Grahn-Laasonen Sanni

Arvoisa puhemies! Erittäin ajankohtaista ja puhuttavaa myös siinä mielessä, että tämä on myös meidän pohjoismaisessa tasa-arvoyhteistyössämme erittäin vahvasti noussut teema. Nimenomaan poikien syrjäytyminen ja poikiin liittyvät tasa-arvohaasteet ja ongelmat on nostettu vahvasti tasa-arvopolitiikan agendalle, ja tunnistetaan myöskin siellä riskiä, että tietyssä mielessä pojat ja nuoret miehet ovat myöskin väkivallan uhreina haavoittuva ryhmä. Myös siinä mielessä meidän on tärkeää tunnistaa sukupuolittunutta väkivaltaa, siis naiset väkivallan uhreina mutta myös miehet ja pojat ja sitten tekijöinä myös. Näihin kaikkiin ketjuihin pitää päästä kiinni, eli mitkä ne taustasyyt ja tekijät ovat. Tällä hetkellä erittäin paljon nousee esiin nimenomaan verkossa leviävä sisältö, joka hyvinkin nuorille lapsille ja nuorille tuottaa väkivaltaista sisältöä. Sitä myöskin kuvataan livenä, yllytetään kuvaamaan uhrien potkimista ja tämäntyyppistä väkivaltakulttuuria, mikä leviää sitten myöskin esimerkiksi pelien kautta lasten ja nuorten maailmaan. [Puhemies koputtaa] Meidän pitää niihin juurisyihin päästä tarkemmin kiinni. Siksi poikien ja miesten nostaminen tähän [Puhemies koputtaa] sekä uhreina että tekijöinä on todella tärkeää, jotta voidaan ehkäistä väkivaltaa, jota haluamme tietysti ensisijaisesti nyt tässä.

Arvoisa puhemies! Kiitän, hyvät kansanedustajat, näistä huomioista ja myös kiitoksista siitä, että tämmöistä hallinnollista työtä tehdään. Edustaja Lylylle haluaisin todeta sen, että tämän hallituksen esityksen taustalla oikeastaan sinänsä on ihan suoraan virkakunnalta tullut aloite, eli he katsovat, että tämmöinen sujuvoittamistyö, joka yksinkertaistaa menettelyjä, prosesseja ja hallintoa, säästää ylimääräiseltä työltä ja vaivalta. Tämä oli myöskin lausuntopalaute, joka tähän saatiin ja joka on kuvattu myös hallituksen esityksessä. Sellaista tarkkaa lukua, kuinka paljon esimerkiksi henkilötyövuosissa tai muuten säästyy, ei ole minulla käytettävissä, mutta sitä voidaan toki eduskunnalle pyrkiä vielä arvioimaan eduskuntakäsittelyn aikana. Täällä esimerkiksi mainitaan se, että ministeriön lisäksi näistä lausunnonantajista esimerkiksi Eläketurvakeskus, Merimieseläkekassa, Kansaneläkelaitos, Maatalousyrittäjien eläkelaitos ja Työllisyysrahasto kannattivat esitystä ja totesivat sen vähentävän ja yksinkertaistavan maksatukseen liittyvää päätöksentekoa ja hallinnollista taakkaa sekä muuttavan maksamista reaaliaikaisemmaksi, mikä oli juuri se tämän hallituksen esityksen tavoite. Myös Valtiokonttori kannatti esitystä todeten, että muutosehdotukset parantavat valtion kassaennustamista ja kassanhoitoa. Eli tulee pientä prosessin parannusta, joka helpottaa hallinnollista työtä ja jolla ei ole suoraa vaikutusta etuudensaajiin. Siitä tässä esityksessä on kysymys. Sitten edustaja Lindénin hyvään puheenvuoroon. Se on varmasti aina tietynlaista tasapainoilua ja ehkä makuasiakin, kannattaako esityksiä koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Silloin siinä voi olla juuri se riski, että ne asiat eivät kuitenkaan kiinteästi liity toisiinsa eikä siitä muodostu koherenttia kokonaisuutta. Sitten toisaalta toinen näkökulma voi olla se, että on tärkeää saada asioita eteenpäin. Tämä varmasti tämmöisenä teknisenä ja hallinnollisena hallituksen esityksenä saattaa olla valiokunnalle työhygienian näkökulmasta melkoisen yksinkertainen käsitellä, mutta se toki riippuu siitä, mitä huomioita valiokunta tästä katsoo tarpeelliseksi tehdä ja mitä esimerkiksi kuulemisissa vielä tulee esiin. Mutta varmasti tässä etsitään aina sitä sopivaa tietä. Olen ehkä henkilökohtaisesti omalla jo melko pitkällä ministerikokemuksella huomannut sen, että kokonaisuudistuksissa, esimerkiksi laajoissa paketeissa, piilee sitten monesti myöskin vaara, että ne saattavat viivästyä tai joku yksityiskohta saattaa jumittaa muuten tärkeätä kokonaisuutta. Joskus on arvo myös sillä, että saadaan asioita eteenpäin. Etenkin nyt, kun vaalikausi on menossa loppua kohti, valiokunnankin toiveita ja ajatuksia kuunnellen olemme vain pyrkineet saattamaan näitä esityksiä mahdollisimman sujuvasti ja varhaisessa vaiheessa eduskuntaan, jotta valiokuntatyö ei näiden takia sitten kuormittuisi. