Kinnari Teemu

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Näistä kannattavuuksista on käyty tässä jo monta kertaa keskustelua, ja kun katsotaan kasvintuottajan, viljanviljelijän, näkökulmasta vähän pidemmällä aikavälillä, niin ulkomuistista kannattavuuskerroin on ollut yli yksi muistaakseni 2007 ja 2002, ja nämä molemmat tapahtumat ovat tulleet ulkoisten šokkien kautta, ei sillä, että poliitikot olisivat joitain onnistuneita toimia sillä hetkellä tehneet. [Eerikki Viljanen: 2022!] Se kuvaa vain sitä, että se ongelmavyyhti on ollut pitkä, ja tällä hetkellä niitä ratkotaan. Mutta se varsinainen puheenvuoroni liittyi tähän, että kun me käydään keskustelua nyt kasviproteiinista ja eläinproteiinista, niin mielestäni se ei ole joko-tai vaan sekä-että: me tarvitaan niitä molempia, ja ne täydentävät toisiaan. Se on suomalaisen maatalouden vahvuus jatkossakin. Niin kasviproteiineilla kuin eläinpohjaisilla tuotteilla nimenomaan pitää hakea sitä kasvua sieltä viennistä. Aina kun tuotetaan elintarvikepohjaisia kasviproteiineja, syntyy myös rehuja siinä joukossa, ja tällä pystytään vahvistamaan kotimaista valkuaisomavaraisuutta, joten tämä ei ole joko-tai vaan sekä-että.

Kiitos, arvoisa puhemies! Laaja keskustelu on käyty, ja minä uskon, että niitä tuottajia, ketkä meitä kuuntelevat, kiinnostaa erityisesti, mitä tämä tarkoittaa minulle. Tuottajat haluavat omalle työlleen parempaa kannattavuutta ja vähemmän byrokratiaa. No, tietysti tämän nykyisen hallituskauden aikana oleva maataloustukijärjestelmä on neuvoteltu jo aikaisemmin, ja se on se, mitä on. Me ollaan joka kerta laitettu tavoitteeksi, että vähemmän byrokratiaa, mutta siinä ei olla onnistuttu, ja toivon mukaan seuraavalla kaudella siinä onnistutaan, että byrokratiaa kevennetään. Mutta se kannattavuus: se tulee niistä kotimaassa jo tehdyistä toimista ja niitten jalkauttamisesta, mutta minä nostan ihan keskiöön kuitenkin sen elintarvikeviennin. Siinä meidän on onnistuttava, jos tällä tiellä jotenkin halutaan pärjätä. Elikkä niillä korkeamman lisäarvon tuotteilla, joita Suomesta on jo tullut ja tulee lisää, on aivan keskeinen merkitys sille, miten myös meidän alkutuotanto pärjää. Sitä ei voi tarpeeksi alleviivata. Tämä tulee olemaan ratkaiseva tekijä. Meillä on tällä hetkellä kauppatase neljä miljardia elintarvikkeiden osalta pakkasella, ja vientiä me tähän maahan tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Suomessa on voitava tuottaa ruokaa kannattavasti. Kyse ei ole vain maatalouspolitiikasta. Kyse on huoltovarmuudesta, alueiden elinvoimasta ja koko Suomen turvallisuudesta. Maatalouden tilanne on haastava. Monella tilalla takana on jo useampi heikko vuosi. Venäjän hyökkäyssota nosti energian ja lannoitteiden hinnat uudelle tasolle, sekä korot nousivat. Nyt Lähi-idän kriisi ja kuljetushäiriöt lisäävät jälleen kustannuspaineita. Tiedän tämän myös omasta arjestani viljelijänä. Kun lannoitteiden, energian, kuljetusten tai rahoituksen hinta nousee, lasku tulee tilalle nopeasti. Nousseita kustannuksia ei kuitenkaan voi siirtää tuotteen hintaan samalla tavalla, vaan tuottaja kantaa riskin. Tässä on suomalaisen maatalouden kannattavuusongelman ydin. Arvoisa puhemies! Keskustan välikysymys