Honkasalo Veronika

Arvoisa puhemies! Puhuin lähetekeskustelussa jo tämän lakiesityksen sisällöstä, ja nyt hiukan tästä itse prosessista ulkoasiainvaliokunnan jäsenen näkökulmasta: On tosiaan surullista demokratian näkökulmasta, millä vauhdilla ja kuinka yllättäen tämä ydinase-esitys tuotiin eduskuntaan alun perin nimenomaan kokoomuksen runnomana. Olen useasti miettinyt, kuinka julmaa tämä on myös niitä edustajia kohtaan, joille Nato-jäsenyyden puolesta äänestämisen ehtona nimenomaan oli se, että Suomi pitää voimassa ydinaserajoitteet omassa lainsäädännössään. Näin sovittiin keväällä 2022, ja näin sovittiin uudestaan, kun DCA-sopimus hyväksyttiin. Vasemmistoliitto esitti Nato-jäsenyyden käsittelyn yhteydessä keväällä 2022, että puolueet tekisivät vielä yhteisen poliittisen linjauksen ydinaserajoituksista, mutta muut puolueet olivat sitä mieltä, ettei tällaista poliittista linjausta tarvita, sillä meillä on jo voimassa oleva ydinenergialaki ja siinä olevat rajoitteet, eikä sitä olla muuttamassa. Näin vakuutettiin. Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää tuoda tosiaan esille tähän prosessiin liittyviä ongelmia sisällön lisäksi. Lakiesitys on alun perin todella kiireessä tehty, ja se näkyy. Kriittinen arviointi ydinaseiden ja niiden leviämisen negatiivisista vaikutuksista puuttuu lähes tyystin, eikä näitä näkökulmia haluttu myöskään ulkoasiainvaliokunnassa syvällisesti käsitellä, vaikka juuri tällainen kriittinen arviointi kuuluisi ulko- ja turvallisuuspoliittiseen arviointiin. Ulkoasiainvaliokunnassa kaikki kansalaisjärjestöt ja ydinaseisiin kriittisesti suhtautuvat tutkijat oli sullottu yhteen kuulemiseen, ja kuudelle asiantuntijapuheenvuorolle ja valiokunnan edustajien kysymyksille annettiin kokonaisuudessaan vain 40 minuuttia. Puolustuspoliittisia kuulemisia ei vastaavalla tavalla rajoitettu, ja asiantuntijat saivat puhua laveammin ja pidemmin. Tämä kertoo minusta muutenkin siitä kulttuurista, johon on siirrytty varsinkin tällä kaudella. Ulkoasiainvaliokunnassa usein monilta unohtuu nimenomaan ulkoasiainvaliokunnan toimiala ja substanssi. Minusta tämä kertoo myös siitä, ettei ydinaseisiin liittyviä kielteisiä ja kriittisiäkään näkökulmia yksinkertaisesti haluta kuulla, vaikka kyseessä ovat joukkotuhoaseet, joiden käyttö johtaisi massiiviseen ympäristökatastrofiin, yhteiskuntien romahtamiseen, humanitääriseen katastrofiin. Ajatus ydinaseiden rajatusta käytöstä ilman joukkotuhoa on naiivi. On esimerkiksi arvioitu, että ”Yksi ainoa strateginen ydinase riittäisi tuhoamaan Suomen pääkaupunkiseudun Keravalle saakka. Alue olisi säteilyn vuoksi asuinkelvoton vuosikymmeniä.” — Tämä artikkelista Yliopisto-lehdessä vuonna 2024, ja siihen oli haastateltu lukuisia asiantuntijoita. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi yhdestä yksityiskohdasta, joka ilmeni vasta ulkoasiainvaliokunnan käsittelyn loppumetreillä: Tämä lakiesitys sisältää tosiaan rikoslain kohdalla lisäyksen puolustusyhteistyöstä ilman määrittelyä siitä, että sen pitää liittyä nimenomaisesti Suomen puolustamiseen. Niin kuin ulkoasiainvaliokunnan eriävässä mielipiteessä todetaan, hallituksen esityksessä rikoslain ydinräjähderikosta koskevaa pykälää muutettaisiin siten, että pykälässä säädettäisiin niistä poikkeusperusteista, jotka oikeuttaisivat ydinräjähteen tuomisen Suomeen taikka sen kuljettamisen, toimittamisen tai hallussapidon Suomessa. Teon tulisi tällöin perustua joko Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön. Nimenomaan tämä termi ”puolustusyhteistyö” on todella kiinnostava käsite, kun sitä ei tarkemmin rajata eikä määritellä. Eli se, että puolustusyhteistyö ilman tarkempaa määrittelyä ja sitomista esimerkiksi Suomen puolustamiseen on sisällytetty osaksi lakiesitystä, tarkoittaa käytännössä, että lakiesityksellä halutaan mahdollistaa ydinaseiden kuljettaminen Suomen alueella ja maaperällä myös rauhan aikana, jos se liittyy puolustusyhteistyöhön, joka viittaa esimerkiksi sotilaalliseen suunnitteluun, harjoitteluun, suorituskyvyn kehittämiseen. Eli lakiesityksessä on myös tarkoituksella jätetty spesifioimatta rauhanajan määrittely, mikä tekee siitä tarkoituksellisesti hämärää, mutta nyt meillä on epäselvää se, tullaanko Suomessa liikuttelemaan ydinaseita myös rauhan aikana silloin, kun se liittyy puolustusyhteistyöhön. Eli käytännössä lakiesitys menee siten ydinaseiden sallimisen suhteen vielä pidemmälle kuin esimerkiksi julkisuudessa on annettu ymmärtää, kun lain tarpeellisuutta on perusteltu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun tätä Suomi.fi-lainsäädäntöä säädettiin, niin itse asiassa minuun otti yhteyttä yksi viranomainen, joka sanoi, että hän on erittäin huolissaan siitä, millä tavalla ihmiset saavat tiedon siitä, että tänne Suomi.fi-palveluihin on tullut heitä koskevia asiakirjoja, koska jos on unohtanut klikata sieltä tiettyjä kohtia, niin voi olla, että siitä ei tietoa tule lainkaan, ja niin tein Helsingissä itse asiassa tämmöisen kunta-aloitteen, että Helsinki ottaisi käyttöön sellaisen järjestelmän, josta menee automaattisesti tekstiviestimuistutus ihmisille, koska voi olla niin, että se viranomaiskirje voi sisältää toimenpidevaatimuksia tälle henkilölle esimerkiksi työttömyysturvan suhteen ja jos ei sitä avaa, niin sitten voi joutua karenssiin ja menettää ne tuet. Tämmöistä tilannettahan me ei haluta, mutta tämä on nyt tilanne, joka näiden Suomi.fi-palveluiden suhteen on ympäri Suomea. Ei pitäisi olla niin, että joutuu kuntalaisaloitteita tekemään, jotta otetaan sitten nämä tekstiviestimuistutusjärjestelmät käyttöön. Se luo myös alueellista epätasa-arvoa. Tosiaan tärkeätä on, että voi tilanteen tullen myös asioida kasvotusten omia asioitaan, mutta nythän on myös niin, että kun hallitus leikkaa sotejärjestöiltä valtavat määrät ja leikkaa myös vapaasta sivistyksestä, niin itse kun olen tavannut esimerkiksi ruotsinkielisiä eläkeläisjärjestöjä, he ovat kertoneet, että se on suoraan pois näiltä tahoilta, jotka esimerkiksi kouluttavat ikäihmisiä digipalveluihin. Näillä järjestöleikkauksilla saattaa valitettavasti olla tällaisiakin ennalta arvaamattomia, todella kielteisiä vaikutuksia, ja tämän huomion halusin vain tässä keskustelussa tuoda esille.

