Eskelinen Seppo

Arvoisa rouva puhemies! Toimintaympäristö on ollut haastava koko hallituskauden, niin kuin edelliselläkin kaudella, mutta kyllähän tässä on pakko todeta, että on melkoinen pohjanoteeraus tämä tulostaulun luku, mitä nyt sitten katsotaan: ennätysvelka, ennätystyöttömyys. Erityisesti harmittaa, että niitä kasvupanostuksia nyt sitten tässä viimeisessä kehysriihessä rakennetaan. Sitä ehkä tuolla myöhemmin arvioin, onko niillä nyt sitten suuresti vaikutusta. Enitenhän tämä sosiaalidemokraattina koskee sitä, että tämä epäonnistunut talouspolitiikka ja työllisyyspolitiikka kaadetaan pienituloisten ja heikompiosaisten niskaan. Riihessähän tuli lisää kuormaa rajujen asiakasmaksujen osalta sekä sotejärjestöjen leikkauksina, koska erityisesti pienituloiset käyttävät niitä palveluita paljon. Ihmetystä tietysti herättää, että Euroopassa kumminkin talous kehittyy kohtalaisesti ja ei semmoista romahdusta kuin Suomessa ole tapahtunut eikä työllisyysluvuissakaan. Eilen illalla kävin läpi monenkin keskeisen Euroopan maan tilannetta, ja siellä nyt kumminkin kohtuudella talous ja työllisyys kehittyvät. Ne odotetut kasvu- ja työllisyysvaikutukset, mitkä nyt sitten työmarkkinoiden ja sopimusyhteiskunnan romuttamisen jälkeen kuviteltiin, eivät kyllä ole näkyvissä, ja sopiihan tuota epäillä, mitkä niitten vaikutukset sitten loppujen lopuksi ovat. No, jos nyt sitten tähän kasvuun ja riiheen: Nämä panostukset asuntorakentamiseen, korjausrakentamiseen ja asp-lainojen ehtojen muuttamiseen sekä kotitalousvähennykseen ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä, mitä nyt on itse asiassa kolme vuotta oppositiosta toivottu. Ovatko nämä liikkeet sitten riittäviä, koska eihän näillä asuntorakentaminen itse asiassa lähde liikkeelle? Mutta korjausvelkaa on tuolla asunto-osakeyhtiöitten puolella. Toivottavasti nämä nyt sitten auttavat sillä puolen ja tavallaan ne pienet pk-yritykset, -rakentajat pääsevät sitten työn sarkaan taas kiinni. Asuntorakentaminen ei lähde liikkeelle ennen kuin työllisyys paranee, ihmisillä on töitä ja usko tulevaisuuteen palaa. No, sitten näistä valtionhallinnon leikkauksista. Siitä ollaan varmaan samaa mieltä, että niin aluehallinnon kuin valtionhallinnon osalta tehostamista tarvitaan, ja nyt on aika isot leikkaukset, 700 miljoonaa euroa. Mutta pitää myös pystyä arvioimaan se... Esimerkiksi Traficomin ja Väyläviraston tilanne on nytten näitten lisäleikkausten jälkeen — ja huomenna heitä kuullaan — aika hankala. Traficomille on tehtäviä löytynyt valvontaviranomaisena paljon lisää ja samaan aikaan kakkoskierros nyt tulee sitten yt-neuvottelujen osalta. Sama on Väylävirastolla. On hienoa, että väyliin