Vuornos Henrik

Arvoisa puhemies! Jos alkuun tästä Vantaan hankkeesta: Vuonna 2025 syksyllä Suomen Kuvalehti kirjoitti pitkän, seikkaperäisen jutun Vantaan hankkeen tilanteesta. Ainakin siinä vaiheessa se herätti lukuisissa vantaalaisissa päättäjissä, muun muassa sosiaalidemokraattistaustaisissa päättäjissä, kysymyksiä. Hankkeen rahoituksesta emme tiedä vieläkään ihan hirveästi. En ehkä pitäisi myöskään täysin vertailukelpoisina hankkeita, joista toinen sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa ja toinen Kehä kolmosen ulkopuolella lentoradan kaarella, jossa lähivaikutusalue on huomattavasti pienempi. Eli en ehkä näitä kahta laittaisi vierekkäin. Yleisesti tähän keskusteluun: Itse en pidä politiikassa sellaisesta piirteestä, että vihjaillaan toisten poliitikkojen motiiveilla, vihjaillaan korruptiolla ja vihjaillaan valehtelulla. Minusta ne ovat semmoisia asioita, jotka eivät kuulu tähän saliin eivätkä kuulu politiikkaan myöskään. Olisi tärkeätä, että pysytään tosiasioissa ja argumentoidaan asia-argumentein näitä kysymyksiä. Täällä on tänään herätetty erikoista keskustelua vaalirahoituksesta. Tässä salissa varmaan kaikille vaalirahoitus on suunnilleen tuttua. Vaalirahoitus Suomessa ei ole vastikkeellista, eli sellainen henkilö, joka pyytää jotain vastikkeellista vaalirahoitusta vastaan, syyllistyy lahjonnan yritykseen. Se on kiellettyä. Suomessa on ehdokasvetoinen vaalijärjestelmä. Jos me halutaan, että täällä talossa istuu muitakin kuin rikkaita tai somejulkkiksia, niin me tarvitaan vaalirahoitusjärjestelmä, joka on legitiimi. Meillä on Suomessa pitkät perinteet siitä, miten eri tahoilta vaalirahoitetaan poliitikkoja odottamatta palveluksia, vaan tukeakseen demokratiaa. Ainakin itse puolustan sitä, että vaalirahoituksen pitää olla läpinäkyvää, mutta myös sitä, että älkäämme me itse luoko kuvaa, että siinä on jotain hähmäistä tai että pitäisi odottaa joitain vastapalveluksia vaalirahoittajilta, ei missään nimessä. Toinen kysymys on se, että täällä on vihjailtu erinäisten alojen tai toimialojen suosimisesta. Erityisesti tämä kaupanala jäi pohdituttamaan. Kuka ihme on sellainen poliitikko, joka haluaa suosia kahta Suomen suurta kauppaketjua? En itse ainakaan tunne yhtään sellaista, ehkä S-ryhmän hallinnossa istuvat pois lukien, jos hekään. Kauppaan liittyvät päätökset tässä maassa liittyvät kuluttajiin mitä suurimmalta osin. Täällä on varmaan viitattu apteekkiin ja alkoholiin, ja nämähän ovat kuluttajavetoisia päätöksiä. En usko, että kenelläkään on ollut mielessä kaupan suurliikkeiden suosiminen. [Johannes Koskisen välihuuto] Mitä tulee terveysalan etuihin, niin Terveystalo ilmoitti viime viikolla laskevansa tulosohjeistusta loppuvuodelle heikon kysynnän vuoksi, ja tiedetään myös, että vuokralääkäribisnes tässä maassa on romahtanut. Kyllä siellä terveysalalla odotetaan ennemmin sitä, että lainsäädäntö kiristyy ja tulee velvoitteita, jotka pakottavat ostamaan palveluita yksityiseltä alalta. Myös syytökset korruptiosta ovat melkoisen kovia. Korruptio on siis vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi, ja kyllä sellainen vihjailu ja syytökset ovat erittäin kovia syytöksiä. Ministeriöissä ja päätöksenteon alla käy kaikenlaisia karvalakkilähetystöjä. Varmasti tässäkin salissa jokaista on tavannut erinäköisiä lobbareita, on arrogantteja ja tökeröitä ja on hyviä ja kohteliaita. Eihän nyt kukaan meistä ota lobbarin agendaa sellaisenaan, vaan jokaisen poliitikon vastuulla on itse käydä se harkinta ja kantaa vastuu päätöksestään. Eli toivon, että keskustelu pysyy asioissa ja asiallisena. Tämä prosessi ei ole ollut täydellinen. Siinä on ollut paljonkin virheitä, ja on hyvä, että se arvioidaan nyt uudelleen ja saadaan sitten jatkossa näille hankkeille läpinäkyvämmät ja paremmat prosessit.