Arvoisa puhemies! Joskus sitä toivoisi, ja aika usein toivoisi, että perussuomalaiset tavallaan perehtyisivät siihen todellisuuteen, mistä he puhuvat. Itse vierailin esimerkiksi Tutkas-verkoston puheenjohtajana tuolla Itä-Suomen yliopistossa ja LUTissa. Siellähän on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, ja he puhuivat paljon siitä, että kun opiskelijat valmistuvat, niin se vaatii myös yhteiskunnalta paljon työtä, että siihen kielitaitoon panostetaan jo opintojen ohessa ja sitten siihen integroitumiseen. Meillä on myös tutkimusta olemassa, että ei sen työpaikan löytäminen ole helppoa Suomessa, kun on ulkomaalaistaustainen nimi. On ongelma, että jopa 50 prosenttia niistä kansainvälisistä opiskelijoista, jotka ovat opiskelleet Suomessa, lähtee Suomesta pois, eli Suomi investoi koulutuksen kautta heihin mutta sitten he päättävät jättää Suomen. Tämä ei ole Suomen kasvun ja tulevaisuuden näkökulmasta millään lailla hyvää politiikkaa, vaan nimenomaan kannattaisi investoida ja satsata näihin kansainvälisiin opiskelijoihin ja siihen, että he jäisivät tänne. Tutkimukset ja selvitykset osoittavat myös, että kun on panostettu siihen, että nämä opiskelijat saavat harjoittelupaikkoja esimerkiksi yrityksistä, niin silloin sitä suuremmalla todennäköisyydellä he myös löytävät töitä ja pystyvät jäämään Suomeen. Meitä kaikkia voivat tietenkin kohdata erilaiset haastavat elämäntilanteet, ja valmistuneet kansainväliset opiskelijat ovat tässä suhteessa erilaisessa asemassa kuin esimerkiksi valtaväestöön kuuluvat opiskelijat.

Arvoisa puhemies! Ei tässä kyllä olla luomassa semmoista lainsäädäntöä, joka auttaisi näitä haavoittuvassa asemassa olevia kv-opiskelijoita. Eihän sen takia tätä syynäysjärjestelmää tässä olla luomassa, vaan nimenomaan, jotta tämä toimeentulotukeen turvautuminen sitten veisi pois sen mahdollisuuden oleskelulupaan. Nyt, ministeri Marttinen, kysyisin teiltä: Meidän eduskuntaryhmä järjesti tänään erittäin laajan kuulemistilaisuuden tästä työperäisestä hyväksikäytöstä, ja siinä myös kuultiin sitten kv-opiskelijoiden asemasta. Nyt tosiasia on se, että meillä toimii erittäin epärehellisiä agenttifirmoja, jotka lupailevat kaikenlaista, ja se on suoranaista riistoa, täysin epäeettistä toimintaa. Näihin agenttifirmoihin ja siihen toimintaan pitäisi päästä puuttumaan. Korkeakoulut saattavat myös tehdä sopimuksia tällaisten firmojen kanssa. Minkälaisia keinoja nyt ollaan kehittämässä, ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta näiden epärehellisesti toimivien agenttifirmojen toimintaan päästään puuttumaan? He saattavat luvata vaikka mitä siitä, minkälainen tulevaisuus Suomessa odottaa. Onhan se yksilöiden kannalta erittäin traagista, varsinkin sitten, jos muuttaa Suomeen perheen kanssa ja sitten se todellisuus on jotain aivan muuta. On myös niin, että kun eletään taloudellisessa taantumassa, niin nämä kv-opiskelijat joutuvat ikävään asemaan, koska me tiedetään, että työtä on vaikea saada sen valmistumisen jälkeen, ja sitten he joutuvat mahdollisesti hyväksikäytön kohteeksi. Tämä on todella viheliäinen ja moniulotteinen ongelma. Mitä hallitus aikoo tehdä puuttuakseen näiden agenttitoimijoiden epärehelliseen toimintaan?

