Hyrkkö Saara

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta ei ole epäselvyyttä. Jokainen hallituksen omista taloustavoitteista on karannut käsistä, velkavuori on kasvanut, ja tämä lisätalousarvio on riittämätön vastaus käsillä oleviin haasteisiin. Suomea vaivaa historiallisen korkea työttömyys, jonka vaikutukset nuoriin ovat erityisen raskauttavia. Nuorten tulevaisuususkon murentumiseen ja työllisyysnäkymien heikkenemiseen on puututtava nopeasti ja määrätietoisesti. Toki kiitän hallitusta siitä, että tässäkin lisätalousarviossa on yritystä tämän asian tiimoilta. Pahoin pelkään, että nämä esitetyt toimet eivät kuitenkaan riitä. Vihreät ovat esittäneet lukuisia eri keinoja nuorten työllisyyden vahvistamiseksi, mukaan lukien nuorten työllistämisvelvoitteen lisääminen valtion maksamiin yritystukiin ja nuorten palkkaaminen Metsähallituksen luontopalveluihin, kuten vuosina 2010—2013 toimittiin. Tässä lisätalousarviossa esitetään määrärahoja myös maahanmuuton kiristyksiin. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta tällä hallituskaudella. Kokonaisuudessaan hallituksen maahanmuuttopolitiikan vaikutuksia on mahdotonta arvioida, mutta on selvää, että riskejä se kasvattaa: riskiä siitä, että ihmisten kotoutuminen vaikeutuu, ja riskiä siitä, että Suomi ei onnistu tunnistamaan kaikkia, jotka olisivat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun. Erityisen ongelmallista on, että nämä muutokset voivat heikentää haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten lasten, ihmiskaupan uhrien, väkivallan uhrien, vammaisten henkilöiden ja vakavasti sairaiden henkilöiden, asemaa. Lisäksi lisätalousarviossa kasvatetaan Metsähallituksen tuottotavoitetta, mikä lisää riskiä hakkuiden kasvuun, [Pauli Kiurun välihuuto] ja siirretään sama raha maatalouden fossiilitukiin. Maatalouden kannattavuuskriisi on aito ja vakava ongelma, mutta valtion ei pidä omilla päätöksillään vahvistaa maatalouden fossiiliriippuvuutta ja heikentää kannustimia siirtyä kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Samasta syystä suhtaudumme kriittisesti myös turpeen tukipaketteihin ja korvaisimme ne turvealan reilua siirtymää tukevilla toimilla. Viimeisenä yksityiskohtana tästä lisätalousarviosta nostan esiin lastenkulttuurin. Taidetestaajat-ohjelma on seitsemän toimintavuotensa aikana mahdollistanut taidelähtöisen, yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen kokemuksen käytännössä jokaiselle kahdeksasluokkalaiselle Hangosta Utsjoelle. Taidetestaajat-toiminta on kytkenyt toisiinsa taide- ja kulttuurikasvatusta, eri oppiaineita yhdistävää oppimista, yhteiskunnallista vaikuttamista ja kokemuksellisuutta, ja me esitämme, että valtio turvaisi lasten ja nuorten kulttuurikokemusten jatkon. Arvoisa puhemies! Esitän, että lisätalousarvio hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena eli käsittelyn pohjaksi otetaan vihreiden vastalause.

Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuuskriisi on todella olemassa oleva, todellinen ja vakava ongelma. Viljelijöiden toimeentulo, kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus edellyttävät sellaista politiikkaa, joka vahvistaa maatalouden pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä. Tätä lyhyen aikavälin tukea ei tule rakentaa tavalla, joka lisää todellisuudessa maatalouden riippuvuutta fossiilisista polttoaineista tai heikentää kannusteita siirtyä kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja, ja juuri tämä on hallituksen esityksen keskeinen ongelma. Käytännössä kyse on ensisijaisesti fossiilisen energian käytön tukemisesta tilanteessa, jossa maatalouden pitäisi päinvastoin saada tukea energiatehokkuuden parantamiseen, polttoöljyn käytön vähentämiseen ja uusiutuviin ratkaisuihin siirtymiseen. Tätä esitystä on todella perusteltu määräaikaisena, poikkeuksellisenakin toimena tässä nykyisessä tilanteessa, mutta se perustelu ei valitettavasti kestä merivettä, kun tiedämme, että tätä samaa maatalouden energiaveron palautusta on korotettu poikkeuksellisilla perusteilla jo useaan kertaan. Kun on olemassa riski, että tätä ei enää nähdä poikkeuksena, vaan nimenomaan syntyy odotus sille, että itse asiassa aina, kun kriisi iskee, tämä keino tulee käyttöön, niin on ilmeistä, että tämä voi vaikuttaa kielteisesti investointipäätöksiin, vähentää kannusteita vähentää polttoöljyn kulutusta tai siirtyä eroon fossiilisista polttoaineista. Hallituksen esityksessäkin tunnistetaan tämä riski. Maatalouden tukemiseen on etsittävä keinoja, jotka vahvistavat alan kannattavuutta ja huoltovarmuutta ilman, että samalla ylläpidetään fossiiliriippuvuutta. Siksi kannatan edustaja Sarkkisen esityksiä.

