Honkasalo Veronika

Arvoisa puhemies! Tämä perussuomalaisten puolueen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Keskisarjan puhe osoitti, että ehkä sitä kansalaisuuskoetta pitäisi soveltaa sinne perussuomalaisiinkin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] että pysyisi keskustelu sivistyneenä. On järkyttävää kerta toisensa jälkeen kuulla tässä salissa näin rasistista ja naisvihamielistä puhetta. Arvoisa puhemies! Kansalaisuuden saamisen ehtoja on todella tällä hallituskaudella kiristetty usealla esityksellä, ja käsittelyssä olevan kansalaisuuslain muutoksen julkilausuttuna tavoitteena on, että kansalaisuutta hakeva osoittaa onnistuneensa kotoutumisessa. Samaan aikaan Orpon hallitus on tuonut lukuisia lainsäädäntöesityksiä, joilla nimenomaan maahanmuuttajien asemaa on kiristetty. Samaan aikaan eduskunta käsittelee kotoutumislain muutoksia, joilla leikataan 36 miljoonaa euroa kotoutumisen rahoista kunnissa. Kuntaliitto on laskenut, että hallitus on leikannut tähän mennessä kotoutumisesta kaudellaan yhteensä jo 156 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti kunnat saivat kotoutumis- ja työllisyyspalvelut vastuulleen viime vuoden alussa. Palvelut siirrettiin kuntien vastuulle valmiiksi aliresursoituina, ja samalla kunnilta on leikattu massiivisia määriä muun muassa leikkaamalla peruspalveluiden valtionosuuksista. Leikkaukset kotoutumisen rahoitukseen vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia järjestää riittäviä, laadukkaita palveluita. Kotoutumisen vastuuta siirretään siis yksilöille ilman vastavuoroista yhteiskunnan sitoutumista tarvittavaan kotoutumisen tukeen. Tämä yhtälö on kestämätön eikä tue tämän kansalaislain muutosten tavoitteiden toteutumista. Kansalaisuuskoetta ei tulisi ottaa käyttöön tilanteessa, jossa hallitus on jo leikannut kotoutumispalveluista, kotouttamista tukevilta järjestöiltä sekä kunnilta, joilla kotoutumispalveluiden järjestämisvastuu on. Kannatan siksi edustaja Alametsän tekemää hylkäysesitystä.

Arvoisa puhemies! Tässä sisäisen turvallisuuden selonteossa, kun luin sen mietinnön, ehkä huomionarvoista oli se, kuinka vähäisen arvon perus- ja ihmisoikeudet siinä saivat, ja maahanmuutto kauttaaltaan kuvastuu siinä erityisesti uhkatekijöiden kautta [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksiköhän!] sen sijaan, että olisi käsitelty syvällisesti muun muassa väestöryhmien rinnakkaiseloa ja sitä, miten sitä pyritään edistämään. Lisäksi käsittelemättä siinä selonteon mietinnössä jäi täysin myös se, että kun hallitus on tuonut eduskuntaan tällä kaudella 16 eri lakiesitystä, joilla kiristetään ulkomaalaislainsäädäntöä, ja sen lisäksi vielä tuodaan tämä EU:n maahanmuuttolainsäädäntö ja se toimeenpannaan Suomeen tiukimmalla mahdollisella tavalla, niin tämä kiristää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien asemaa Suomessa. Olisi ollut syytä tässä selonteon mietinnössä kriittisesti arvioida sitä, minkälaisia uhkatekijöitä nämä muodostavat sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi oman asiantuntijataustan vuoksi on pakko todeta myös, että tässä selonteon mietinnössä nuorisorikollisuuden käsittely jäi valitettavan kapeaksi ja ohueksi, ja olisi ollut syytä analysoida syvemmin myös sosiaalipoliittisia ulottuvuuksia nuorisorikollisuuteen liittyen. Kauttaaltaan ajattelisin niin, että sekä tässä selonteossa että tässä mietinnössä jäi myös käsittelemättä nimenomaan se, miten esimerkiksi nyt hallituksen toteuttama leikkauspolitiikka sekä sosiaaliturvaan että myös palveluihin itse asiassa lisää köyhyyden kierrettä, millä on sitten myös suoria vaikutuksia eriarvoisuuden syventymiseen Suomessa ja mikä siten myös vaikuttaa suoraan sisäiseen turvallisuuteen ja luottamuksen rakentumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos me halutaan Suomessa vahvistaa kansalaisten puolustustahtoa ja maanpuolustustahtoa, niin silloin on aivan olennaista se, että ihmiset kokevat, että tämä maa on todella puolustamisen arvoinen asia. Minusta on sääli, että tässä selonteon mietinnössä nämä aspektit, jotka tässä edellä luettelin, jäävät nyt melkein kokonaan käsittelemättä, varsinkin jos sitä vertaa vielä edellisen hallituskauden vastaavaan selontekoon.