Arvoisa puhemies! Kun tätä hallituksen esityksen lausuntopalautetta kävin läpi, niin kyllähän se on aika karua luettavaa, varsinkin mitä korkeakoulut ja yliopistot tästä lausuvat. Hallitus on tuonut erittäin paljon lakiesityksiä, jotka nimenomaan kohdistuvat kv-opiskelijoiden asemaan monesta eri suunnasta, ja kokonaisarviointia ei ole tehty, niin kuin ei ole tehty myöskään ulkomaalaislainsäädännön lukuisista eri muutoksista. Niitä lakiesityksiä on tullut yhteensä 16 ja sen lisäksi vielä tämä EU-pakti. Kyllä tämä tekee meidän ulkomaalaislainsäädännöstä tilkkutäkin, jota on erittäin vaikea myös tulkita tällä hetkellä. Tavallaan lähtökohtahan on se, että kun kv-opiskelija Suomeen tulee, niin se oma toimeentulo pitää pystyä todistamaan. Niin kuin edustaja Lyly täällä sanoi, tosiaan tämän jälkiarvioinnin mukaan 40 000:sta kv-opiskelijan oleskeluluvasta vain 333 tapausta oli sellaisia, joissa oli turvauduttu toimeentulotukeen, ja tämä on siis 0,8 prosenttia tästä 40 000:sta. Eli nyt puhutaan lakimuutoksesta, jolla puututaan tähän 0,8 prosenttiin, ja sitten tulisi onneksi tämä kohtuullisuusarviointi siihen ja lapsen edun arviointi. Nyt ongelma on se, että meiltä puuttuu kokonaan tieto siitä, miksi nämä ihmiset ovat turvautuneet toimeentulotukeen, mitä ovat ne tilanteet siellä taustalla. Nimenomaan täällä hyvinvointialueiden lausunnoissa, korkeakoulujen lausunnoissa, yliopistojen lausunnoissa mutta myös ihmisoikeusjärjestöjen lausunnoissa puututaan siihen, että ketä tahansa meistä voi kohdata kriisi ja voi tulla yllättäviä kustannuksia. Ajatellaanko me todella silloin niin, että ihmiset eivät olisi oikeutettuja siihen toimeentulotukeen, ja mitä siitä seuraisi, jos he eivät sitä apua ja turvaa saisi? Jossain korkeakoulun lausunnossa sanottiinkin, että tämä on signaalilainsäädäntöä: tämä ei puutu sinänsä konkreettisiin ongelmiin, vaan tämän tarkoitus on jälleen kerran lähettää maailmalle viesti siitä, että me emme halua teitä tänne. Nyt olen onnellinen siitä, että täällä salissa istuu vihdoinkin RKP:n edustaja, kun käsitellään taas kerran näitä maahanmuuttolainsäädännön kiristyksiä tai kiristyksiä, jotka koskevat nimenomaan ulkomaalaistaustaisia. Jos Suomen tulevaisuus edellyttää sitä, että meidän pitää saada kansainvälisiä osaajia ja meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta me saadaan myös kansainväliset opiskelijat jäämään tänne ja tekemään töitä ja rakentamaan Suomea, niin miten se onnistuu tällaisella politiikalla, [Puhemies koputtaa] jossa montaa eri kautta kiristetään heidän elämäänsä?

