Immonen Tomi

Arvoisa herra puhemies! Ennen kuin menen itse tuohon asiaan, niin puhutaanpa hiukan ensin vaalipolitiikkaa, joka täällä jo aloiteltiin. Kun täällä jo hiukan muisteltiin menneitä ja kaiveltiin nykyistäkin hallituskautta, niin nostetaanpa muutama asia esiin tähän alkuun. Edellisellä vaalikaudella turpeen käyttöä lähdettiin voimakkaasti vähentämään osana ilmastopolitiikkaa. Kotimaakuntani Keski-Suomi oli kolmanneksi suurin turvetuotannon maakunta Suomessa silloin, kun keskustapuolue toimi Marinin hallituksessa ja käytti maaseudun hyväksi myös maa- ja metsätalousministeriön päätösvaltaa. Silloin viherpesulla pestiin keskustapuolueen kumpparit pois savesta ja paljastuivat puolueen vasemmistonpunaiset kumisaappaat, mikä näkyi käytännössä vuosien 20—21 aikana siten, että turvetuotanto ja turpeen käyttö energialähteenä vähenivät liki 30 prosenttia. [Tuomas Kettunen: Tässä on se yhteistyö!] Tämä vaikutus näkyi rajusti myös Keski-Suomen elinkeinoelämässä. Tuolloin vuonna 21 Keski-Suomessa oli yli 5 300 hehtaaria turvesoita, ja alan arvioitiin työllistäneen silloin maakunnassa suoraan yli 300 henkilöä. Välilliset vaikutukset ulottuivat myös koneurakoitsijoihin, kuljetusyrittäjiin sekä huolto- ja korjauspalveluihin. Kun tuotanto ajettiin alas, vaikutukset näkyivät koko alueen elinvoimassa. Ne työpaikat ovat nyt kadonneet, ja turvepellot ovat vihreässä, keskustapuolueen käärimässä paketissa. Nyt kun näitä syytöksiä on puolin sun toisin heitelty, niin olisikohan nyt vihdoinkin aika seuraavissa hallitusneuvotteluissa sen tyhjän paperin sijaan jättää yhteistyössä perussuomalaisten kanssa sellaista ohjelmaa, joka veisi tätä asiaa eteenpäin ja edistäisi myöskin maakuntien ja maaseutujen tulevaisuutta? Arvoisa puhemies! Mitä tarkoittaa suomalaisessa kodissa sana ”turvallisuuspolitiikka” ihan käytännössä? Vastaus on, että katso Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, joka on osoittanut, kuinka nopeasti energian saatavuudesta tulee kansallisen turvallisuuden kysymys. Olemme nähneet, miten energiaan kohdistuvat iskut jättävät kaupunkien kerrostalot, koulut ja sairaalat ilman lämpöä ja sähköä keskellä talvea. Tilalle on tarjolla kylmää aamupuuroa lapsille ja pikakahvia nuotiolla. Venäjän naapurina me emme voi Suomessa rakentaa energiapolitiikkaamme pelkästään normaalien olosuhteiden varaan. Meidän on varauduttava myös kriiseihin, toimitusketjujen häiriöihin, kyberhyökkäyksiin ja mahdollisiin hybridivaikuttamisen muotoihin. Siksi kotimainen turve tulee säilyttää kaikin keinoin energiatuotannon keinovalikoimassa huoltovarmuuden vuoksi. Turve on kotimainen polttoaine. Sen saatavuus ei riipu ulkomaisista toimittajista tai merikuljetuksista. Se on energiaa, joka on omissa käsissämme. Suomessa vahvuutemme on myös energian hajautettu rakenne. Maassamme toimii noin 1 200 kaukolämpölaitosta, ja tämä tarkoittaa, että energiantuotanto ei ole muutaman yksittäisen kohteen varassa. Hajautettu järjestelmä kestää häiriöitä huomattavasti paremmin kuin keskitetty malli. Juuri tällaiseen järjestelmään paikallisesti tuotettu turve soveltuisi erittäin hyvin. Turpeesta keskusteltaessa unohtuu usein yksi tärkeä asia: sitä ei voi käynnistää uudestaan nappia painamalla. Kun tuotantoalueet suljetaan, kalusto romutetaan tai myydään ja osaava työvoima siirtyy muille aloille, menetämme samalla huoltovarmuuden kannalta kriittisen osaamisen. Siksi nykyisten tuotanto- ja toimitusketjujen säilyttäminen on huoltovarmuuden näkökulmasta välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Turvekysymyksessä ei ole kyse vain energiasta. Kyse on myös työpaikoista, alueellisesta elinvoimasta, ruokaturvasta ja kansallisesta turvallisuudesta. Muuttunut turvallisuusympäristö on osoittanut, ettei kaikkea voi rakentaa tuonnin tai yhden energiamuodon varaan. Tarvitsemme hajautetun, hyökkäyksen ja sabotaasin kestävän, monipuolisen ja kotimaisiin voimavaroihin nojaavan energiajärjestelmän. Siksi on perusteltua tarkastella uudelleen turpeen asemaa suomalaisessa energiapolitiikassa. Suomen tulee huolehtia siitä, ettei huoltovarmuuden kannalta tärkeä tuotantoketju katoa kokonaan. Energiaomavaraisuus ja kriisinsietokyky ovat yhä tärkeämpi osa kansallista turvallisuutta. Siksi kannatan kansalaisaloitteessa olevien toimenpiteiden tarkkaa käsittelyä valiokunnissa.