Arvoisa puhemies! Ajattelisin, että tässä on allekirjoittaneella ja edustaja Partasella ja ministeri Grahn-Laasosella samat tavoitteet sen suhteen, että on hyvä, että saadaan yhä enemmän lapsia varhaiskasvatuksen piiriin ja pitäisi olla erityisen huolestunut niistä lapsista, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa. Mutta tämä esitys on monella tapaa ongelmallinen. Ensinnäkin tässä on jälleen kyse esityksestä, jolla itse asiassa asetetaan ihmiset eriarvoiseen asemaan syntyperän perusteella. Sen sijaan meidän pitäisi koko ajan kehittää meidän perhevapaajärjestelmää ja kotihoidon tukea kokonaisvaltaisesti. Itse ajattelen niin, että järkevää olisi esimerkiksi, jos perhevapaita vielä pidennettäisiin — silloin automaattisesti kotihoidon tuen käyttö vähenisi — mutta jos kotihoidon tukea ikään kuin mekaanisesti leikataan, niin se on suora toimeentulon leikkaus, usein niiltä perheiltä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Tästä itse asiassa on myös tutkimusta olemassa. Niin kuin sanoin, varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen on tosi tärkeä tavoite, mutta itse asiassa tämä keino, mitä tässä nyt esitetään, ei ole toimiva eikä tarkoituksenmukainen — varsinkaan samanaikaisesti, kun hallitus tekee todella isoja leikkauksia kotoutumispalveluihin, maahanmuuttajien työllistymiseen, kielen oppimiseen ja sitten tietenkin kuntien valtionosuusleikkausten kautta myös varhaiskasvatukseen — niin että itse asiassa tällä heikennetään niitä mahdollisuuksia nimenomaan maahanmuuttajaäideille esimerkiksi työllistyä. Tässä ovat perussuomalaiset käyttäneet nyt argumenttina sitä, että ei verovaroilla tule kustantaa tätä kotihoidon tukea, mutta itse asiassa tämä esitys lisää julkisia menoja lähes kymmenen miljoonaa euroa vuodessa, ja tuntuu nyt, ettei ole ihan ymmärretty tätä logiikkaa, mikä tähän sisältyy. Eli perussuomalaiset ovat siis valmiita maksamaan kymmenen miljoonaa siitä, että Suomeen saadaan syrjivää lainsäädäntöä. Sitten lyhyesti näistä lausunnoista, mitä tästä on tehty, ja toivon, että tätä sitten eduskuntakäsittelyssä vielä arvioidaan. Tutkimustiedon valossa kotihoidon tuen saamiseksi asetettu asumisaikavaatimus ei Norjassa itse asiassa tuottanut merkittäviä työllisyys- tai käyttäytymisvaikutuksia, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Ehkä ministeri voi vastata, miten ajateltiin, että näitä vaikutuksia nyt sitten pitkällä aikavälillä tullaan seuraamaan, ja minkälaisia tukitoimenpiteitä tähän tullaan asettamaan sillä tavalla, että helpotetaan näiden perheiden tilannetta ja varsinkin äitien työllistymistä. No, sitten tässä arvioidaan, että voi olla myös kielteisiä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon kannalta. Niitä voi syntyä tilanteissa, joissa toinen vanhempi, useimmiten perheenäiti, jäisi hoitamaan lasta kotiin siitä huolimatta, ettei olisi oikeutettu kotihoidon tukeen. Tällöin henkilö hoitaisi lasta kotona ilman hänelle maksettavaa taloudellista tukea. Tämä asettaisi sitten