tunnistaa monta todellista ongelmaa. Se antaa kuitenkin hallituksen toimista täysin väärän kuvan. Kokoomusjohtoinen hallitus on vaikeassa taloustilanteessa tehnyt selvän ratkaisun: ruokaa tuottavasta maataloudesta ei ole leikattu, vaikka lähes kaikilta muilta hallinnonaloilta on jouduttu säästämään. Mitä on tehty? Hallitus on päättänyt korottaa maatalouden energiaveron palautusta kahdeksi vuodeksi. Suomen saama EU:n kriisituki käytetään ruuantuotannon hyväksi. Tukimaksatuksia aikaistetaan tilojen maksuvalmiuden helpottamiseksi ja tukia uudelleenkohdennetaan akuutin kustannuskriisin vuoksi. Lannoitteiden saatavuutta helpotetaan määräaikaisella kadmiumrajan muutoksella. Samalla viedään eteenpäin kotimaisen lannoitetuotannon ja ravinnekierron ratkaisuja. Maatalouden investointeihin ja omistajanvaihdoksiin on avattu Finnveran rahoitusta. Ruokaviennille on rakennettu uusi toimintamalli, ja tavoitteena on kaksinkertaistaa vienti vuoteen 2031 mennessä. Elintarvikemarkkinalakia on uudistettu tuottajan aseman vahvistamiseksi. Lisäksi tukipolitiikkaa on järkeistetty muun muassa luonnonhaittakorvausta korottamalla ja peltojen korvauskelpoisuutta laajentamalla. Hallitus on vahvistanut maanomistajan asemaa lunastuslain uudistuksella, metsävähennystä on korotettu ja suurpetopolitiikan konkelot on ratkaistu. Valkoposkihanhen ja merimetson aiheuttamiin vahinkoihin on saatu toimiva ratkaisu. Nämä ovat muutamia esimerkkejä, joten väite hallituksen toimettomuudesta ei pidä paikkaansa. Samalla iso osa näistä on asioita, joita monta hallitusta on yrittänyt ratkaista. Nyt ne on tehty. Ja kyllä, afrikkalainen sikarutto vaatii tehokasta torjuntaa. Tauti muistuttaa, että ruuan, viennin ja alueellisen elinkeinoelämän huoltovarmuus muodostavat yhden kokonaisuuden. Arvoisa puhemies! Keskustalla oli viime kaudella maa- ja metsätalousministerin vastuu. Ruokaketjun epätasapaino tunnettiin ja kannattavuudesta laadittiin parlamentaarinen raportti. Finnveran avaamista maataloudelle selvitettiin. Kaupan vahva asema kirjattiin hallitusohjelmaan. Silti moni ratkaisu jäi selvitykseksi tai kesken. Tämä hallitus on nämä ratkaissut. Maataloustuilla on Suomen olosuhteissa välttämätön tehtävä. Niillä ei kuitenkaan voida loputtomasti korvata sitä, ettei ruokamarkkina toimi. Velkaantunut valtio ei voi vastata jokaiseen kustannusnousuun uudella tukipaketilla. Pysyvä ratkaisu syntyy siitä, että tuottaja saa markkinoilta nykyistä oikeudenmukaisemman osuuden. Lähtökohtana on oltava, että tuotteesta saatava hinta yhdessä tukien kanssa kattaa tuotantokustannukset, antaa korvauksen tehdystä työstä ja mahdollistaa tilan kehittämisen. Siksi elintarvikemarkkinalain toimeenpanoa on jatkettava määrätietoisesti. Tiedonsaannin on oltava riittävää, epäreiluihin kauppatapoihin on puututtava, ja tuottajaorganisaatioiden asemaa on vahvistettava. Onnistumista ei mitata uusien pykälien määrällä vaan sillä, paraneeko tilalle jäävä tulos. Huoltovarmuudessa katse on nostettava seuraavaa tukihakua pidemmälle. Riippuvuutta tuontilannoitteista on vähennettävä, ravinteet on saatava paremmin kiertoon, ja varmuusvarastojen on vastattava muuttunutta turvallisuustilannetta. Ruuantuotanto tarvitsee kohtuuhintaista