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ollaan suojametsästyksen nimissä sallimassa valkoposkihanhen ja merimetson metsästys varsin laajasti ja hyvin vajavaisin perusteluin. On totta, että valkoposkihanhen ja merimetson kannat ovat kasvaneet vahvoiksi ja kannat ovat tällä hetkellä tasolla, joka kestää metsästyksen. Valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä luonnonsuojelulain piiristä metsästyslain piiriin voidaan pitää tältä osin perusteltuna. Hallituksen esityksen perustavanlaatuinen ongelma on se, että esitys perustuu laajaan yleispoikkeukseen rauhoituksesta, mikä on ristiriidassa lintudirektiivin kanssa. Lintudirektiivi sallii valkoposkihanhen ja merimetson tappamisen vain, kun ne aiheuttavat vakavaa haittaa eikä muuta vaihtoehtoa ole. Tämä esitys ei täytä näitä ehtoja. Valkoposkihanhen aiheuttamat haitat maataloudelle ovat Itä-Suomessa merkittäviä, ja tilanteeseen tarvitaan ratkaisuja. Jotta valkoposkihanhien vahinkoja voidaan torjua kestävällä tavalla, tulee asiasta säätää laissa paljon hallituksen esityksen mukaisia ehdotuksia tarkemmin. Siksi esitimme ensimmäisessä käsittelyssä pykälämuutoksia, jotta esitys olisi linjassa lintudirektiivin kanssa ja huomioisi vaikutukset muuhun luontoon. Kun Suomen yli muuttavia hanhia on noin 1,7 miljoonaa, on selvää, että ampuminen yksin ei ongelmia ratkaise vaan tarvitaan kokonaisvaltainen ratkaisu, joka sisältää lintujen karkotuksen lisäksi alueita, joilla linnut voivat ruokailla ja oleskella rauhassa. Lisäksi on huolehdittava vahinkojen korvaamisesta. Lintujen tappamisen tulee aina olla viimesijainen vaihtoehto. Lintujen pesimäaikainen metsästys on lähtökohtaisesti kielletty lintudirektiivissä, ja pesimäaikaiseen metsästykseen tulisi suhtautua erittäin pidättyväisesti. Nyt valkoposkihanhien ampuminen ollaan sallimassa ympäri vuoden. Tämä tekisi valkoposkihanhesta Suomessa ainoan linnun, jonka metsästys on sallittua pesimäaikana ilman erillisiä poikkeuslupia. Hallituksen esityksessä ei huomioida pesimäaikaisen ampumisen haittoja muille lajeille. Merimetson osalta esitys on sen aiheuttamiin haittoihin nähden aivan ylimitoitettu. Jos tämä esitys hyväksytään, jokainen merimetsoyksilö on elokuusta helmikuulle kaikkialla Suomessa lainsuojaton 300 metrin päässä mistä tahansa kalanpyydyksestä, vaikkapa mökkiläisen katiskasta. Merimetson aiheuttamia haittoja koskevien tutkimusten mukaan merimetson aiheuttamat haitat kalastukselle ovat Suomessa vähäisiä pois lukien avorysäkalastus, jolle aiheutetut haitat voivat olla merkittäviä. Koska esitystä korjaavat pykälämuutokset eivät ensimmäisessä käsittelyssä menestyneet, esitän asian hylkäämistä. Sen lisäksi teen vastalauseen mukaiset kolme lausumaehdotusta sekä edustajille monisteena jaetut kaksi lausumaehdotusta.

