyvinvointialueiden rahoitusta leikattu etenkin suhteessa palvelutarpeiden kasvuun erittäin merkittävällä tavalla tällä vaalikaudella. Jälleen meillä on käsittelyssä paketti, jolla säästöjä pyritään löytämään yli 330 miljoonan euron arvosta. Aiemmin tässä keskustelussa edustaja Kvarnström erinomaisesti kuvasi alueellisesta näkökulmasta tätä erikoista tilannetta, johon tämä lakiesitys on johtamassa, elikkä sitä, että tämän esityksen myötä, jos tämä läpi menee, suurimpia rahoituksen menettäjiä ovat alueet, jotka ovat jo toimineet niin kuin hallitus ja hallituspuolueet ovat edellyttäneet, eli pyrkineet kattamaan edellisinä vuosina syntyneet alijäämänsä omin toimin: tehostamalla, säästämällä, keskittämällä, supistamalla toimintojaan. Yksi näistä alueista on oma alueeni, jolta myös edustaja Kvarnström tulee, elikkä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Hyvinvointialueemme on tehnyt erittäin rajusti töitä toimintojen tehostamiseksi, uudelleenorganisoimiseksi, mutta myös palvelupisteitä — palveluja, toimintoja — on noin parinkymmenen palvelupisteen osalta ajettu alas, supistettu, siirretty tai ollaan lopettamassa. Elikkä alueella on tehty erittäin rajuja talouden sopeuttamistoimenpiteitä, aivan niin kuin hallitus on edellyttänyt. Alijäämät on saatu katettua, ja nyt se työ tullaan palkitsemaan sillä, että Länsi-Uusimaa on suurin rahoituksen menettäjä tämän oman tehokkaan toimintansa ansiosta. Tässä pitkällä tähtäimellä on nähtävissä kyllä ainekset erinomaisen suureen moraalikatoon, jos valtiovalta toimii näin, että ne hyvinvointialueet, jotka valtiovallan omia velvoitteita tiiviimmin, parhaiten, noudattavat, tullaan palkitsemaan sillä, että viedään eniten rahoitusta pois tulevaisuuden palveluiden tuottamisesta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on monelta muultakin osalta erittäin ristiriitainen ja epäjohdonmukainen, ja sikäli sitä ei voi missään nimessä kannattaa. Mutta tämän oman kotiseutuni esimerkin osalta voi todeta, että on äärimmäisen huolestuttavaa, jos hallitus ei tämän pidemmälle tulevaisuuteen kykene ajattelemaan vaan rakentaa hyvinvointialueille tämmöisiä kannustinloukkuja tai ansoja, joilla mahdollisesti tullaan estämään — tai ei ainakaan kannusteta niihin — palveluiden uudelleenorganisoiminen, tehostaminen, kehittäminen, vaan tapahtuu päinvastoin, kun ollaan näkemässä, että palveluiden tehostamisesta ja säästämisestä palkitaan sillä, että viedään tulevaisuuden rahoitukset pois.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heikkinen hyvin esitteli tämän esityksen, jossa esitetään maatalouden energiaveron palautusta tilapäisesti korotettavaksi neljällä sentillä litralta vuosina 2026—2027. Esittely oli sikälikin erinomainen, että siinä korostettiin, että viljelijät — maailman puhtaimman ruuan tuottajat, suomalaiset viljelijät — ovat joutuneet tilanteeseen, johon eivät ole itse voineet ollenkaan vaikuttaa. Polttoaineiden ja lannoitteiden hinnannousun syyt ovat maailmalla, ja tässä suomalainen viljelijä on täysin hinnanottajana, ei pysty tähän tilanteeseen omin toimin vaikuttamaan. Edellisessä puheenvuorossa edustaja Mikkonen otti kantaa ja perusteli vihreiden kielteistä suhtautumista tähän viljelijöitten tilannetta helpottavaan esitykseen toteamalla, että tämä tukee tai jatkaa fossiiliriippuvaisuutta ja pitäisi päästä fossiilivapaampaan tuotantoon. Sinänsä ajatus siitä, että