Kaikkonen Antti

Arvoisa puhemies! Paljon noissa teidän puheissanne, arvoisat ministerit, oli, mutta ei sieltä kyllä tippaakaan nöyryyttä löytynyt, se täytyy sanoa. [Vasemmalta: Ei todellakaan!] Teidän käsityksenne mukaan olette tehneet kaiken ja kaiken oikein. Tämä on teidän käsityksenne. No, jos tämä nyt näin on, että olette tehneet kaiken ja kaiken oikein, niin olisiko teillä nyt kertoa joku itse itsellenne asettama taloustavoite, johon olette pääsemässä? Tai kun nyt olette tehneet kaiken ja kaiken oikein, niin onko työssäkäyviä suomalaisia nyt enemmän kuin hallituskauden aloittaessa, yhtä paljon kuin hallituskauden aloittaessa vai vähemmän kuin hallituksen aloittaessa? [Juho Eerola: Suomalaisia vai ulkomaalaisia?] Arvoisa puhemies! Kun nyt olette tehneet kaiken ja kaiken oikein, niin miten ihmeessä, miten ihmeessä, se voi olla mahdollista, että työttömyys on tässä maassa kohonnut koko Euroopan unionin korkeimmalle tasolle? Arvoisa puhemies! Kyllä Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus aloitti kolme vuotta sitten, asetitte joukon tavoitteita talous- ja työllisyyspolitiikkaan. Nyt kun kolme vuotta on kulunut, niin kysymys talous- ja työllisyyspolitiikasta valtiovarainministerille: onko olemassa joku tavoite, minkä itse asetitte itsellenne, johon olette päässyt, tai uskotte, että tulette pääsemään?

Arvoisa puhemies! Keskusta on tehnyt jo kaksi välikysymystä suurtyöttömyydestä. Miksi kaksi? Koska tilanne on mielestämme sietämättömän huono. Meillä on valitettavasti koko Euroopan unionin pahin työttömyystilanne, ja tämähän on aivan uskomattoman huono tilanne. Tähän ei pidä tyytyä, ja siksi haluamme kirittää hallitusta tekemään enemmän työttömyyden painamiseksi laskuun. Olette sanonut, että uusia työllisyystoimia on suunnitteilla. Millä mallilla tämä valmistelu on tällä hetkellä? Ja ennen muuta peräänkuulutamme nopeasti vaikuttavia toimia. [Juha Mäenpään välihuuto] Kaksi ehdotusta, mitkä olisivat helposti toteutettavissa nopeasti, perukaa kaksi huonoa päätöstä: 1) Palauttakaa verotuksen hyvin toiminut kotitalousvähennys ennalleen. 2) Palauttakaa työttömyysturvan suojaosa. Miten suhtaudutte, työministeri, näihin ehdotuksiin? Ja mitä vielä aiotte tehdä nuorisotyöttömyyden suhteen, joka on erityisen vakava työttömyyden muoto? Jotain olette tehneet, mutta valitettavasti ette alkuunkaan vielä riittävästi. Eli, puhemies, onko meillä nyt viimein lupa odottaa nopeasti vaikuttavia [Puhemies koputtaa] työllisyystoimia?

Arvoisa puhemies! Olen tänään ja eilenkin kuunnellut aika tarkasti pääministerin puheita. Puhuitte eilen, hyvä pääministeri, entisestä miehestä, joka jätti hommat kesken ja jätti eronpyynnön, ja ministereitänne tämä sitten kovasti nauratti. Mutta entäpä teidän oma työlistanne, miltä se näyttää? 100 000 uutta työpaikkaa jää saamatta — siirtyy seuraavalle hallitukselle. Velkaantumisen suunta jää kääntämättä — siirtyy seuraavalle hallitukselle. Soteuudistuksen merkittävämpi korjaaminen jää tekemättä — siirtyy seuraavalle hallitukselle. [Timo Heinonen: Se oli huonosti tehty!] Arvoisa pääministeri, näiden esimerkkien valossa: kukahan mahtaa olla se tämän päivän entinen mies, jolta jäävät hommat kesken, jäävät hommat tekemättä? Kukahan se mahtaisi olla?

