Heinonen Timo

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Hän oli yksinäinen optimisti. [Aki Lindén: Tuo äskeinen vai? — Naurua] Maamme talous on nyt toipumassa. Edelleen ilmassa on kuitenkin kysymysmerkkejäkin, ja toipumista varjostavat Lähi-idän kriisi, kohonneet energiahinnat ja talousnäkymiin liittyvä epävarmuus. Talouskehitykseen liittyy siis edelleen huomattavaa epävarmuutta, ja toivottavasti nyt ensi tiedot Lähi-idästä, Hormuzinsalmelta ja Iranista realisoituisivat kohti pysyvämpää rauhaa. Toivomme myös rauhaa Ukrainaankin, ennen muuta Ukrainan ja ukrainalaisten takia, mutta toki tämänkin pitkittyneen sodan vaikutukset näkyvät koko maailmassa. Valtiovarainministeriön tuoreessa raportissa todetaan nyt, että talouskasvu on alkuvuonna ollut odotettua vahvempaa. Itse asiassa maamme talous on jo kasvanut kolmatta vuotta. Tarkentuneet luvut kertovat, että pääministeri Petteri Orpon hallituksen toimet toimivat. Tilastokeskuksen tarkentuneet ennakkotiedot kertoivat, että maamme bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 0,8 prosenttia, aiempi arvio viime vuodelta oli 0,2. Kasvu siis nelinkertaistui, en muista tällaista nähneeni ainakaan 20 vuoteen, ja tämä Tilastokeskuksen korjattu oikea luku vaikuttaa myös kaikkiin tehtyihin ennusteisiin. Eli maamme talous on kasvanut hyvin jo pidempään ja vahvistaa sen, että hallituksen talouspolitiikka toimii. Voisi tiivistäen todeta, että Orpon hallituksen talouspolitiikka on vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa toiminut varsin hyvin. [Tuomas Kettusen välihuuto] Nyt tuoreimpaan kasvuun vaikutti erityisesti viennin hyvä vire. Taloutemme kasvoi siis viime vuonna 0,9 prosenttia ja 0,9 prosenttia jo vuonna 24 ja viime vuonna 0,8 prosenttia, ja nyt alkuvuosi on ollut hyvässä nosteessa. Merkittävä huomio on sekin, että samaan aikaan on tehtyjen työtuntien määrä laskenut, eli tuottavuus on siis kasvanut aika lailla reippain askelin. Kuka muistaa, kun pääministeri Petteri Orpoa kutsuttiin yksinäiseksi optimistiksi, kun hän viime syksynä nosti esiin talouden positiivisia merkkejä? Orpoa parjattiin optimismista, vasemmisto-oppositio toitotti, että kasvu on aina jäänyt nurkan taakse, [Pia Viitanen: No niin se onkin!] ja haluttiin oikein yhdessä synkistellä. Arvoisa vasemmisto-oppositio keskustan kanssa: nyt tarkentuneiden tietojen mukaan maamme talous kuitenkin kääntyi hyvään kasvuun jo vuonna 24, ja viime vuonna talouskasvu jatkui. Itse asiassa vuosittaisten bkt-lukujen tarkentuminen on kokoaan suurempi muutos: Suomi onkin painellut noin prosentin kasvussa viimeiset pari vuotta. Tarkentuneet luvut kertovat, että Orpon hallituksen toimet toimivat. Mitä tarkoittaa tämä? Ennusteita nostetaan taas syksyllä. Taloudessa on lähtenyt hyvä kierre jo aikaa sitten käyntiin, ja se on tämän vuoden alun tietojen perusteella voimistumassa. Taisi joku ekonomisti jo puhua, että edes kahden prosentin kasvu ei ole poissuljettua. Suomella menee nyt siis jo paremmin kuin uskommekaan, ja tällä luodaan siis parempaa, vaurasta, kasvavaa ja itsevarmempaa Suomea. Se on hyvä uutinen ihan jokaiselle suomalaiselle. [Aki Lindén: Ja velka kasvaa!] Arvoisa puhemies! Tehtävää kuitenkin riittää, ja tekemättä ei voi jättää. Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander totesi tämän ennusteen julkistamisen yhteydessä, että näkymä, josta Suomen talous ponnistaa seuraavalle hallituskaudelle, odottaa vielä sumun hälvenemistä. Sen sijaan julkisessa taloudessa näkymä on selkeä: rakenteellisen epätasapainon oikaiseminen vaaditusti edellyttää maaltamme mittavia, nopeasti vaikuttavia, suoria sopeutustoimia myös ensi vaalikaudella. Mutta haluan nostaa esille sen, että meillä on erittäin vaikea työttömyystilanne edelleen. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys vaivaavat maatamme, ja julkisen talouden tila ei kohene tulevina vuosina ilman uusia sopeutustoimia, sillä puolustusmenojen kasvu jatkuu tulevina vuosina merkittävästi, korkomenot ovat korkeat ja niin poispäin. Myös velkasuhde tulee nousemaan merkittävästi jatkossakin. Maamme talous siis kasvaa vaikeasta ympäristöstä huolimatta, vaikka energian hinta, korkotaso ja geopoliittinen epävarmuus painavatkin taloutta, ja VM nosti tämän vuoden omaakin kasvuennustettaan. Myönteistä on sekin, että maahamme uskalletaan jälleen investoida. Vientikin vetää jälleen epävarmuudesta huolimatta, ja lopputulemana voisin todeta, että velkaantumisen hillintää tulee jatkaa määrätietoisesti myös ensi ja ehkäpä vielä sitäkin seuraavalla vaalikaudella. Tehtävä on massiivinen mutta toki meidän kaikkien suomalaisten yhteinen. Tämä on lopulta edellytys vakaudelle, luottamukselle ja matalammille koroille tulevaisuudessa, ja vaikeinta tässä tulee olemaan se, että talouden sopeuttaminen on pyrittävä toteuttamaan siten, että se ei haittaa alkanutta ja vahvistuvaa talouskasvua paljoakaan, toivottavasti ei yhtään. Nyt olisi myrkkyä esimerkiksi keskustan esittämät miljardien veronkiristykset tuleville vuosille. Nyt tarvitaan enemmän talouskasvua tukevia toimia ja ennen muuta samalla rakenteellisia, kestävää kasvua tukevia uudistuksia.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Itse pidän tätä poliisilain uudistusta perusteltuna ja itse asiassa sitä, mitä hallitus esitti, jopa vielä parempanakin. Tähänhän on tiettyjä muutoksia jouduttu eduskunnassa tekemään. Niidenkin myötä tämä vie ainakin omasta mielestäni tilannetta parempaan suuntaan. Halusin oikeastaan tämän puheenvuoron käyttää sen takia, että hämmästelen sitä, että vihreät esittävät tämän lainsäädännön hylkäämistä. Jos otan muutaman esimerkin, niin tämän hylkäämisen esittäminen tuntuu entistä kummallisemmalta. Esimerkissä raiskaaja menee sairaalaan piiloon ja on sairaalassa. [Aki Lindén: Ei sairaaloihin voi mennä piiloon!] — Sairaalaan voi mennä esimerkiksi tilanteessa kertoakseen, että on jokin vaiva, niin pääsee kyllä sairaalaan. Lääkärinä toimiessaan edustaja Lindénkin vastaanotti eikä varmastikaan sanonut, että en ota vastaan, jos ihminen tuli valittamaan huonoa oloa tai muuta. — Eli raiskaaja menee sairaalaan piiloutuakseen, ja poliisi soittaa ja kysyy, onko raiskaaja sairaalassa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tällä hetkellä sairaala ei voi kertoa, että tämä henkilö on siellä sairaalassa. Tämän lainsäädännön voimaan tultua voidaan kertoa ja antaa viranomaiselle tieto, että kyllä raiskaaja on täällä sairaalassa. Näin voidaan toimia. No, otetaan toinen esimerkki, mikä on minun mielestäni vielä hullumpaa. Meillä on muistisairas mummo, joka katoaa marjametsään, ja häntä ryhdytään etsimään. Sinne ensimmäisenä kutsutaan poliisi, todennäköisesti