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomalaisessa työelämässä pitää olla mahdollisuuksia myös silloin, kun työkykyä ei ole täysimääräisesti jäljellä. Erityisesti nuorten kohdalla mielenterveyssyyt ovat kasvava syy työkyvyttömyyseläkepäätöksille. Tämä uudistus, joka nyt on käsittelyssä, on monella tavalla inhimillinen uudistus. Osatyökykyisillä pitää olla aito mahdollisuus olla mukana työelämässä ja osallistua myös yhteiskunnalliseen toimintaan ilman pelkoa eläkkeen äkillisestä leikkaantumisesta. Tämä joustomalli, niin kuin kerrottu, mahdollistaa jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämisen ja turvallisen paluun työelämään terveydentilan niin salliessa. Kyse on arvoista ja siitä, miten näemme ihmiset työelämässä. Täällä käytettiin hyviä puheenvuoroja siitä, että suomalainen työelämä on liikaakin on—off-henkistä, elikkä ajatellaan, että on töissä tai ei ole töissä. Siinä välillä on paljon muotoja ja myös paljon elämänkohtaloita ja erilaisia elämäntilanteita, joissa pitää sosiaaliturvajärjestelmän kyetä riittävään joustoon, jotta ihmisille on aina kaikissa tilanteissa työn vastaanottaminen mahdollisimman kannustavaa ja kannattavaa. Haluan kiittää vammais- ja potilasjärjestöjä tästä yhteistyöstä, että tätä uudistusta on pystytty viemään eteenpäin siinä hengessä, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus löytää paikkansa työelämästä ja sitä kautta myös vahvistaa omaa ja perheensä toimeentuloa. Kiitos ensinnäkin hyvin yksimielisestä vastaanotosta tälle esitykselle, mutta sitten paria kriittistä huomiota mielelläni kommentoin. Käsitykseni on se, että edellisellä hallituskaudella tämä uudistus ei edennyt kahdesta syystä. Toinen oli se, että toteuttamiskelpoista mallia ei löytynyt. Tämä oli hyvin riitainen työmarkkinaosapuoltenkin kesken, ja hallitus ei kyennyt tuottamaan viime kaudella tahtotilasta huolimatta sellaista hallituksen esitystä, jolla olisi ollut edellytyksiä edetä, ja se jäi tekemättä. Toinen syy on se, että loppukaudesta tätä esitystä ei myöskään priorisoitu, vaan se jäi hallitusohjelman vastaisesti — siis viime hallituskaudella — antamatta. Mielestäni se oli edelliseltä hallitukselta epäonnistuminen. Me halusimme tehdä toisin. Me halusimme käyttää tähän riittävän ajan, ja tätähän on kolme vuotta valmisteltu. Tästä on käyty valtava määrä keskusteluja työmarkkinaosapuolten kanssa. Tätä on yksityiskohdiltaan hiottu kolme vuotta käytännössä, ja tämä on ollut erittäin vaativa työ. Tämä esitys poikkeaa monella tavalla siitä toteuttamiskelvottomasta mallista, joka edellisen hallituksen pöydälle loppukaudesta jäi makaamaan. Nyt meillä on esitys, joka käsitykseni mukaan ratkaisee ongelmia ja tuo joustomallin inhimillisenä. Lausuntoajasta tuli edustaja Meriseltä huomio. Se liittyy taas täällä eduskunnan päässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan työtilanteeseen. Eli meitä sitoo se eduskunnan valiokunnan asettama takaraja esityksille, ja en halunnut pieniltäkään osin riskeerata, että tämä ei ehtisi tällä hallituskaudella nyt eteenpäin. Toimitimme sen siis silloin eduskunnalle sovitussa aikataulussa. On totta, että lausuntoajasta jouduttiin hieman nipistämään, jotta varmistetaan, että tämä tärkeä asia menisi läpi. Mutta toisaalta sitä on käsitelty näiden osapuolten ja lausunnonantajien kesken erittäin laajasti ja yksityiskohtaisesti tämän matkan varrella, eli esitys, joka oli pöydälläni, oli käynyt jo läpi ikään kuin monta lausuntokierrokseen rinnastettavaa vaihetta. Eli tämä ei tullut varmastikaan järjestöille yllätyksenä. Isossa kuvassa tätä kannatettiin lausuntokierroksella laajasti. Tässä perustelut. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Joo, kiitos, jos on mahdollisuus vielä ensinnäkin eduskunnalle lausua kiitoksen sanat tästä lähetekeskustelusta ja todeta se, että esitys on ennen muuta tasa-arvouudistus ja tasa-arvoteko. Sen tavoitteena on edistää maahanmuuttajaäitien työllistymistä, työmarkkina-asemaa, onnistunutta kotoutumista osaksi suomalaista työelämää, mutta ennen kaikkea myös lasten oikeuksia ja osallistumista varhaiskasvatukseen. Meillä on tutkittua tietoa siitä, että lapset erityisesti heikommista lähtökohdista hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatus on erinomaista kotoutumispolitiikkaa, elikkä siellä pystytään auttamaan lapsia kielen oppimisessa ja tasaamaan lähtökohtia, jotta sitten koulupolku alkaisi mahdollisimman onnistuneesti. Haluan korostaa sitä, että tämä on asia, mihin hallitus on halunnut myös panostaa lisää resursseja tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tämän lakiesityksen vaikutukset ovat lähes kymmenen miljoonaa euroa valtion menoja kasvattaen. Ja mihin tämä raha kuluu? Varhaiskasvatukseen eli lasten oikeuteen ja mahdollisuuteen osallistua varhaiskasvatukseen, saada laadukasta varhaiskasvatusta Suomessa. Sen sijaan haluan kyllä todeta opposition kansanedustajille sen, että asumisaikavaatimukset sosiaaliturvaetuuksissa eivät ole mikään uusi asia, ja se on itse asiassa hyvin pohjoismainen linja. Tämänkin uudistuksen taustalla on Norjan malli eli Norjan esimerkki, missä on säädetty tätä pidempi asumisaikavaatimus vastaavaan lastenhoidon tukeen. Toisaalta esimerkiksi Ruotsi tällä hetkellä pidentää asumisaikavaatimuksia ja asettaa niitä yhä laajemmin erilaisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Siitä varmasti on perusteet myös Suomessa käydä keskustelua, kun meillä on kasvava maahanmuuttajaväestö, mikä on sinänsä positiivinen asia ja tuo Suomeen myöskin esimerkiksi kaivattua työvoimaa. Kannatamme työperäistä maahanmuuttoa ja avointa yhteiskuntaa, mutta sen vastapainona meillä pitää olla siihen perustellut ja ihmisten mielissä oikeutetut säännöt, joista yksi elementti voi olla se, että sosiaaliturvaetuudet tulevat asteittain. Näin on jo nyt, ja tätä linjaa on mielestäni syytä myöskin pohtia tulevaisuudessa ilman minkäänlaista latausta, ihan rationaaliselta pohjalta, kuten muissakin Pohjoismaissa. Lisäksi haluan sanoa sen, että kotihoidon tuesta tiedämme sen, että se voi olla köyhyysloukku myös muille kuin maahanmuuttajataustaisille perheille — siinä edustajat ovat oikeassa. Lasten oikeus varhaiskasvatukseen ei valitettavasti Suomessa täysimääräisesti toteudu, koska meillä on suomalaisessa yhteiskunnassa rakennettu myöskin kannusteita, jotka viettävät eri suuntaan eli eivät tue lasten oikeutta varhaiskasvatukseen. Tätä kotihoidon tuen ja ylipäätään perhe-etuuksien ja lastenhoidon tukien kokonaisuutta selvittää parhaillaan tutkija- ja virkamiesryhmä, joka tuottaa raporttinsa tässä vielä ennen kesää, ja pääsemme sitä kautta varmasti käymään tutkittuun tietoon pohjautuvaa keskustelua tästä asiasta. Lopetan toteamalla vielä sen, että kun maahanmuuttajaäidit tämän esityksen myötä kasvavissa määrin ovat työvoiman ja työllistymistä ja kotoutumista edistävien palvelujen piirissä, niin se on ehdottomasti positiivinen asia, koska silloin on mahdollisuus palveluihin, on mahdollisuus tukeen, on mahdollisuus työllistymiseen. Sitä kautta, näin uskomme, tällä on myös myönteisiä työllistymis- ja toimeentulovaikutuksia ja myös lapsiperheköyhyyttä vähentävä vaikutus.