Arvoisa puhemies! Opiskelija istuu keittiön pöydän ääressä myöhään illalla. Hän pohtii, mitä valmistumisen jälkeen tapahtuu. Löytyykö töitä? Vastaan: Kyllä. Töitä pitää löytyä. Kokenut työntekijä tutkii uutta tekoälysovellusta. Hän haluaa oppia mutta pelkää hieman, ettei pysy kehityksessä mukana. Onko hänelle enää käyttöä työelämässä? Vastaan: Kyllä. Osaajille pitää olla. Eläkeläinen lähtee kävelylle. Hänen mielessään pyörii huoli ikääntymisestä: saanko turvallista ja inhimillistä vanhuuden hoivaa? Vastaan: Kyllä. Jokaisen ikäihmisen tässä maassa pitää saada. Vastaan jokaiselle näistä kysyjistä: "kyllä", sillä Suomella ei voi olla näille ihmisille mitään muuta vastausta kuin "kyllä". Suomen nimittäin pitää olla maa, jonka parhaat päivät ovat vielä edessäpäin. Paremmalla politiikalla, uudella johtajuudella ja aidolla yhteistyöllä ne myös ovat. Suomi on kertomus siitä, miten pieni kansa on päättänyt pärjätä. Kun olemme kohdanneet vaikeuksia, olemme nousseet. Olemme uskoneet työhön. Olemme uskoneet toisiimme. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee nyt työtä, turvaa ja tulevaisuudenuskoa. Meidän pitää saada lisää työpaikkoja koko Suomeen — koko Suomeen. Suomessa on valitettavasti Euroopan pahin työttömyys. Työ ei ole vain toimeentuloa. Työ on myös merkitystä, osallisuutta, toivoakin. Kun työttömyys pitkittyy, monessa kodissa kasvaa riski syrjäytymiseen ja epätoivoon. Siksi suuntaa tulee muuttaa: talous pitää saada kasvuun ja luoda työtä koko maahan, Helsingistä Hyrynsalmelle. Hallituksella on vastuu, mutta toimet eivät ole olleet riittäviä. Vääriä valintojakin on valitettavasti tehty. Tarvitaan ripeää suunnanmuutosta, jotta saamme nostettua Suomen suosta. Talous pitää saada kestävälle pohjalle pitkäjänteisellä ja vastuullisella politiikalla, jossa yhdistyvät talouden kasvu ja työpaikat sekä ihmisten arjen turvasta huolehtiminen. Tarvitaan johdonmukaisia päätöksiä, jotka vievät Suomen takaisin vaurastumisen tielle. Arvoisa puhemies! Suomen hyvinvointia on liian pitkään ylläpidetty velkarahalla. Tämä tie alkaa olla kuljettu loppuun, eikä tilanne ole oikeudenmukainen myöskään tuleville sukupolville. Hallituksen keskeinen tavoite oli kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Tässäkin asiassa työ on pahasti kesken, ja kesken näyttää jäävän. Tälle työlle olisi nyt entistä enemmän selkänojaa, kun olemme päässeet sopuun velkajarrusta. Ryhdikästä olisi, että hallitus tarttuisi toimeen nyt kevään kehysriihessä eikä koko nähtävissä olevaa taakkaa siirrettäisi seuraavien hallitusten niskaan. Liikkeelle voisi lähteä perumalla velkaantumista lisäävän kaavamaisen yhteisöveron alennuksen, jota hallitus suunnittelee ensi vuodelle. Sen sijaan tarvitaan toimia, joilla edistetään kasvua, yrittämistä ja työllisyyttä, tässä ja nyt. Vaikka säästöjäkään emme voi välttää emmekä väistää, kestävin tie nousuun on kasvun tie. Turvallisuus, se on peruspilari. Ilman turvallisuutta ei synny investointeja eikä työpaikkoja, ei perheiden suunnitelmia, ei näkymää tulevaisuudesta. Siksi vahva puolustus ja kansainvälinen yhteistyö ovat edellytys kaikelle muulle. Työn ja turvan lisäksi tarvitsemme uskoa huomiseen. Epävarmuuden ja turvattomuuden tilalle pitää rakentaa vakaa ja parempi näkymä tulevasta. Meidän tehtävämme on näyttää suunta, jossa jokainen voi luottaa siihen, että Suomi selviytyy, Suomi menestyy. Arvoisa puhemies! Kun tuo nuori keittiön pöydän äärestä katsoo vuosien päästä taaksepäin, mitä hän näkee? Näkeekö hän maan, joka epäröi, jakaantui ja velkaantui lisää? Vai maan, joka uudistui rohkeasti ja piti huolta heikoimmistaan? Tulevaisuus, eihän se ole pelkkää sattumaa. Se on seurausta niistä päätöksistä, joita teemme. Me voimme päättää, että Suomi on maa, jonka parhaat päivät ovat vielä edessäpäin. Maa, jossa työnteko ja yrittäminen kantaa. Maa, jossa työn kehittyminen ja uudet keksinnöt ovat mahdollisuus. Maa, jolla on yhteinen näkymä tulevasta, yhteinen suunta. Suomi on tarina, jota me kirjoitamme yhdessä. Ja kun seuraavan kerran joku nuori istuu keittiön pöydän ääressä ja pohtii tulevaisuuttaan, hänen ei tarvitse kysyä, uskallanko luottaa tulevaisuuteen. Hän tietää sen: kyllä uskaltaa.