energiaa, toimivia kuljetuksia ja kunnossa olevan tieverkon. Ne eivät ole maaseudun erityistoiveita vaan koko yhteiskunnan perusrakenteita. Arvoisa puhemies! Seuraavaksi ratkaistaan suomalaisen maatalouden tulevaisuutta EU:n vuosien 28—34 rahoitusneuvotteluissa. Kokoomus pitää kiinni siitä, että suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset, riittävä rahoitus ja kansallinen liikkumavara turvataan. Kokoomuksen lähtökohta on selvä: viljelijän työn pitää kannattaa, ja suomalaisella ruuantuotannolla pitää olla tulevaisuus. Politiikan pitää antaa tiloille näkymä pidemmälle kuin seuraavaan kriisitukeen. Siksi vahvistamme tuottajan markkina-asemaa, vientiä, investointeja ja huoltovarmuutta. Suomalainen ruuantuotanto tarvitsee tekoja, ja tämä hallitus on niitä tehnyt. Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa hallitukselle tukensa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Elintarvikemarkkinalain kakkoskäsittely on menossa. Tähän lakikokonaisuuteen liittyy tietysti pitkä kaari. Tämä on saanut alkunsa edellisellä kaudella parlamentaarisen työn johdosta elikkä maatalouden kannattavuuden parlamentaarisen työryhmän työn johdosta, ja se tuotiin sitten mukaan tähän hallitusohjelmaan. Tällä hallituskaudella elintarvikemarkkinalakiin on tehty jo yksi päivitys ja nyt tehtiin tämä toinen päivitys. Nämä ovat olleet merkittäviä toimenpiteitä, ja kaiken tämän tarkoitus tietysti on ensisijaisesti se, että kotimaisen alkutuotannon asemaa vahvistetaan, ja sitten erityisesti myös tässä kakkospaketissa, mistä nyt puhutaan, tämän heikomman osapuolen suojan parantaminen. Kuten tässä edellä on kuultu, tämä esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tämä on jälleen askel oikeaan suuntaan, ja kuten mietinnössäkin näkyy, tähän liittyy tietysti sitten se näkemys, että nyt meidän kuuluu sitten seurata, mitkä nämä markkinavaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset tulevat olemaan, ja näin eduskunta tulee toimimaan. Tässä yhteydessä sanon, että tämä on yksi tärkeä askel oikeaan suuntaan ajatellen alkutuotannon aseman vahvistamista, mutta en voi olla tässäkään yhteydessä alleviivaamatta sitä, että elintarvikeviennissä onnistuminen on erittäin tärkeä ja merkittävä osa sitä, kun sitten puhutaan tästä kokonaisuudesta. Tässä lyhyesti. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksestä. Pukisin ensin sanoiksi näin, että tämä esitys, jota nyt käsitellään, on käytännössä jatkumoa tähän sarjaan, mitä alkutuottajan aseman parantamiseksi nykyinen hallitus on pyrkinyt tekemään ja tekee. Tämä on toimi, mikä lisää meidän huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja ruokaturvaa, ja tässä ajan hetkessä sen tärkeydestä ei varmasti kukaan lähde kiistelemään, mutta samalla tässä on kyse tämmöisestä hyvin käytännöllisestä asiasta, siitä, että suomalaisella sikatilalla on mahdollisuus selvitä myös silloin, jos salmonella iskee. Salmonellatilanne, kuten on kuultu, on Suomessa erinomaisen hyvä. Se ei ole sattumaa. Se on syntynyt siitä, että me ollaan tehty oikeita toimia, mutta nyt ollaan tultu tilanteeseen, jossa näitten toimien osalta, tuottajien osalta, ollaan hankalassa tilanteessa. Samaan aikaan sikatiloilla, kuten