Arvoisa puhemies! Yleisesti kaikkiin investointitukiin kannattaisi suhtautua kriittisesti, koska silloin kun jotain investointia tuetaan euroilla, se tuottaa helposti sellaisia vaikutuksia, että poliittisella päätöksenteolla vähintään periaatetasolla vaikutetaan. Tällä hetkellä Business Finland myöntää puhtaan siirtymän investointitukia. Viime vuonna myönnettiin muun muassa 25 miljoonaa euroa Atrialle, 115 miljoonaa Easpringille, Fazerille 20 miljoonaa, Fortumille 80 miljoonaa, Metsä Tissuelle 20 miljoonaa, mutta meillä ei ole tämmöistä vastaavaa investointitukielementtiä palvelusektorille lainkaan. Me kaikki tiedetään, että 2000-luvun työllisyyden kasvu on tullut palvelusektorilta. Me tiedetään, miten valtavan tärkeitä tämmöiset kulttuuri- ja liikuntahankkeet ovat kaupunkien elinvoimalle, ei vain sille kulttuurille ja liikunnalle vaan ravintoloille, hotelleille, palveluille ympärillä. Se parantaa myös kaupunkien palveluita. On mielestäni aika erikoista väittää, että tässä oltaisiin palveltu jotain pientä piiriä. Helsinki Garden olisi palvellut kaikkia helsinkiläisiä, [Puhemies koputtaa] koko tätä laajaa talousaluetta ja ympäröiviä palveluita siinä ympärillä.

Arvoisa puhemies! Suomi on hyvä maa nuorille. Meillä tosi moni asia tässä maassa toimii. Täällä on hyvät koulut. Täällä on turvallista saada lapsia, löytyy mukavaa tekemistä. Meillä on ongelma taloudessa ja työllisyydessä — tai itse asiassa oli, koska tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla Suomen talous pongahti kasvuun. Tämä on nyt erittäin positiivinen asia. Se tarkoittaa sitä, että työllisyys seuraa talouden käännettä aina noin puoli vuotta perässä. Mitä todennäköisimmin meillä syksyllä on jo paljon valoisampi näkymä myös talouden puolella nuorille. [Timo Harakka: Satatuhatta työpaikkaa?] Tämän nuorten asian pitäisi olla asia, joka tässä salissa yhdistää. Täällä on tullut hyviä ehdotuksia, ehkä muutamaan tartun. Takuutyö: Olin yllättynyt, että se tuli keskustalaisten suusta, kuulosti ehkä enemmän vasemmistolaiselta puheelta. Sinänsä hyvä ajatus, hintalappu vain on valtavan suuri, jos me jokaista työllistyvää nuorta tuetaan palkkatuella. Eli ideat ovat varmasti tervetulleita, pitää vain löytää tehokkaita sellaisia.

