Eskelinen Seppo

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa debatissa kuului tuolta oikeasta laidasta aika monta puheenvuoroa, että hallitus on onnistunut loistavasti — Vähämäki, Koskela ja keitähän kaikkia siellä on — mutta tulostaulu näyttää lopputulosta 0—3. Yksikään hallituksen päätavoitteista ei ole onnistunut. Kyllä minä päävalmentajana nostaisin käden pystyyn ja toteaisin, että eiköhän tämä riitä, vai vaihdetaanko joukkuetta. Pelkästään leikkaamalla ja sopeuttamalla ja työmarkkinoita romuttamalla ei talouden muutosta saada aikaan. Tämä malli on vienyt suomalaisen luottamuksen tulevaisuudennäkymiin, ja se heijastuu erityisesti sisämarkkinoihin ja talouteen. Kolme vuotta olemme esittäneet joka vuosi ison joukon vaikuttavia toimenpiteitä, joilla tätä talouskasvua ja kasvua voitaisiin rakentaa. Niin kaikki muutkin oppositiopuolueet. Ja edelleen kuuluu täältä ministeriaitiosta, että ”ei ole esitetty vaihtoehtoja”. Suojaosien poiston palautus, työttömyysturva, asumisen veronkevennysten kohdentaminen pieni- ja keskituloisiin, pienten kasvuyritysten alv-rajan nosto, tukipaketti rakennusalalle, joka nyt lopultakin sitten pienimuotoisena tuli, sekä vihreän siirtymän kasvuyritysten investointikannustimet. Näitä esimerkiksi olemme useamman vuoden ajan jo esittäneet. Hallitus on keskittynyt pääasiallisesti haukkumaan oppositiota. Sillä ei ole vaihtoehtoja, niin kuin ei tänäänkään. Kyllähän tämä näyttäytyy ulospäin enemmänkin jälkien peittämisenä hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan osalta. Parhaillaan valiokuntakierroksella oleva julkisen talouden suunnitelma osoittaa sen, että hallitus on epäonnistunut totaalisesti talous-, kasvu- ja työllisyyspolitiikassa. Hallitus ei ole pystynyt rakentamaan uskottavaa polkua alijäämien hallintaan ja kestävään kasvuun. Velkaantumisen osalta Orpon budjettitalouden alijäämäkertymä tulee olemaan hallituskauden lopussa ennusteen mukaan yli 54 miljardia. Parjatulla Marinin hallituskaudella korona, käynnistyneet sotatoimet Ukrainassa ja energiakriisi painoivat velkasaldon 46 miljardiin. Pelkästään vuonna 2020, pahimpana koronavuonna, jouduimme ottamaan näihin toimenpiteisiin 18,3 miljardia velkaa, ja sen pääosin laaja enemmistö eduskunnassa hyväksyi, jotta saisimme Suomen pyörät pidettyä pyörimässä ja suomalaiset hoidettua ja suojattua koronalta ja koulut ja julkiset palvelut toimisivat. Jos tämän laskun ottaa pois tuosta Marinin hallituksen velasta, niin tämä hallitus on tehnyt kaksinkertaisesti velkaa kuin mitä edellinen hallitus. Suurin syy hallituksen epäonnistumiseen on ympäröivän maailman vaikutusten rinnalla työllisyystoimien ja kasvun rakentamisen täydellinen epäonnistuminen. Hallitus on tosiaan pääasiallisesti keskittynyt työllisyystoimissaan työntekijän aseman heikennyksiin, niin sanottuun työmarkkinakentän uudistamiseen sekä sosiaaliturvan heikennyksiin, joilla kuviteltiin luotavan kymmeniätuhansia työpaikkoja tähän maahan. Hallituksen tavoite sadastatuhannesta uudesta työpaikasta on muuttunut vain höttöiseksi unelmaksi. Pitkäaikaistyöttömyys on räjähtänyt 140 000:een eli 50 000 enemmän kuin hallituskauden alussa. Työllisyysaste on laskenut kaksi ja puoli prosenttia, ja alle 30-vuotiaitten työttömien osuus on jo 80 000. Kehysriihessä ensi vuodelle ajoitettujen noin 400 miljoonan euron aiempien säästöpäätösten kohdentamisten lisäksi hallitus päätti myös noin miljardin kasvu- ja muista toimista. Osa niistä on määräaikaisia ja kumulatiivisia. Ne ajoittuvat myöhemmin kehyskaudelle. Näitä toimia ei hallitus käytännössä rahoita mitenkään. Orpon hallitus on myös päättänyt ensi vaalikaudelle ajoittuvista merkittävistä menolisäyksistä, esim. puolustus- ja investointikannustuksista ja veronkevennyksistä, mutta niiden rahoitukseksi ei ole tehty päätöksiä. Nykyisen hallituksen päättämien menojen lisäysten ja veronkevennysten rahoittamisen lykkääminen tulevalle hallitukselle on kyllä täysin vastuutonta.