useita partioita, jotka lähtevät etsimään muistisairasta marjanpoimijaa. Seuraavaksi sinne kutsutaan ehkä sopimuspalokuntalaiset. He lähtevät haravoimaan sitä metsää. Tämän jälkeen virka-apuna Puolustusvoimista varusmiehiä. He ovat siellä illat, yöt, viikonloput, juhannukset, joulut — no, marjassa ei jouluna olla mutta kadoksissa voidaan olla — [Timo Harakka: Hyviä esimerkkejä!] etsimässä virka-apuna tätä kadonnutta ihmistä, olkoon hän sitten marjassa kadonnut tai talvella pakkaseen kadonnut. Äärimmäisen tärkeää löytää nopeasti, vaikka edustaja Harakkaa naurattaakin. Siinä puhutaan tämän henkilön elämästä ja kuolemasta useissa tilanteissa. Todennäköisesti sinne kutsutaan vielä, jos ei henkilöä löydy, myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tekemään tätä työtä. Ja kun poliisi soittaa ja kysyy, onko tämä henkilö sairaalassa, niin sairaala ei saa tällä hetkellä kertoa, että kyllä, hänet on jo tuotu tänne sairaalaan jonkun toisen toimesta, joka hänet oli löytänyt tienposkesta tai muualta, vaan poliisin, sopimuspalokunnan, virka-avun, varusmiesten, vapaaehtoisen pelastuspalvelun tulee jatkaa etsimistä, vaikka tämä kadonnut henkilö on jo hoidossa ja saatu pelastettua pakkasesta tai sieltä marjametsästä. On aivan käsittämätöntä, että tästä ei viranomainen voi toiselle viranomaiselle edes kysyttäessä antaa tietoa. Kun poliisi kysyy, onko tämä henkilö sairaalassa, niin sairaala ei voi sitä kertoa. Itse pidän tätä tiedonvaihtoa viranomaisten välillä erittäin tervetulleena. Tai sitten näissä erilaisissa tilanteissa hoivakodeissa, sairaalan päivystyksissä, joissa on kyse vaikkapa lievästä pahoinpitelystä, voisi poliisille kertoa, kuka tekijä on, eikä ainoastaan tapahtunutta. Sen takia ihmettelen, että vihreät vastustavat tätä lainsäädäntöä, joka siis merkittävällä tavalla lisää suomalaisten ihmisten turvallisuutta, niin kuin esimerkiksi edustajat Hänninen ja Vornanen tuossa edellä äsken kuvasivat. [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa: Nimi mainittu!]

Arvoisa puhemies! Meillä taloudessa näkyy lukuisia hyviä merkkejä. Se on erittäin myönteistä pitkän, vaikean taloustilanteen jälkeen, ja toivottavasti nämä merkit nyt vain vahvistuvat. Tämä on yksi hyvä lisä, piristysruiske toivottavasti siihen kotitalouksien kulutukseen, mutta sitä kautta myös laajasti näitä palveluita koteihin vieville aloille, joita tämä kotitalousvähennyksen korotus koskettaa. Tervehdin erittäin myönteisesti sosiaalidemokraattien ehkä historiallisestikin poikkeuksellisen vahvoja myönteisiä kannanottoja kotitalousvähennystä kohtaan tässä keskustelussa. On erittäin arvokasta — tällä hetkellä vasemmistoliitosta ei ketään ole paikalla, eikä ole kuulunut, mikä on heidän kantansa — että sosiaalidemokraatithan ovat tällä vaalikaudella kääntäneet takkinsa kotitalousvähennyksen osalta ja kääntyneet vahvasti kannattamaan sitä. Se on erittäin tervetullut muutos siihen, että vielä vuonna 2024 SDP itse asiassa esitti leikkausta kotitalousvähennykseen. Nyt saimme selkeän viestin, että sosiaalidemokraateille kotitalousvähennys on lähes pyhä ja siihen ei varmasti tulevaisuudessakaan sitten kosketa. Tämä on selkeä toimenpide auttamaan ihmisten arkea. Kotitalousvähennys on kohdennettu erityisesti arjen apuun, siivoukseen, kotien pieniin remontteihin, hoivaan, fysioterapiaan