fossiiliriippuvaisuutta maataloudessa pystyttäisiin laskemaan tai vähentämään, on erittäin kannatettava, mutta en malta olla toteamatta omakohtaisesti tähän asiayhteyteen, että kun aloin luomuviljelijäksi tavanomaisesta viljelystä, niin polttonesteiden kulutus kasvoi. Tämän tuen merkitys omalla tilallakin kasvoi, koska esimerkiksi rikkakasvien torjumiseen ei ollut enää käytettävissä kemiallisia yhdisteitä eikä niitä halunnutkaan käyttää, joten tämä kasvinsuojelu tehdään mekaanisin toimenpitein, mikä useassa tilanteessa tarkoittaa sitä, että pellolla pitää käydä useamman kerran käsittelemässä kasvustoa, sitä hyvää kasvustoa, ja sen kasvua edesauttamassa. Eli voisi ajatella, että on jonkunasteinen ristiriita siinä, että jos ja kun toivottavasti halutaan edistää luomutuotantoa, niin sitten taas polttoaineiden kustannuksia, mikä on siis iskenyt luomutiloihin suhteessa ehkä vielä kovempaa kuin tavanomaisiin tiloihin, ei oltaisi nyt valmiita kompensoimaan. Arvoisa rouva puhemies! Polttoaineiden ja lannoitteiden todella rajusti nousseet hinnat ovat erittäin merkittävästi vaikuttaneet etenkin suomalaisten kasvinviljelytilojen kannattavuuteen — kasvinviljelytiloihin, joista suuri osa on ollut kannattavuusahdingossa jo ennen näitä hinnannousuja. Tällä esityksellä ollaan erittäin hyvin kohdentamassa tämä vuosittainen kymmenen miljoonaa euroa tiloille, joilla tuotetaan suomalaista ruokaa, koska tämä tuki kohdistuu käytettyihin polttonesteisiin ja siten se kohdistuu suoraan tuotantoon. Myös tämä järjestelmä, jota kautta tämä veronkevennys kohdistetaan, on erittäin sujuva ja vähän byrokratiaa sisältävä. Tälle siis täysi tuki, että polttonesteiden vero lasketaan tähän EU-minimiin, niin kuin tässä nyt ollaan tilapäisesti tekemässä. Arvoisa rouva puhemies! Toinen ongelma, joka erityisesti kasvinviljelytiloilla korostuu ja kannattavuutta heikentää, on kohonneet lannoitteiden kustannukset. Itse asiassa juuri tänään niin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuin suuressa valiokunnassa käsiteltiin komission ehdotusta yhteisen maatalouspolitiikan asetusten muuttamisesta, jolla viljelijöille kompensoitaisiin Lähi-idän kriisin aiheuttamaa lannoitteiden hintojen nousua. Aamun maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemisessa jäi hieman auki se, kannattaako Suomen hallitus ja valtioneuvosto kaikkia komission ehdottamia toimenpiteitä, joista siis keskeisimmät ovat EU:n maatalouden tukien maksatusten mahdollinen aikaistaminen sekä tilapäinen kriisituki tähän lannoitteiden kohonneita hintoja kompensoimaan. Tämä maksatusaikatauluasia oli selkeämmin hallituksen kannoissa ilmaistu, mutta tämä tilapäinen kriisituki jäi auki. Onneksi suuren valiokunnan kuulemisessa iltapäivällä tähän asiaan saatiin lisää selvyyttä ja vaikuttaa siltä, että hallitus kannattaa kaikkia näitä komission keinovalikoimassa olevia ehdotuksia, joilla viljelijöitten ahdinkoa tultaisiin helpottamaan. Olisi äärimmäisen tärkeää, että nämä kohonneet lannoitteiden hinnat pystyttäisiin huomioimaan. Ikävää tässä tilanteessa, tässä ehdotuksessakin, on se, että tämä vaikutusmekanismi on niin auttamattoman hidas. On erittäin todennäköistä, että jos hallitus toimii ripeästi, niin nopeimmillaan tätä tilapäistä kriisitukea päästäisiin maksamaan tämän vuoden lopussa, ehkä ensi vuoden alussa, ja sehän on selvää, että silloin tästä satokaudesta kaikki kustannukset ovat jo