maataloudessa muutenkin, tuotantoyksiköt ovat kasvaneet, ja tämmöisen ongelman kohdatessa tilat joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen, ja kun puhutaan suurista yksiköistä, niin myös nämä ketjut kaikkinensa ovat sitten jo isosti koko suomalaista ruokaturvaakin koskevia, ja näitten osalta tähän tarvitaan toimia. Tämä esitys, kuten käytiinkin, on talouden näkökulmasta myös vastuullinen tässä ajan hetkessä siten, miten sitä vastuullisuutta nimenomaan tarvitaan, eli valtio käytännössä mahdollistaa tämän toiminnan liikkeelle panon tällä alkupääomalla, mutta sen jälkeen toimiala itse rahoittaa itsensä. Tämä on sen tyyppinen malli, jota toivoisin enemmänkin nähtävän silloin, jos tämmöiselle on yhteiskunnallinen tarve. Tämä on oikea tapa tehdä näitä asioita. Todellakin tässä on kyse siitä, että vahvistetaan suomalaisen ruuantuotannon kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja kuluttajien luottamusta kotimaiseen ruokaan. Samoin minä näen siinä jatkumon siitä, että kun puhutaan elintarvikeviennistä, niin tämän suomalaisen, turvallisen elintarvikkeen osalta meidän pitää entistä paremmin pystyä ulosmittaamaan nämä olosuhteet ja toiminnan laatu, mitä Suomessa tehdään. Tämä on ihan keskeistä. Näillä sanoilla totean, että erinomainen esitys, ja toivon mukaan se menee sutjakkaasti ja mallikkaasti tässä talossa läpi. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ehkä pari sanaa rakennemuutoksesta ja jatkuvuudesta, mikä on kiistatta aivan keskeinen asia siinä, kun puhutaan, kuka tässä maassa jatkossa ruokaa tuottaa. Rakennemuutos on ollut tietysti kiistaton ja väistämätön tosiasia, sieltä 60-luvun 300 000 tilasta on tultu 90-luvun noin 100 000:een, ja tällä hetkellä luku on jo alle 40 000. Mutta onhan meillä iso haaste siinä, jos katsotaan, että viljelijöiden keski-ikä on tällä hetkellä noin 56 vuotta ja nuoria viljelijöitä — mikä muuten tässä yhteydessä on alle 40 — lienee jossain 15 prosentin paikkeilla, joten kyllä ihan keskiössä kuuluu olla tämän keskustelun siitä, kuka täällä tosiasiassa jatkossa tätä työtä tekee. Kannattavuus on tietysti se keskiössä oleva asia. Pitää muistaa, että tässäkin tilanteessa osa tiloista on pystynyt vielä jotenkuten toimimaan, mutta sinne isoon keskijoukkoon, josta niiden jatkajien kuuluu löytyä, sen kannattavuuden löytäminen on aivan kriittinen asia. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri, esittelystä. — Tämä esityshän on käytännössä ennen kaikkea pakollinen, koska EU-tuomioistuimen ratkaisu muutti pelisääntöjä siltä osin, että meidän on varmistettava, että suomalainen metsätalous voi jatkua lainmukaisesti ja ennakoitavasti. Keskeistä on, että metsälakiin tuodaan selkeät, käytännönläheiset velvoitteet lintujen huomioimiseksi, ja käytännössä ne ovat pitkälti niitä samoja, joita metsäteollisuus on käytännössä nyt jo toiminnassaan noudattanut vapaaehtoisten sertifiointimallien kautta. Mutta nyt nämä tuodaan lakiin, ja se on hyvä asia, koska se tuo varmuutta kentälle. Arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden näkökulmasta tärkeintä on ennakoitavuus, ja kun säännöt ovat selvät, investoinnit, puunhankinta ja työt voidaan suunnitella ilman jatkuvaa epävarmuutta siitä, rikkooko toiminta EU-oikeutta. Samaan aikaan lain täsmennys on välttämätön. Ilman sitä joutuisimme pahimmillaan hakemaan poikkeuslupia lähes kaikkeen normaaliin toimintaan, ja se ei ole järkevää kenellekään. [Puhemies koputtaa] Valiokunnan kuulemisissa nämä asiat tulee ottaa huomioon. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Eurooppalaisten ruokaturvaa uhkaa tosiasiassa tietysti tämä kannattamattomuus mutta samaan aikaan ikääntyvä viljelijäväestö. Meillä Suomessa käytännössä nuoria viljelijöitä on alle 15 prosenttia meidän viljelijäväestöstä, ja pitää muistaa, että tässä yhteydessä nuori tarkoittaa alle 40-vuotiaita. Viljelijöiden keski-ikä taitaa olla 53 vuotta. Tähän liittyy myös se, minkä aiemmassa kysymyksessä nostin esille, tämä kannattavuus ja rahoitus, ja oikeastaan, koska tämä on indikaatti, mikä kertoo, miten meillä maataloudessa menee, kysyn ministeriltä: miltä näyttää tilanne meidän sukupolvenvaihdoksissa? Ja koska täällä on metsästä puhuttu, niin pari sanaa siitä. Tietysti se metsätalouden merkitys on kiistatta edelleen suuri meille suomalaisille ja Suomelle, mutta myös niille maatalousyrittäjille. Tämä on keskeinen osa sitä toiminnan kannattavuutta ja mahdollisuutta toimia siellä maaseudulla. Jokainen korjattu puukuutiometri tuo monin kerroin lisää talouskasvua vientiin päätyessä, ja tämä pitää aina muistaa myös siinä suojelussa vapaaehtoisuuden kautta. Ja kysymys vielä: miten Metso-ohjelman kautta rahoitukset ovat edenneet? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suuresti arvostamani taiteilija Katri Helena lauloi aikanaan, että joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta. Pienenä sanaleikkinä voidaan sanoa, että maaseutu on muutakin kuin peltoja ja puita. Silti valitettavan usein maaseudusta puhutaan jonkinlaisena tukea kaipaavana riippakivenä, jossa väki vähenee ja viimeinen sammuttaa valot. Näinhän asia ei ole. Me kokoomuksessa lähdemme siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna ja elinvoimaisena. [Anne Kalmari: Hah!] Se tarkoittaa käytännössä sitä, että arjen peruspalvelujen, kuten varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja terveydenhuollon, on oltava saavutettavia kaikkialla Suomessa. Samalla se tarkoittaa toimivia liikenneyhteyksiä, turvallista arkea sekä edellytyksiä elinkeinoille ja uusille investoinneille myös maaseudulla. Arvoisa puhemies! Suomi on Euroopan harvimmin asuttu ja maaseutuvaltaisin maa. Yli 95 prosenttia maamme pinta-alasta on maaseutua. Jos haluamme pitää koko Suomen elinvoimaisena, liikenneyhteyksien on toimittava. Valitettavasti tieverkkomme ikääntyy ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta. Vaikeasta tilanteesta huolimatta Orpon hallitus on tehnyt ennätyksellisiä investointeja tie- ja raideliikenteeseen. Samalla olemme parantaneet useita keskeisiä teitä ympäri Suomen. Turvallinen arki kuuluu jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta riippumatta. Hallitus on lisännyt poliisien määrää, mikä vahvistaa turvallisuutta erityisesti haja-asutusalueilla. Maaseudulla turvallisuudentunnetta vahvistaa myös petopolitiikka, johon hallitus on palauttanut tolkun. Monen perheen arki muuttui turvallisemmaksi, kun suden