Arvoisa rouva puhemies! Vierailin kaksi viikkoa sitten perussuomalaisten eduskuntaryhmän kanssa Imatran raja-asemalla. Siellä näimme omin silmin, kuinka Suomi on todellakin panostanut rajaturvallisuuteen. Rajamme valvonta on korkealaatuista ammattilaisten käsissä, ja tarvittaessa on tarjolla myös kansainvälistä yhteistyötä, jota voimme hyödyntää myös Suomen rajavalvonnassa, jos tilanne eskaloituisi kriiseihin asti. Yksinään nämä rajalla tehdyt investoinnit ja panostukset eivät kuitenkaan riitä, mikäli lainsäädäntö ei osaltaan tue ja mahdollista kaikkien rajavalvonnan keinojen hyödyntämistä. Tämä hallitus puuttuikin hybridivaikuttamiseen itärajallemme ja saattoi voimaan lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi eli niin sanotun rajalain. Vuonna 2024 tässä salissa 167 meistä äänesti lain puolesta. Lain voimassaoloa on nyt jatkettu jo kertaalleen, ja sen voimassaolo päättyy nyt joulukuussa. Nyt siis haetaan jatkoa vuoden 2028 loppuun eli tämän vaalikauden yli. Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin kiittää kaikkia niitä kansanedustajia, jotka ovat aiemmin äänestäneet tämän maamme turvallisuuden puolesta, tämän kriittisen lain puolesta. Laki on kahdessa äänestyksessä saanut taakseen tarvittavan enemmistön, ja kiitos siitä kuuluu osaltaan myös opposition isänmaalliselle siivelle. Mutta vielä viimeisessä äänestyksessä kolmisenkymmentä äänesti rajalakia vastaan eli suomalaisten turvallisuutta vastaan, vaikka lain perusteluissa tälläkin kertaa todetaan, että turvallisuusviranomaisten ja Rajavartiolaitoksen arvion mukaan Venäjän harjoittaman välineellistetyn maahantulon uhka itärajalla pysyy edelleenkin korkeana. Haemme nyt siis lain voimassaololle jatkoa vielä kuluvan vaalikauden yli. Suomen turvallisuutta koskevien päätösten ei kuitenkaan pitäisi olla riippuvaisia siitä, miten käy neljän vuoden välein eduskuntavaaleissa ja minkä värinen on maan hallitus puoluekartalla. Toivonkin, että täällä istuntosalissa kaikki todellakin ymmärtävät, millainen brutaali, ihmisoikeuksista piittaamaton sotarikollinen asuu itärajamme takana, millaisen sotilaallisen ja hybridiuhkan se muodostaa, ja siksi ymmärtävät myös rajalain merkityksen Suomen turvallisuudelle. Toivottavasti tässä salissa äänestetään Suomen puolesta. Ensi kevään eduskuntavaaleissa äänestäjäkin kertoo oman mielipiteensä, miten tärkeänä hän pitää kotinsa turvallisuutta. Venäjä ei pelaa samoilla säännöillä kuin me. Olisi lapsellista luopua omista oikeuksista puolustaa oman maan kansalaisia ja kotiemme turvallisuutta. Suomalaisten pitää itse säätää omat lakinsa ja pitää huolta omasta kansastaan loppuun asti. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Haluan ensin kiittää niitä kansanedustajia, jotka ovat aiemmin äänestäneet tämän maamme turvallisuuden kannalta kriittisen lain puolesta. Laki on kahdessa äänestyksessä saanut taakseen tarvittavan enemmistön, ja kiitos siitä kuuluu osaltaan myös opposition isänmaalliselle siivelle. Mutta vielä viimeisessäkin äänestyksessä kolmisenkymmentä äänesti rajalakia vastaan eli suomalaisten turvallisuutta vastaan, vaikka lain perusteluissa tälläkin kertaa todetaan: turvallisuusviranomaisten ja Rajavartiolaitoksen arvion mukaan Venäjän harjoittaman välineellistetyn maahantulon uhka itärajalla pysyy edelleen korkeana. Toivonkin, että täällä istuntosalissa kaikki todellakin ymmärtävät, millainen brutaali, ihmisoikeuksista piittaamaton sotarikollinen asuu itärajamme takana, millaisen uhkan — hybridiuhkan ja sotilaallisen — se muodostaa, ja siksi ymmärtävät myös rajalain merkityksen Suomen turvallisuudelle.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt keskustelussa olevassa selonteossa käsitellään Suomen osallistumista Ukrainaa tukevaan operaatio Legioon, johon Suomen esitetään osallistuvan enintään 40 sotilaalla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on rikkonut koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen ja palauttanut sodan Eurooppaan. Kyse ei ole vain Ukrainan kohtalosta vaan koko Euroopan turvallisuudesta. Sota Euroopassa koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Olemme siinä maksumiehiä. Energian ja ruuan hinnat nousevat, kaupankäynti vaikeutuu, ja talouskasvu hidastuu. Pakolaisuus Euroopan maissa sitoo kaikkien valtioiden resursseja, jotka ovat pois omien kansalaisten hyvinvoinnista. Epävarmuustekijät hidastavat investointeja. Samaan aikaan Ukraina käy taistelua koko Euroopan puolesta. Ukrainassa sotilaat kaatuvat tänään myös Suomen turvallisuuden puolesta. Ukraina ei ole uhka Euroopalle, vaan se on Venäjä. Tästä kaikki ovat jo yhtä mieltä. Ukraina on turvallisuuden tuottaja Euroopassa aivan samalla tavalla kuin Suomi on turvallisuuden tuottaja Natolle ja sen liittolaisille. Ukrainan kokemukset drooneista taistelukentällä ja niiden tehokkaasta torjumisesta ovat raskailla tappioilla hankittuja kokemuksia, joita Suomen Puolustusvoimissa pidämme korvaamattoman arvokkaina, kun kehitämme omaa droonien torjuntakykyämme. Tämänkin koulutusyhteistyön kautta opimme toisiltamme yhä parempia valmiuksia tulevaisuuden kriisien varalle ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Suomalaisten turvallisuuden takaaminen on päättäjien tärkein yksittäinen tehtävä. Tänäänkin meillä on nautittavana tämä ylellisyys keskustella ja väitellä tässäkin salissa poliittisista yksityiskohdista ja ideologioista. Itsenäisen maan uskottavan oman armeijan tuoma turvallisuudentunne kodeissa ja parlamenteissa ei ole kaikissa Euroopan maissakaan itsestäänselvyys. Meidän tulee tänään tehdä päätöksiä ja verkostoitua oikeiden valtioiden kanssa, jotta voimme valmistautua siihen turvallisuustilanteeseen, jossa olemme muutaman vuoden kuluttua. Silloin Ukrainan sota on toivottavasti päättynyt, mutta silloin myös Venäjän sodassa kovettama armeija etsii uutta kohdettaan. Juuri siihen tilanteeseen me Suomessa luomme suorituskykyjä. Toki tuemme Ukrainaa omassa puolustussodassaan, mutta samalla he ovat meille myös merkittävä kumppani, jonka kokemuksia voimme hyödyntää omaa puolustusta kehittäessämme. Luomme turvallisempaa huomista tämän päivän päätöksillä. Tämä osallistuminen operaatio Legioon ja yhä syvenevä yhteistyö Ukrainan kanssa on panostus turvallisempaan huomiseen — kiitos tästä. Arvoisa puhemies! Illan viimeisenä puhujana haluaisin päättää sanoihin ”constantem decorat honor”, joka on latinaa ja tarkoittaa ”kunnia on kestävän palkka”. Se tunnetaan Kadettikunta-järjestön virallisena tunnuslauseena, joka korostaa vastuullisuutta ja velvollisuudentunnetta. Kiitos tästä. Eiköhän lähdetä kotiin.