ja muuhun kotona tehtävään työhön. Tämä tulee toivottavasti näkymään myös tilauskirjoissa ja sitä kautta maamme työllisyydessä myönteisellä tavalla. Tämä muutos tulee voimaan siis takautuvasti, ja halusimme sitä silloin tuoreeltaan heti viestittää, että ei tarvitse jäädä odottamaan, ja haluan tänäänkin alleviivata sitä, että jos tätä keskustelua kuuntelee, että koska tuo parempi kotitalousvähennys tulee voimaan, niin parempi kotitalousvähennys on tullut voimaan 1.1.2026. Eli takautuvasti niistäkin toimista, joita alkuvuoden aikana on tehnyt — kylpyhuoneremonttia, keittiöremonttia, fysioterapiaa, siivousta tai muuta — on oikeutettu saamaan tämän korotetun, paremman kotitalousvähennyksen. Enimmäismäärää pääministeri Petteri Orpon hallitus nostaa nyt 2 100 euroon, ja vähennysprosentti nousee 35 prosentista 40 prosenttiin. Lisäksi öljylämmityksestä luopumisen korotettu vähennys säilyy ennallaan. Tässä käytiin hyvää keskustelua siitä, pitäisikö kotitalousvähennystä sitten laajentaa asunto-osakeyhtiöihin. Se on ihan tervetullutta pohdintaa. Tätä on käyty varmasti ainakin kymmenen vuoden ajan, ja siihen on ollut omat syyt, miksi se ei ole edennyt. Isoin syy on tietysti ollut se, että näissä kiinteistöissä ikkunat ja tämäntyyppiset ovat kuuluneet asunto-osakeyhtiöiden vastuulle, mutta nyt näyttää siltä, että yhä suuremmassa osassa Suomea itse asiassa asunto-osakeyhtiöt eivät saa enää lainaa. Silloin tämä lainanottovaade tai -tarve siirtyy asuntojen osakkaille, ja silloin voitaisiin tulla hyvin siihen tilanteeseen, että olisi ihan perusteltua tuoda ne samalle viivalle tämän kanssa, että jos asunnon omistaja joutuu teettämään niitä remontteja, jotka ennen ovat kuuluneet asunto-osakeyhtiölle, niin sanotusti enempi omana työnään tai ainakin kantamaan niistä taloudellisen vastuun suoraan henkilökohtaisella lainalla, niin silloin tämä laajennus voisi olla enemmän kuin perusteltu. Arvoisa puhemies! Sitten tämä matkakuluvähennys — erittäin tervetullut. Sen omavastuu lasketaan nyt 900 eurosta 800 euroon. Se tulee varmasti näkymään meidän työllisyyskehityksessä. Ja sitten erittäin iso kokonaisuus tässä on liikunta- ja kulttuuripuoli, jossa nyt sitten tämä etu hyvinvointiin, harrastamiseen, liikuntaan nostetaan 400 eurosta 540 euroon. Se on ollut samalla tasolla vuodesta 2009 lähtien, ja nyt sitten lähes 20 vuoden jälkeen sitä enimmäismäärää korotetaan 400 eurosta 540 euroon. Pidän myös erittäin myönteisenä, että tämä vähennys laajennetaan koskemaan myös kalastusta ja metsästystä, ja tällä puolella se on otettu erittäin myönteisesti myös vastaan. Kolme hienoa esitystä pääministeri Petteri Orpon hallitukselta.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että keskustalla on edelleen tuskaa viime vaalikauden rahaa on -politiikasta, mutta tänään me puhumme kotimaisesta ruuantuotannosta. Oli muuten mielenkiintoista kuulla, kuinka MTK:n riveistä todettiin, että tämä pääministeri Petteri Orpon hallitus on historian maatalousmyönteisin hallitus. [Välihuutoja] Se on kova viesti sieltä maanviljelijöiden keskusjärjestön riveistä ja tunnustus tälle. [Anne Kalmarin välihuuto] — Ja ymmärrän, että edustaja Kalmari ei malta kuunnella ja olla hiljaa silloin, kun muut puhuvat, sillä omatunto kolkuttaa pahalla tavalla. — Jos homma olisi hoidettu — siellä oli maatalousministeri