langenneet. Mutta vahva tuki hallituksen linjalle, jolla on ilmaistu, että myös tätä tilapäistä kriisitukea voisi olla valmius maksaa, ja täysi tuki sille, että se tilapäinen kriisituki tullaan maksamaan täysimääräisenä. Tukimekanismihan on sellainen, että EU:lta tulee pohjakriisituki, jonka päälle sitten jäsenmaalla on mahdollisuus maksaa kansallista tukea jopa 200 prosenttia, jolloin siitä pienestäkin miljoonapotista, mikä EU:lta todennäköisesti on tulossa, voi saada kasaan ihan merkittävän kokoisen kriisipaketin suomalaisille kasvinviljelijöille. Arvoisa rouva puhemies! Näillä sanoilla kannatan lämpimästi tätä tilapäistä energiaveron alennusta suomalaisille maatiloille, ja kannustan hallitusta kovasti pääsemään eteenpäin näissä muissa hankkeissa ja ehdotuksissa, joilla suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta pikaisesti pystyttäisiin parantamaan.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisia maanviljelijöitä, maailman puhtaimman ruuan tuottajia, on kohdannut ja kovin kouriin koetellut kustannusten nousun aiheuttama kriisi. Erityisesti polttoaineiden ja lannoitteiden jyrkästi nousseet hinnat ovat syösseet etenkin kasvinviljelytilojen kannattavuuden miinusmerkkiseksi, ja tämä kehitys näyttää ikävä kyllä jatkuvan. Tämä energiaveron palautuksen korottaminen on hallitukselta hyvä toimenpide, oikeansuuntainen liike, jolla edes hieman helpotetaan kustannusten kanssa kamppailevien viljelijöiden tilannetta. Energiaveron palautusjärjestelmä on tehokas, hallinnollisesti erittäin sujuva, ja se kohdistuu melko lailla hyvin aktiiviseen ruuantuotantoon. Tämä on siis hyvä tapa, oikea väline, mutta valitettavasti kyseinen summa on todella pieni. Tarvetta olisi huomattavasti suuremmalle tukisummalle. Tässä on kyse kokonaisuudessaan kymmenestä miljoonasta eurosta, neljästä sentistä per polttoainelitra. Keskustan omissa vaihtoehdoissa olemme nostaneet tämänkin vaihtoehdon esille, mutta olemme nostaneet esille myös laajempaa palettia, jolla alkutuotannon ahdinkoon kyettäisiin vastaamaan. Esimerkiksi viime kaudella toteutettu kiinteistöveron vapautus olisi tehokas keino, joka kohdistuisi hyvin aktiivituotantoon investoineille tiloille, koska maataloudessa kiinteistöveroa maksetaan poistamattoman menojäännöksen kautta. Arvoisa puhemies! Kiitoksia hallitukselle tästä esityksestä. Neljä senttiä litra on parempi kuin ei mitään. Toivotaan, että tämä esitys saa jatkoa, konkreettisempia toimenpiteitä, joilla suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta pystyttäisiin tukemaan ja vahvistamaan.

Arvoisa puhemies! Kansallisella ennallistamissuunnitelmalla tulee olemaan kymmenien miljardien vaikutukset maankäyttöön, maa- ja metsätalouteen, julkiseen talouteen tässä maassa. [Sanna Antikainen: Miksi edistitte sitä viime kaudella?] Tästä huolimatta hallituspuolueet ovat nyt estämässä eduskunnan osallistumisen suunnitelman valmisteluun, käsittelyyn ja hyväksymiseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskustan idea!] Valta suunnitelman valmisteluun ja EU-komissiolle toimittamiseen ollaan keskittämässä valtioneuvostolle ja etenkin ympäristöministeriölle. Kysynkin arvoisalta pääministeriltä: pidättekö todella hyväksyttävänä sitä, että kymmenien miljardien vaikutukset omaava ja tuottava suunnitelma voidaan valmistella ja saattaa voimaan ilman, että eduskunta pääsee sitä käsittelemään ennen sen voimaan saattamista?

Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä on esille tullut, valkoposkihanhikanta on runsastunut todella voimaperäisesti viimeisten vuosien aikana ja jo sitä pidempään, voi sanoa, vuosikymmenen tai kahden vuosikymmenen aikana. Tilanne on kaikista kriittisin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja itäisessä Suomessa, mutta huomionarvoista on se, että vuosi vuodelta nuo jättimäiset lintuparvet ovat levittäytyneet yhä laajemmalle, Itä-Suomesta länteen päin, ja omillakin pelloillani niitä on nyt jo neljänä keväänä erittäin runsaasti esiintynyt. Nämä hanhet syövät syysviljojen oraat, tuhoavat keväällä nurmisatoja, ja on aivan välttämätöntä, että kantaa päästään säätelemään. On hienoa, että tässä yhteydessä myös saaliksi saatuja lintuja voidaan hyödyntää. Tässä kiitokset hallitukselle. Kiitokset myös maa- ja metsätalousvaliokunnalle, joka on jo vuonna 2022 ottanut asiaan erittäin selkeästi kantaa lausumillaan, [Puhemies koputtaa] ja tästä jatkotyöstä valiokunnassa on myös kannettu vastuuta. [Puhemies koputtaa] Mutta kiitokset hallitukselle esityksestä.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on maailman kärjessä eläinten hyvinvoinnissa ja eläinten terveydessä. Maamme salmonellatilanne tuotannossa on maailman parhaita ellei paras, mutta riski salmonellan esiintymisestä on edelleen olemassa, ja jos tämä riski realisoituu tuotannossa tilalla, sen taloudelliset vaikutukset ovat todella merkittäviä, kuten esimerkiksi ministerin esittelypuheenvuorossa hyvin kävi ilmi. Me tarvitsemme tähän maahan tuottajille apua, tukea ja järjestelmän, jolla tätä riskiä voidaan hallita, ja sen takia on erittäin suurien ja lämpimien kiitosten paikka hallitukselle ja ministerille, että meillä on nyt tämä esitys salmonellavahinkorahastosta, vakuusrahastosta, eduskunnan käsittelyssä. Tämä on erittäin tärkeä esitys, ja tässä yhteydessä lienee paikallaan todeta myös se, että sika-ala, sianlihan tuottajat edelleenkin, jatkossakin valtaosin vastaavat tämän järjestelmän kustannuksista, mutta tämä oli täysin välttämätöntä, että saadaan toimintaympäristön viitekehys ja se ratkaiseva alkuapu, että tämä salmonellatilanne, joka meillä maassamme on äärimmäisen hyvä, kyetään turvaamaan ja tätä hyvää tuotantoa pystytään jatkamaan. Kiitokset hallitukselle erinomaisesta esityksestä. Pidän äärimmäisen tärkeänä, että tämä esitys tulee saavuttamaan vähintään sen määräenemmistön, kahden kolmasosan tuen täällä eduskunnassa. Olen tältä osin kyllä luottavainen. Tämä on sellainen esitys, että luulisi, että tätä jokaisen kansanedustajan on helppo tukea.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annettua lakia pääosin lemmikkieläinten ja hevoseläinten tunnistamiseen liittyen. Lisäksi ehdotetaan kevennyksiä sikaeläimien teurasmerkintävaatimuksiin ja täsmennetään lakia sen soveltamisessa ja valvonnassa havaittujen tarpeiden huomioon ottamiseksi. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta kävi tästäkin esityksestä laajan keskustelun ja hyvät kuulemiset. Mietintö on tasapainoinen, ja ehdotukset, mitä tässä tehdään, ovat erittäin kannatettavia. Tästä valiokunnan mietinnöstä nostan esiin kaksi erityistä mainintaa. Täällä todetaan, että ”maa- ja metsätalousvaliokunnan saamassa selvityksessä on yleisesti pidetty hyvänä EU-säädösten antamien joustojen käyttöä hallituksen esityksen valmistelussa” ja niin edelleen. Nämä EU:n mahdollistamat joustot pitää täysimääräisesti