Hamari Lotta

Arvoisa puhemies! Tässä ajassa ja tässä hetkessä tehtävässä lainsäädännössä pitäisi kuitenkin pystyä hiukan katsomaan sinne tulevaisuuteen, ja koen tämän velvollisuudekseni nyt sanoa näin tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä kommentoidakseni tätä edellistä. Tässä esityksessähän on erinomaisia tavoitteita kyllä ja oikein hyviäkin osia, mutta teknologianeutraliteetin ja digitalisaation osalta mennään todellakin ajassa taaksepäin. Näin on nyt todettava. Näitä hallituksen esityksen keinoja arvioitiin talousvaliokunnan kuulemisissa aika ristiriitaisestikin. Muun muassa rekisterikilpeä ja taksamittaria koskevat ehdotukset ovat herättäneet sitä kritiikkiä, ja eniten nimenomaan näitä erisuuntaisia näkemyksiä tuli ehdotuksesta taksamittarin pakollisuudesta. Saatavuus takseissa tulee laskemaan, ja hinnat tulevat nousemaan erityisesti ruuhkahuippuina, koska esityksellä voi olla vaikutusta osa-aikaisiin yrittäjiin. Hinnat ovat laskeneet nimenomaan sovelluspohjaisilla kyydeillä, eli ehkä nämä sovelluskyydit nimenomaan olisi voitu jättää taksamittarisääntelyn ulkopuolelle. Sovelluksen kautta tilattujen matkojen kohdalla taksamittarin keskeiset tavoitteet eli hintojen läpinäkyvyys, matkojen jäljitettävyys ja valvontaviranomaisten tarvitsema luotettava tieto saavutetaan jo nykyisellään nykyaikaisten digitaalisten järjestelmien avulla. Teknologianeutraliteettia olisi pitänyt ottaa huomioon paremmin ja mahdollistaa sellaiset digitaaliset ratkaisut, jotka tarjoavat taksamittaria vastaavan läpinäkyvyyden ja valvontatiedot. Eli esityksessä on kyllä erinomaisiakin elementtejä, esimerkiksi näitä turvallisuuteen liittyviä asioita, mutta edellä mainittuja asioita olisi pitänyt kyllä harkita vielä tarkemmin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies ja ministeri Ikonen! Mehän olemme itse asiassa tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä ehdottaneet tämmöistä tulevaisuuslakia eli sukupolvivastuulakia. Katsotaan, kuinka sen käy, mutta se olisi erinomainen asia tähän teidän mainitsemaanne puheenvuoroon. Toisaalta sitten tämä kuntatalous, mistä puhuitte: Kuntatalous on vaikeuksissa hyvin monessa eri kunnassa, ja kyllä sieltä sivistyspalveluista joudutaan leikkaamaan ja varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Orpon hallitus on vienyt Suomea nyt väärään suuntaan, ja juurikin tämä luottamus on todellakin koetuksella. Politiikka, jossa varakkaita kannustetaan veronalennuksilla ja sitten pienituloisia puolestaan kepillä, on kestämätöntä, ja siitä on oikeudenmukaisuus kaukana. Yksi arjessa konkreettisesti tuntuva asia ovat olleet nämä asiakasmaksujen nostot, joita Lääkäriliittokin on julkisesti vastustanut. Tuntuu, että välillä vähättelette näitä korotuksia, vaikka niillä on todella iso merkitys ihmisten arjessa. Sanotte, että mieluummin korotatte asiakasmaksuja kuin karsitte palveluita, mutta kumpaakaan ei olisi tarvinnut tehdä, kun arvovalinnat olisivat olleet toisenlaisia. SOSTEn mukaan ulosottoon päätyi Suomessa viime vuonna noin 507 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua. Se on valtava määrä, ja silti näitä maksuja vain korotetaan jatkuvasti. Tämähän on itse asiassa suora leikkaus sitten taas hyvinvointialueiden rahoituksesta ja julkisista palveluista, koska ei näitä maksuja tulla saamaan kuitenkaan ja alueilta tuo raha kuitenkin sitten viedään. Arvoisa hallitus