Aittakumpu Pekka

Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen maatalous ja kotimainen ruoka ovat elintärkeitä. Ilman ruokaa kuolemme nälkään. Hallitus auttaa suomalaista viljelijää korvaamalla 20 miljoonalla eurolla kuluja, jotka ovat aiheutuneet polttoaineiden hinnannoususta. Tämä energiaveron lisäpalautus maksetaan viljelijälle polttoöljyn ja sitä korvaavien biopolttoöljyjen kulutuksen perusteella. Tämä on oikeanlaista politiikkaa. Arvoisa rouva puhemies! Mutta mitä ihmettä? Kun katselin tuota valtiovarainvaliokunnan pöytäkirjaa, niin siellä tuotiin esille, että vasemmistoliitto on jättänyt vastalauseen, jossa esitetään hylättäväksi tätä hallituksen esitystä, ja SDP:n edustaja on valiokunnassa kannattanut tätä vastalausetta. Mutta sitten äänestyksessä tämä vastalause kuitenkin hävisi. Maanviljelijöiden ja kaikkien suomalaista ruokaa arvostavien kannattaa kyllä pysähtyä hetkeksi miettimään sitä, että meillä on tällä hetkellä gallupjohdossa puolue, joka koettaa viedä leipää suomalaisten suusta montaa eri kautta. Sosiaalidemokraatit esittivät vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle jopa leikkauksia suomalaiseen maatalouteen. Arvoisa rouva puhemies! Tässä vasemmiston vastalauseessa tätä hallituksen esitystä vastustetaan siksi, että tässä on kyse fossiilisten polttoaineiden käytön tuesta. Ehkä, arvoisa rouva puhemies, kaikki eivät ymmärrä sitä, että esimerkiksi traktorit ja puimurit ja monet muutkin koneet siellä maataloudessa eivät toimi ilman polttoaineita. Niiden ansiosta meillä täällä eduskunnan pöydissäkin on viljaa, kasviksia, lihaa, maitotuotteita. Ehkä sekin voi olla joidenkin vaikea ymmärtää, että ylipäätäänkin kotimaista ruokatuotantoa kyllä kannattaa vaalia ja edistää, koska voi olla tilanne, että ulkomailta ruokaa ei yksinkertaisesti saa. Meidän on aivan välttämätöntä pitää kotimainen ruuantuotanto kunnossa. Pahimmassa tapauksessa, jos kaikki rajat ovat kiinni ja Itämeri on kiinni ja meille ei ulkomailta voi ruokaa tuoda, arvoisa rouva puhemies, täällä voisi käydä sillä tavalla kuin mitä olemme kuulleet karmaisevia kuvauksia suurista nälkävuosista, kun suomalaiset kulkivat kerjuulla, kerjäsivät ruokaa ja ihmisiä joukoittain kuoli nälkään. Ei ruoka ole itsestäänselvyys. Emme missään tapauksessa voi tuudittautua ulkomailta tuotujen ruokien varaan. Jos tänne suurella rahtilaivalla tuodaan avokadoa tai riisiä Aasiasta, niin kyllähän se näin on, että tämmöinen iso rahtilaiva jo yksin kuluttaa polttoöljyä saman määrän, minkä tuhannet suomalaiset maatalouskoneet ehkä kuukausien aikana kuluttavat. Jos sitä hiilijalanjälkeä nyt lasketaan ruuan osalta, niin kun se ruoka tuodaan ulkomailta, on aivan selvää, että se on myöskin ympäristön kannalta huomattavasti huonompi valinta. Meidän täytyy suosia kotimaista lähiruokaa. Suomalainen ruoka ylipäätäänkin on tutkitusti hyvin laadukasta, se on hyvin ympäristöystävällisesti tuotettua, verrataanpa sitä minkä tahansa muun maan ruuantuotantoon. Meillä maanviljelijät ovat jo tähän mennessä tehneet todella paljon sen eteen, että suomalainen ruoka on puhdasta ja ympäristöystävällisesti tuotettua. Niin kauan kuin näitä fossiilisia polttoaineita on välttämätöntä käyttää, niin kauan niitä pitää sitten käyttää. Emme me voi lyödä kotimaista maataloutta alas sen takia, että vaikka muualla käytetään näitä fossiilisia polttoaineita, niin me emme ikään kuin sitten niitä käyttäisi — sitten toisimme kuitenkin sen ruuan ulkomailta, missä ruoka on tuotettu fossiilisten polttoaineiden avulla. Tämän takia ja näiden seikkojen takia tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. Perussuomalaiset puolustavat suomalaista ruokaa ja suomalaista viljelijää aina, ja siksi tuemme tätäkin hallituksen esitystä erittäin jyrkästi.