Arvoisa puhemies! Investointipankki Lehman Brothers ajautui konkurssiin 15.9.2008. Me silloiset 15-vuotiaat vietimme aivan normaalia ysiluokkalaisten elämää, eikä alkava finanssikriisi näkynyt meille juuri mitenkään. Seuraavana vuonna Suomen bruttokansantuote romahti ja ajauduimme syvään taantumaan. Silloin moni ei arvannut, miten pitkään Suomen matalalento kestää. Me 90-luvulla syntyneet ja sitä nuoremmat olemme eläneet koko nuoruutemme nollakasvun aikaa. Kesätyöt ovat olleet kiven alla, ja palkaton harjoittelu on ollut normi, ei poikkeus. Bruttokansantuote asukasta kohden on Suomessa edelleen ollut korkeimmillaan vuonna 2008 — siis 20 vuotta sitten. Siitä asti on eletty velaksi, tulevien sukupolvien piikkiin. Samaan aikaan ilmastokriisi etenee ja moni miettii, onko maailma tullut hulluksi, kun seuraa maailman johtajien toimintaa. [Keskeltä: Varsinkin Suomi!] Arvoisa puhemies! Suomessa on siis eletty parikymmentä vuotta nollakasvun aikaa, pari viimeistä niistä talouden taantumassa. Suomen talous koki voimakkaan šokin Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alettua. Se romahdutti kuluttajaluottamuksen. Julkisen talouden voimakas sopeutustarve ei ole myöskään helpottanut talouden kasvua, mutta kun rahat uhkaavat loppua, jotain on tehtävä. Tämä on se tausta, jota vasten tänään keskustellaan. Valitettavasti on niin, että talouden taantumassa työttömyys nousee aina. Voimakkaimmin työttömyys nousee heikommassa työmarkkina-asemassa olevilla, kuten nuorilla, maahanmuuttajilla ja matalasti koulutetuilla. [Timo Harakka: Oliko tämä yllätys?] Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, vaan myönteisiä merkkejä on ilmassa. Talous kasvaa ja investointeja tehdään. Tämä tuo töitä. VATT julkaisi huhtikuussa selvityksen vastavalmistuneiden työllistymisestä. Kuusi kuukautta valmistumisen jälkeen korkeakoulutetuista oli töissä viisi kuudesta, ammatillisen perustutkinnon suorittaneista noin kaksi kolmasosaa ja ei-valmistuneista puolet. Vastavalmistuneet työllistyvät edelleen kohtuullisen hyvin, vaikka työmarkkinatilanne on vaikea. Nuoret ovat hyvin moninainen ryhmä. Osalla nuorista menee hyvin tai jopa erittäin hyvin. Siitä voimme kaikki olla yhdessä iloisia. Valitettavasti kaikilla nuorilla ei kuitenkaan mene. Nuorisotyöttömyys kasautuu nuorille, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun. Työttömiä, vain peruskoulun varassa olevia nuoria on Suomessa arviolta 17 000. Pelkän peruskoulun varassa olevan nuoren todennäköisyys työllistyä on heikko. Suomessa on vahvaa näyttöä siitä, että koulutus kannattaa. Korkeampi koulutus johtaa korkeampaan työllisyyteen, suurempiin ansioihin ja lyhyempiin työttömyysjaksoihin työuran aikana. Siksi hallitus onkin tehnyt merkittäviä panostuksia koulutustason nostamiseen. Hallitus haluaa nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten hallitus on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja. Olemme päättäneet opintosetelistä, jonka avulla saa opiskella maksutta avoimessa korkeakoulussa. Mahdollistamme korkeakoulututkinnon suorittamisen myös avoimessa yliopistossa. Vaikeammin työllistyville nuorille hallitus on luonut täsmätoimena nuorten työllistymissetelin. Sen tarkoituksena on auttaa työttömiä nuoria työllistymään. Terapiatakuu on vihdoin säädetty voimaan. Myös hallituksen lukuisat työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset tähtäävät siihen, että Suomeen syntyisi lisää työtä. Kaikista tärkein työllisyysteko vain peruskoulun varassa oleville nuorille on kuitenkin toisen asteen koulutuksen hankkiminen, johon edellisenkin hallituksen oppivelvollisuuden