Arvoisa puhemies! Keskusteltavana on ydinenergialaki. Selkeä syy tämän vanhentuneen lainsäädännön muuttamiseksi on yksinkertaisesti se, että Suomen asema on muuttunut täysin siitä ajasta, kun ydinenergiaa koskevat aikaisemmat lait on laadittu. Maailmassa käydään enemmän sotia ja lähempänä kuin koskaan, ja ne vaikuttavat meidän kaikkien, myös suomalaisten turvallisuudentunteeseen. Otan tässä yhteydessä turvallisuusnäkökulman tähän lainsäädäntöön. Itäinen naapurimme on osoittautunut häikäilemättömäksi valtioksi, joka ei kunnioita mitään lakeja tai itsenäisten valtioiden olemassaoloa. Venäjälle mikään ei ole pyhää. Vain omien suurvaltatavoitteiden saavuttamisella on merkitystä täysin riippumatta omalle kansalle aiheutetuista tappioista, sotavammoista, puhumattakaan niistä kärsimyksistä, joita se aiheuttaa Ukrainassa lapsille, perheille ja koko yhteiskunnalle. Tämä on nyt se maailma, jossa elämme. Tämä on se todellisuus, johon lakeja olemme tänään säätämässä. Olemme uusimassa arvostamani presidentin Urho Kekkosen aikaista lainsäädäntöä, joka on vain auttamattomasti vanhentunutta eikä palvele tämän päivän Suomen ja suomalaisten turvallisuutta tai sovellu tähän täysin muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen, jossa Suomi ei ole enää puolueeton ja neutraali maa vaan sotilasliittouman, Naton, täysivaltainen jäsen. Arvoisa puhemies! Suomi liittyi Natoon siksi, koska Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tuolloin moni asia muuttui. Venäjällä naamiot on riisuttu, totesi presidenttimme, kun presidentti Putin osoitti todellisen minäkuvansa Venäjän hallitsijana. Samalla Suomessa vapauduttiin puhumaan asioista niin kuin ne oikeasti ovat. Puolustusvoimissa ei tarvinnut enää leikkiä poliittisen paineen alla, että joku muu valtio hyökkäisi Suomeen Ruotsin tai Norjan kautta. Meillä on ollut aina vain yksi mahdollinen vihollisvaltio, ja se on aina ollut Venäjä. Poliittisessa keskustelussa tuota faktaa on pitänyt yrittää peitellä vuosikymmenien ajan. Nyt ei enää tarvitse. Puolustusvoimat tuottaa joka vuosi sotilastiedustelun katsauksen, jonka karttapiirrokset Venäjän sotilastukikohdista ja niiden parantelusta ja rakentelusta Suomen rajoilla ovat selkeästi kaikkien nähtävillä. Jokainen Suomen kansalainen saa nyt itsekin muodostaa kuvan, millaisessa maailmassa me tulemme lähivuosina elämään ja minkä maan rajalle Venäjä tulee muodostamaan seuraavan uhkan, kun Ukrainan sota toivottavasti pian päättyy. Sodan päättyessä Ukrainan rajoilta lähtenee liki 700 000 sodan kovettamaa venäläistä ja rikollista sotilasta jonnekin. Siihen tilanteeseen Venäjä valmistautuu nyt rakentamalla uusia tukikohtia meidän itärajamme läheisyyteen, ja siihen turvallisuustilanteeseen meidän tulee valmistautua tällä lainsäädännöllä uusimalla nyt vanhentunutta ydinenergialakia. Arvoisa puhemies! Tämän lainsäädännön päivityksen myötä Suomesta ei tule ydinasevaltiota. Lähes vastaava lainsäädäntö on voimassa myös muissa Pohjoismaissa, eikä niitäkään, Ruotsia tai Tanskaa, kukaan pidä ydinasevaltiona. Suomi ei tämän lainsäädännön myötä sijoita rauhan aikana ydinaseita Suomen maaperälle. Tämän lain säätäminen ei provosoi. Harvoin vanhentuneiden lakien päivittäminen sellaista tekeekään. Lainvalmistelun yhteydessä useilta poliittisesti puolueettomilta asiantuntijoilta kysyttäessä he eivät pitäneet tämän lain säätämistä minkäänlaisena riskitekijänä tai turvallisuusuhkana. Puolustusvaliokunta totesikin lausunnossaan, ettei lakimuutos tarkoita ydinaseiden sijoittamista Suomeen rauhan aikana, eivätkä asiantuntijalausunnot pitäneet sitä uhkana. Meidän suomalaisten kansanedustajien tärkein tehtävä on laatia sellaista lainsäädäntöä, joka lisää suomalaisten turvallisuutta, ja meidän tulee tehdä se ajoissa ja ennakoiden. Tämän päivän lainsäädännöllä me luomme huomiseksi Suomelle parempaa tulevaisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta osoittaa, ettei Suomi ole arktinen, syrjäinen maa vaan jo erottamaton osa Eurooppaa niin hyvässä kuin pahassa. Suomen 1 340 kilometriä pitkä itäraja on samalla sekä EU:n että Naton ulkoraja, mikä tekee Suomesta houkuttelevan kohteen ulkoiselle vaikuttamiselle. Kuten puolustusvaliokunta totesi antamassaan lausunnossa, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajapintojen huomiointi on tärkeää, koska nykypäivän turvallisuusuhat eivät enää noudata perinteistä jakoa sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin. Ulkoiset vaikuttamisyritykset Suomen sisäiseen turvallisuuteen ovat entistä haastavampia teknologisen kehityksen ja muuttuneen maailmantilanteen vuoksi. Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta on pyritty horjuttamaan niin informaatiovaikuttamisella kuin moninaisella hybriditoiminnalla. Turvapaikanhakijoita on jo käytetty aseena turvallisuuden horjuttamiseksi itärajallamme, eli itäinen naapurimme käyttää kaikkia keinoja, joilla se testaa Suomen valmiutta ja reaktiokykyä päivittäin. Kun Venäjä käynnisti välineellistetyn maahantulon itärajalla, vastattiin näihin toimiin tehokkaasti sulkemalla raja. Vasemmisto juputti tässä salissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimista ja mainehaitasta, koska taas ne ihmisoikeudet. Vasemmistolle kaikki muu tuntui silloinkin olevan tärkeämpää kuin vaikka suomalaisten naisten turvallisuus. Tämän hallituksen aikana poliisia ei enää kielletä puhumasta oikeista asioista oikeilla termeillä, joten nyt Suomessakin on tunnistettu noin kymmenkunta katujengiä. Näihin rikollisryhmiin liittyvät henkilöt ovat pääasiassa täysi-ikäisiä ja Suomessa tai ulkomailla syntyneitä maahanmuuttajataustaisia miehiä. Realismin tunnistaminen ja tunnustaminen ei ole enää rasismia. Myös näihin selonteossa tunnistettuihin riskitekijöihin olisi toiminut parhaana ennalta ehkäisevänä tekijänä tiukka maahanmuuttopolitiikka, jota perussuomalaiset ovat vuosikausia pitäneet esillä, opposition lähinnä halutessa lakaista maahanmuuton ongelmat nytkin maton alle. Nyt nämä riskit ovat jo pesiytyneet Suomeen ja niitä pyritään kitkemään, vaikka näin jälkikäteen se on huomattavasti vaikeampaa. Hallitus on tehnyt huomattavan määrän maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä tiukennuksia rikoslakiin. Muun muassa kovennetaan katujengeissä tehdyistä, alle rikosvastuuikäisiä lapsia tekijänä käyttävistä sekä nöyryytysväkivaltaa sisältävistä rikoksista annettavia rangaistuksia. Nämä toimenpiteet ovat omiaan hillitsemään sitä kehitystä, joka johtaa kohti Ruotsin palavia asuinlähiöitä. Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta antaa kattavan kuvan uhkakuvista, jotka kohtaavat kansakuntaamme. Selonteko myös osoittaa ne lukuisat toimet, mihin tämä hallitus on ryhtynyt torjuakseen mainittuja uhkia. On vaikea kuvitella, millä muulla hallituskokoonpanolla olisi tartuttu näin kovalla kädellä tavallisen suomalaisen turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin. Opposition suosimat pehmeät keinot maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa olisivat todennäköisesti lässäyttäneet tämänkin selonteon toimenpiteineen. Nyt ei niin käynyt. Hallituksen pitkä lista Suomen turvallisuustoimenpiteistä ei ollut tyhjä paperi eikä sinisilmäinen ihmisoikeuksien julistus. Kun on oikea käsitys turvallisuustilanteesta ja oikea hallituskokoonpano, syntyy myös suomalaisten kotien turvaksi aitoja toimenpiteitä ja aitoja tekoja. Arvoisa puhemies! Ovatko nämä maahanmuuton ongelmat vain helsinkiläisten turvallisuusuhka? Vastaus on ainakin se, että kustannukset maksaa myös siellä maaseudulla asuva veronmaksaja. Eli ainakin maksajan roolin jokainen suomalainen löytää näistä turvallisuusriskeistä ja ‑uhkista, joita me tällä hetkellä kohtaamme pääkaupunkiseudulla ja täällä etelässä.

Arvoisa puhemies! Suomen reserviläisten osallistuminen tuolla Puolassa toteutettavaan operaatio Legioon luo meille tärkeitä valmiuksia näihin kansainvälisiin tehtäviin, varsinkin reserviläisille, ja nämä kansainväliset tehtävät tulevat vain kasvamaan jatkuvasti. Palkattu henkilöstö yksinkertaisesti ei riitä. Tämä on sitä vastavuoroista tietojenvaihtoa, jota monet muutkin Nato-maat tekevät tällä hetkellä, ja esimerkiksi Baltiassa ihan kuukausittain säännöllisellä perusteella. Iranin sodan myötä myös monet muutkin, eli Persianlahden maat, ovat tehneet yhteistyötä ja pyytäneet asiantuntijoita Ukrainasta asti. Ukrainalla on kokenein ja tehokkain armeija tällä hetkellä Euroopassa. Tänäänkin he saavat sellaisia kokemuksia, joita Suomessa me tarvitsemme huomenna. Näistä kokemuksistaan maksaa Ukraina kallista hintaa sekä siviileinä että sotilasuhreina. Itse asiassa me olisimme tarvinneet kokemuksia myös jo viime perjantaina, kun me opettelemme paremmin varoittamaan kansalaisiamme ja viranomaiset kehittävät omaa yhteistyötään. Siksi tämä yhteistyö Ukrainan kanssa on erittäin tervetullutta meille kaikille. Kysyisin ministeriltä: millä tavalla tämän yhteistyön lisäksi Ukrainan kanssa voitaisiin kehittää yhteistyötä [Puhemies koputtaa] myöskin naisten maanpuolustuksen osalta, koska siellä naisia ei viedä telttoihin ja metsiin, vaan he tulevat toimeen sota-ajan olosuhteissa asutuskeskuksissa?