nämä perheet erittäin haavoittuvaiseen asemaan. Voisi ajatella, että tämä kyllä vaikuttaa tosi kielteisesti erityisesti naisten taloudellisen autonomian toteutumiseen. Ja tosiaan tämä asumisaikavaatimus asettaa perheet epäyhdenvertaiseen asemaan. Mutta ehkä lyhyesti vielä: Ajattelisin niin, että me tarvitaan meidän perhevapaajärjestelmään kokonaisuudistus, todellakin. Ja ajattelisin, että sitä kotihoidon tuen käyttöä, jos näitä perhevapaita pidennetään, saadaan automaattisesti sillä tavalla vähennettyä, mutta meidän pitää satsata myös siihen, että autetaan ja tuetaan maahanmuuttajaäitejä erityisesti työllistymään ja oppimaan suomen kieltä. Se on aika vaikeaa tässä tilanteessa, jossa hallitus samanaikaisesti tekee mittavia leikkauksia kotoutumispalveluihin ja niihin palveluihin, joilla nimenomaan näitä äitejä voitaisiin tukea. Sitten ehkä vielä semmoinen nosto tästä paradoksista, mitä täällä keskustelussa on ollut: On kiinnostavaa, että perussuomalaisten edustaja Aittakumpu, joka täällä ei enää ole, nosti esille, että perheiden pitää voida valita, mikä hoitomuoto on paras omalle lapselle, ja näinhän se tietenkin on, mutta sitten jännästi ajatellaan, että maahanmuuttajavanhemmille tämä sama valinta ei yhtäläisesti ja yhdenvertaisesti kuuluisi. Siinä on kyllä minusta aika kiinnostava paradoksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ei tässä kyllä olla luomassa semmoista lainsäädäntöä, joka auttaisi näitä haavoittuvassa asemassa olevia kv-opiskelijoita. Eihän sen takia tätä syynäysjärjestelmää tässä olla luomassa, vaan nimenomaan, jotta tämä toimeentulotukeen turvautuminen sitten veisi pois sen mahdollisuuden oleskelulupaan. Nyt, ministeri Marttinen, kysyisin teiltä: Meidän eduskuntaryhmä järjesti tänään erittäin laajan kuulemistilaisuuden tästä työperäisestä hyväksikäytöstä, ja siinä myös kuultiin sitten kv-opiskelijoiden asemasta. Nyt tosiasia on se, että meillä toimii erittäin epärehellisiä agenttifirmoja, jotka lupailevat kaikenlaista, ja se on suoranaista riistoa, täysin epäeettistä toimintaa. Näihin agenttifirmoihin ja siihen toimintaan pitäisi päästä puuttumaan. Korkeakoulut saattavat myös tehdä sopimuksia tällaisten firmojen kanssa. Minkälaisia keinoja nyt ollaan kehittämässä, ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta näiden epärehellisesti toimivien agenttifirmojen toimintaan päästään puuttumaan? He saattavat luvata vaikka mitä siitä, minkälainen tulevaisuus Suomessa odottaa. Onhan se yksilöiden kannalta erittäin traagista, varsinkin sitten, jos muuttaa Suomeen perheen kanssa ja sitten se todellisuus on jotain aivan muuta. On myös niin, että kun eletään taloudellisessa taantumassa, niin nämä kv-opiskelijat joutuvat ikävään asemaan, koska me tiedetään, että työtä on vaikea saada sen valmistumisen jälkeen, ja sitten he joutuvat mahdollisesti hyväksikäytön kohteeksi. Tämä on todella viheliäinen ja moniulotteinen ongelma. Mitä hallitus aikoo tehdä puuttuakseen näiden agenttitoimijoiden epärehelliseen toimintaan?