Arvoisa puhemies! Kiitän puolustusministeriä tämän asian esittelystä. Tässä on kyse tosiaan siitä, että hallitus esittää sopimusta, joka mahdollistaa tiettyjen Naton esikuntien toiminnan Suomessa samalla tavalla kuin muissakin Nato-maissa. Tämä sopimus ei tarkoita, että Suomeen sen perusteella automaattisesti tulisi joitakin tiettyjä pysyviä tukikohtia. Oleellista tietysti on, että tällä esityksellä kaikkiaan pyritään lisäämään Nato-jäsenyyden sujuvuutta. Tämä on osa sitä kehitystä, johon Suomi lähti mukaan, kun päätimme liittyä Natoon, ja nyt kun olemme täysimääräisesti liittokunnan jäseniä, eduskunnan on tietysti tehtävä tarvittavat lainsäädännölliset muutokset. On tietysti välttämätöntä myös, että tämä sopimus ei kavenna Suomen päätösvaltaa ulkomaisten Nato-joukkojen sijoittamisesta maahamme. On olennaista, että Suomen puolustusvoimat säilyttävät johtavan asemansa omalla alueellamme ja että kaikki Natoon liittyvät järjestelyt ylipäätäänkin tehdään Suomen kansallisen edun näkökulmasta. Tässä tilanteessa vahva Nato-yhteistyö tuo Suomelle turvaa, ja se tuo ennen kaikkea turvaa itärajaan nähden. Kaikkia järkeviä, tasapainoisia Nato-järjestelyjä kannattaa edistää, kun ne palvelevat Suomen etua.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä valtioneuvoston selonteko tuo hyvin esille sen, että Suomen turvallisuusympäristö toden totta on muuttunut. Turvallisuushan rakentuu monista asioista. Perussuomalaisille turvallisuus alkaa aivan aluksi siitä, että Suomen valtion tärkein tehtävä on suojella omaa kansaansa, meidän omia rajojamme, meidän omaa yhteiskuntaamme. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta, mutta se ei poista oman vahvan puolustuksen merkitystä. Siitä on huolehdittava, ja siitä on huolehdittu. Tähän kuuluu myös vahva maatalous ja ruokahuolto, mahdollisimman vahva energiaomavaraisuus. Ne ovat erittäin tärkeitä. EU:sta kun puhutaan, niin on sanottava, että Suomen tulee puolustaa kansallista päätäntävaltaansa myös Euroopan unionissa. Yhteistyö on tärkeää, mutta suomalaisen turvallisuuspolitiikan lähtökohta ei missään asioissa saa olla sinisilmäisyys tai turha riippuvaisuus muista. Verkostoidumme mutta pidämme päätösvallan omissa käsissämme.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä siltä nyt alkaa näyttämään, että osa oppositiosta vastustaa tätä esitystä, tätä kansalliselle turvallisuudelle tärkeää esitystä, vain sen takia, että hallitus ei sattuisi jotakin pistettä saamaan siitä, että tämä tärkeä asia nyt viedään läpi. Tämä on kyllä, arvoisa puhemies, aivan käsittämätöntä, että tällaisin perustein vastustetaan, kun kuitenkin tiedämme, että tämä on tärkeää. On todettava se aivan ensin, että Suomihan ei tavoittele ydinaseita alueilleen eikä sellaisia olla Suomeen tuomassa. Suomi edelleen on sitoutunut kaikkiin kansainvälisiin velvoitteisiin, joilla pyritään edistämään ydinaseetonta maailmaa, mutta kun asia vain on niin, että näillä lakimuutoksilla varmistetaan tämän Naton ennaltaestävän pelotteen uskottavuus. Naton ennaltaestävä pelote perustuu ennen kaikkea ydinaseisiin ja kaikkiin muihinkin aseisiin ja niiden muodostamiin kokonaisuuksiin. Arvoisa puhemies! Kyllähän se asia näin on, että Naton on oltava mahdollisimman vahva, jotta se toimii siinä tarkoituksessa, jonka vuoksi Suomi Natoon taannoin liittyi. Me emme kannata ydinaseiden käyttämistä, mutta me haluamme Naton täysimääräisen pelotteen.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä. Suomalaiset tietävät sen, että elämme taloudellisesti haastavia aikoja. Mutta maataloudesta, arvoisa rouva puhemies, ei ole leikattu. Maatalous on ollut aivan erityissuojeluksessa joidenkin toisten alojen ohella, koska on aivan selvää, että huoltovarmuudesta on pidettävä kiinni, ja se on perussuomalaisille äärimmäisen tärkeää. Kyllä keskusta sen on huomannut tällä kaudella, ja sen takia he ovat maatalouden asiaa täällä salissa harvoin esiin nostaneetkaan, koska hekin ovat hyvin tyytyväisiä siihen, miten hallitus on tätä asiaa tällä kaudella hoitanut. Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa vielä esille ilmastotavoitteet, kun tuolta salin vasemmalta laidalta tuli niihin liittyen äsken kommenttia ja kritiikkiä perussuomalaisia kohtaan. Kaikki suomalaiset kuitenkin tietävät, ja tässäkin salissa jokainen tietää, että Perussuomalaiset on ainoa puolue, jolla on se selkeä linja, että me haluamme näistä ilmastotavoitteista luopua. Se on meille aivan selvä tavoite, mutta kun hallituksessa ollaan, niin aivan kaikkia tavoitteita ei ole saatu läpi. Tärkeintähän, arvoisa rouva puhemies, on se, minkälaista politiikkaa käytännössä tehdään. Bensaveroa on tosiaan alennettu. Jakeluvelvoitetta on laskettu. Monenlaisia muita toimia on tehty sen eteen, että suomalaiset autoilijat voivat edelleenkin autolla ajaa ja kulkea silloin, kun sitä tarvitsevat. Tuossa katselin joitakin otsikkoja mediasta. Siellä on paljon tämäntyyppistä, että perussuomalaiset haluavat luopua ilmastotavoitteesta tai lykätä sitä eteenpäin, ja tätä keskustelua on käyty koko hallituskausi. Ehkä se jonakin päivänä vielä, arvoisa rouva puhemies, kirkastuu muillekin puolueille, myöskin keskustalle, että ei ole mitään mieltä siinä, että me Suomessa kurjistamme omaa teollisuuttamme ja laitamme autoilijoille ja maataloudelle lisää vaatimuksia ja niin edelleen, koska se ei tosiaan ilmastoa hyödytä yhtään millään tavalla. Täällä oli myös tällainen otsikko, jossa todetaan, että kansanedustajilta täyslaidallinen perussuomalaisten ministerille, oppositio kritisoi kovin sanoin hallituksen julkistamaa ilmasto- ja energiastrategiaa. On aivan selvää, että kun vihreät, SDP ja vasemmistoliitto kritisoivat ylipäätään jotakin, niin silloin kyseessä täytyy olla suomalaisia hyödyttävä asia. Näinhän se on, että tämä hallituksen ilmasto- ja energiastrategiakin on toteutettu nyt siitä näkökulmasta, että meidän on pidettävä huolta myöskin kansallisesta edustamme. Se palvelee ilmastoa, että me täällä Suomessa pystymme edelleenkin asumaan, elämään ja yrittämään. Me olemme aina eläneet täällä yhdessä ympäristön ja luonnon kanssa ja osaamme sen aivan eri tavalla kuin monissa muissa maissa. Suomalaiset tekevät vastuullista työtä, myöskin jos puhutaan maataloudesta. Ja siksi ovat aivan turhia ne puheet — Suomessa liian usein kuulee sitä — että pitää esimerkiksi lihasta tai maidosta luopua, kun kyse ei ole siitä vaan siitä, että me suomalaiset tarvitsemme ravintoa myöskin sellaisina aikoina, jos tapahtuu niin, että emme saa ulkomailta vaikkapa riisiä ja hedelmiä. Kyllä meillä pitää aina suomalaista ruokaa olla saatavilla, ja se on ympäristöteko, kun me syömme hyvää, laadukasta suomalaista lähiruokaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä digitaalisessa lompakossa tosiaan on kyse tällaisesta mobiililaitteen sovelluksesta, jonka avulla henkilöllisyyden voi osoittaa luotettavasti, samaan tapaan kuin nykyisin pankkitunnuksilla ja mobiilivarmenteilla. Palvelun käyttö ja käyttöönotto olisi vapaaehtoista. Lausuntopalautteissa pidettiin tätä lompakkoa hyvänä asiana ja esityksen tavoitteita hyvinkin kannatettavina. Palautteessa todettiin, että muutoksen myötä sähköisen tunnistamisen palvelut olisivat entistä yhdenvertaisemmin kansalaisten käytössä, mikä on ilman muuta erinomainen asia, kun tätä sähköistä tunnistautumista yhä enemmän tarvitaan. Useat lausunnonantajat pitivät tärkeänä myös sitä, että turvallisuutta pyritään parantamaan. Arvoisa puhemies! Tämä turvallisuuden parantaminen on juuri olennaista kansalaisten kannalta. Sähköiset palvelut ovat tuoneet ihmisten elämään paljon hyviä asioita mutta myös uusia riskejä. Kehityksen varjopuolia ovat esimerkiksi henkilötietovarkaudet, verkkopetokset ja verkossa tapahtuva hyväksikäyttö. Kansalaisten turvallisuuden takaaminen tuleekin ottaa valiokuntakäsittelyssä erityisesti huomioon.