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta. Tähän alkuun nostan esille keskustapuolueen aikaisempia kommentteja, mitä täällä salissa kuultiin ja joissa ihmeteltiin sitä, miksi perussuomalaiset nostavat esille suden tässä yhteydessä. Se on osana tätä lainsäädäntöä. Ehkä se tulee keskustapuolueelle hiukan yllätyksenä, että viime hallituskaudella vihervasemmiston puristuksessa ei silloin juuri suurpetopolitiikan suuntaa voinut muuttaa, mutta nyt se on vihdoin tehty, ja sitä on korjattu. Maaseudun elinvoimaisuutta ja turvallisuutta on lisätty tällä lainsäädännöllä: metsissä ja maatalojen pihoissa on turvallisempaa liikkua. Arvoisa puhemies! Susikysymys puhutti täällä salissa jo marraskuussa. Salin vasemmalta laidalta kuultiin silloin kommentteja, ja nostan täällä muutaman lainauksen esille: Ensimmäinen lainaus: ”Ihmisten huolet on otettava vakavasti, mutta tärkeintä on löytää kestävät ratkaisut ihmisen ja suden rinnakkaiseloon.” Toinen lainaus: ”Susipelkoa liioitellaan tarkoituksellisesti metsästäjien intressejä edistäen.” Kolmas lainaus: ”Me tiedetään, että susien yleinen metsästys on tehoton keino susivahinkojen ehkäisyyn.” Neljäs lainaus: ”Susi oli täällä ennen meitä ja on elimellinen osa luontoa, toisin kuin ihminen.” Onneksi näitä lausuntoja ei paineta mihinkään oppikirjoihin. Nyt olemme lukitsemassa tämän järkevällä tavalla susikysymyksen osalta. Hallituksen esityksen mukaan susi poistetaan lajisuojelua koskevan sääntelyn soveltamisalasta, ja sen suojelua koskevat säännökset sisältyisivät jatkossa ainoastaan metsästyslainsäädäntöön. Näin ollen susi ei enää kuulu samalla tavalla luonnonsuojelulain tiukan suojelun piiriin, kuten aiemmin on kuulunut, ja hyvä niin. Tämän esityksen myötä kansallinen liikkumavara kasvaa petopolitiikassa. Suomi voi helpommin säätää susikantaa koskevasta käytännöstä ja hallinnasta, joka heijastuu niin kannanhoidolliseen metsästykseen kuin poikkeuslupiinkin. Salin vasemmalta laidalta oli silloinkin keskustelussa aika paljon huolta enemmänkin siitä, että susilla säilyy oikeuksia, ja ennemmin hyväksyttiin sumeilematta se, että revitään rikki metsästyskoiria ja raadellaan lampaita. Tämänkään hallituksen esityksen myötä susi ei kuitenkaan katoa Suomen metsistä. Susikysymys tulee olemaan jatkossa enemmän riista- ja kannanhoidollinen kysymys kuin luonnonsuojelullinen teema. Metsästys helpottuu, kun lupaprosessista saadaan joustavampaa ja oikeudellisesti kestävämpää, mutta se ei edelleenkään johda suden metsästämiseen sukupuuttoon, ei. Suden metsästys tulee jatkossakin vaatimaan perustellun syyn, ja suojelu perustuu jatkossakin EU:n luontodirektiiviin ja kansalliseen metsästyslakiin. Niitä aiemmin toivottuja kestäviä ratkaisuja ihmisen ja suden rinnakkaiseloon ei ole löydetty. Susi liikkuu entistä tiheämmille asutusalueille. Maaseudulla niin karja- kuin lemmikkieläimet ovat edelleen vaarassa, ja pienten lasten koulutiekään ei ole ollut täysin vaaraton vaan koulukyytejä järjestetään edelleen osaltaan myös susiuhan varalta. Metsästys on tehokas keino susivahinkojen ehkäisyyn. Suomessa on runsaasti metsästäjiä, alan ammattilaisia, ja antamalla heille nyt oikeat välineet toimia parhaan osaamisensa mukaan, voimme vaikuttaa niin turvallisuuden lisäämiseen kuin susivahinkojen ennaltaehkäisyyn. Tämä hallituksen esitys on askel kohti lainsäädäntöä, joka tulee lisäämään erityisesti maaseudun turvallisuutta ja noudattaa sitä maalaisjärkeä, joka välillä tuntuu puuttuvan täältä Kehä kolmosen sisäpuolelta, jossa luonto ei ole enää osa jokapäiväistä elämää muualla kuin Korkeasaaressa ja television luontodokumenteissa.

Arvoisa puhemies! Susikysymys puhutti täällä salissa jo viime marraskuussa, ja nyt olemme jälleen susikysymyksen parissa täällä samassa salissa. Hallituksen esityksen mukaan susi poistettaisiin lajisuojelua koskevan sääntelyn soveltamisalasta ja sen suojelua koskevat säännökset sisältyisivät jatkossa ainoastaan metsästyslainsäädäntöön. Näin ollen susi ei enää kuuluisi samalla tavalla luonnonsuojelulain tiukan suojelun piiriin kuin aiemmin on ollut — ja hyvä niin. Metsästys on tehokas keino susivahinkojen ehkäisyyn. Suomessa on runsaasti metsästäjiä, alan ammattilaisia, ja antamalla heille välineet toimia parhaan osaamisensa mukaan voimme vaikuttaa niin turvallisuuden lisäämiseen kuin susivahinkojen ennaltaehkäisyyn. Tämä hallituksen esitys on askel kohti lainsäädäntöä, joka tulee lisäämään erityisesti maaseudun turvallisuutta, ja noudattaa sitä maalaisjärkeä, joka välillä tuntuu puuttuvan täältä Kehä kolmosen sisäpuolelta, jossa luonto ei ole enää osa jokapäiväistä elämää muualla kuin Korkeasaaressa ja television luontodokumenteissa. Kiitos tästä lainsäädännöstä.