Arvoisa rouva puhemies! On sinänsä kannatettavaa, että maahanmuuttajakoulutusta tehostetaan ja kotouttamista tehostetaan ja siirretään sitten kuntien ja TE-keskusten harteille. Leikkaukset tietysti näkyvät sitten resursseissa. Suurin murhehan tässä on tämä vapaan sivistystyön lakimuutos ja kielikoulutuksen ja opetuksen siellä lakkaaminen. Meillä on melkein 40 000 maahanmuuttajaa tällä hetkellä kansanopistoissa opiskelemassa ammattia ja on kotouttamista ja erityisesti kielikoulutusta, ja nyt on vaarana näillä rahoitusleikkauksilla ja tällä lakimuutoksella, että todennäköisesti iso osa näistä kansanopistoista joutuu lopettamaan koulutukset kokonaan. Tässä jää hurja määrä tyhjän päälle, Pohjois-Karjalassa esimerkiksi Kitee, jossa tällä hetkellä tehdään hyvää maahanmuuttaja- ja ammatillista koulutusta ja kielikoulutusta. Jotenkin olisin toivonut, että tässä joku pidempi siirtymävaihe olisi, jotta tämä olisi pystytty sitten hoitamaan tyylikkäästi ja ei tulisi tämmöistä tilannetta. Nämä ovat isoja, joillain kansanopistoilla jopa 50 prosenttia lähtee rahasta pois tätä myöten.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia hallintovaliokunnalle hyvästä ja laajasta mietinnöstä. On todella tärkeää, että tätä järjestelmää, rahoitusta, toimivuutta ja uudistamistyötä valmistellaan niin lainsäädäntöä kuin tulevaa rahoituskautta ajatellen, ja minusta tässä on hyvin tunnistettu niitä asioita, joita tässä pitkässä polussa suomalaisessa rakennepolitiikassa on tarvetta uudistaa. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoite on edelleen tasata alueiden välisiä kehitys- ja hyvinvointieroja ja varmistaa EU:n sisällä kestävä kasvu ja kilpailukyky. EU-rahoitus on tuonut meille merkittäviä resursseja alueiden elinkeinorakenteen uudistamiseen, kasvuun, työllisyyden ja osaamisen sekä kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen. Kun vaikuttavuudesta hyvin usein puhutaan, yritin tämän rakennerahastokauden väliarviointia etsiä tuossa ennen kokousta. En löytänyt, mutta kaivelin sitten rahoituskauden 2014—2020 tuloksia. Yrityksiä on tki-hankkeissa yli 20 000, tutkimuslaitosten, koulutusorganisaation yhteisiä tk-hankkeita yli 4 000, yli 100 000 työpaikkaa ja yli 700 uutta yritystä perustettu, vähähiilisyysinnovaatiohankkeita yli 2 500, lisäksi pk-yrityksissä viennin aloittaneita tai uudelle markkina-alueelle laajentuneita yrityksiä noin 3 000. Moni arvioi, onko tämä vaikuttavaa politiikkaa ja onko EU-rahoituksella vaikutusta. Itse kyllä arvioin, että on. Itä- ja Pohjois-Suomen osalta EU:n alue- ja rakennepolitiikan välineellä on keskeinen rooli pitkän aikavälin aluekehityksemme moottorina ja kansalaisyhteiskunnan kehittämisen työkaluna. Maakuntaliittojen ja aluekehitysviranomaisen välisen yhteistyön merkitys myös korostuu, mitä täällä on hyvinkin nostettu. Tätä olemme erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa tehneet pitkästi useamman rakennerahastokauden. Pitää muistaa, että rahoituksestamme suuri osa tulee NSP-, pohjoisten ja harvaan asuttujen alueiden erityiskohtelussa, mikä on myös liittymissopimukseemme kirjattu. Tärkeää on myös, niin kuin mietinnössä sanotaan, viranomaisyhteistyön toimivuus, joustavuus ja vastuunjako, hallinnoinnin selkeyttäminen, ict-järjestelmien toimivuus sekä turhan byrokratian purkaminen. Itse olen 21 vuotta maakuntavaltuuston puheenjohtajana aluekehitystyössä ollut mukana, ja maakuntaliitoilla on ollut suuri rooli aluekehittämisviranomaisena ja aluekehittämisen suunnittelussa ja toteutuksessa, ja erityisesti ne koordinoivat ylimaakunnallista ja sisäistä yhteistyötä. Aluekehittämisen pitää perustua jatkossakin aluelähtöisyyteen, niin kuin täällä on todettu, ja alueella laadittaviin maakuntien kehittämisohjelmiin. Tulevan rakennerahastokauden valmistelu, niin kuin täällä on puhuttu, on käynnissä, ja komissio ilmeisesti tämän vuoden loppupuolella päätöksen tekee. Rahoituksemme vähenee ja eri ohjelmat yhdistetään. On mielenkiintoista, että uusina elementteinä ovat sosiaali-nen ilmastorahoitus ja raja-aluepaketti, jota kovastikin on toivottu tässä maailmantilanteessa. Kansallisen RRP-paketin valmistelun rooli korostuu entistä enemmän, ja me IP-alueen edustajat kyllä toivomme, että ulkorajamaakuntien rahoituselementtien ja aluekehitysrahojen jaossa huomioidaan myös aluekehityserojen kaventaminen jatkossakin. Lisäksi meidän on pystyttävä parempaan Euroopan unionin suorissa rahoitushauissa. Erityisesti EU:n erillisohjelmien rahoituksessa on paljon potentiaalia, ja esimerkiksi liikenteen osalta olemme kyllä olleet, kun katsoo asiaa Etelä-Euroopassa, täydellinen alisuorittaja.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä keskustelu on osoittanut, miten vieraantunut hallitus on pienituloisten ja työttömien arjesta. Toinen iso ongelma on, että te ette tunnista oikein päätöstenne seurauksia ja sitä hintalappua, mikä tästä tulevaisuudessa tulee. Lisäksi, kun valmistelette päätöksiä, ette kuuntele asiantuntijoita ettekä tee kunnollisia vaikutusarvioita. Itse olen 35 vuotta ollut politiikassa, ja en ole tämmöistä aikaa kokenut: sitä hädän määrää, avunpyyntöjen määrää ja tuskaa, mitä päivittäin tulee. Ja se on kyllä aivan teidän hallituksenne linjauksien, ei maailman talouden vika. Monta asiaa olisi pystynyt tekemään sille, että pienituloisen ja työttömän elämä olisi helpottunut. Kouluista hyvä esimerkki on se, että moni koulu on maanantaisin joutunut lisäämään kouluruokaa. Nälkäisiä lapsia tulee pilvin pimein viikonlopun jälkeen kouluun. Moni merkki kertoo, missä ollaan. Nyt todellakin tarvitaan pikaisia toimenpiteitä [Puhemies koputtaa] erityisesti pienituloisten ja työttömien osalta budjettiriihessä.