Arvoisa puhemies! Ensi alkuun korjauksena: Toisin kuin edellisessä puheenvuorossa väitettiin, valiokunnan mietintö ei ollut yksimielinen, vaan siihen jätettiin useita vastalauseita. Ainakin omasta ja vihreiden puolesta voin sanoa, että hallituksen toimet eivät ole olleet riittäviä eivätkä myöskään kovin järkeviä sen suhteen, miten tätä talouspolitiikkaa on hoidettu. Arvoisa puhemies! Minä ajattelen niin, että tämä liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen itsessään on yksi osoitus hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta. Hallitushan on koko vaalikauden ajan perustellut talouspoliittisia valintojaan velkasuhteen vakauttamisella, työllisyyden vahvistamisella ja kasvun vauhdittamisella. Tulokset eivät ole kovin mairittelevia. Nyt valtiovarainministeriön antaman lisäselvityksen perusteellahan näyttää siltä, että hallituksen nettosopeutus on jäämässä vain noin 2,8 miljardiin euroon kaikista kovista puheista huolimatta. Hallituksen epäonnistunut talouslinja uhkaa siirtää merkittävän lisäsopeutuspaineen seuraavalle vaalikaudelle, mitä en pidä oikeudenmukaisena enkä myöskään järkevänä. Hallituksen veropolitiikka on keskeinen osa tämän talouslinjan epäjohdonmukaisuutta. Hallitus perustelee näitä kovia leikkauksia julkisen talouden vaikealla tilanteella mutta on samaan aikaan tehnyt päätöksiä, jotka heikentävät julkisen talouden tulopohjaa merkittävästi. Erityisen ongelmallinen, ajankohtainen päätös on tämä päätös alentaa yhteisöverokantaa. Jos hallitus ottaisi velkasuhteen vakauttamisen ja tämän alijäämämenettelyn vakavasti, se luopuisi yhteisöveron alentamisesta. Vastuullinen veropolitiikka vahvistaisi veropohjaa, ei heikentäisi sitä, ja uudistaisi verotusta siten, että ihmisiä ja yrityksiä ohjattaisiin nykyistä voimakkaammin päästöjen ja luonnonvarojen ylikulutuksen vähentämiseen. Verotuksen tavoitteena tietenkin tulisi olla turvata hyvinvointivaltion rahoitus oikeudenmukaisella tavalla. Minusta on erittäin tärkeätä, että tämä alijäämämenettelyyn joutuminen ei johda tämän epäonnistuneen leikkauslinjan jatkamiseen. Hallituksen leikkauksethan ovat kohdistuneet muun muassa sosiaaliturvaan, sote-palveluihin, järjestöjen ennaltaehkäisevään työhön, kuntiin, koulutukseen ja viranomaisten toimintakykyyn. Näissä ei ole kyse vain menokohteista, vaan kyse on myös yhteiskunnan toimintakyvystä, työllisyyden edistämisestä, osaamisesta, tuottavuudesta, turvallisuudesta ja sitten pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyyden edellytyksistä. Kestävä talouspolitiikka vähentäisi sitä talouden epätasapainoa pitkäjänteisesti sen sijaan, että kustannuksia siirretään seuraaville vuosille. Arvoisa puhemies! Toinen asia, johon tässä yhteydessä täytyy ottaa kantaa, liittyy EU:n finanssipoliittisten sääntöjen tulkintaan. Ajattelen niin, että Suomen tulee noudattaa vastuullista finanssipolitiikkaa ja korjata tätä liiallista alijäämää uskottavalla tavalla ja aikataululla. Samaan aikaan Suomen tulisi vaikuttaa aktiivisesti EU:n finanssipoliittisten sääntöjen tulkintaan ja toimeenpanoon siten, että tämä poikkeuksellinen turvallisuustilanne, jossa olemme, puolustusmenojen kasvu, toisaalta ekokriisiin vastaaminen ja varautuminen, fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen, otetaan täysimääräisesti huomioon. Suomi saa tämän selonteon mukaan hyödyntää liiallisen alijäämän menettelyn aikana koko puolustuspoikkeuslausekkeen tarjoaman jouston, ja tämä mahdollisuus tulee hyödyntää täysimääräisesti. Lisäksi Suomen tulisi hakea komission mahdollistamaa tilapäistä ja rajattua lisäjoustoa energiaresilienssiä vahvistaviin toimiin. Suomen ei tule