ja arvoisa ministeri, tiedän, että tekin arvostatte varmasti koulutusta, osaamista ja tutkimusta. Kasvutoimethan ovat ratkaisevassa asemassa. Kasvu ja nousu eivät kuitenkaan tule toivomalla vaan investoimalla, ja ihmiset ratkaisevat sen kasvun. Sitran mukaan jopa 50—75 prosenttia kasvusta selittyy inhimillisellä pääomalla, ja sinne sivistykseen ja koulutukseen niitä panostuksia pitäisi tehdä. Valitettavasti hallitus on leikannut vaikkapa sieltä ammatillisesta koulutuksesta, ja korkeakoulujen rahoituskin laskee itse asiassa hallituskauden aikana. Sitten on pakko nyt mainita tässä, kun vielä hetki on aikaa, että kehysriihessä tehtiin yksi aivan järjetön päätös, nimittäin siellä leikataan nyt tästä EU-vastinrahoituksesta kymmenen miljoonaa euroa. Nyt kun ministerikin on paikalla täällä ja vielä tamperelainen: Tämä vastinrahoitus on rahaa, joka tuo Suomeen EU:lta kolme kertaa enemmän kuin mitä siihen laitetaan, ja tämä on esimerkiksi Tampereelle iso asia. Tampereella meillä on paljon vaikka tätä siruteknologiaa, puolustusteknologiaa, korkeata tutkimusta, osaamista, ja se vastinrahoitus on ollut tosi tärkeä, koska niihin rahoitushakuihin ei voida osallistua, jos sitä vastinrahaa ei ole. VTT on tästä myöskin sanonut, joten se on yksi sellainen päätös, millä voisi tätä kasvua tuoda. Vaikka se tuntuu pieneltä summalta, niin silti Suomi olisi siinä voittaja-asemassa, jos me pikkusen siihen panostettaisiin. [Puhemies koputtaa] Toivon, että ehkä katsoisitte sitä kehysriihipäätöstä vielä uudestaan tämän vastinrahoituksen osalta. Se on tosiaan Pirkanmaan seudullekin iso asia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nykyisessä heikossa taloudellisessa tilanteessa meidän on tosiaan tehtävä kaikkemme, että kuluttajien luottamusta pystyttäisiin vahvistamaan, ja siksi onkin hyvä, että talousvaliokunnassa me olimme rohkeita ja korjasimme tätä hallituksen alkuperäistä esitystä. Asuntomarkkinaa pitäisi ehdottomasti pystyä vahvistamaan. Tämä aika, kun korot varmaan kohta taas pompsahtavat ja turvallisuusympäristö on radikaalisti muuttunut, on näkynyt kasvaneena epävarmuutena Suomen taloudessa, ja erityisesti tämä on heijastunut myös sinne asuntomarkkinoille, eikä rakennusalankaan tilanne ole sen parempi. Siksi pitäisi nopeasti pystyä tekemään vaikuttavia keinoja, joilla saamme tätä luottamusta vahvistettua ja asuntokauppaa käyntiin. Tämä pidempi takaisinmaksuaika keventää asuntovelallisten taakkaa hankalana aikana ja tuo hieman tilaa siihen omaan talouteen, muiden menojen kattamiseen. Meillä Suomessa pankit ovat erittäin varovaisia. Lainaa on todella vaikea saada — tästä on keskusteltu tässä salissa jo monesti — erityisesti tuolla vähän syrjäisemmillä seuduilla, mistä itsekin tulen. Vaikkapa Hämeenkyrössä asunnon vakuusarvo ei ole kovin korkea, ja pankit ovat varovaisia. Lainaa on vaikea saada, kuitenkin ihmisten jossain täytyy asua, ja vuokra-asuntojakaan ei oikein ole. Toivottavasti tämä uusi lainsäädäntö nyt rohkaisee myös siis pankkeja. Toki tämä rahoitusvakaus ja kotitalouksien velkaantuminen on tietysti otettava tosissaan, ja tätä uudistusta pitääkin nyt seurata tarkasti, mutta Suomessa pankit ovat hyvässä kunnossa ja kotitalouksien säästämisaste on korkea, joten eväitä kauppojen liikkeelle saamiseen ja tähän kestävään asuntolainoittamiseen pitäisi kuitenkin olla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tarvitsemme