investoidaan, mutta heidän suunnitteluresurssinsa ja kohteitten valmistelunsa kärsivät tällä hetkellä — 40 htv:tä meni yt:issä muutama viikko sitten, ja lisää on tulossa. Tätä arviointia on syytä kyllä tehdä. No, sitten tähän Itä-Suomeen. Kolme vuotta tässä on odoteltu ja körötelty, milloin tähän Itä-Suomen heikkoon aluekehitykseen reagoidaan. Nyt tuli pientä valoa pöydälle, ja toivottavasti nämä hankkeet etenevät. Pitkältihän esimerkiksi näissä energiaratkaisuissa erityistalousalue, samoin lentoliikenteen jatko jäävät tulevan hallituksen rahoitettaviksi. Mutta on hyvä, että näitä saatiin. Sitten nämä ministeri Ranteen poskettomat puheet: kaikkien aikojen investoinnit, paljon enemmän kuin edellinen hallitus. Kun katsoin valtion talousarvion budjettikirjasta momenteista, niin reilun miljardin edellinen hallitus pisti esimerkiksi perusväylänpidon momentille, missä on investoinnit, enemmän rahaa, kehittämishankkeissa oli 2,1 miljardia, ja tällä hetkellä saldo nykyisellä hallituksella on 1,5 miljardia. Joku raja nyt ministereilläkin pitää olla, kun näitä heitellään. Edellinen hallitus teki kuulemma vain siltarumpupolitiikkaa. Olihan se 200 miljoonaa Karjalan radallekin varmaan siltarumpupolitiikkaa. Kyllä ovat Väyläviraston investointeja kaikki nämä, mitä edellinen hallitus vei yhteistyössä suunnittelusta. Toivoisin ihan aidosti ministeriltä, että puhuttaisiin oikeilla luvuilla [Puhemies koputtaa] ja totuutta tältä pöntöstä.

Arvoisa herra puhemies! Tulostaulu ei valehtele. Hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan, niin työllisyyden, talouden kuin erityisesti myös kasvun rakentamisessa. Muistaakseni ainakin kaksi vuotta meille on luvattu viikoittain, että se kasvu on tuossa nurkan takana. [Pia Viitanen: Ei ole tullut pois sieltä!] Ei se ainakaan tuolla Etu-Töölössä ole näkynyt. Hinnan hallituksen epäonnistuneesta talous‑ ja työllisyyspolitiikasta ikävä kyllä kantavat heikompiosaiset tällä hetkellä, ja lisää kuormaa on tulossa riihessä. Rajut sotemaksujen korotukset iskevät pahiten juuri pienituloisiin ja heikompiin ihmisiin. Lisäksi siellä on sotejärjestöjen leikkaukset, jotka myös kohdentuvat aika paljon heidän palveluihinsa. Samaan aikaan ihmetellään, miksi suomalaisten luottamus on kateissa. Tätä voi kysyä. Sana ”aluepolitiikka” on myös ollut aika hakusessa Itä-Suomen osalta, ja se minun mielestäni näkyy sitten tiettynä jarruna myös Suomen kasvunäkymissä. Onneksi nyt kehysriihessä on hiukan herätty Itä-Suomen osalta ja pientä toivon kipinää luodaan, [Puhemies koputtaa] mutta miksi tätä on odotettu kolme vuotta? [Puhemies koputtaa] Pääosin toimenpiteet jäävät nyt sitten seuraavan hallituksen hoidettaviksi.