pidentäminen tähtäsi. Me haluamme, että Suomessa nuoret sukupolvet ovat edellisiä sukupolvia fiksumpia ja koulutetumpia. Koulutus on pienen kansakunnan tärkein kilpailukykytekijä. Me haluamme kilpailla osaamisella ja korkealla teknologialla, emme matalilla palkoilla. Koulutus on paras vastaus nuorisotyöttömyyteen ja siihen, että Suomi on maa, jonka tulevaisuuteen voi luottaa. Arvoisa puhemies! Nuorille pitää tarjota aito mahdollisuuksien tasa-arvo eli se, että jokainen voi koulutuksella ja ahkeruudella kasvaa parhaimmaksi versioksi itsestään. Mutta samalla pitää uskaltaa myös vaatia: jokaisen suomalaisen nuoren pitää saada toisen asteen koulutus suoritettua, ja monen kannattaa tähdätä vielä korkeammallekin. Me kokoomuslaiset olemme varmoja siitä, että Suomen parhaat päivät ovat vasta edessä. Suomi on jo nyt yksi maailman parhaista maista kasvaa nuoreksi aikuiseksi. [Timo Harakka: Tästä ollaan samaa mieltä!] Tämä on turvallinen maa, jossa jokainen voi kouluttautua taustoista riippumatta aina tohtoriksi asti. Meillä on korkea elintaso ja puhdas ympäristö, ja me luotamme toisiimme. Tämä on hyvä maa perustaa perhe ja saada lapsia. Päivähoitomaksut eivät aja ketään konkurssiin, ja neuvolasta saa jokainen apua. Ei maalata nuorille kuvaa toivottomuudesta, jota tilastot eivät tue. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, ja suomalaisnuorilla on kaikki eväät tarttua niihin.

Arvoisa puhemies! Velkajarru on aika lailla oppikirjasuoritus siitä, miten taloutta kannattaa tasapainottaa. Viestitään ulospäin pitkä, luotettava näkymä, ja nyt kysymys on siitä, kuinka hyvin me sitoudumme siihen. Suuri osa tässä salissa ymmärtää, että velaksi ei voi loputtomasti elää. Suuri osa ymmärtää myöskin sen, että tämä urakka on helpompi, jos taloudessa on kasvua, ja talouden kestävää kasvuahan syntyy yrityksissä, kun keksitään uusia palveluita, laitteita, keksintöjä, joita ihmiset haluavat ostaa, kuten vaikka Wärtsilässä moottoreita tai Iceyella satelliitteja. Siinä taas, miten yrityksissä keksitään uusia tuotteita, aivan keskiössä ovat yrittäjän ja omistajan kannustimet, kuten yhteisövero, listaamattomien yritysten osinkoverokohtelu, työn verotus, optioiden verotus ja kansainvälisten osaajien verotus, ja tämä on juuri sitä kasvun veropolitiikkaa, mitä hallitus on tehnyt ja SDP vastustanut. Uskoisin, että meidän velkajarru-urakka on aika paljon helpompi, jos yrityksissä saadaan kasvua, ja tällä kasvun veropolitiikalla sitä kasvua tulee.

Arvoisa puhemies! Tämä laki on säästölaki, sehän on päivänselvä asia. [Vasemmalta: No niin, rehellistä puhetta!] Samaan aikaan hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa lähivuosina, eli hillitsemme sitä lähivuosien menojen kasvua. Tässä salissa kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet velkajarruun, ja kaikki tiedämme, että lähes kolmannes valtion budjetista menee hyvinvointialueiden rahoitukseen. Ja tänä vuonna otamme velkaa 13 miljardia. On päivänselvää, että tämän velkajarrunkin myötä joudumme jatkossakin tekemään merkittäviä säästöjä hyvinvointialueiden rahoitukseen. Pidän sitä ihan kohtuullisena, että myös hyvinvointialueilta voidaan tehdä säästöjä. Nämä kannustinvaikutukset sen sijaan on itseäni mietityttävä leikkaus, joka näyttäisi kohdistuvan sellaisille alueille, jotka ovat tehneet eniten säästöjä omassa toiminnassaan. Pohdituttamaan jää se, miten jälkikäteistarkastuksen kanssa käy, eli ovatko nämä alueet, jotka ovat tehneet säästöjä, motivoituneita niitä jatkamaan, [Puhemies koputtaa] vai palautuvatko nämä menot jälkikäteistarkastuksen kautta valtion budjettiin?