riittävästi vakaata, edullista ja päästötöntä sähköntuotantokapasiteettia. Sähkönkulutus kasvaa jatkossa muun muassa liikenteenkin sähköistymisen seurauksena, ja siinä ehkä voisi vielä kirittää hallitusta, että sen eteen voisi vielä tehdä enemmän toimia, että myös sinne liikenteeseen saataisiin sähköistymistä edelleen. Vihreä siirtymä ja siihen liittyvien investointien toteutuminen vaativat kasvavissa määrin päästötöntä sähköntuotantokapasiteettia. Me SDP:ssä olemme sitä mieltä, että modu... — tämä on vähän turhan vaikea sana — ...modulaaristen pienydinreaktoreiden kehittämisestä ja käyttöön ottamisesta tulee tehdä nopeaa ja kannattavaa turvallisuudesta tinkimättä. Tähän uudistettava ydinenergialaki antaa hyvät edellytykset. Eli suhtaudumme ydinenergian käyttöön myönteisesti, ja tässä ei nyt tosiaankaan pidä sekoittaa sitten tätä lain osaa ydinaseisiin. Vihreä siirtymähän on iso mahdollisuus Suomen taloudelle myöskin. Valitettavasti, harmillisesti nyt ministeri ei ole täällä enää paikalla, mutta EU:stahan on kuulunut vähän huolestuttavaa viestiä siitä, että osa jäsenmaista kyseenalaistaisi päästökauppajärjestelmää. Päästökauppahan on tehokas järjestelmä ja eduksi myös suomalaisille vihreän siirtymän yrityksille ja suomalaiselle osaamiselle. Se tekee fossiilisesta sähköntuotannosta kalliimpaa, ja tämä parantaa myös pienydinvoimaloiden kilpailukykyä. Mitä korkeampi päästöoikeuden hinta on, sitä kannattavampaa on investoida päästöttömään tuotantoon. Siksi olisin halunnut varmistaa vielä ministeriltä, että EU:n suuntaankin hallitus tekee kaikkensa näissä ilmastotavoitteissa pysymiseksi ja myöskin päästökauppajärjestelmän turvaamisen puolesta. On täällä nyt yksi hallituksen edustaja, joka ehkä voi varmistaa, että teette kaikkenne sinne EU:n suuntaan, koska se on kyllä Suomelle myös yksi erittäin tärkeä kilpailukykytekijä, että siitä päästökauppajärjestelmästä pidetään systemaattisesti kiinni. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Siposta ja keskustaa tästä lakialoitteesta. Itselläni sen allekirjoitus oli mennyt ohi. En tiedä, oliko se yleisesti allekirjoitettavana, mutta tässä nyt annan kyllä tukeni tälle aloitteelle. Olisin hyvin sen voinut allekirjoittaa. Oli myös mukava kuulla tässä nyt, että OAJ on kannattanut tätä. Juuri ensi maanantaina tapaan Pirkanmaan OAJ:ta, niin voimme tästäkin aiheesta heidän kanssaan keskustella. Me tulevaisuusvaliokunnassa julkaisimme viime syksynä teoksen nimeltä ”Sosiaalinen media ja digitaalinen arki — Lapset, nuoret ja perheet muutoksen keskellä”. Suosittelen teille erittäin paljon tätä julkaisua. Sieltä myös löytyy paljon perusteluita, mitä varmasti tässäkin lakialoitteessa hyvin on tuotu perusteluissa esille. Se käsittelee toki tätä aihetta vielä vähän laajemmin kuin pelkästään kännykkäkieltoa. Mutta lapsilla ja nuorilla on siis kyllä tätä digiähköä jo ihan tarpeeksi. Tapasin myös Lukiolaisten Liittoa viime syksynä, ja hekin kertoivat, kuinka monta erilaista sovellusta heidän tarvitsee koulupäivän aikana tai koulun jälkeen, kun tekevät läksyjä tai lukevat kokeisiin, avata, jotta he pystyvät kaikkeen siihen oppimateriaaliin pääsemään, mitä heillä on. En sinänsä vastusta digitalisaatiota, mutta jopa Lukiolaisten Liitto oli sitä mieltä, että he toivoisivat näitä ihan perinteisiä oppimateriaaleja enemmän. Joten vaikka digitalisaatiota sinänsä kannatankin, en ajattele, että kännykkää