Arvoisa rouva puhemies! Kolme otsikkoa viime vuodelta, vuodelta 2025: ”Kuolonkolari vei kahden tytön hengen”, ”Lohduttomat kuvat turmapaikalta: Nuori BMW-kuski kuoli rajussa ulosajossa”, ”Kaksi nuorta kuoli järkyttävässä turmassa”. Kuten ministeri kertoi, liikenneturvallisuus Suomessa on kohentunut, ja esimerkiksi tieliikennekuolemien määrä laski maassamme vuosikymmenen aikana 29 prosenttia vuoteen 23, kun EU:ssa keskimääräinen lasku oli vain 16 prosenttia. Suomessa on tehty todella paljon hyvää työtä liikenneturvallisuuden parantamiseksi, mutta samaan aikaan nuorten, 15—24-vuotiaiden liikenneturvallisuus ei ole parantunut toivotusti. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen, että kukaan ei kuole tai loukkaannu liikenteessä. Erityistä syytä on kiinnitettävä nuoriin kuljettajiin ja heidän turvallisuutensa kohentamiseen, koska he ovat yliedustettuina tieliikenteen onnettomuustilastoissa. Nuorten liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan ja koko eduskunnan asia, ja uskon, että tämä ajokorttilain muuttamista koskeva hallituksen esitys tulee niin valiokunnassa kuin täällä täysistuntosalissakin nauttimaan suurta suosiota. Nyt olemme tämän hallituksen esityksen myötä parantamassa nuorten liikenneturvallisuutta. Näitä 17-vuotiaiden poikkeusluvan saannin ehtoja kiristetään, mutta on tärkeää, että edelleenkin nuorilla on mahdollisuus liikkua autolla ja päästä harrastuksiin, töihin ja opiskeluihin, missä sitä autoa sitten tarvitaankin. Mutta jatkossa poikkeusluvan myöntämisehdot ovat tiukemmat: nuorella tulee olla kulkemistarve esimerkiksi harrastukseen tai opintoihin vähintään neljä kertaa viikossa, kun nykyisellään kulkemisen säännöllisyydelle ei ole näin selvää määritelmää, ja jatkossa yhdensuuntaisen matkan esimerkiksi harrastukseen tulee olla vähintään seitsemän kilometriä kävellen, jos joukkoliikennettä ei ole tarjolla, tai kestää vähintään puolitoista tuntia julkisilla kulkuvälineillä, kun tällä hetkellä yhdensuuntaisen matkan vaadittu pituus on kävellen viisi kilometriä. Ajokortin riskientunnistamiskoulutuksen vaatimuksia lisätään, ja koulutuksen kesto pitenee kaikkiaan kolmella teoriatunnilla ja yhdellä ajotunnilla. Tämän koulutuksen parantamisen ohella 17-vuotiaiden kuljettajien yöaikaista ajamista rajoitetaan, ja se kielletään kello 00:n ja 05:n välisenä aikana. Lisäksi 17-vuotiaalle kuljettajalle tulee velvollisuus merkitä ajoneuvo alaikäisen kuljettajan tunnuksella — siis silloin kun sillä alaikäinen, 17-vuotias ajaa, siinä pitää olla tämä tunnus, mikä helpottaa sitten esimerkiksi tämän yöaikaisen ajokiellon seuraamista. Arvoisa rouva puhemies! Näillä muutoksilla puututaan onnettomuustutkinnassa todettuihin keskeisiin riskitekijöihin. Poikkeusluvan myöntämisehtojen kiristäminen on perusteltua, koska puolet onnettomuuksista tapahtui yöaikaan ja lähes yksinomaan vapaa-ajan matkoilla, joilla ei todennäköisesti ole ollut yhteyttä poikkeusluvan perusteena oleviin tarpeisiin. Tämä esitys on oikeansuuntainen askel liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja alaikäisten kuljettajien suojelemiseksi. Aivan kuten ministeri totesi, tämän lain toteutumista tulee sitten tarkoin seurata ja tarvittaessa myöskin muuttaa sitä. On hienoa, että meillä täällä eduskunnassa on kykyä ja tahtoa muuttaa lakeja silloin kun todetaan, että ne eivät aivan toimi, ja tässä on kysymyksessä todella tärkeä asia, kuten ministeri sanoi, nuorten turvallisuus.