Arvoisa puhemies! Minkä takia taksiuudistus aikanaan tehtiin? Se tehtiin sen takia, että maailma ajoi silloisesta järjestelmästä ohi. Muistetaan, että taksin sai soittamalla taksikeskukseen, josta annettiin taksin numero — ei mitään tietoa siitä, koska taksi tulee. Takseissa oli määrä- ja hintasääntely. Yrittäjä pakotettiin seisomaan keskellä yötä taksitolpalla, vaikka kyytiä ei ollut. Eli kun tehtiin taksiuudistus aikanaan, niin modernisoitiin taksilainsäädäntö vastaamaan tätä nykymaailmaa, missä sovellusten avulla pystyy erittäin hyvin käyttämään taksia. No, ongelmiakin varmasti oli, ja niitä on tässä matkan varrella korjattu. Uskon, että tässä on nyt sellainen korjaussarja turvallisuuspuolelle, jolla näitä taksien turvallisuushaasteita saadaan paikattua. Erityisesti rikostaustan tarkistaminen on varsin kiistaton ja hyvä asia. Taksimarkkinasta yleisesti: Se on aika erikoinen markkina — noin miljardi yhteensä liikevaihtoa, josta lähes puolet ovat julkisia kyytejä, eli hyvin paljon siihen, miten taksimarkkina toimii, vaikuttavat hyvinvointialueiden ja Kelan kilpailutukset taksiajoneuvoille. Vähän reilu puolet on yksityistä markkinaa, ja sekin eroaa hyvin paljon valtakunnallisesti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yksityisen markkinan osuus on huomattavasti suurempi, kun taas maaseutuvaltaisilla alueilla yksityinen markkina saattaa olla kolmanneksen, kun julkiset kyydit ovat kaksi kolmasosaa. Taksilainsäädäntöä on tärkeää katsoa taksinkuljettajan näkökulmasta, mutta ennen kaikkea sitä on tärkeää katsoa kuluttajan näkökulmasta. Kuluttajan näkökulmasta turvallisuus on yksi keskeinen tekijä, mutta kaksi muuta keskeistä tekijää ovat taksien hinta ja taksien saatavuus. Taksimarkkina ei ole myöskään staattinen markkina, eli se, miten takseja on saatavilla ja minkä hintaisia ne ovat, vaikuttaa siihen, kuinka suuri markkina on. Juuri tällä hetkellä taksimarkkina noin niin kuin markkinan näkökulmasta on toiminut aika hyvin. Taksien hinnat ovat keskimäärin Suomessa kehittyneet täsmälleen samaa vauhtia kuin kuluttajahinnat, eli meillä ei ole liian vähän kuljettajia tai varsinaisesti liian paljonkaan, koska seurataan aivan yleistä hintakehitystä. Äppitakseissa taksien hinnat ovat jopa laskeneet 20 prosenttia vuodesta 2018, eli kuluttaja on voittanut viidenneksen taksikyydin hinnassa, ja tästä on syytä iloita. On hieno asia, että suomalaiset ovat saaneet halvemmalla takseja. [Sheikki Laakso: Verottaja ei ole iloinen!] Mitä tulee sitten näihin äppitakseihin, niin tiedetään, että näillä suurimmilla äppitaksitoimijoilla on jo pitkään ollut hyvä yhteistyö verottajan kanssa, ja kyydit, jotka ajetaan näiden äppien kautta, kulkevat sinne verottajan suuntaan. Tämä esitys herättää itse asiassa vähän ristiriitaisia mietteitä ehkä ennen kaikkea vaikutusarvioiden osalta. Aika harvoin tämänmerkkinen hallitus tuo esityksiä, jotka lisäävät yrittäjien kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. [Jouni Ovaskan välihuuto] Osa