Arvoisa puhemies! Kun tätä hallituksen esityksen lausuntopalautetta kävin läpi, niin kyllähän se on aika karua luettavaa, varsinkin mitä korkeakoulut ja yliopistot tästä lausuvat. Hallitus on tuonut erittäin paljon lakiesityksiä, jotka nimenomaan kohdistuvat kv-opiskelijoiden asemaan monesta eri suunnasta, ja kokonaisarviointia ei ole tehty, niin kuin ei ole tehty myöskään ulkomaalaislainsäädännön lukuisista eri muutoksista. Niitä lakiesityksiä on tullut yhteensä 16 ja sen lisäksi vielä tämä EU-pakti. Kyllä tämä tekee meidän ulkomaalaislainsäädännöstä tilkkutäkin, jota on erittäin vaikea myös tulkita tällä hetkellä. Tavallaan lähtökohtahan on se, että kun kv-opiskelija Suomeen tulee, niin se oma toimeentulo pitää pystyä todistamaan. Niin kuin edustaja Lyly täällä sanoi, tosiaan tämän jälkiarvioinnin mukaan 40 000:sta kv-opiskelijan oleskeluluvasta vain 333 tapausta oli sellaisia, joissa oli turvauduttu toimeentulotukeen, ja tämä on siis 0,8 prosenttia tästä 40 000:sta. Eli nyt puhutaan lakimuutoksesta, jolla puututaan tähän 0,8 prosenttiin, ja sitten tulisi onneksi tämä kohtuullisuusarviointi siihen ja lapsen edun arviointi. Nyt ongelma on se, että meiltä puuttuu kokonaan tieto siitä, miksi nämä ihmiset ovat turvautuneet toimeentulotukeen, mitä ovat ne tilanteet siellä taustalla. Nimenomaan täällä hyvinvointialueiden lausunnoissa, korkeakoulujen lausunnoissa, yliopistojen lausunnoissa mutta myös ihmisoikeusjärjestöjen lausunnoissa puututaan siihen, että ketä tahansa meistä voi kohdata kriisi ja voi tulla yllättäviä kustannuksia. Ajatellaanko me todella silloin niin, että ihmiset eivät olisi oikeutettuja siihen toimeentulotukeen, ja mitä siitä seuraisi, jos he eivät sitä apua ja turvaa saisi? Jossain korkeakoulun lausunnossa sanottiinkin, että tämä on signaalilainsäädäntöä: tämä ei puutu sinänsä konkreettisiin ongelmiin, vaan tämän tarkoitus on jälleen kerran lähettää maailmalle viesti siitä, että me emme halua teitä tänne. Nyt olen onnellinen siitä, että täällä salissa istuu vihdoinkin RKP:n edustaja, kun käsitellään taas kerran näitä maahanmuuttolainsäädännön kiristyksiä tai kiristyksiä, jotka koskevat nimenomaan ulkomaalaistaustaisia. Jos Suomen tulevaisuus edellyttää sitä, että meidän pitää saada kansainvälisiä osaajia ja meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta me saadaan myös kansainväliset opiskelijat jäämään tänne ja tekemään töitä ja rakentamaan Suomea, niin miten se onnistuu tällaisella politiikalla, [Puhemies koputtaa] jossa montaa eri kautta kiristetään heidän elämäänsä?

Arvoisa puhemies! Tämä maahanmuuttopakti on valtava kokonaisuus, ja se tuodaan nyt todella merkittävällä kiireellä eduskuntaan. Tuskinpa täällä istuntosalissa edustajat ovat edes perusteellisesti siihen perehtyneet. Tämä ongelma on juuri se, mikä tässä keskustelussa on nostettu esille, eli byrokratia lisääntyy merkittävästi, kun luodaan tämmöinen valtava valvontaorganisaatio. Se maksaa todella paljon ja on loppujen lopuksi tehotonta, kun tuomioistuimet ruuhkautuvat merkittävästi. Tämäkin kokonaisuus lisää paperittomuutta, se syventää varjoyhteiskuntaa, ja tässä todella suurena vaarana on myös se, miten lapsen etu ja oikeusturva yleisesti turvataan, ja tähän lapsen etuun ministeri ei vastannut mitään. Olisin sen sijaan nyt tässä kohtaa kysynyt ministeriltä: Onko Suomi mukana neuvottelemassa nyt yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa siitä, että turvapaikkaprosessit kokonaisuudessaan ulkoistettaisiin niin sanottuihin kolmansiin turvallisiin maihin? Voisitteko eduskunnan edessä nyt kertoa, miten tämän asian kanssa edetään?