Kurvista ja kumppaneita, kaikki jäi tekemättä — [Anne Kalmari: Ei jäänyt] niin silloin tilanne olisi tietysti toisen näköinen. Venäjän hyökkäyssotaa on nyt käyty viidettä vuotta täysimittaisena valloitussotana. Toistakymmentä vuotta Venäjä on hyökännyt, ja tämä on näkynyt merkittävällä tavalla energiakustannuksissa. Nyt sitten tuoreimpana Lähi-idän tapahtumat, Hormuzinsalmi, josta täällä on puhuttu. Edustaja Hemmilä esimerkiksi tuossa alussa nosti esille juuri sen, miksi tässä pääministeri Petteri Orpon hallitus nyt toimii. Kotimainen ruuantuotanto on totta kai ruuan puhtauskysymys, se on ruuan laatukysymys, se on työllisyyskysymys, mutta se on myös huoltovarmuuskysymys, ja olen tyytyväinen, että tällä hetkellä tässä salissa käytännössä lähes kaikki tämän tunnustavat ja tunnistavat, että näin se on, ja sen eteen pitää tehdä toimia. Välillä tuntuu siltä, että osalle sähkö tulee edelleen pistorasiasta ja maito purkista, mutta kyllä ne tulevat sieltä maaseudulta suurin osa, ja näin ollen meidän pitää huolehtia siitä omasta ruuantuotannosta. Olen tyytyväinen siihen, että pääministeri Petteri Orpon hallitus ja maatalousministeri Sari Essayah toivat tämän lisätalousarvion täydennyksen kiireellisenä eduskuntaan. Tänään verojaosto on puheenjohtaja Janne Heikkisen johdolla tämän jo aamukokouksessaan käsitellyt ja valtiovarainvaliokunta edustaja Lohen johdolla sitten päivän ylimääräisessä kokouksessaan. Näin halusimme varmistaa sen, että tämä maksatus saadaan liikkeelle nyt eikä vasta vuoden päästä, eli nyt kun vielä verotukset ovat auki, niin tämä saadaan eduskunnassa hoidettua maaliin. [Juha Mäenpää: Onko demarit samaa mieltä?] Energiaveron lisäpalautus on neljä senttiä litralta kevytpolttoöljyssä, ja en oikein ymmärtänyt — kun olen ymmärtänyt, että edustaja Kalmari maatalouden tuntee — kun edustaja Kalmari sanoi, että tämä on oikean suuntainen. [Anne Kalmarin välihuuto] Tämä on, edustaja Kalmari, maksimi, minkä EU mahdollistaa. Tämä on maksimi, minkä EU mahdollistaa, ja me otamme nyt tämän hallituksen toimesta tämän maksimin käyttöön. Eli tuki on EU:n sallimassa maksimissa. Tähän käytämme tuon 20 miljoonaa: 10 miljoonaa tänä vuonna ja 10 miljoonaa ensi vuonna. Mutta on totta, että meillä on kotimaisessa ruuantuotannossa pitkään jatkunut kannattavuusongelma, ja itse ainakin näen sen niin, että ei sitä ratkaista pelkästään tukipaketeilla tai tämäntyyppisilläkään tuilla vaan se ratkaistaan ennen muuta markkinoilla, ja siksi olen tyytyväinen, että tämä nykyhallitus esimerkiksi elintarvikelain uudistuksen vei maaliin. Se jäi ministeri Kurviselta hoitamatta. Sitten Finnveran takausvastuut laajennettiin myös maatalouteen. Ei sitäkään keskusta hoitanut silloin, kun oli maataloudesta vastaavana ministerinä, ja taitaa olla, että meidän historiastakin valtaosan ovat keskustaministerit tätä sektoria hoitaneet. Ja kun täällä edelleen keskustasta vastustettiin yhteisöveron alentamista, niin kyllä sekin avittaa meidän kotimaista maataloutta ja maa- ja metsätaloustoimijoita. Eli en oikein ymmärrä tätä kritiikkiä, jota sieltä kuuluu. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tervetulleena, että tässä hallitus toimii ripeästi ja myös eduskunta on osoittanut sen, että kun on aika toimia, tarve toimia, niin talosta löytyy yhteistä tahtoa asiat viedä reippaasti maaliin.