tyytyä passiivisesti sopeuttamaan talouspolitiikkansa sääntöjen ahtaimpaan mahdolliseen tulkintaan, vaan tulee hakea aktiivisesti kaikki sellaiset joustot, jotka tukevat kestävää kasvua ja vähentävät tulevia kustannuksia, tuottavat siis pitkässäkin juoksussa parempia tuloksia kuin esimerkiksi tämä hallituksen tähänastinen linja. Arvoisa puhemies! Liiallisen alijäämän menettely osoittaa, että hallituksen talouspolitiikka ei ole saavuttanut keskeisiä tavoitteitaan. Julkisen talouden vahvistaminen on välttämätöntä, mutta sitä ei pidä tehdä tavalla, joka heikentää meidän veropohjaa, kasvattaa eriarvoisuutta, leikkaa tulevan kasvun edellytyksiä tai siirtää kustannuksia seuraaville vuosille. Suomi tarvitsee talouspolitiikkaa, joka vahvistaa julkista taloutta oikeudenmukaisesti, lisää kestävää kasvua, turvaa hyvinvointivaltion perustan ja hyödyntää aktiivisesti EU-sääntöjen mahdollistaman liikkumatilan puolustuksen, energiaresilienssin ja vihreän siirtymän investointeihin. Näin ollen teen vihreiden vastalauseen mukaisen kannanottoehdotuksen siitä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin talouspoliittisen linjansa korjaamiseksi, luopuu tästä julkista taloutta merkittävästi heikentävästä yhteisöveron alentamisesta, edistää EU:n finanssipoliittisten sääntöjen puolustuspoikkeaman jatkoa myös vuoden 2028 jälkeen ja myöskin hakee EU-komissiolta kansallista lisäjoustoa energiaresilienssiä vahvistaviin toimiin.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa vastuullisesta otteesta ja hallituksen esityksen muokkaamisesta merkittävästi parempaan suuntaan. Vastuullinen alkoholipolitiikka on tasapainoilua alkoholin haittojen ja yksilönvapauksien välillä. Mehän rajoitamme yksilönvapautta tässä yhteiskunnassa monin eri tavoin: Autoissa täytyy käyttää turvavyötä ja noudattaa nopeusrajoituksia. Lapsia ei saa tukistaa eikä ketään lyödä. Verojakin on maksettava. Me tingitään täydellisestä vapaudesta ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisen hyvän tähden. Hallituksen nyt esittämät muutokset alkoholilakiin asettuvat osaksi tällä kaudella toteutetun alkoholipolitiikan kokonaisuutta, joka on ollut hyvin ongelmallinen. Siksi on hyvä, että valiokunnan enemmistö päätti nyt korjata esitystä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta merkittävästi vastuullisempaan suuntaan. Uskon, että kyse on myös suomalaisten enemmistön vahvasti tukemista korjauksista. Suomalaiset nimittäin eivät halua esimerkiksi romuttaa Alkon asemaa. Me saadaan Suomessa olla myös hyvin ylpeitä siitä, että meillä ikärajavalvonta toimii etenkin Alkossa erittäin hyvin mutta myös päivittäistavarakaupassa varsin hyvin. Pidetään tästä kiinni. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana ja verojaoston jäsenenä kiinnitän huomiota erityisesti verotuottojen kotiuttamiseen. Suomi menettää jo tällä hetkellä aivan merkittäviä summia verotuloja alkoholin matkustajatuonnin ja etämyynnin muodossa. Nyt etämyynnin osalta eduskunnan olisi mahdollista ottaa asianmukaisten verojen keräämiseen napakampi ote. Verojaoston asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille se, että alkoholin etämyynnin verokertymä toteutuu käytännössä vain hyvin pieneltä osin etämyyjien oma-aloitteisen ilmoittamisen ja maksamisen kautta, eli alkoholin etämyyntiin liittyy siis merkittävää verovajetta. Valtiovarainvaliokunnan kanta oli, että verovalvonnan tehostaminen edellyttäisi valvontaa tukevien elementtien lisäämistä alkoholilakiin. Onkin erittäin myönteistä, että valiokunnan enemmistö on tarttunut etämyyjien rekisteröitymisvelvollisuuteen ja tähän valiokunnankin ehdotukseen verovalvonnan