Arvoisa puhemies! Kiitos eduskunnalle tästä keskustelusta. Jaan kyllä käsityksen siitä, että urheilu tuottaa huippuhetkiä ja esikuvia ja näköjään myöskin yhdistää eduskunnassa yli puoluerajojen. Eli pieni mutta tärkeä esitys vietäväksi eteenpäin yhteisvoimin ja mahdollisimman kiireellisellä aikataululla, ja tästä on kyllä kiittäminen juuri edustaja Lylynkin mainitsemaa urheilijoiden edunvalvontaa ja urheilijakenttää, että tätä on hyvässä yhteistyössä viety eteenpäin. Meillä on keskeisenä tavoitteena korjata akuuttia markkinapuutetta urheilijalain mukaisen vanhuudenturvavakuutuksen osalta sekä parantaa urheilijoiden eläketurvan tasoa pitkällä aikavälillä. Mutta toki sitten tiedostamme myöskin sen, että tämä esitys on vain yksi askel, ja meillä on ollut jatkuvia keskusteluja urheilijoiden kentän äänen ja ihan ammattiurheilijoiden kanssa siitä, miten seuraavia askeleita edistetään urheilijoiden sosiaaliturvan kehittämisessä. Isoja puutteita liittyy tällä hetkellä esimerkiksi työttömyysturvaan. Näitä ratkaisuja me haetaan yhdessä alan toimijoiden kanssa, ja se vaatiikin luovuutta, koska kyse on niin erilaisesta alasta kuin missä työttömyysturva noin yleisesti on. Eli tämä vaatii ihan käsityötä ja pohtimista, miten se fiksulla tavalla voitaisiin rakentaa niin, että urheilijoilla olisi parempi sosiaaliturva ja sitä kautta turva elämän epävarmuustilanteisiin siinä missä kaikilla muillakin. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusyhtiölakia sekä eräitä siihen liittyviä lakeja vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamista ja harjoittamista koskevan Solvenssi II ‑direktiivin muutosten kansalliseksi täytäntöönpanemiseksi. Kyse on EU-direktiivin maksimiharmonisoinnista, ja näin ollen kansallista liikkumavaraa on meillä hyvin vähän. Vakuutusyhtiölakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pienten ja ei-monimutkaisten vakuutusyhtiöiden luokittelu, jonka edellytykset täyttävä vakuutusyhtiö voisi soveltaa sääntelyä kevennetysti. Vakuutusyhtiölain hallintojärjestelmää ja riskienhallintaa koskevaa sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi. Vakuutusyhtiölakiin lisättäisiin uusi säännös tilintarkastajan suorittamasta vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevaan kertomukseen sisältyvän taseen eli niin sanotun Solvenssi II ‑taseen tarkastuksesta. Lisäksi ehdotetaan makrovakauden ja maksuvalmiusriskien huomioimista koskevaa sääntelyä ja uusia niihin liittyviä Finanssivalvonnan toimivaltuuksia. Ryhmän määrittelyä ja ryhmän vakavaraisuuslaskentaa koskevaa sääntelyä selvennettäisiin ja raportointia ja rajat ylittävää valvontaa koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin. Lisäksi vakuutusyhtiölain vastuuvelan laskemista koskevaa sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi riskimarginaalin laskemisen osalta siten, että pääomakustannuksen tasoa lasketaan. Muutos pienentää vakuutusyhtiön vastuuvelkaa. Direktiivin täytäntöönpanon edellyttämien muutosten lisäksi vakuutusyhtiölakiin lisättäisiin vakuutusyhtiöille velvollisuus varautua normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin valmiuslaissa tarkoitettujen poikkeusolojen lisäksi. Vakuutusyhtiöiden varautuminen on olennaista rahoitusmarkkinoiden vakaan ja häiriöttömän toiminnan ylläpitämiseksi. Vakuutusyhtiöihin kohdistuvilla häiriöillä ja kriittisten järjestelmien käytön estymisellä voi olla vaikutuksia väestön toimeentulon jatkuvuuteen. Näin ollen on arvioitu, että vakuutusyhtiöiden