kannanhoidollinen metsästys saatiin pitkän odotuksen jälkeen käyntiin tämän vuoden tammikuussa. Tähän aikaisemmat hallitukset eivät pystyneet. Karhun osalta toivomme, että kiintiömetsästys voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Arvoisa puhemies! Maaseudun elinkeinorakenne on nykyisin hyvin monipuolinen. Puhdas siirtymä on tuonut merkittävästi uusia investointeja maakuntiin: datakeskuksia, tuulivoimaa, bioenergiaa. Halpa sähkö ja edullinen tonttimaa houkuttelevat Suomen maaseuduille aivan uudenlaisia investointeja. Ne tuovat työpaikkoja ja vaurautta monelle muuten hiljenevälle pitäjälle. Meidän poliitikkojen tehtävä onkin varmistaa, että näiden hankkeiden hyödyt myös todella jäävät näille alueille. Samalla ymmärrämme, että esimerkiksi Itä-Suomessa tuulivoimainvestoinnit eivät ole olleet tällä hetkellä mahdollisia maanpuolustuksellisista syistä. Tämä ei ole alueen asukkaiden vika. Hallitus ja kokoomus pyrkivät siihen, että kaikkialla Suomessa olisi yhtäläiset mahdollisuudet tulevaisuuden teollisille investoinneille. Arvoisa puhemies! Samaan aikaan kun puhumme tulevaisuuden mahdollisuuksista maaseudulla, ei meidän tule unohtaa maa- ja metsätaloutta. Metsätalouden toimintaedellytykset on varmistettava, ja on sanomattakin selvää, että kannattava ja kotimainen alkutuotanto on edellytys sille, että Suomessa voi elää, kasvaa ja työskennellä sekä yrittää. Kannattava maatalous on tämän hallituksen yksi tärkeimmistä prioriteeteista. Me kaikki tässä salissa tiedämme julkisen talouden kammottavan tilan, mutta siitä huolimatta hallitus on tehnyt periaatepäätöksen olla leikkaamatta maataloudesta. Samaa ei voi sanoa oppositiosta, joka vaihtoehtobudjeteissaan leikkaisi kymmeniä miljoonia, tai jopa sata miljoonaa euroa, maataloudesta. [Joona Räsänen: Hirveätä!] Kokoomus näkee suomalaisten ruokaturvasta huolehtimisen välttämättömänä — erityisesti tässä maailmantilanteessa. Pyrimme parantamaan alkutuottajan asemaa myös lainsäädännön keinoin. Olemme jo muuttaneet elintarvikemarkkinalakia, ja nyt muutamme sitä vielä toisen kerran. Tarkoituksena on parantaa alkutuottajan asemaa kaupan ja elintarviketeollisuuden hallitsemassa ruokaketjussa. Viljelijät ovat ansainneet tulonsa. Kotimaisen pelikentän tasaamisen lisäksi panostamme ruokavientiin. Orpon hallituksen tavoite onkin kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031 mennessä. Arvoisa puhemies! Maaseutupoliittisen selonteon mukaan väestökehitys on yksi maaseudun suurimmista haasteista. Kaupungistuminen jatkuu ja maaseudulle jäävä väestö ikääntyy. Tämä luo yhä uudenlaisia haasteita, joita meidän poliitikkojen tulee ratkoa. Koronapandemia muutti työelämää pysyvästi, ja yhä useampaa työtä voi tehdä joko täysin tai osittain etänä. Tämä mahdollistaa asumisen maaseudulla, mikä on usein kaupunkiasumista edullisempaa. Tämä on mainio kehityssuunta, jonka itse uskon vain vahvistuvan tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Kokoomus on puolue, joka ajaa koko Suomen asiaa. Me haluamme varmistaa, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus rakentaa hyvää elämää asuinpaikasta riippumatta. Kun pidämme huolta maaseudun elinvoimasta, pidämme huolta koko Suomen tulevaisuudesta. — Kiitos.