näistä on varmasti aika perusteltuja. Esimerkiksi se, että taksamittaria ja kilpiä vaaditaan tolppatakseilta, mihin valtaosa ongelmista kohdistuu, on ehdottoman hyvä asia. Ehkä se, mikä pohdituttaa, on nimenomaan tämä sovellustaksien markkina, joka toimii aika eri tavalla kuin perinteinen taksimarkkina tässä maassa on toiminut. Toinen huolestuttava asia oli kysyntäpiikkitilanteiden huomioiminen. Aikaisemmin Suomessa oli semmoinen tilanne, että ihmiset jonottivat taksia — nyt viime vuosina taksit ovat jonottaneet ihmisiä. Taas kun katsotaan kuluttajan näkökulmaa, niin tämä nykytila on ehdottomasti parempi tila, eli uutena vuotena, vappuna, isojen konserttien aikaan ihmiset ovat voineet saada taksin. Toivon, että tätä tarkastellaan myös tarkasti. Mitä maailmalla sitten tapahtuu taksimarkkinassa? San Franciscossa Waymon eli robottitaksiyrityksen markkinaosuus oli viime kesäkuussa 27 prosenttia. Joka neljäs kyyti San Franciscon alueella ajettiin robottitakseilla. Tämä on varmasti se suunta, johon Suomessakin ollaan jollain aikavälillä menossa — ei varmasti ensi vuonna, mutta uskoisin, että 2030-luvulla nähdään robottitakseja tässä maassa. Robottitaksi on sinänsä turvallinen, että se ei ainakaan syyllisty väkivalta- tai seksuaalirikoksiin, ja osoitekin kun laitetaan suoraan navigaattoriin, niin näitä inhimillisiä navigointivirheitä ei satu. Ehkä toivoisin, että sen lisäksi, että nyt laitetaan akuutteja ongelmia kuntoon, käännetään katsetta myös hieman tulevaisuuteen ja pohditaan, miten me saadaan näitä robottitakseja mahdollisimman nopeasti Suomeen ja suomalaiset kuluttajat hyötymään siitä, että me ollaan teknologisen kehityksen eturintamassa. Eli hyviä asioita on paljon tässä esityksessä, mutta myös sellaisia, joita toivon, että valiokunnassa tarkkaan pohditaan, ja että erityisesti suunnataan katsetta sinne tulevaisuuteen, miten Suomi vastaa tulevaisuuden taksimarkkinaan.

Arvoisa puhemies! Taksimarkkina on olennainen osa toimivia liikenteen palveluita. Varmasti me kaikki täällä salissa ollaan sitä mieltä, että taksimarkkinoilla on ollut viime vuosina ongelmia, jotka liittyvät ennen kaikkea turvallisuuteen ja veronkiertoon. Näistä ongelmista valtaosa liittyy paikalta otettaviin takseihin eli siihen, kun kättä heiluttamalla tai tolpalta on otettu tällainen taksi liikkeelle. Ennen kaikkea tämän kysymyksen ratkaiseminen on fokuksessa siinä, että me saadaan taksimarkkina turvallisemmaksi ja toimivammaksi. Uskon, että täällä on hyvin laajasti jaettu ajatus siitä, että turvallisuuteen liittyvien seikkojen tarkistaminen, esimerkiksi laajemmin rikostaustojen, on erittäin tervetullut uudistus. Mutta ehkä sellainen puute, joka tässä esityksessä jää, ovat nimenomaan saatavuuskysymykset ja hintoihin liittyvät kysymykset. Esityksen vaikutusarvioissa todetaan, että tämä mahdollisesti heikentää taksien saatavuutta ja lisää taksien hintoja ja siten laskee taksialan työllisyyttä. Toivon, että valiokunnassa tarkasti paneudutaan näihin yksityiskohtiin.