Arvoisa puhemies! Niinhän siinä käy, kun ei kuuntele sitä puheenvuoroa, jota kommentoi. Sanoin, että järjestelmä toimii siinä mielessä, että tällä hetkellä vakaviin rikoksiin syyllistyneitä voidaan karkottaa ja poistaa maasta. Tämä on ollut se tilanne tässä jo useamman vuoden ajan, ja näin pitääkin olla, että maasta poistaminen on mahdollista näissä tilanteissa. Tämä on se kanta, jota puolueeni edustaa. Sen sijaan Orpon hallitus on tuonut tänne eduskuntaan vissiin tähän mennessä 16 eri lakiesitystä, joilla on muutettu meidän ulkomaalaislakia, ja on käytännössä tehnyt ulkomaalaislainsäädännöstä tällä hetkellä erittäin vaikeasti tulkittavaa, niin kuin edustaja Hopsu täällä sanoi. Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikan ideana on nimenomaan se, että tänne ei haluta ihmisiä, ja se, että varsinkin niiden ihmisten, jotka ovat erittäin haavoittuvassa asemassa, asemasta tehdään niin hankalaa kuin mahdollista. Itse olen todella huolissani esimerkiksi siitä, [Puhemies koputtaa] miten lapsen etu toteutuu nyt esimerkiksi tässä kyseisessä lakiesityksessä.

Arvoisa puhemies! Yli kolmen vuoden ajan me ollaan täällä nähty, että tavallisten suomalaisten etu ja Suomen etu ei todellakaan ole se, että perussuomalaiset istuvat hallitusvastuussa ja leikkaavat sekä sotepalveluista että ihmisten toimeentulosta ja ajavat tuhansia ihmisiä köyhyyteen [Jaana Strandman: Höpö höpö!] — yli 30 000 lasta köyhyyteen — [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] ja ovat pettäneet kaikki vaalilupaukset, joita tehtiin ennen eduskuntavaaleja 2023. [Miko Bergbom: Ei pidä paikkaansa!] Ymmärrän, että nyt sattuu kovasti ja täällä pitää sitten huutaa maahanmuutosta niin paljon kuin sielu sietää. Pitäisi sen verran olla sitä paksua nahkaa, että kestää sen, kun teidän hallituksenne lakiesityksiä ja niiden seurauksia kritisoidaan monesta eri näkökulmasta. Hyvät perussuomalaiset, tämä kuuluu demokratiaan ja tämä kuuluu oikeusvaltioperiaatteeseen, että näitä lakiesityksiä tosiaan voidaan arvioida monesta eri näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnan ja tehtävien näkökulmasta yksi ongelma on se, että resurssit ovat rajalliset ja pienet suhteessa siihen, kuinka paljon tehtäviä tällä virkamiehellä ja tällä toimistolla on, ja nyt ne tehtävät ja valvontatehtävät kasvavat koko ajan myös tämän muuttuvan EU-lainsäädännön myötä. Samalla tavalla ajattelen, niin kuin täällä edelliset edustajat ovat nostaneet esille, että oikeusvaltion ja demokratian näkökulmasta on erittäin vaarallinen sellainen kehitys, että hyökätään avoimesti rienaamalla meidän riippumattomia viranomaisia kohtaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu avaa näitä tehtäviään myös tässä vuosikertomuksessa erittäin laajasti, ja se tehtäväkenttä on erittäin monimutkainen. Siellä yhtenä aihealueena on esimerkiksi työperäinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa, ja esimerkiksi tässä tematiikassa luulisi, että siellä laitaoikeistoakin kiinnostaisi se, että tällaiset ilmiöt saadaan Suomesta kitkettyä.

Arvoisa puhemies! Vain oikeistolainen kehottaa ajattelemaan positiivisesti tai keskustelemaan rakentavasti, kun samaan aikaan istuu hallituksessa, joka leikkaa pienituloisilta, leikkaa koulutuksesta, leikkaa sotepalveluista ja ajaa läpi ennennäkemättömän rasistisen maahanmuuttopolitiikan ja siihen liittyvät lakiesitykset. En luule, että pienituloisia lohduttavat lainkaan edustaja Anderssonin kehotukset kerta toisensa jälkeen täällä salissa, että keskustellaan rakentavasti. [Otto Andersson pyytää vastauspuheenvuoroa] Se itse asiassa peittää alleen sen, mitä te politiikalla tässä maassa aiheutatte, kun teidän päätöksenne ansiosta tähän maahan syntyy 30 000 uutta köyhää lasta. Ja kaikkein kurjinta teidän politiikkanne on nuorten ihmisten näkökulmasta. Muutaman viikon päästä julkaistaan tutkimusraportti, joka tuo esille, että nuorten tulevaisuudenusko on romahtanut.