Arvoisa herra puhemies! Ajattelin, että en tähän keskusteluun olisi osallistunut, mutta haluan nyt edustaja Hoskosen aika tunteikkaaseen puheenvuoroon sanoa, että ei ministeri Multala ole tätä jätteenpolttolakia tehnyt, joka on, [Hannu Hoskonen: Hän voi torjua sen!] vaan se on aiempien hallitusten toimenpiteitä, jota nyt sitten on tällä tavalla tehty. Kyllä muistan, että kun tässä salissa sitä lainsäädäntöä tehtiin, silloin varoitettiin, että rakennetaan liikaa jätteenpolttoa, ja sitä korvaamaan, mitä nyt sitten on tapahtunut esimerkiksi Venäjän suhteen, on tätä jätettä tuotu. Se on järjetöntä, ja toivottavasti siihen löytyy sopivasti valvontaa, ja muutenkin. Tämä sivutuotekysymys kaukolämmössä on sitten oma, mikä tuli tuosta edustaja Hoskosen puheenvuorosta mieleen, ja siihen toivon kyllä ministeri Multalalta tarmoa ja voimia ratkaista, miten se voidaan pitää päästöttömänä, niin kuin muuallakin Euroopassa. Tässä on käyty hyvää keskustelua myös paketeista, niin sanotusta temuttamisesta. Meillä yli 50 miljoonaa pakettia Suomeen tulee. Pelisääntöjen ja valvonnan pitää olla siellä kunnossa, niin että samoilla säännöillä toimitaan sillä puolella. Mutta sitten tämä virheistä oppiminen, mistä edustajat Harjanne ja Zyskowicz kävivät sananvaihtoon: On varmasti hyvä oppia virheistä ja myöntää ne ja katsoa tulevaisuuteen, niin kuin tässä todettiin, ja ydinvoima on varmasti yksi tulevaisuuden tärkeimmistä perusvoiman tuottajista. Me näemme sen, kun me emme ole tehneet niitä virheitä, joita vihreät olisivat aikanaan ennen Harjanteen valtakautta halunneet tehdä, [Naurua oikealta — Atte Harjanne: Teette toisia virheitä!] että me olisimme nyt siinä tilanteessa, missä ovat Unkari ja monet Itä-Euroopan maat, jotka ovat edelleen kiinni venäläisessä fossiilisessa polttoaineessa. Me emme ole, isolta osin sen takia, että meillä on tehty järkeviä ratkaisuja esimerkiksi ydinvoiman suhteen. Kysyisin ministeri Multalalta: kun tulevaisuuteen ennen muuta katsotaan, niin minkälaisella aikataululla te näette mahdolliseksi, että nämä pienet, hajautetumpaan energiatuotantoon nojaavat pienydinvoimalat voisivat olla meillä arkipäivää? [Aki Lindén: Entä se saksalainen kuningas?]

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tässä edellä kuulimme hyviä puheenvuoroja tästä hallituksen esityksestä, joka koskee siis eläinten kuljetuksia Euroopan unionin alueella. Tämän esityksen tavoitteena ja tarkoituksena on siis tehdä nyt tarvittavat muutokset meidän omaan kansalliseen lainsäädäntöömme Euroopan unionin niin kutsutun lemmikkieläinasetuksen kumoutumisen ja EU:n eläinterveyssäännöstön ja sitä vastaavien säännösten soveltamisen alkamisen johdosta. Niin kuin tässä edellä tuotiin esille — esimerkiksi rescuekoira-asiassa ja Kissaliiton lausunnossa, jotka ovat täällä esille nousseet — siinä, miten Euroopasta meille kotieläimiä tuodaan, on äärimmäisen tärkeää, että näissä valvonta on kohdallaan, jotta ne tapahtuvat kaikkien säädösten mukaisesti. Käsiteltävänä olevalla esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä negatiivisia mutta ei toisaalta positiivisiakaan vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Se, miksi halusin tässä itse puheenvuoron käyttää, liittyy siihen, mistä täällä edustaja Hännisen kanssa jo tällä viikolla vähän toisesta kulmasta puhuimme, eli Suomen tullin resursseihin ja