Arvoisa puhemies! Ulosmyyntirajoista: On päivänselvää, että tämmöisessä supertietokonepalvelun ulosmyynnissä on kysymys taas aivan erilaisesta asiasta kuin vaikka laboratoriopalveluiden, kahvilapalveluiden ja muiden palveluiden ulosmyynnistä. Ulosmyynnissä on kysymys siitä, paljonko in-house-yritys saa touhuta yksityisellä markkinalla veronmaksajien riskillä. Eli jos in-house-yhtiö seikkailee ja tekee tappiota, veronmaksajat kattavat kustannukset, mutta yrittäjillä ei tietenkään ole näin, vaan yrittäjällä on yrittäjäriski ja yrittäjä kantaa sen kustannuksen. Mitä tulee sitten laboratoriopalveluihin, niin voidaan olla kyllä täysin varmoja siitä, että mikäli julkisella laboratoriotoimijalla olisi nykyistä vahvempi rooli, niin markkinoilla ei kilpailu lisääntyisi vaan vähenisi. Nyt nähdäänkin itse asiassa positiivista kehitystä: meille on tullut myös uusia laboratoriotoimijoita, jotka hoitavat tehokkaammin ja halvemmalla tätä. Eli kilpailu lisääntyy sillä, että yrityksille annetaan lisää roolia, eikä niin, että julkiset in-house-yhtiöt saavat lisää roolia tässä markkinassa.

Arvoisa puhemies! Täytyy olla hieman eri mieltä SDP:n edustajien kanssa. Minun mielestäni tämä käsillä oleva esitys hyvin konkretisoi nimenomaan sitä, minkälaisissa asioissa tarvitaan poikkeuksia tähän hankintalainsäädäntöön. Kyllähän sen jokainen ymmärtää, että on täysin erilaista hankkia vaikkapa ilman kilpailutusta kahvilapalveluita tai pesulapalveluita kuin supertietokonepalveluita. Me ymmärretään kaikki, että semmoista supertietokonemarkkinaa ei Suomessa ole eikä varmasti tule, mutta sillä kahvilayrittäjällä, joka kilpailee julkisin varoin rahoitettua kahvila-in-house-yhtiötä vastaan, on perusteltu huoli, minkä takia julkinen valta voi toimia niin, että veronmaksajat kattavat tappioriskin ja yrittäjä joutuu ihan itse sen kantamaan. Eli pidän kyllä tosi perusteltuna, että nämä poikkeukset ovat tarkkarajaisia ja tämmöinen supertietokonepalvelun hankinta markkinoilta on juurikin sellainen asia, mihin ei varmasti ole markkinoita nyt olemassa eikä varmasti ihan lähitulevaisuudessa tulekaan. Pitäisin nämä kaksi asiaa kyllä hyvin erillään, koska hankintalainsäädäntö käsittelee kaikkia julkisia hankintoja ja on varsin perusteltua, että siellä on tiukatkin raamit siihen, koska ei tarvitse käyttää kilpailutusta. Itse istun esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa, jonka edustaja Lindén tuntee hyvin. Siellä hiljattain käsiteltiin pesulapalveluiden uudelleenjärjestelyjä. In-house-yhtiöillä, jotka järjestävät pesulapalvelutoimintoja tänne, on useampi omistaja, jotka omistavat 0,2 promillea tästä yhtiöstä. Kyllähän me jokainen ymmärretään se, että tämä ei ole sitä alkuperäisen hankintalain henkeä, jossa määräysvaltaa voisi käyttää aidosti yhtiössä ja siten vaikuttaa siihen in-house-hankintaan. Eli tällaiset on kyllä syytä suitsia pois ja pitää nämä poikkeukset tällaisissa perustelluissa esimerkeissä, kuten supertietokoneissa.