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua työttömyydestä ja työllisyydestä. Toistan sen, mitä tuossa debatissa totesin, että meidän suuri ongelmamme on tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömyys, ja sen eteen ministeriin vetosin jo tuossa päivällä, että kehysriihessä on pakko tämän nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden eteen tehdä. Alkaa 50 prosenttia olla pitkäaikaistyöttömiä, ja tiedetään sitten, mikä vaikutus sillä on sosiaalipuoleen ja syrjäytymiseen ja terveysongelmien osalta, kun ihminen työuralta putoaa ja ei ole valoa näkyvissä. Jotain toimenpiteitä. Hienoa, että on nyt se nuorisoseteli käytössä, ja siellä on jotain. Kyllähän hallitus myös omilla toimillaan on edesauttanut tätä tilannetta. Kyllähän tuo aikuiskoulutustuen poistaminen oli iso, koska nyt kun on paljon työttömyyttä, olisi ollut paljon alanvaihtajia, jotka olisivat sitten hyödyntäneet tätä suojaosaa, aluekehitysrahojen siirrot erityisesti yritys- ja elinkeinokehittämisen puolella Itä-Suomessa ovat aikamoisia liikkeitä, mitkä aidosti sitten meidän yrityselämään ja muutamiin hankkeisiin vaikuttavat. Ja sitten tämä TE-alueiden käynnistyminen: sinänsä ne ovat hyvin lähteneet liikkeelle, mutta niin heikolla rahoituspohjalla, että siellä työkalut ovat vähissä, kun ei ole vielä työpaikkojakaan. No, sitten tämä Itä-Suomi. Pääministeri Orpo on kyllä tuolla ympäri Itä-Suomea kiertänyt ja lupaillut sitä sun tätä, tukitoimia, ja häneen nyt pitää luottaa, että keväällä jotain tapahtuu, mutta kun sairasvuoteelta katsoin viime torstaina kyselytuntia, niin tuli kyllä aika surullinen olo. Kyllä valtiovarainministerillä ei ollut minkäännäköistä ymmärrystä Itä-Suomen tilanteeseen, ei minkäännäköistä sympatiaakaan, ja sillä rupesi huolestuttamaan, jos hallituksen sisällä on näin erilaiset näkemykset, että ei edes tunnisteta Itä-Suomen tilannetta. Puhutaan koko Suomesta. Kumminkin Harri Broman on tehnyt loistavaa työtä selvitysmiehenä, ja toivoisin, että hallitus sitten, kunhan työnsä saa loppuun, myös sieltä pystyisi viemään eteenpäin. Pelkäänpä, että seuraavalla hallituksella tämä Itä-Suomi-pallo on edessä. Ne toimenpiteet näyttävät tiukassa tämän osalta olevan. Sitten ihmettelin tätä terveydenhoitaja—sairaanhoitaja-keskustelua, että ulkolaiset työntekijät on se syy, minkä takia heitä on irtisanottu. Kyllä taitaa olla hyvinvointialueitten leikkausten suurin syy, minkä takia siellä irtisanomisia on tehty. Minulla on vanhukset hoivakodissa, ja heillä on myanmarilaisia hoitajia. Ei ole sen parempia hoitajia ja tunnollisempaa väkeä kuin siellä. He ovat hyvin integroituneet siihen henkilökuntaan ja sitä tukea ja turvaa [Puhemies koputtaa] kyllä sitten antavat.

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran lakiesitys, missä asiantuntijoita ei ole kuultu — ikävä kyllä. On erikoinen väite ministeriltä, jopa kova, että kunnat kiertävät hankintalakia, todella kova väite kuntia kohtaan. Meillä Pohjois-Karjalassa on hirmu hyvät kokemukset yhteisistä hankinnoista ja erityisesti hyvinvointialueitten ja kuntien yhteisestä tekemisestä. Ollaan saatu aikaan merkittäviä säästöjä talouden näkökulmasta ja tehokkuutta. Erityisesti sitten ict ja ruokahuolto ja siivous ovat niitä palveluita, mitä pystytään tuottamaan pienemmillekin kunnille. Kyllähän tämä taas johtaa kuntakentän häviämiseen, niin kuin edustaja Räsänen totesi. Kyllä meilläkin Pohjois-Karjalan kunnista pienet kunnat ovat aivan helisemässä. Arviohan tässä on edelleen, että tämän vaikutus kuntatalouteen on noin 300—500 miljoonaa, ja se rapsahtaa niille pienille kunnille suoraan. Erityistähän tässä on, että myös lainsäädännön arviointineuvosto on hyvin kriittisesti tähän valmisteluun suhtautunut, [Puhemies koputtaa] ja kyllä tämä vähintään sen perustuslakikierroksen uudelleen vaatisi.