Arvoisa rouva puhemies! Tätäkin hallituksen esitystä lukiessa tulee ajatus, että näinhän tämän olisi pitänyt aina olla. Jatkossa esimerkiksi murhan tai terrori-iskun tekijä ei vapaudu vankilasta, jos ammattilainen arvioi hänen edelleen olevan vaarallinen ympäristölleen. Moni onkin kysynyt, miksi Suomessa ei ole todellista elinkautista vankeusrangaistusta, etenkin kun on ollut kyse sellaisista tapauksista, joissa on puhuttu erityisen vaarallisista rikoksenuusijoista. Miksi tällaiset ihmiset päästetään aina uudelleen vapauteen, vaikka on näyttänyt aivan selvältä, että he syyllistyvät vakaviin rikoksiin? Toki aina tällaista ei voi tietää, mutta näitä selviä tapauksia on ollut. Esimerkiksi rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen sanoi vuonna 23, että ”systeemi on aivan idioottimainen, jos joku pääsee tappamaan monta kertaa”. Hän jatkoi: ”Nykyinen käytäntö toimii niin sanottujen kertamurhaajien kohdalla, mutta järjestelmämme ei tunnista sitä pientä porukkaa, joka ennen pantiin pakkolaitoksiin. Aina vaan uudelleen he vapautuvat. Sitten vain levitellään käsiä ja sanotaan, että meillä nyt on tällainen systeemi ja riskit ovat olemassa.” Arvoisa rouva puhemies! Nyt tätä asiaa viimein korjataan, kun Suomeen saadaan todellinen elinkautinen, koska tämän hallituksen esityksen toteuduttua kaikkein vaarallisimpien vankien kohdalla vankeutta voidaan jatkaa niin pitkään kuin heidän arvioidaan olevan edelleen vaarallisia. Samalla elinkautisvankien vapauttamismenettelyssä lisätään väkivaltariskiarvion painoarvoa. Tämä muutos auttaa juuri siihen, että vaaralliset rikolliset pysyvät telkien takana niin kauan kuin he ovat uhka yhteiskunnalle. Esimerkiksi Saksassa, Norjassa ja Tanskassa on jo käytössä vastaavan tyyppinen varmuusvankeus. Arvoisa rouva puhemies! Varmuusvankeuden säätäminen on ollut perussuomalaisilla pitkäaikainen tavoite, ja on hienoa, että tämä nyt toteutuu tervejärkisen ja osaavan oikeusministerimme johdolla. Kiitos siitä, ministeri Meri, että toitte tämän esityksen eduskuntaan. Tämäkään ei ole itsestäänselvyys. Tästä asiasta on pitkään puhuttu, mutta eduskuntaan tällaista esitystä ei ole saatu. Nyt se täällä on, ja uskon, että lakivaliokunnassa käymme tämän yhtä huolellisesti ja perusteellisesti läpi kuin olemme käyneet muitakin esityksiä. Suomalaisten turvallisuus tulee taata, ja tämä esitys varmistaa sitä.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Meri tuossa hyvässä esittelypuheenvuorossaan kertoi, tällä esityksellä nopeutetaan ja helpotetaan monien pienempien rikosten käsittelyä niin, että syyttäjille ja tuomioistuimille jää sitten aikaa käsitellä isompia ja haastavampia juttuja. Asia on juuri näin, kuten ministeri Meri kuvasi, että rikosasioiden käsittelyn kesto viranomaisissa on pidentynyt vuosien mittaan huolestuttavalla tavalla ja asialle täytyy tehdä jotain. Tämä nyt esitelty uudistus on hyvin järkevä ja oikeansuuntainen, kun nyt helpotetaan tuomioistuinten ja syyttäjien työtä. Tämä säästää sekä aikaa että myöskin rahaa. Tässä hallituksen esityksessä todetaan, että tämä voi tuoda parhaimmillaan kokonaisuutena jopa miljoonien säästöt vuodessa muun muassa tuomioistuimien, syyttäjien, poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen kohdalla. Tässä siis on tiivistetysti kyse siitä, että sakkomenettelyn käyttöä laajennetaan niin, että jatkossa sakkomenettelyssä voitaisiin ratkaista sellaisiakin asioita, joiden enimmäisrangaistus olisi kaksi vuotta vankeutta, kun nykyään sakkomenettelyssä voidaan toteuttaa sellaisia rikoksia, joista ankarin rangaistus on enintään kuusi kuukautta. Elikkä tämä muutos on varsin huomattava ja tulee sitten tosiaan helpottamaan tätä oikeudenkäynnin toteutumista Suomessa.