tehostamisesta. Velvollisuus tarkistaa se verotunniste ennen luovutusta olisi pieni mutta tärkeä tapa varmistaa, että tuotteesta on suoritettu asianmukaiset verot. Tässä ei pitäisi olla kyse suhtautumisesta alkoholin vapauttamiseen vaan siitä, että kaikkien on syytä pelata samoilla säännöillä, ja siitä, että ei anneta satojen miljoonien verotulojen valua läpi sormien. Arvoisa puhemies! Itse ajattelen, että olennaisimpia näkökulmia alkoholipolitiikkaan yleisesti ja ehkä erityisesti juuri tässä ajassa on kansanterveys ja kansantalous. Ei ole minkäänlaista epäilystä siitä, että alkoholin saatavuuden vapauttaminen on lisännyt alkoholinkulutusta, alkoholin aiheuttamia haittoja ja yhteiskunnan maksettavaksi koituvia kustannuksia. Yhdenkään kansanedustajan, joka on aidosti huolissaan meidän valtiontaloudesta, ei tulisi edistää alkoholinkulutuksen ja alkoholin aiheuttamien haittojen kasvua. Meillä on jo nyt käsissämme ylikuormittunut sotesektori ja alati kasvavat sosiaali- ja terveysmenot, joiden hillitsemiseksi tulisi tehdä kaikki voitava. Yleinen harhakuvitelma on myös sellainen, että alkoholin aiheuttamat terveyshaitat koskettaisivat vain riippuvuussairauksista kärsiviä ihmisiä. Ne kuitenkin vaikuttavat paljon laajempaan joukkoon. Yli puoli miljoonaa ihmistä Suomessa käyttää jo nyt alkoholia siten, että heidän riskinsä altistua pitkäkestoisille alkoholin aiheuttamille terveyshaitoille on kohonnut. Alkoholi on merkittävä riskitekijä kroonisten sairauksien, työkyvyttömyyden ja ennenaikaisten kuolemien taustalla, itse asiassa yleisimpiä syitä ennenaikaisille kuolemille valtaosalla hyvinvointialueista. Työnantajille alkoholi aiheuttaa merkittävää haittaa ja kustannuksia tuottavuuden laskuna, sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja henkilöstöongelmina. Kymmeniätuhansia lapsia elää perheessä, jossa vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Me keskustelimme äsken kyselytunnilla myös lähisuhdeväkivallan jyrkästä kasvusta. Kyseessä on vastenmielinen ja hengenvaarallinen ilmiö, joka rikkoo kehoja ja mieliä, ja on hyvä huomata, että merkittävä osa väkivaltarikoksista tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihtymys ei koskaan selitä tai oikeuta väkivaltaa, eikä riippuvuussairaus tee kenestäkään väkivaltaista. On kuitenkin selvää, että tekijän runsas alkoholinkäyttö kasvattaa merkittävästi riskiä väkivaltaiseen käytökseen, väkivallan uusiutumiseen ja väkivallan vakavuuteen. Tämän hallituksen johdolla on jo nyt monin eri tavoin vapautettu alkoholin saatavuutta. Asiantuntijat, mukaan lukien poliisi, ovat varoittaneet näiden päätösten vaikutuksista. Erityisen ongelmallista on se, että alkoholipolitiikan muutosten kokonaisvaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu. Eli on aivan arpapeliä, mihin nämä kaikki tällä kaudella tehdyt eri muutokset lopulta johtavat. Siksi on minusta erittäin hyvä, että valiokunta on nyt esittänyt muutoksia tähän lakiin, jolla alkoholin kotiinkuljetus ja etämyynti saataisiin selkeän, yhdenmukaisen ja tarvittavan napakan sääntelyn piiriin.

Arvoisa puhemies! Täytyy kuitenkin todeta, että on aina arvovalinta, mihin rahaa käytetään: tuetaanko fossiilisista irtautumista vai kenties niiden piirissä pysymistä ja riippuvuuden jatkumista. Kuten edustaja Siponen totesi, nämä Metsähallituksen retkeilyalueisiin kohdistuneet leikkaukset ovat todella lyhytnäköisiä. Suomalaiset ovat niistä varsin pöyristyneitä, ja toivoisin todella, että hallitus esimerkiksi tämän Metsähallituksen tuloutuksen kasvattamisen sijaan käyttäisi ne rahat sinne Metsähallituksen retkeily- ja luontopalveluiden vahvistamiseen ja ylläpitämiseen.

Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuudesta huolehtiminen on tärkeä asia, mutta en voi kannattaa esityksiä, jotka entisestään lisäävät yhteiskuntamme fossiiliriippuvuutta. Jos olen ymmärtänyt oikein, tähän esitykseen liittyy myös lisätalousarvion täydennys, joka on suuruusluokaltaan samaa tasoa kuin niin ikään lisätalousarviossa oleva Metsähallituksen tuloutuksen kasvattaminen. Minusta ei ole missään määrin ongelmatonta, että luomme painetta Metsähallitukselle entisestään kasvattaa hakkuita, jotka ovat jo korkealla tasolla, ja kohdennamme tämän rahan nyt sitten tällaiseen fossiilitukeen. Täytyy myös todeta, että aikataulu tämän esityksen käsittelylle näyttää varsin kiireelliseltä. Toivoisin hallituksen kiinnittävän jatkossa huomiota siihen, että eduskunnalla on aidosti aikaa ja mahdollisuus käsitellä tänne tuotavat esitykset huolellisesti.

Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous on vaikeassa tilanteessa. Siitä meillä ei taida olla erimielisyyttä. Väestö ikääntyy, meillä on heikko työllisyyskehitys, kasvavat korkomenot, turvallisuusympäristön murros ja ilmasto‑ ja luontokriisien aiheuttamat riskit. Nämä edellyttäisivät uskottavaa, johdonmukaista ja oikeudenmukaista talouspolitiikkaa, ja siihen tämä hallituksen julkisen talouden suunnitelma ei kerta kaikkiaan vastaa. Hallitus on väittänyt kerta toisensa jälkeen suomalaisille, että kipeitä leikkauksia tarvitaan, koska vaihtoehtoja ei ole, mutta talouspolitiikassa on aina kyse arvovalinnoista, ja tämä hallitus on tehnyt huonoja valintoja. Hallituksen talouspolitiikka on lisännyt lapsiperheköyhyyttä, hidastanut talouden elpymistä ja laiminlyönyt ympäristökriisien hoitamisen. Myös hallituksen omien talouspoliittisten tavoitteiden valossa puhutaan vakavasta epäonnistumisesta. Nettosopeutus on kovista puheista huolimatta kutistunut alle kolmeen miljardiin, ja velkasuhde jatkaa kasvuaan. Hallitus ei siis saavuta edes niitä tavoitteita, joiden nimissä se on leikannut koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja palveluista. Julkisen talouden suunnitelma jatkaa tällä epäonnistuneen politiikan tiellä. Arvoisa puhemies! Hallituksen höveli veropolitiikka on keskeinen syy siihen, miksi julkisen talouden sopeutus ei muodosta uskottavaa kokonaisuutta. Samaan aikaan kun pienituloiset lapsiperheet, pitkäaikaissairaat ja opiskelijat kantavat leikkausten taakkaa, hallitus alentaa yhteisöveroa. Verotulojen menetys on varma ja välitön, kasvuvaikutukset asiantuntija-arvioiden mukaan epävarmoja ja toteutuvat parhaimmillaankin vasta pitkällä aikavälillä. Tästä on vastuullisuus kaukana. Vihreät katsovat, että julkista taloutta on vahvistettava hallituksen linjaa vastuullisemmin. Veropohjaa tulisi vahvistaa asettamalla ympäristön kuormittamiselle asianmukainen hinta, uudistamalla osinkoverotusta sekä kaventamalla ansio‑ ja pääomatulojen verotuksen perusteettomia eroja. Näillä toimilla on myös laajaa asiantuntijatukea. Hallituksen ympäristö‑ ja talouspolitiikka ovat räikeässä ristiriidassa. Hallitus ilmoittaa sitoutuvansa esimerkiksi ilmastolain tavoitteisiin ja vihreän siirtymän edistämiseen, mutta julkisen talouden suunnitelma ei sisällä uskottavaa rahoitusta eikä riittäviä toimia ilmasto‑ ja luontotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä voi tulla Suomelle erittäin kalliiksi. Korkea koulutustaso, toimivat sotepalvelut, vaikuttava ennaltaehkäisevä työ muun muassa järjestöissä, viranomaisten toimintakyky ja puhdas luonto eivät ole menokohteita vaan yhteiskunnan toimintakyvyn, osaamisen, työllisyyden, tuottavuuden, turvallisuuden ja pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyyden perusta. Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää myös laajaa hyväksyttävyyttä, eikä sitä synny politiikalla, jossa leikkausten taakka kohdistuu täysin epäoikeudenmukaisesti. Arvoisa puhemies! Lyhytnäköinen leikkauspolitiikka lykkää laskun tulevaisuuteen. Kun ennaltaehkäisevistä palveluista leikataan, ongelmat kasvavat ja siirtyvät kalliimpiin, korjaaviin palveluihin. Kun koulutuksesta tingitään, osaamisvaje syvenee. Kun lapsiperheköyhyys kasvaa, se nakertaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksia ja sitä kautta koko yhteiskunnan tulevaisuutta. On siis myös taloudellisesti kestämätöntä, että hallitus ei piittaa päätöstensä vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee talouspolitiikkaa, joka katsoo pidemmälle, panostuksiakin koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, työperäisen maahanmuuton helpottamista, vihreän siirtymän investointien kotiuttamista. Nämä eivät ole vastakohtia julkisen talouden vahvistamiselle, ne ovat sen edellytys. Hallituksen valitsema tie vie Suomea väärään suuntaan. Se siirtää ongelmia seuraaville vuosille ja jättää seuraavalle hallitukselle entistä vaikeamman tilanteen: heikentyneen osaamispohjan, kasvaneen köyhyyden ja syventyneen ilmasto‑ ja luontovelan. Vihreiden vastalause tarjoaa vaihtoehdon ja 25 kohdan listan, jolla Suomen kurssia käännetään, joten teen vihreiden vastalauseen numero 3 mukaisen kannanottoehdotuksen. Kaksi ajankohtaista huomiota vielä loppuun. Kokoomus on erityisesti kunnostautunut vaatimaan muilta puolueilta tietoa siitä, miten julkista taloutta tulevalla vaalikaudella vahvistettaisiin. Haluan kuitenkin muistuttaa, että nimenomaan kokoomukselta tällaisia listoja, vaihtoehtoja ja konkreettisia esityksiä ei ole kuulunut. Päinvastoin kokoomuksen mittari on tällä hetkellä rutkasti miinuksella, kun ehdotukset keskittyvät erityisesti verojen alentamiseen. Taidan olla edelleen yksi niistä harvoista poliitikoista, jotka ovat esittäneet oman yhdeksän miljardin sopeutuskokonaisuutensa, ja kysyn, kuinka kauan kokoomus aikoo jatkaa sammutetuin lyhdyin kulkemista ja näiden omien esitystensä piilottamista suomalaisilta. Puolustusmenoista edustaja Sarkkinen puhui, ja olen varsin samaa mieltä monista niistä huomioista, mitä edustaja Sarkkinen nosti esiin. Täytyy kuitenkin korjata, että toisin kuin edustaja Sarkkinen antoi ymmärtää, tämä viime viikolla julkaistu puolustusmenoraporttihan ei ollut esitys, sitoumus tai lupaus siitä, miten puolustusmenoja tulevina vuosina kasvatettaisiin, vaan ikään kuin tällainen Puolustusvoimien listaus heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Minusta on päivänselvää, että piikki ei ole auki Puolustusvoimille, eikä varmasti kukaan, joka Suomen talouden tilannetta seuraa, voi myöskään niin ajatella. Tämä raportti kyllä alleviivaa sitä, että Suomi tarvitsee erilaisia keinoja ja työkaluja siihen, miten tämä jo nyt päätetty ja yhdessä sovittu puolustusmenojen kasvattaminen, joka on mittaluokaltaan pienempi kuin tämä raportti, pystytään toteuttamaan. Suomen tuleekin edistää EU-tason ratkaisuja puolustusmenojen rahoittamiseksi ja sen talouspoliittisen liikkumavaramme turvaamiseksi. EU:n puolustuspoikkeama auttaa ottamaan huomioon tämän poikkeuksellisen turvallisuustilanteen, mutta sen ajallinen rajaus vuoteen 28 jättää avoimeksi kysymyksen siitä, miten tämän jälkeen kasvavat puolustusmenot sovitetaan yhteen julkisen talouden kanssa. Siksi Suomen tulisi aktiivisesti tavoitella puolustuspoikkeaman jatkoa vuoden 28 jälkeen, jotta puolustusmenot eivät johda kohtuuttomaan paineeseen leikata muista kokonaisturvallisuuden kannalta välttämättömistä menoista.