mahdollisuuksiin vastata tärkeästä turvallisuustehtävästään. Suomen lemmikkieläinten ja muiden kuin kaupallisten siirtojen valvonta kuuluu siis Tullin ja Ruokaviraston tehtäviin. Tulli valvoo lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia siirtoja EU:n ulkopuolelta ja lemmikkieläinten kaupallisia sekä muita kuin kaupallisia siirtoja EU:n jäsenvaltiosta saavuttaessa. Ruokavirasto taasen valvoo Euroopan unionin ulkopuolelta kaupallisesti tuotavia lemmikkieläimiä, ja lisäksi Ruokavirastolla on sisämarkkinoilla rinnakkainen valvontatoimivalta. Niin kuin tätä asiaa eduskunnassa käsitellyt maa- ja metsätalousvaliokunta totesi, Tullilla ja Ruokavirastolla pitää olla riittävät resurssit lemmikkieläinten siirtoja koskevan lainsäädännön valvontaan. Tässä edellä tuotiin hyvin esille eläintautilaki, joka tässä kokonaisuudessa on esillä, rabies ja raivotauti ja sitten myös erityisesti afrikkalainen sikarutto. Myös siis afrikkalaisen sikaruton rajoitusvyöhykkeeltä siirrettyyn sian tai villisian lihaan, jota ei ole asianmukaisesti merkitty tai jolta puuttuvat vaadittavat asiakirjat, liittyy konkreettinen riski eläintaudin leviämisestä Suomeen. Tämän asian ennaltaehkäisemiseksi olemme tehneet runsaasti toimenpiteitä. Olemme lisänneet rahoitusta villisikakannan kurissa pitämiseksi omassa maassa ja toisaalta sen leviämisen estämiseksi Venäjän puolelta, tai sitten niinä aikoina, kun meri jäätyy, myös muita suuntia käyttäen. Kuten edellä on todettu, tulee raivotaudin ja afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen pyrkiä kaikin keinoin estämään. Siksi alleviivaan edelleen tätä valvontaresurssin riittävyyttä niin Ruokavirastolle kuin ennen muuta Tullille, josta tällä viikolla puhuimme esimerkiksi pakettivalvonnan osalta. Tehtäviä Tullilla riittää yllin kyllin.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Essayahille esittelystä. — EU:sta tulevaa lainsäädäntöä, jota nyt sitten kansalliseen lainsäädäntöön tuodaan, ja tarvitaan varmasti selkeät pelisäännöt lintujen pesintäaikaisille hakkuille, eli turvataan pesintärauhaa. Niin kuin tässä edellä tuotiin esille, on haettu varmasti tasapainoa tälle kokonaisuudelle. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin metsäyhtiöt itse asiassa sertifikaattien kautta ovat tällä tavalla jo toimineet tälläkin hetkellä, eli tämä ei ole mitenkään dramaattinen muutos siihen, miten vastuulliset metsäyhtiöt ovat hakkuitaan tehneet. Suomessa metsiä on hoidettu hyvin ja vastuullisesti pitkään, ja on tärkeää, että varmistamme linnuille myös elintilaa ja pesintätilaa. Tässä on esimerkiksi tuotu esille hömötiainen, joka on isolta osin meidän metsistä kadonnut, ja on tärkeää, että huolehditaan, että näillekin pienille kavereille jää paikkoja.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Haluan kiittää ministeri Puistoa erittäin tervetulleesta, hyvästä esityksestä. On helppo yhtyä siihen, että toivottavasti tämä lainsäädäntö saadaan nopeasti eteenpäin. On vaikea uskoa, että tätä joku vastustaisi. Tämä on laki, joka vahvistaa eurooppalaisten ja siinä mukana meidän suomalaisten osaajien innovaatioita mutta myös tekemistä esimerkiksi käsin. Kyse on siis maantieteellisestä merkintöjen suojasta, joka on vähän samaa sukua. Voisi sanoa, että tässä salissa aikanaan käytiin iso keskustelu ruuan alkuperämerkinnöistä. Sen jälkeen olemme käyneet