Arvoisa rouva puhemies! Aluksi haluan kiittää ulkoministeriä hyvin laaditusta ajankohtaisselonteosta, joka kuvaa kokonaisuutena osuvasti turvallisuustilannettamme. Kuten on huomattu, turvallisuus ei ole pysyvä vakio, vaan jo parissa kuukaudessa voi tapahtua merkittäviä muutoksia, joiden tapahtumaketjuja parhaatkaan asiantuntijat tai selonteot eivät kykene ennustamaan. Tämä selonteko kuvaa osuvasti nyt Suomen roolia turvallisuuden tuottajana Natossa sekä Suomen erityislaatuista asemaa liittouman itäisenä ja pohjoisena rajavaltiona. Suomella on jo pitkä matka takanaan osana Euroopan unionia ja sen tuomaa turvallisuusverkostoa. Suomi on ottanut nopeasti paikkansa myös osana Nato-perhettä. Tässä selonteossa huomioidaan myös Suomelle luonnollisen yhteistyön muoto eli pohjoismainen yhteistyö. Myös toinen Suomelle oleellinen ja jatkuvasti merkitystään kasvattava teema, arktinen turvallisuus, huomioidaan selonteossa, mutta vain yhden kappaleen verran. Selonteossa painottuvat luonnollisesti maailmanpoliittisesti pinnalla olevat tapahtumat, kuten Ukrainan sota ja Lähi-idän tilanne. Kuitenkin ottaen huomioon Suomen erityislaatuinen asema Naton liittouman ja Euroopan unionin itäisenä rajamaana täällä pohjoisessa myös arktisen turvallisuuden tulisi yhtä lailla näkyä selonteossa sitä vastaavalla painoarvolla. Otan siihen liittyen esiin muutamia näkökulmia: Me suomalaiset käytämme mielellämme Suomesta ilmaisua ”kokoaan suurempi”. Arktisen alueen turvallisuudesta puhuttaessa tämä sanonta varmaan pitää paikkansa. Suomen osaaminen arktisella alueella saakin kansainvälistä tunnustusta. Tässä ajankohtaisselonteossa viitataan arktisen alueen osalta viime marraskuussa laadittuun asiakirjaan ”Suomen arktinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka: Ulkoministerin linjaus”. Siinä todetaan osuvasti: ”Uudessa kansainvälisessä kilpailutilanteessa joudumme vastaamaan sekä taloudellisten että sotilaallisten jännitteiden kasvuun. Emme voi enää ajatella, että arktinen alue olisi erikoisasemassa, kansainvälisten turvallisuuspoliittisten jännitteiden ulkopuolella.” Tähän toteamukseen on helppo yhtyä. Edellä lukemani lauseet kirjoitettiin marraskuussa, ja jo pari kuukautta myöhemmin otsikoihin nousee Grönlanti. Presidentti Trumpin puheet liittyen Grönlantiin olivatkin selkeä esimerkki siitä, että jännitteet ja suurvaltojen intressit alueella ovat vahvasti kasvamassa. Kilpajuoksu arktiselle alueelle tuo mukanaan uusia toimijoita ja uudenlaisia haasteita mutta avaa myös uusia mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle arktiselle osaajalle. EU-komissio ilmoitti aloittavansa myös arktisen alueen politiikkansa tarkastelun. Mielestäni Suomessa tulisi toimia nyt samoin. Valtioneuvoston tulisi laatia kaikkia ministeriöitä koskeva ja yhteistyössä laadittu strategia, joka esittelee myös konkreettisia keinoja, joilla Suomen etuja maailmalla voidaan edistää arktiseen alueeseen liittyen. Tässä selonteossa mainitaan, että arktinen alue ja siihen liittyvä osaaminen ovat Suomelle mahdollisuuksia. Näitä ylimalkaisesti kuvattuja mahdollisuuksia toivoisin näkeväni konkreettisina esimerkkeinä. Milloin olisi ajankohtaista, että ulkoministeriö kokoaisi yhteen ainakin puolustusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön ja ne laatisivat yhdessä Suomelle ministeriöiden rajat ylittävän strategian, joka purkaa konkreettisiksi tavoitteiksi ja hankkeiksi sen korkealle arvostetun niin sanotun suomalaisen arktisen osaamisen? Olisiko nyt aika purkaa nuo ylevät ilmaisut arktisesta osaamisestamme kiloiksi ja kappaleiksi ja kuvata Suomen osaaminen tuotteina, joita Suomi haluaa edistää kaikilla kansainvälisillä foorumeilla teollisuuden hankkeissa, yrityksissä ja myös poliittisissa organisaatioissa? Siksi tälle työlle olisi tilausta, että me kaikki vaikuttaisimme samojen tavoitteiden edistämiseksi omissa työtehtävissämme. Arvoisa puhemies! Ajankohtaisselonteko on aina aikansa tuote. Se elää vain lyhyen hetken. Nykyiset nopeat muutokset ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä ovat osoittaneet sen, että vain jatkuva arvaamattomuus ja suurvaltojen välinen kilpailu ovat keskeisiä ja pysyviä ominaisuuksia nykyisessä turvallisuusympäristössä. Pienet maat uhkaavat jäädä jalkoihin. Siksi Suomen tulee tämän myllerryksen keskellä olla sisäisesti entistäkin yhtenäisempi ja keskittynyt omiin vahvuuksiinsa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä ajankohtaisselonteossa viitataan arktisen alueen osalta viime marraskuussa laadittuun asiakirjaan ”Suomen arktinen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikka: Ulkoministerin linjaus”. Siinä todetaan osuvasti: ”Uudessa kansainvälisessä kilpailutilanteessa joudumme vastaamaan sekä taloudellisten että sotilaallisten jännitteiden kasvuun. Emme voi enää ajatella, että arktinen alue olisi erikoisasemassa, kansainvälisten turvallisuuspoliittisten jännitteiden ulkopuolella.” Tähän toteamukseen on todellakin helppo yhtyä. Edellä lukemani lauseet kirjoitettiin marraskuussa, ja jo pari kuukautta myöhemmin nousi esille Grönlanti. Presidentti Trumpin puheet liittyen Grönlantiin olivatkin selkeä esimerkki siitä, että jännitteet ja suurvaltojen intressit alueella ovat vahvasti kasvamassa. Kilpajuoksu arktiselle luo mukanaan uusia toimijoita ja uudenlaisia haasteita mutta avaa myös mahdollisuuksia Suomelle. EU-komissio ilmoitti aloittavansa arktisen alueen politiikkansa tarkastelun. Mielestäni Suomessa tulisi toimia nyt samoin. Valtioneuvoston tulisi laatia kaikkia ministeriöitä koskeva ja yhteistyössä laadittu strategia, jolla se esittelee myös konkreettisia keinoja, joilla Suomen etuja maailmalla edistetään liittyen tähän arktiseen osaamiseen, jota meillä on.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus on saanut säädettyä 16 lakia, joilla tiukennetaan maahanmuuttoa suomalaisten suojelemiseksi. 16 kertaa lakeja on kiristetty, jotta torjutaan haitallista maahanmuuttoa. Tämäkin lakiesitys on yksi niistä tärkeistä ja ajankohtaisista askelista kohti selkeämpää, tehokkaampaa ja turvallisempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Erityisen kannatettavaa on se, että maasta poistamista koskevia prosesseja nyt sujuvoitetaan. Edellisen hallituksen perintönä ollaan tilanteessa, että pitkät valitusprosessit ovat viivästyttäneet aivan turhaan päätösten täytäntöönpanoa kohtuuttomasti. Esityksessä löydetään tasapaino: päätöksiä voidaan panna toimeen nopeammin mutta samalla tuomioistuimilla säilyy mahdollisuus keskeyttää täytäntöönpano tarvittaessa. Tämä turvaa oikeusturvan ja lisää järjestelmän uskottavuutta. On myös tärkeää, että esitys huomioi tuon kansallisen turvallisuuden. Mahdollisuus määrätä ennakollinen maahantulokielto vakavan uhan tilanteessa on perusteltu ja ennalta ehkäisevä keino. Lisäksi tämä ennakollinen päätöksenteko on erittäin hyvä uudistus myös siksi, että silloin tieto leviää tästä päätöksestä myös muualle Schengen-rajoille eikä keinottelu Euroopan eri maiden rajoilla enää onnistu. — Kiitoksia, ministeri Rantanen, jälleen kerran.