Arvoisa puhemies! Edustaja Valkonen totesi täällä vähän hätkähdyttävästi jotenkin niin, että arvot eivät pyöritä tätä maata, ja tämä on juuri yksi niistä asioista, joista varoitin, kun puhuin arvotyhjiöstä. Jopa kaltaiseni insinööri ymmärtää, että talouspolitiikka ei ole pelkkää matematiikkaa. Kyse on nimenomaan arvovalinnoista, ja huolimatta velkajarrusta, huolimatta EU:sta ne valinnat ovat lopulta omissa käsissämme. Jos poliitikko alkaa kuvitella talouspolitiikan olevan jotakin arvoista tai vaihtoehdoista vapaata vyöhykettä, niin mennään pahasti metsään. Enkä minä oikeasti usko, että te siellä hallituksessakaan niin kuvittelette. Ehkä se on jonkinlaista yritystä peitellä oman epäonnistuneen talouspolitiikan jälkiä tai luoda savuverhoa sille, että eipä niitä vaihtoehtoja tulevien vaalikausien talouspoliittisiksi linjoiksi ole kyllä hallituspuolueiltakaan kuulunut. Sen sijaan olette kyllä keskittyneet kertomaan, mikä kaikki teille ei käy. Tällainen poliittisen vastuun ja vaihtoehtojen häivyttäminen voi hetkellisesti palvella vaikkapa kokoomuksen tavoitteita supistaa valtion roolia, mutta vähänkin pitemmässä juoksussa tällainen puheenparsi ja ajattelutapa koituu vielä demokratian, järkevän keskustelun ja yhteisvastuullisuuden kohtaloksi.

Arvoisa puhemies! Siat ovat todella älykkäitä, uteliaita ja sosiaalisia olentoja. On tyrmistyttävää, että hallitus haluaa kumota porsaiden kastrointikiellon ja ottaa takapakkia eläinten hyvinvoinnissa. Porsaiden kirurginen kastrointi on äärimmäisen kivulias toimenpide, joka tehdään porsaiden ollessa hereillä Jokainen mies voi varmasti kuvitella, miltä se tuntuu. Pelkkä kipulääke ei riitä lievittämään toimenpiteen aiheuttamaa stressiä ja kipua, joka jatkuu pitkään myös toimenpiteen jälkeen. Eläimet eivät ole olemassa ihmisiä varten. Porsaat, joista tänään puhumme, ovat kukin erillisiä, tuntevia ja arvokkaita yksilöitä. On toki niin, että tästä olemme ihmiskuntana varsin vieraantuneita. Tuntuu ehkä liian vaikealta tulla tietoiseksi siitä, miten älykkäistä eläimistä todella puhumme ja toisaalta miten julmaa se heidän kokemansa kohtelu on. On kuitenkin itsensä huijaamista naamioida tämä päätös jonkinlaiseksi kliiniseksi elinkeinopoliittiseksi tai maatalouspoliittiseksi päätökseksi. Kyse on mitä suurimmassa määrin arvovalinnasta, joka kertoo meistä ihmisinä. Jos Suomen talous ja vienti lepää porsaiden julman kohtelun ja kärsimyksen sallimisen varassa, ei meillä kovin hyvin mene. Kilpailukyky, joka nojaa toisten lajien hyväksikäyttöön ja kärsimykseen, ei ole eettisesti kestävää. Toki porsaiden kastrointi on vain yksi esimerkki siitä julmasta kohtelusta, jota tuotantoeläimet joutuvat myös Suomessa kohtaamaan. Äitinä mietin usein emakkoja. Luonnossa sikaemo rakentaa poikasilleen lämpimän ja pehmoisen pesän. Sikalassa tällainen mahdollisuus ei ole olemassa, vaikka lajityypillinen tarve olisi vahva. Emakkoja pidetään tyypillisesti kääntymisen estävissä häkeissä, joissa he eivät voi huolehtia porsaistaan. Historia tulee ihmettelemään, miten julmasti kohtelimme vuosikausien ajan eläimiä, ja jonain päivänä tämä tulee vielä muuttumaan.