Arvoisa puhemies! Ehkä kertaan tässä vielä joitakin argumentteja, mitä tässä keskustelussa on esitetty, ja tartun niihin: Täällä monet edustajat, jotka eivät ole kannattaneet kansalaisaloitetta, ovat sanoneet, että he luottavat siihen, että hankintoja tehdään jo nyt vastuullisesti. Samaan aikaan me tiedetään, että ainoastaan kerran vuosina 2001—2025 ulkoministeriöltä tämmöinen arviointi on pyydetty, enkä itse ihan ymmärrä, miksi sitten vastustettaisiin, että vastaavanlainen arviointi tehtäisiin, niin kuin tehdään myös silloin, kun aseita viedään. Ajattelen itse tosiaan niin, että tämän arvioinnin pitäisi koskea myös puolustusyhteistyötä. Me tiedetään tällä hetkellä, että Suomi on tiivistänyt puolustusyhteistyötä myös Israelin kanssa, mikä liittyy koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan, ja tästä pitäisi minusta puhua paljon enemmän. Sitten täällä on viitattu Israeliin demokraattisena valtiona. Mikä se sellainen demokraattinen valtio on, joka sortaa yhden ihmisryhmän kansalaisoikeuksia jatkuvasti? Mikä se sellainen demokraattinen valtio on, joka mahdollistaa kuolemantuomion palestiinalaisille sekä Israelissa että Länsirannalla, joka suorittaa kansanmurhaa Gazassa ja harjoittaa silmitöntä väkivaltaa näissä siirtokunnissa? Eli minusta kyllä voi kyseenalaistaa sen, onko kyseessä demokraattinen valtio lainkaan. Minusta tällaiset piirteet eivät demokratiaan kuulu lainkaan. Vähän ihmettelen myös näitä lausumia, joita täällä on esitetty. Ne ovat siis toki kannatettavia, mutta en ihan ymmärrä sitten sitä, että jos vastustaa tätä kansalaisaloitetta mutta kannattaa lausumia, niin miksi ei voisi sitten kannattaa myös tätä kansalaisaloitetta. Varsinkin vihreiden kohdalla jää nyt minusta auki se, miten heidän ryhmänsä tähän kansalaisaloitteeseen suhtautuu, eli kannattaako koko vihreiden eduskuntaryhmä tätä kansalaisaloitteen hyväksymistä, koska minusta oli tulkittavissa joistakin puheenvuoroista, että he kannattavat osittain kansalaisaloitetta, ja sitten ei käynyt kaikkien osalta selväksi, kannattavatko he vain näitä lausumia vai myös kansalaisaloitteen hyväksymistä. Ehkä siihen olisi hyvä saada myös selkoa. Kiitän myös kansalaisaloitteen tekijöitä, ja pidän erittäin tärkeänä sitä, että tästä kansalaisaloitteesta tätä aktiivista keskustelua on eduskunnassa käyty ja nämä asiantuntijakuulemiset ovat olleet myös valiokunnissa. Toivon, että tämä keskustelu myös jatkuu nyt aktiivisena tämän jälkeen, koska tässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sille todellakin on tarvetta tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2025 nuorisobarometrin tulokset olivat hälytyssignaali. Nuoret on lannistettu. Ensimmäistä kertaa nuorisobarometrin historiassa puolet nuorista suhtautui pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti maailman tulevaisuuteen. Noin puolet nuorista koki erittäin paljon tai melko paljon epävarmuutta ja turvattomuutta yhteiskunnassa vallitsevista arvoista ja asenteista, maailmanpoliittisesta tilanteesta ja työllisyydestä. Avoimissa vastauksissa yleisimmin toistuva teema oli, että nuorten kokemia paineita tunnutaan aliarvioivan. Toiseksi yleisin teema oli työllisyydestä aiheutuvat huolet. Vastauksissa nuoret toivat esille ensimmäisen työpaikan saamisen vaikeudet sekä sen, miten tutkinto ei enää takaa työpaikkaa. Huoli on täysin perusteltu. Nuorten työttömyys on suurempaa kuin koko väestön. 