Arvoisa puhemies! Ehdin kyllä itse asiassa jo peruuttaa puheenvuoropyynnön, kun vähän turhauduin tässä. Mutta todetaan nyt sitten se, että tuossa itse asiassa edustaja Lohi käytti aika hyvin puheenvuoron siitä, että me emme ole esittäneet kaavamaista yhteisöveron laskua viidellä prosenttiyksiköllä, toisin kuin te, valtiovarainministeri Purra, väititte. Lohdullista oli, että pääministeri nyt tuntuu vähän perehtyneen meidän ehdotuksiin, mutta kuulostaa siltä, että te ette niinkään, eivätkä teille äskenkään näyttäneet meidän ehdotukset kelpaavat. Me ollaan siis ehdotettu rakenteellista uudistusta yritysverotukseen, yhteisöveroon, jossa yrityksiin sisälle jätetyt voitot ovat kevyemmin verotettuja kuin sieltä ulos otetut, ja se voidaan tehdä jopa kustannusneutraalisti, niin kuin edustaja Lohi sanoi. Tai sitten te väititte jotain siihen tapaan, että meillä ikään kuin ykköskeino olisi maahanmuuton lisääminen. En ole kuullut, että yksikään meidän edustaja tämän päivän keskustelussa olisi sitä esittänyt. Ei ollut ryhmäpuheenvuorossa, ei ollut Kettusen puheenvuorossa tätä, ja sitten te väitätte tämmöistä, että se on meillä nyt ykköskeino. [Sanna Antikainen: 2025 vaihtoehdossa se oli!] Ovathan nämä kummallisia väitteitä. Tässä tulee jopa mieleen se, että ette kai te vaan tahallanne ymmärrä väärin meidän ehdotuksia. Silloin ei ole ihme, jos suksi ei luista.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti olemme vajonneet työttömyystilastoissa koko Euroopan pohjalle. Voiko tämä olla tottakaan? Mutta tottahan se valitettavasti on. Ohitimme jopa Espanjan. Haluamme kovasti kirittää teitä tekemään enemmän. Sitä olemme halunneet viime kuukausina tehdä ja jatkamme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tekemällä välikysymyksiä!] Tarvitaan yritysverouudistus, joka kannustaa yrityksiä investoimaan, työllistämään ja tutkimus- ja kehitystoimintaan, jossa yrityksiin sisälle jätetyt voitot ovat kevyemmin verotettuja kuin sieltä ulos otetut. On parannettava yrittäjävähennystä. Kotitalousvähennys olisi syytä palauttaa ennalleen. [Ben Zyskowicz: Näinhän te teitte Marinin hallituksessa!] Sen leikkaaminen oli paha virhe hallitukselta. Koko maassa tarvitaan teiden ja rautateiden korjausohjelma. Homekoulujakin voitaisiin laittaa kuntoon. Sen sijaan, mitä ei pidä tehdä: Tätä yhteisöveron alennusta ei ole kannattavaa tehdä. Se on hyvin kallis ja tehoton toimenpide. Harkitkaa sitä vielä. [Jenna Simula: Te olette kallis!] Me tarvitaan nyt koteihin, työpaikoille ja yrityksiin luottamusta, kasvua, toivoa. Ryhtykää toimiin. Jos ette siihen pysty, niin hallitus joutaa mennä. [Ben Zyskowicz: Tämä välikysymys luo luottamusta ja toivoa, eikö niin?]