varautumisvelvollisuus tulisi ulottaa myös normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin. Lisäksi Potilasvakuutuskeskuksesta annetussa laissa ehdotetaan säädettäväksi Potilasvakuutuskeskuksen oikeudesta luovuttaa tietoja potilasvakuutuksen antaneille vakuutusyhtiöille. Muutos on tarpeellinen, sillä nykysääntelyn perusteella potilasvakuutuksen antaneella vakuutusyhtiöllä ei ole tarpeeksi tietoja vahinkotapahtumista vakuutusyhtiölain mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi. Potilasvakuutuskeskus käsittelee lain mukaan kaikki vahinkoilmoitukset ja hoitaa potilasvahinkojen korvaamisen ja maksamisen korvauksen saajille vakuutusyhtiöiden puolesta. Arvoisa puhemies! Merimies... — Tarkistan vielä, että tämä meni oikein. [Aki Lindén: Merimies on eri mies!] — Kyllä vaan. — Arvoisa puhemies! Merimieseläkelaista ja maatalousyrittäjien eläkelaista ehdotetaan poistettavaksi viittaukset kestävyysraportointiin ja kestävyysraportoinnin varmentajaan, sillä samaan aikaan eduskunnassa käsittelyssä olevassa kirjanpitolain muutoksessa ehdotetaan poistettavaksi kyseiset velvollisuudet. Lakeihin ehdotetaan tehtäväksi myös muita teknisluonteisia muutoksia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 30. päivänä tammikuuta 2027. Tietyt Finanssivalvonnan valtuuksia koskevat säännökset sekä Potilasvakuutuskeskuksesta annettua lakia, merimieslakia ja maatalousyrittäjän eläkelakia koskevat muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan kuitenkin jo 1. päivänä heinäkuuta 2026. En tiedä, kirvoittaako tämä kuinka vilkasta keskustelua eduskunnassa, mutta tärkeä direktiivi implementoitavaksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Aloitan tositarinalla sääntö-Suomesta. Suomalainen pienyrittäjä kehittää maailmanluokan ginin, joka pärjää maussa ja laadussa, koska Suomessa on puhtaat raaka-aineet ja yrittäjällä intohimoa ja osaamista. [Anne Kalmarin välihuuto] Suomalainen gini voittaa palkintoja ja saa kansainvälistä huomiota. Se on elintarvikevientiä korkealla jalostusarvolla. Mutta kun tilamyymälään eli tämän ginin valmistuspaikalle saapuu turisti, tulee sääntö-Suomi väliin. Alkoholilaki estää paikallista yrittäjää myymästä tuotteitaan tilalle tiensä löytäneelle turistille. Yrittäjä menettää myyntiä, turisti lähtee tyhjin käsin ja saa ohjeet etsiä Alkon. Toinen turisti majoittuu Heinävedellä, Valamon luostarissa, jossa valmistetaan viskiä. Turisti haluaa ostaa matkamuistoksi pullon. Se ei käy, alkoholilaki sanoo niin. Tämä hallituksen esitys purkaa arkijärjen vastaista sääntelyä ja tukee kotimaista yrittäjyyttä. Se tukee lähellä tuotettua, kotimaista ja paikallista. Esitys mahdollistaa ja laajentaa pientuottajien ulosmyyntioikeuksia suoraan valmistuspaikalta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaisesti alkoholilakia muutettaisiin siten, että alkoholijuomien pientuottajien ulosmyyntioikeuksia laajennettaisiin nykyisestä merkittävästi. Jatkossa nykyistä useampi kotimainen alkoholintuottaja voisi myydä valmistamiaan alkoholijuomia valmistuspaikalta suoraan kuluttajille. Muutoksen myötä kaikkia alkoholin pientuottajia koskisi valmistustapaneutraali pientuottajapoikkeus, jonka myötä toimijat voivat saada vähittäismyyntiluvan valmistuspaikalle myös yleisiä vähittäismyyntivahvuuksia vahvemmille tuotteille. Laajennetun ulosmyyntioikeuden piiriin kuuluisivat enintään satatuhatta litraa puhdasta alkoholia vuodessa tuottavat valmistajat. Lakimuutoksen myötä esimerkiksi pientislaamot saisivat mahdollisuuden myydä niiden valmistamia tuotteita valmistuspaikoilta suoraan kuluttajille vähittäismyyntiluvalla. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys perustuu hallitusohjelmaan ja on osa alkoholipolitiikan uudistamista vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan. Hallitus jatkaa vuonna 2018 tehtyä alkoholilain kokonaisuudistusta, ja hallituksen tavoitteena on reilun ja avoimen kilpailun edistäminen. Esityksellä parannettaisiin kotimaisten alkoholivalmistajien elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Hallituksen esitys edistää erityisesti maaseutu- ja aluematkailua ja turismia sekä vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta. Esityksellä parannettaisiin alkoholin pientuottajien mahdollisuutta tarjota tuotantopaikoilla monipuolisempia matkailu- ja vierailukonsepteja. Esitys tukisi alkoholin pienvalmistajien lähiympäristön paikallistaloutta eli suomeksi: lähellä tuotettua ja paikallista. Ehdotettavan lakimuutoksen myötä tilaviini- ja käsityöläisolutpoikkeukset kumottaisiin ja korvattaisiin yhdellä poikkeuksella, joka koskisi kaikenlaisten alkoholijuomien pientuottajia. Tämä on merkittävä norminpurkuteko myös muille kuin tislaamoille. Tilaviinin ja käsityöläisoluiden määritelmissä luetellaan sallitut ainesosat, joita tuotteessa voi käyttää, eli esimerkiksi tilaviinipoikkeus ei nykyisellään koske viinirypäleistä valmistettuja alkoholijuomia. Ehdotetun muutoksen myötä tilaviinin tuottajat voisivat jatkossa myydä tuotantopaikalta ulos myös rypäleistä valmistettua viiniä. Valmistuspaikalta ulosmyytyjen alkoholijuomien määrää rajoitettaisiin siten, että käymisteitse valmistettuja yli 8-prosenttisia sekä muulla tavoin valmistettuja yli 5,5-prosenttisia alkoholijuomia voisi myydä vuoden aikana enintään 25 000 litraa puhtaaksi alkoholiksi muutettuna. Lisäksi vähittäismyyntioikeuden edellytyksenä olisi, että tyypillinen osa alkoholijuoman tuotannosta tapahtuisi valmistuspaikalla. Yleistä vähittäismyyntirajaa vahvempia tuotteita saisi myydä vain valmistuspaikalta ja kukin tuottaja vain yhdeltä valmistuspaikalta. Valmistuspaikoilta tapahtuvaan vähittäismyyntiin sovellettaisiin alkoholilain yleisiä vähittäismyyntiä koskevia säännöksiä. Toiminnassa tulee noudattaa esimerkiksi ikäraja- ja päihtymyskontrollia tietenkin. Lisäksi valmistuspaikkojen yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä olevista myymälöistä voitaisiin myydä alkoholijuomia yleisen vähittäismyynnin aukioloaikojen mukaisesti eli kello 9:n ja 21:n välillä. Esityksen ei ole arvioitu juurikaan vaikuttavan alkoholin kokonaiskulutukseen tai alkoholin riski- ja humalakäyttöön Suomessa, minkä arvelen olevan eduskuntaa helpottava tieto. Pientuottajilta ostetut alkoholijuomat olisivat tyypillisesti kalliimpia erityistuotteita, joita hankittaisiin valmistuspaikkavierailujen yhteydessä. Alkoholijuomien valmistajille ehdotettu valmistuspaikkaan sidottu laajennettu ulosmyyntioikeus poikkeaisi siis luonteeltaan perinteisestä vähittäismyynnistä. Vuonna 2024 alkoholijuomien valmistuspaikkojen yhteydessä olevista vähittäismyyntipaikoista myytiin noin 770 000 litraa alkoholijuomia. Tämä on vain noin 0,1 prosenttia alkoholijuomien kokonaismyynnistä Suomessa. Vaikka esitys lisäisi vähittäismyyntipaikkoja, olisi valmistuspaikoilta myytävän alkoholin osuus kokonaismyynnistä jatkossakin oletettavasti varsin pieni ja poikkeus Alkon monopoliin rajattu. — Kiitos, arvoisa puhemies, tässä esitys lyhykäisyydessään.