15—24-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli helmikuussa karmeat 22,9 prosenttia. Tätä taustaa vasten on tolkuttoman julmaa, että Orpon hallituksen leikkauspolitiikasta kärsivät ennen kaikkea 18—24-vuotiaat nuoret ja erityisesti opiskelijat erityisenä ryhmänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksenkin mukaan nuorten kokemat taloudelliset huolet ovat lisääntyneet 2020-luvulla. Taloushuolet vievät voimia, nuorten elämänpiiri kaventuu tai pahimmillaan perustarpeet eivät tule katetuiksi, tämän päälle on vielä massiiviset koulutusleikkaukset, opiskelijoiden pakottaminen ottamaan lainaa opintojen rahoittamiseksi sekä ilmastotoimien tekemättä jättäminen. Minusta voi suoraan sanoa: Orpon hallitus, te olette pettänyt nuoret totaalisesti. Ei ole ihme, että nuoret eivät enää usko siihen pajunköyteen, mitä heille syötetään. Miksi ihmeessä nuorten pitäisi uskoa, kun oikeisto väittää tekevänsä kipeitä päätöksiä turvatakseen lasten ja nuorten tulevaisuuden? Arvoisa puhemies! Hallituksen eriarvoistava ja köyhyyttä lisäävä politiikka on erityisen julmaa sekä nuorten että lasten näkökulmasta. 31 000 uutta köyhää lasta joutuu kärsimään suomalaisen oikeiston eriarvoistavasta poliittisesta projektista. Muistutan jokaista hallituspuolueessa istuvaa: Te voisitte jättää rikkaiden ja yhteisöveron alennukset tekemättä. Te voisitte huolehtia nuorten ja lasten toimeentulosta. Te voisitte olla leikkaamatta toimeentulotuesta. Te voisitte resursoida mielenterveys- ja työllisyyspalvelut kunnissa ja hyvinvointialueilla. Te voisitte olla leikkaamatta koulutuksesta. Teidän päätöstenne vuoksi Suomessa tullaan näkemään lisääntyvää ylisukupolvista köyhyyttä. Teidän päätöksenne lisäävät osattomuutta. Lapsen edun tulisi olla ensisijaista. Arvoisa puhemies! Köyhyydellä on välittömiä vaikutuksia lapsuuteen. Jo lähes 15 vuotta sitten Kelan teettämä tutkimus osoitti, että lapset kokevat vahvasti taloudellisen eriarvoisuuden ja lapset liittävät köyhyyteen jopa yhteiskunnallista stigmaa. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että taloudellisesti heikommassa asemassa olevat lapset eivät voi esimerkiksi viettää vapaa-aikaansa samoin kuin muut ikätoverit. Köyhyys uhkaa jo lapsuudessa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sulkee lapsia yhteisön ulkopuolelle. On selvää, että ulkopuolisuuden ja osattomuuden tunne uhkaa jatkua lapsuudesta aina nuoruuteen ja aikuisuuteen asti. Arvoisa puhemies! Perusturvaleikkausten yhteydessä keräsimme kansalaisten kokemuksia leikkauspolitiikan vaikutuksista. Luenkin nyt yhden kansalaisen lähettämän viestin: ”Pelkään tulevaisuuttani. Olen sairas, osatyökykyinen, enkä ilman ihmettä voi ikinä työskennellä kestävästi 50:tä prosenttia suuremmalla työajalla. Pelkään, että terveydentilani huononee ja että tulevaisuudessa ei ole enää edes pahimmassa tilanteessa toimeentulotukea, johon olen aikaisemmin joutunut tukeutumaan. Olen nuori ja koko aikuiselämäni joutunut laskemaan jokaisen euron. En usko, että pystyn elämään tässä jatkuvassa rahastressissä koko loppuelämääni, mutta ei taida paljon muitakaan vaihtoehtoja olla kuin olla tuomittu köyhyyteen sen takia, koska olen ollut lapsesta asti sairas.”

Arvoisa puhemies! Niin sanotulla grooming-ilmiöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa aikuinen valmistelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla lapseen luottamussuhdetta. Tämä voi lähteä esimerkiksi lapsen kehumisesta ja huomion antamisesta. Tekijät ovat usein hyvin taitavia manipuloinnissa, ja tästä syystä alaikäinen voi olla vapaaehtoisesti mukana luomassa suhdetta. Grooming ei ole uusi ilmiö, mutta erityisesti sosiaalisen median kautta se uhkaa yhä useampia nuoria. Siksi tähän ilmiöön on puututtava määrätietoisesti. Esimerkiksi lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten tietoa groomingin yleisyydestä tulee lisätä ja vahvistaa seksuaaliväkivallan puheeksiottoa esimerkiksi kouluissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös tietoisuutta netissä olevista matalan kynnyksen ilmoituskanavista tulee lisätä laajasti sekä lasten että aikuisten keskuudessa. Ministeri Rydman, tunnistaako hallitus grooming-ilmiön vaarallisuuden, ja mitä toimenpiteitä hallitus on valmis tekemään lasten suojelemiseksi? [Puhemies koputtaa] Usein on myös niin, että monet nuoret voivat olla toisten nuorten [Puhemies koputtaa] hyväksikäytön kohteena.