Arvoisa puhemies! Eduskunta käsittelee tällä hetkellä hankintalain päivitystä, joka on oikein tervetullut uudistus. Siinä tarkoitus on tehostaa julkisia hankintoja ja lisätä kilpailua ja markkinan toimivuutta Suomessa. Tämä kyseinen lakiehdotus, joka koskee nyt CSC:tä, on poikkeus hankintalakiin. Itse suhtaudun hyvin pidättyväisesti siihen, kuinka paljon poikkeuksia hankintalaissa tulee olla. Niitä ei mielestäni tule olla juurikaan, [Aki Lindén: Paljon!] mutta juuri tämä on perusteltu poikkeus, koska kaikki me tässä salissa ymmärretään, että tämmöiset supertietokoneet, tulevaisuudessa mahdollisesti kvanttilaskenta, ovat sellaisia asioita, joihin Suomen kokoisessa maassa ei ole sellaisia yrityksiä, jotka voivat investoida, vaan näihin tarvitaan julkinen valta mukaan. On tarkoituksenmukaisuuskysymys, että tämmöisellä alueella, missä ei aidosti ole toimivia markkinoita eikä sellaisia ole lähitulevaisuudessa näköpiirissäkään, mahdollistetaan tämmöinen käytännönläheinen toiminnan järjestäminen, yliopistojen yhteistyö ja yritysyhteistyö. Me tästä suurteholaskennasta tiedetään jo nyt, että suomalaiset yritykset ovat oppineet käyttämään sitä, ja erityisesti startupeille tämä on ollut erittäin hyvä tapa kiihdyttää omia innovaatioita, että kun on saatu superteholaskennasta kaistaa, niin on voitu kokeilla asioita, mitä ei ilman tätä konetta voida käyttää. On tosi hienoa, että meillä tämmöinen edellytys Suomessa on. Eli vaikka porataan yksi reikä hankintalakiin, niin tässä kohtaa pidän sitä reikää varsin perusteltuna.

Arvoisa puhemies! Täytyy hieman ihmetellä, minkä takia keskusta on ottanut yhteisöveron kevennyksen hampaisiinsa. Yhteisöveroa maksetaan yrityksen voitosta, ja silloin, jos yhteisövero laskee, investoinnit tulevat kannattavammiksi Suomeen. Kyllähän keskusta tämän logiikan ymmärtää. Ettehän te muuten olisi vaihtoehtobudjetissa ehdottaneet tätä yhteisöveron uudistamista. Hallitushan tekee samansuuntaisia toimia, mutta me jätetään se osinkoverotuksen kiristäminen siitä tekemättä, ja minä uskon, että osinkoverotuksen kiristäminen ei ainakaan loisi yhtään uutta työpaikkaa. Mistä sitten talouskasvu syntyy pitkällä aikavälillä? Sehän syntyy työn määrästä ja työn tuottavuudesta. Hallitus on tehnyt lukuisia toimia, joilla nostetaan työn määrää: sosiaaliturvauudistukset lisäävät työn tarjontaa, ollaan tehty hyviä toimia työperäisessä maahanmuutossa. Sitten työn tuottavuus syntyy investoinneista ja henkisestä pääomasta. Hallituksella on historiallinen investointien verokannustin. Me ollaan kannustettu investointeihin fyysiseen pääomaan, ja nämä korkeakoulupoliittiset toimet kannustavat koulutustason nostoon. Eli hallitus tekee juuri oikeita toimia, joilla vahvistetaan pitkän aikavälin talouskasvun edellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Marttista tämän yrittäjien pitkään toivoman lakiesityksen tuomisesta eduskuntaan. Hankintalaissa on selkeitä uudistustarpeita: Sarastian palkanmaksukaaos, Kuntien Tiera poltti miljoonia kehityshankkeisiin, DigiOne-aikataulut pettivät, budjetti paukkui. Me kaikki olemme lukeneet vuosien varrella näistä uudistuksista. Näitä kaikkia yhdistää se, että on päädytty tekemään in-house-hankinta ilman kilpailutusta, jossa ei ole pystytty määrittelemään, mitä hankitaan. Sen jälkeen ei ole kilpailun perusteella valittu parasta toimittajaa, vaan on menty suoraan in-house-toimijan ovelle tekemään hankinta, joka usein epäonnistuu. Erittäin tervetullutta, että nyt vaaditaan edes jonkinlaista tosiasiallista määräysvaltaa näihin yrityksiin, joilta suorahankintoja tehdään. Lisäksi pidän erittäin merkittävänä, että jatkossa kilpailutukset, joissa tulee vain yksi tarjous, voidaan pääosin perua, koska silloin, jos tulee vain yksi tarjous, kilpailutuksen ehdot on todennäköisesti asetettu pieleen. — Kiitos oikein hyvästä uudistuksesta ja sen tuomisesta eduskuntaan.