Arvoisa puhemies! Turpeen merkitystä Suomen ja koko Euroopan ruuantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle ei voi eikä saa aliarvioida. Turve on kotimainen, säästä riippumaton ja saatavuudeltaan varma resurssi, juuri sellaista huoltovarmuutta, jota nykyisessä maailmantilassa tarvitaan. Ukrainan sodan myötä olemme nähneet, kuinka vaarallista on rakentaa kriittisiä toimintoja tuontienergian varaan. Kun rajat sulkeutuvat ja markkinat horjuvat, vain kotimainen tuotanto pitää yhteiskunnan pyörimässä. Lisäksi turvetuotanto tarkoittaa hajautettua energiantuotantoa. Sodan kaltaisissa kriiseissä on yhteiskunnan elinehto, että energiaa voidaan tuottaa muuallakin kuin haavoittuvassa ja näkyvässä infrassa. Turvetuotanto työllistää, ylläpitää palveluja, luo uusia työpaikkoja maaseudulle ja mahdollistaa, että koko Suomi pidetään asuttuna. Turvallisuuskysymys sekin. Suomen ja koko eduskunnan tulisi tehdä kaikkensa, että turve palautuisi osaksi keinovalikoimaamme, ja turve tulisi nähdä ennemminkin kansallisena turvallisuuskysymyksenä, ei ilmastokriisinä, 0,9 promillen [Puhemies koputtaa] vahvuisena asiana.

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin tässä rauhoitella kollegoita hiukan siitä, että kenenkään takapihalle ei dynamiittitehdasta rakenneta. 30 vuoden sotilasuran jälkeen toimin viimeiset nelisen vuotta kolmannen logistiikkarykmentin hallintopäällikkönä ja kiersin aika paljon Puolustusvoimien räjähdevarastoja ja myöskin niitä tuotantolaitoksia. Puolustusvoimat jo sinällään — puhumattakaan siviiliyhteiskunnasta — hyvin tarkkaan säätelee, määrittää, ja sillä on vahvat turvallisuusmääräykset suojaetäisyyksineen rakentamispaikkojen osalta, erittäin tarkat kriteerit siitä. Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan, että hänen takapihalleen tällaista tehtäisiin, vaan meidän viranomaiset pitävät kyllä huolen siitä, että vaikka niin sanottu ohituskaista puolustusministeriön kautta tässä avautuu, niin varmuudella ne turvallisuustekijät huomioidaan sekä Puolustusvoimissa, siviiliyrityksissä että myöskin muualla. Tämän osalta ei tarvitse murehtia, turvallisuusnäkökohtien kannalta ei ainakaan lainkaan, ne tulevat varmuudella hoidettua. Siitähän tässä ei ole muutenkaan kyse. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssämme oleva hallituksen esitys selkeyttää ja nopeuttaa maanpuolustukselle tärkeiden räjähteiden tuotantolaitosten perustamista ja tuotannon käynnistämistä. Ajoitus on onnistunut juuri nyt, kun puolustusteollisuuden markkinat käyvät kuumana ja räjähteisiin liittyvä kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Puolustusteollisuuden kasvu koko Euroopassa on erittäin vahva. Tällä lainsäädännöllä tuetaan myös sitä, että Suomi lisää ketteryyttään ja menestyy tuossa kansainvälisessä kilpajuoksussa. Vaikka tämä ehdotus ei varsinaisesti ole hallituksen kasvutoimi, jolla työllisyyttä kasvatetaan ja yritystoiminnan aloittamista tuetaan, niin myös näitä erittäin toivottuja myönteisiä vaikutuksia tällä esityksellä on. Byrokratian purkutalkoot on yksi hallituksen tavoitteista. Siihenkin tämä esitys tuo helpotusta. Esitys purkaa lupiin ja kaavoitukseen liittyvää kankeutta räjähdeteollisuuteen liittyvällä alalla. Kotimaakuntani Keski-Suomi on ollut yksi hyötyjä viime vuosina puolustusteollisuuden investoinneissa, ja samalla se on hyötynyt myös työllisyyden kasvusta. Maakunnassani on pitkät perinteet toimia puolustusteollisuuden tukialueena Suomessa, ja tätä kehitystä tämä esitys nyt tukee entisestään. Nammon Vihtavuoren tehtaat Laukaassa ovat yksi merkittävä esimerkki maanpuolustuksen kannalta merkittävästä omavaraisuudesta räjähteisiin liittyvässä tuotannossa. Tämä esitys vie meitä kohti vahvempaa ja turvallisempaa Suomea. Pyydänkin keskusteluissa sekä valiokuntakäsittelyssä huomioimaan tämän ehdotuksen merkityksen osana Suomen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja huoltovarmuutta. Ukrainan sodan päättyessä itärajamme tuntumaan palaa kymmeniätuhansia sodan karaisemia sotilaita. Näille venäläisille sotilaille rakennetaan juuri tällä hetkellä uusia varuskuntia. Suomen puolustuskyky itärajalla ei koostu ainoastaan Puolustusvoimien suorituskyvystä ja liittolaissuhteista, rynnäkkökivääreistä ja Nato-sotilaista. Se koostuu myös toimivasta kotimaisesta teollisuudesta, joka pystyy tukemaan kansallista puolustusta kaikissa tilanteissa. Arvoisa puhemies! Keski-Suomi on Puolustusvoimien operatiivisessa suunnittelussa niin sanottua tukialuetta, aluetta, jonne on sijoitettu tärkeää räjähde- ja ampumatarviketuotantoa tai niiden varastoja. Viime vuosien puolustusteollisuuden investoinnit esimerkiksi Laukaaseen ja Jyväskylään vahvistavat entisestään maakunnan merkitystä maanpuolustuksen merkittävänä tekijänä. Ilman räjähdysaineita ja ampumatarvikkeita ei ole uskottavaa armeijaa. Tämän lakiehdotuksen myötä räjähdeteollisuuden toimintamahdollisuuksia nopeutetaan ja helpotetaan. Samalla luodaan edellytyksiä myös uusille työpaikoille. Toki tyytyväisyyttä lisää myös se, että vihreiden politikoinnin seurauksena syntynyt, jopa vuosia kestävä ympäristöluvitusbyrokratia saa ohituskaistan, kun maanpuolustus eli suomalaisen kodin turvallisuus voidaan laittaa etusijalle. Hallitusten tehtävä on katsoa tulevaisuuteen. Tämä ehdotus on yksi hyvä esimerkki siitä, että me rakennamme nyt Suomen tulevan puolustusteollisuuden edellytyksiä siihen turvallisuustilanteeseen, kun Ukrainan sota on päättynyt ja Venäjä siirtää sodan kovettamia sotilaita Suomen rajoille. Jos tilanteeseen reagoitaisiin vasta silloin, joskus myöhemmin, olisimme auttamatta myöhässä. Tänään luodaan turvallisempaa huomista ja perustaa siihen turvallisuustilanteeseen, joka edessämme on lähivuosina. Kiitos tästä ehdotuksesta.