Arvoisa puhemies! Nuorisotutkijana sattuu sieluun joka kerta, kun kuulen, kuinka Orpon hallituksen ministerit perustelevat omia päätöksiään nuorilla ja nuorten aseman vahvistamisella, kun samaan aikaan se ryhmä, jolta te leikkaatte kaikkein eniten, on 18—24-vuotiaat nuoret. Te leikkaatte heidän toimeentulostaan, te leikkaatte heidän koulutuksestaan. Te teette päätöksiä, jotka nostavat lapsiperheköyhyyttä tässä maassa. Te leikkaatte sote-palveluista, joita nuoret käyttävät. Ministeri Marttinen, aivan niin kuin edustaja Tynkkynen täällä sanoi, meillä on tässä maassa hätätilanne nuorisotyöttömyyden suhteen. Nyt haluan kuulla teiltä niistä konkreettisista toimenpiteistä, joita te aiotte tehdä, jotta tähän tartutaan. Missä ovat ne konkreettiset toimet? Työllistymisseteli on hyvä, mutta sen ulkopuolelle jää tosiaan 95 prosenttia työttömistä nuorista. [Puhemies koputtaa] Työllisyysrahoja te leikkaatte. Missä ovat konkreettiset toimet?

Arvoisa puhemies! Vain oikeistolainen kehottaa ajattelemaan positiivisesti tai keskustelemaan rakentavasti, kun samaan aikaan istuu hallituksessa, joka leikkaa pienituloisilta, leikkaa koulutuksesta, leikkaa sotepalveluista ja ajaa läpi ennennäkemättömän rasistisen maahanmuuttopolitiikan ja siihen liittyvät lakiesitykset. En luule, että pienituloisia lohduttavat lainkaan edustaja Anderssonin kehotukset kerta toisensa jälkeen täällä salissa, että keskustellaan rakentavasti. [Otto Andersson pyytää vastauspuheenvuoroa] Se itse asiassa peittää alleen sen, mitä te politiikalla tässä maassa aiheutatte, kun teidän päätöksenne ansiosta tähän maahan syntyy 30 000 uutta köyhää lasta. Ja kaikkein kurjinta teidän politiikkanne on nuorten ihmisten näkökulmasta. Muutaman viikon päästä julkaistaan tutkimusraportti, joka tuo esille, että nuorten tulevaisuudenusko on romahtanut.

Arvoisa puhemies! Työntekijöiden asemaa heikentäviä hallituksen esityksiä on tullut lukuisia, ja yhdessä sosiaaliturvaleikkausten ja koulutukseen ja sotepalveluihin kohdistuvien leikkausten kanssa on selvää, että Orpon hallitus tekee tasa-arvovihamielistä politiikkaa. Tämän lakiesityksen kohdalla voidaan suoraan sanoa, että kyse on naisvihamielisestä esityksestä. Tämä esitys, ministeri Marttinen, on märkä rätti nuorten naisten naamaan. Kun määräaikaiset työsuhteet tämän esityksen myötä lisääntyvät, on odotettavissa, että työmarkkinoiden syrjintätapaukset, kuten raskaussyrjintä, lisääntyvät, niin kuin täällä on tuotu esille. Herää kysymys siitä, miksi, ministeri Marttinen, on niin, että teidän kaikki työelämää koskevat uudistukset ovat nimenomaan työntekijöiden asemaa heikentäviä esityksiä.