hyödyntää ja käyttää hyväksi. Tähän liittyen valiokunnassa käytiin erinomainen keskustelu nautaeläimien merkintävaatimuksista, ja mietintöön kirjoitettiin seuraava virke: ”Valiokunta katsoo, että myös nautojen osalta tulee pyrkiä keventämään merkintävaatimuksia EU-säädösten mahdollistamissa rajoissa sekä tarvittaessa vaikuttamaan EU-sääntelyn kevennysten mahdollistamiseksi.” Nythän meillä tilanne nautaeläimien kanssa on se, että naudalla on molemmissa korvissaan merkit, joista kummastakin merkistä jokainen nauta on yksilöitävissä ja siten tunnistettavissa. Mutta nyt voimaan tulevien säädösten perusteella viljelijä voi joutua sanktioinnin kohteeksi, jos hänellä on tilallaan useampia nautoja, joilta toinen korvamerkki puuttuu. Elikkä vaikka jokainen nautaeläin olisi tarkoin yksilöitävissä, siten tarkastettavissa ja valvottavissa, niin viljelijä voi joutua sanktioiden kohteeksi. Tästä valiokunta olisi halunnut ottaa suoran kannanoton, että tämä pitää muuttaa, mutta tässä yhteydessä jouduimme vain kirjauttamaan, että tätä työtä pitää jatkaa ja myös vaikuttaa EU-tasolla EU-säädösten muuttamiseksi niin, että jos eläin on täysin kiistatta yksilöitävissä, siten tarkastettavissa ja valvottavissa — vaikka toinen korvamerkki kahdesta puuttuisi, oli se eläinlukumäärä sitten mikä tahansa — niin tästä ei viljelijälle koituisi minkäänlaisia sanktioita. Tätä EU-vaikuttamista ja kotimaisen liikkumavaran hyödyntämistä nautojen merkitsemisen säännösten järkevöittämiseksi ja sujuvoittamiseksi, tätä työtä pitää ehdottomasti jatkaa, ja tätä työtä valiokuntakin viranomaisilta edellyttää.

Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisuuslain muutoksen kolmannen vaiheen päätavoitteena on tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä ja korostaa, että Suomen kansalaisuus seuraa onnistuneesta kotoutumisesta eikä se ole automaatio. Tämä linja on erittäin kannatettava. Nyt ollaan luomassa yhtenäinen ennakoitava ja oikeusturvaa huomioiva kansalaisuuskoejärjestelmä, jossa hakijan tulee osoittaa riittävät perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, kuten perus- ja ihmisoikeuksista, kansalaisten velvollisuuksista, meidän demokraattisesta järjestelmästämme, sen toiminnasta ja ylipäänsä arkisesta elämästä täällä rakkaassa koti-Suomessa. Tämä linja on erittäin kannatettava. Tähän asian käsittelyyn liittyy kuitenkin yksi haaste, ja se liittyy tämän lainsäädännön mukanaan tuomaan väistämättömään byrokratian lisääntymiseen tämän käytännön toimeenpanosta. Tässä yhteydessä voi ehkä todeta, että byrokratia on tässä yhteydessä välttämätön paha ja palvelee tarkoitustaan, mutta samaan aikaan Maahanmuuttovirastolle, jolle tulee kansalaisuuskokeen järjestämisestä päävastuu, ei olla osoittamassa lisää resursseja. Itse asiassa päinvastoin Maahanmuuttovirasto on valtion tuottavuusohjelmassa entisellä tavalla mukana, ja siten resurssit ovat niukkenemassa. Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä, mutta joudun toteamaan, että sen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja Maahanmuuttovirastolle, jonka vastuulle tämän toimeenpano nyt tulee. Hallituksen ja hallituspuolueiden tehtävänä onkin nyt riittävät resurssit Maahanmuuttovirastolle turvata, jotta tämä lainsäädäntö kyetään toimeenpanemaan siinä muodossa ja sillä aikataululla kuin me täällä tulemme päättämään, jotta tämä lainsäädäntö tulee johtamaan niihin tuloksiin, joita me kaikki siltä odotamme.