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on jälleen yksi merkittävä parannus turvallisuuteemme ja viranomaisten tietojenvaihtoa koskevaan lainsäädäntöön. Esitys vaikuttaa myös suoraan siihen, miten Suomi kykenee torjumaan vankiloista käsin johdettua rikollisuutta ja vahvistamaan myöskin vankilaturvallisuuttamme. Hallituksen esitys ehdottaa laajoja muutoksia Rikosseuraamuslaitoksen, Ulosottolaitoksen, Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin ja tietojen luovuttamiseen juuri siksi, että viranomaiset pystyvät puuttumaan rikolliseen toimintaan jo sen alkulähteillä. Vankilaturvallisuudessa ei ole kyse vain sisäisestä järjestyksestä, vaan vankila on paikka, jossa rikollisjärjestöt pyrkivät värväämään uusia jäseniä, ylläpitämään omaa vaikutusvaltaansa ja jatkamaan rikollisen toiminnan suunnittelua sekä Suomessa että ulkomailla. Hallituksen esitys vastaa tähän ongelmaan antamalla Rikosseuraamuslaitokselle täsmällisemmät mahdollisuudet saada tietoa Maahanmuuttovirastolta ja sosiaalihuollolta, jotta vankien taustatiedot, riskit ja mahdolliset yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen voidaan tunnistaa jo ajoissa. Näin pystytään sekä torjumaan rikollisuutta että myös suunnittelemaan, miten esimerkiksi vankilaan ensikertalaisena joutuvia henkilöitä voitaisiin suojata rangaistuksensa aikana järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Vankilasta käsin johdettu rikollisuus ei ole vain televisiossa nähtävää fiktiota, vaan se on tosielämän uhka. Kun johtohahmot lähettävät käskyjä rikoskumppaneilleen, kun väkivaltaa, huumerikoksia tai kiristyksiä suunnitellaan sellien ovien takana, yhteiskunta tarvitsee tällöin todella vahvat työkalut. Hallituksen esitys luo juuri näitä työkaluja. Se vahvistaa viranomaisten mahdollisuuksia katkaista yhteyksiä rikollisiin verkostoihin ja estää vankiloiden muuttumista järjestäytyneen rikollisuuden komentokeskuksiksi. Arvoisa puhemies! Vankila ei saa olla rikollisjärjestöjen jatkokoulutuskeskus, eikä rikollinen toiminta siellä saa myrkyttää ympäröivää yhteiskuntaa. Tämä esitys on jälleen yksi perussuomalainen askel kohti turvallisempaa Suomea — Suomea, jossa rikollisuuden torjunta ei lakkaa vankilan porteille.

Arvoisa puhemies, arvoisat ministerit! Hallituksen esitys tulee eteemme aikana, jolloin rikollisuus ei enää tunne perinteisiä rajoja, ei ihmisoikeuksia eikä yksityisyydensuojaakaan. Rikollisuus ei tapahdu vain kaduilla ja kodeissa. Se siirtyy sinne, missä valvonta on haastavinta ja missä rikolliset sukeltavat anonymiteetin suojiin, eli internetin turvattomaan maailmaan, maailmaan, jossa jokaisella lapsella on yhä nuorempana kädessään matkapuhelin. Siksi hallituksen esityksen tavoite on selkeä: varmistaa, että poliisilla ja muilla viranomaisilla on nykyaikaiset, selkeät ja yhdenmukaiset valtuudet torjua verkossa tapahtuvaa nopeasti muuttuvaa ja kehittyvää rikollisuutta peitetoiminnan avulla. Esitys antaa poliisille keinot mennä sinne, missä rikolliset jo ovat — pimeään verkkoon, suljetuille kanaville, anonyymeille foorumeille — ja toteuttaa lainvalvontaa selkeämmin, lain turvaamin keinoin. Esitys antaa viranomaisille mahdollisuuden toimia peitetoiminnan avulla ennakoivasti, lisäten rikostorjunnan vaikuttavuutta. Ehdotetuilla muutoksilla täsmennetään jo käytössä olevia peitetoimintaa koskevia toimivaltuuksia ja yhdenmukaistetaan sääntelyä suhteessa Rajavartiolaitoksen ja Tullin toimivaltuuksia koskeviin säännöksiin. Ehdotuksilla on siis myönteisiä vaikutuksia viranomaisten väliseen yhteistoimintaan. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välisten toimivaltuuksien yhdenmukaistaminen selkeyttää sitä työnjakoa ja tehostaa yhteistyötä rikostorjunnan rajapinnoissa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten arvojen mukaista on varmistaa, että poliisi kykenee suojelemaan lapsia ja nuoria verkon saalistajilta, estämään huumeiden myyntiä keskustelukanavilla, ehkäisemään väkivaltaa ja terrorismia, jota suunnitellaan pimeillä foorumeilla, sekä torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta kaikkialla, missä se toimii. Poliisin valvontaedellytysten kasvamista ei kenenkään tarvitse säikähtää edes ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tavallinen, suomalaiset arvot ja käytöstavat omaava suomalainen kansalainen ei edes huomaa tällaisten toimivaltuuksien muutoksia, paitsi ehkä oman turvallisuutensa parantumisena. Kiitän hallitusta jälleen kerran näistä konkreettisista panostuksista sisäiseen turvallisuuteen.