nyt juuri siellä oppitunnilla tarvitsisi, joten sitä digiä ehtii kyllä oppia myöhemminkin tai muuallakin kuin siellä oppitunneilla. Olemme myöskin juuri kuulleet, tai mediastakin saaneet lukea Ylen ja Helsingin Sanomienkin jutuissa, miten tekoälyn avulla pystytään tekemään deepfake-kuvia ja muuta. Turvallisuus digitaalisessa ympäristössä vaatii meiltä päättäjiltä kyllä lainsäädäntöä. Onneksi tästäkin aiheesta on tulossa itse asiassa lakialoite — edustaja Perholehto on siitä juuri tehnyt aloitteen, joka on allekirjoitettavana — eli siihenkin olemme puuttumassa. Mutta palatakseni tähän kyseiseen lakialoitteeseen, näen sille kyllä vahvat perusteet. Tosi harmi, että joudumme näitä lainsäädännön kautta tuomaan, mutta tässä varmaan nyt punnitaan kuitenkin myöskin tämmöistä tasapainoa ja sitä, että suojelemme lasten ja nuorten oppimisrauhaa. Tarvitsemme myös alustojen vastuuta ja paljon, paljon muitakin toimia, mutta tälle annan kyllä tukeni. Sitten vielä mainitsen nopeasti tähän loppuun, että huomennahan on täällä nuorten parlamentti, joten ehkä pääsemme nuortenkin kanssa tästä keskustelemaan. He varmaankin vastustavat tätä, mutta katsotaan, sielläkin on varmaan erilaisia näkemyksiä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies ja arvoisat ministerit! Arvostan myös kovasti sitä, että olette vielä täällä tähän aikaan tätä keskustelua seuraamassa. Aika moneen ehdottamaamme asiaan onkin tullut jo jonkinlainen vastaus, myöntävä tai kielteinen, mutta te olette tätä keskustelua ansiokkaasti käyneet täällä meidän kanssamme. Mutta muutamaa toimea, joihin ei vielä ole tullut vastausta, ajattelin vielä tässä nostaa. Tarttuisitteko te näihin SDP:n ehdotuksiin? Olemme puhuneet tästä osaamisen päivittämisestä. Työttömien osaaminen ei aina vastaa työelämän tarpeita, ja siksi tarvitaan sitä päivittämistä. Me SDP:ssä olemme ehdottaneet uuden aikuiskoulutustuen ottamista käyttöön. Se voitaisiin kohdentaa työssä olevien osaamistason nostoon, painottuen erityisesti vihreän siirtymään, digitaitoihin ja työvoimapula-aloille. Miltä tällainen keino vaikuttaisi? Sitten erityisesti aloittavien yrittäjien asemaa parantaisi arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nosto 30 000 euroon. Se olisi helpotus erityisesti näille pienyrittäjille. Sitten mikroyrityksille voitaisiin säätää myös määräaikainen verohyvitys, joka olisi 25 prosenttia ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kuluista. Ja sitten vähän sinne puolustusteollisuuden puolelle. Eli voisiko puolustushankinnoille määrittää kotimaisuustavoitteen ja tehdä sille toimenpideohjelman yhteistyössä teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa? Myös tästä kotitalousvähennyksestä on ollut tänään paljon puhetta, ja ehkä hallituksen sisälläkin siitä on ollut erilaisia näkemyksiä, että voitaisiinko sitä harkita palautettavaksi. Siihen olisi myös mukava kuulla ministereiltä ajatuksia. Sitten ehkä se isoin asia: Tietysti varmasti kysytte myös, että millä tavalla me rahoittaisimme nämä. Iso kysymys onkin ollut tässä taloustilanteessa erityisesti ja tässä työllisyystilanteessa tämä yhteisöveron kevennys, kun on kuitenkin asiantuntijoiden toimesta todettu, että se on tehoton ja erittäin kallis meille Suomelle, eli se tehdään velkarahalla. Sillä potilla aika monta näistä toimista myös rahoittaisi, mikä parantaisi sitten yrittäjien ja työttömien tilannetta. — Kiitos.