paljon keskustelua maantieteellisten merkintöjen suojasta, joka on tähän asti koskenut siis ruokia ja maataloustuotteita, ja nyt se laajennetaan koskemaan käsityö- ja teollisuustuotteita, kuten keramiikkaa, koruja, tekstiilejä ja luonnonkiviä. Uskoisin, että meillä Suomessa tähän kategoriaan, tähän kokonaisuuteen, löytyy eri puolilta hienoa maata useitakin tuotteita, jotka tämän maantieteellisen merkinnän suojan ansaitsevat. Aiemminhan siis ruokia ja maataloustuotteita on voitu suojata. Meillä Suomessa tällä hetkellä suojattuina, vahvistettuina, taitaa olla 16 ruoka- ja maataloustuotetta, niistä valtaosa ruokia, muutama juoma, ja Euroopan laajuisesti listalta löytyy aika hienoja tuotteita: Lapin Puikulaa, Puruveden muikkua ja Suonenjoen mansikkaa. Ne ovat sellaisessa seurassa kuin feta, šamppanja ja monet muut, jotka ovat tietylle alueelle tiukasti yhdistyviä tai joita tuotetaan tietyillä alueilla. Oman rakkaan kotikuntani maan paras peruna, Lopen peruna, on myös tässä prosessissa liikkeellä. Me toivomme, että tulevaisuudessa ei enää lisenssillä Lopen perunaa viljellä Pohjanmaalla ja tuoda Helsinkiin kaupan, vaan Lopen peruna viljellään tulevaisuudessa EU:n nimisuojan myötä Lopella, siinä hiesumaassa, jossa se maailman tai ainakin Suomen paras peruna on tottunut kasvamaan. Pidän myönteisenä sitä, että tämä käsityö- ja teollisuustuotteiden laajennus tulee koskemaan erilaisia tuotteita, vaikkapa lasiosaamista, joka Suomessa muuten tällä hetkellä elää uudenlaista renessanssia. Meillä on huippuosaajia lasin tekemisessä, ja esimerkiksi Riihimäellä Mafka ja Alakoski, Kari Alakoski, on sellainen osaaja lasinpuhaltamisessa, että on hyvä vaalia sitä osaamista ja sitä tekemistä ja taitoa ja sitä, mikä sen tekemisen kautta syntyy, ja että on myös mahdollisuus esimerkiksi tällaisen maantieteellisten merkintöjen suojan kautta suojata sitä. Miksi tämä on tämänpäiväisessä maailmassa entistä tärkeämpää, on se, että tässäkin salissa on paljon puhuttu erilaisista krääsäveroista, on puhuttu Temusta ja siitä, miten meidän maailma aika nopeasti muuttuu ja tuotteita löytyy. Valitettavasti aika usein, kun lähdemme etsimään jotain tuotetta, meidän internet tarjoaa meille niitä tuotteita myös sieltä Temun puolelta. Sieltä löytyy tuotteita, fanituotteita meidän urheiluseuroista, sieltä löytyy erilaisten yritysten tuotteita, joita kukaan ei tällä hetkellä pysty kunnolla valvomaan. Sen takia oikeastaan toivoisin, että tämän käsittelyn yhteydessä käytäisiin vielä valiokunnassa myös huolellinen keskustelu siitä, onko meillä Tullilla, onko meillä muilla viranomaisilla riittävät resurssit sitten varmistaa sitä, että tämä suojaus myös tulee valvottua huolellisesti. Näin tapahtuu aina siinä vaiheessa, kun joku tuote, joku innovaatio tai joku käsityö nousee tarpeeksi korkeaan asemaan. Näin näemme maailmalla, miten Thaimaassa heiluu Marimekon verhoja ja päivänvarjoja, ja uskallan sanoa, että ei niistä kyllä suomalainen suunnittelija ole euron latia itselleen saanut, ja silloin tämä valvonta tietysti pettää. Me voimme jokainen olla myös vastuullisia kuluttajia ja käyttäjiä, ja kun tilaamme, niin huolehdimme siitä, että ne tuotteet ovat virallisia ja alkuperäisiä, mutta tällaisessa Temu-maailmassa on hyvä, että myös osaamista, käsityötä ja paikallisuutta pystytään vahvistamaan tällä tavalla. — Kiitos, ministeri Puisto.