Kiuru Pauli

Arvoisa rouva puhemies! Metsästyksestä on puhuttu vähän mutta ei riittävästi. Haluan tässä yhteydessä antaa hallitukselle ja asiasta vastaavalle ministerille kiitokset asian hoitamisesta, mikä koskee susia, karhuja, valkoposkihanhia, merimetsoja, ja myös tähän villisikaongelmaan ripeästi puuttumisesta. Tätä kiitosta ja viestiä olen saanut siitä metsästäjäyhteisöstä, jossa itsekin olen mukana. Maatalouden näkökulmasta tuotantoeläimet, jotka laiduntavat, satovahingot johtuen valkoposkihanhista, ovat iso taakka ja iso henkinen taakka myös viljelijöille. Useat viljelijät ovat myös metsästäjiä ja osaavat arvostaa sitä politiikkaa, mitä tässä on harjoitettu. Sanaa ”ylimielisyys” on tässä käytetty. Otan siitä esimerkin siltä ajalta, kun ministeri Ville Niinistö oli ympäristöministeri. Häneltä kysyttiin ministeriaitiosta, miten karhuihin, susiin pitää suhtautua, ja hän sanoi, että niiden kanssa pitää pystyä oppimaan elämään. Siinä aika tyly viesti vanhemmille, jotka laittavat pimeälle koulutielle pienet lapsensa.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on vahvasti tunnustettu fakta. Siihen täytyy reagoida. Pelkästään ruoantuotantoon tapahtuvat muutokset Afrikassa, Euroopassa vaikuttavat siihen, minkälaiset mahdollisuudet on säilyttää elämän edellytykset, minkälaiset edellytykset ovat tulevaisuudessa. Kysymykseni liittyy näihin paljon esillä olleisiin datakeskuksiin, jotka käyttävät paljon sähköä. Sinänsä ne tuottavat palveluja, joita ihmiset nyt haluavat käyttää aivan selvästi, mutta onko ministerillä mielessä tai ajatusta, mikä on se malli, miten turvataan mahdollisille datakeskuksille Suomessa sähköntuotanto niin, että se ei vaikuta hintoihin niin, että tavalliset ihmiset joutuvat siitä kärsimään? Ovatko esimerkiksi modulaariset pienydinvoimalat kuinka pian tulossa? Sitten näistä edustajien ilmastoteoista yhden positiivisen esimerkin otan: Oras Tynkkysen kiertue Pirkanmaalla tapahtui polkupyörällä. Ottakaa siitä mallia, vihreät.

Arvoisa puhemies! Tuloverolain muutoksilla korotetaan määräaikaisesti kotitalousvähennystä, parannetaan matkakuluvähennystä ja nostetaan verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää. Kotitalousvähennyksen korotus tekee arjessa tarvittavan avun ostamisesta edullisempaa. Sitä kannattaa hyödyntää esimerkiksi kotona tehtävän siivouksen, remonttien ja fysioterapian ostamisessa. Kotitalousvähennyksen korotus lisää palveluiden kysyntää. Se tukee erityisesti pieniä yrityksiä ja rakennusalaa. Kotitalousvähennystä koskeva muutos tulee voimaan takautuvasti jo vuoden 2026 alusta ja on voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Nyt kannattaa siis teettää esimerkiksi remontteja ja piha- ja puutarhatöitä. Työnantajan tarjoaman verovapaan omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee puolestaan 400 eurosta 540 euroon. Jatkossa liikuntaedun piiriin voidaan sisällyttää myös fyysistä aktiivisuutta edellyttäviä luontoharrastuksia, kuten kalastukseen ja metsästykseen liittyviä palveluja. Korotus tukee kulttuuri-, urheilu-, tapahtuma- ja eräalan yrittäjiä. Talouden kasvu on käynnistymässä, ja näillä päätöksillä annetaan lisää vauhtia taloudellisen toimeliaisuuden paranemiselle. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Näistä Metsähallituksen tuloutuksista: Tällä viikolla kysyin ministeriltä, mitä lisätalousarviossa oleva kymmenen miljoonan lisäys Metsähallituksen tuottotavoitteeseen tarkoittaa, mistä se koostuu, ja ministeri vastasi, että se koostuu puun hinnan noususta. Kysymys ei ole lisääntyvistä hakkuista tai tarpeesta lisätä hakkuita, vaan kysymys on puun hinnan nousemisesta ja siitä tulevasta lisätulosta.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä — varmasti tärkeitä, perusteltuja rahoja tässä tilanteessa. Kaksi kysymystä: Edustaja Mikkonen otti esiin Metsähallituksen tuloutuksen kasvamisen kymmenellä miljoonalla eurolla ja sitoi sen kasvaneisiin hakkuumääriin. Kysymyshän voi olla myös muista tekijöistä, muista satunnaisista myynneistä tai sitten esimerkiksi puun hinnan kasvusta. [Timo Harakka: Säästetyistä polttopuista!] Tähän kysyn tarkennusta: mistä tuo summa tulee? Toinen asia koskee sinänsä tarpeellista asiaa. Siellä on kotimaisen puolustusteollisuuden tukemiseen 18,3 miljoonaa euroa. Sitä ei ole tarkemmin avattu, onko se kohdennettu johonkin tiettyyn hankkeeseen vai onko se hakemusten kautta tulossa yritysten saataville. Jos sitä voisitte vielä tarkentaa, niin saamme viestiä kentälle eteenpäin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja hyvästä hallituksen esityksestä. Tämä on hyvä esimerkki byrokratian purkamisesta ja hallinnon keventämisestä — kansalaisten arkeen aivan selkeä vaikutus. Kun voimassaoloaikaa pidennetään kymmeneen vuoteen, niin se totta kai vaikuttaa hallinnolliseen taakkaan ja siihen työmäärään, mitä viranomaiset tekevät, puhumattakaan tavallisille kansalaisille aiheutuvista kuluista ja vaivasta. Ja siihen, mitä asiakirjan julkisuudesta tässä on jo mainittu: on todella varmasti perusteltua, että lasten osalta tämä on viisi vuotta turvallisuusperusteisesti. Viime vaalikaudella passien saamiseen liittyvät asiat oli ehkä yksi eniten palautetta itselleni aiheuttanut asia. Koronaongelmien helpotuttua ruuhkat olivat melkoisia, ja tietysti nyt sitten, kun kymmeneen vuoteen mennään, tämä paine hallintoviranomaisia kohtaan pienenee. Muistan yhden esimerkin: Tuohtunut henkilö Tampereelta sanoi, että hän lähtee ajamaan Seinäjoelle hakemaan passia. Itse hain Pirkanmaalta, lähdin ajamaan Porvooseen tai oikeastaan Helsingin kautta. Mutta jos ajatellaan järkevän ajankäytön kannalta ja ajatellaan vaikkapa ympäristön ja päästöjen kannalta, niin tämä ei ole kovin tehokasta ajankäyttöä. Ja kun työn tuottavuudesta ja tämäntyyppisistä asioista puhutaan, niin aivan oikeaan suuntaan tässä ollaan menossa. Eli kiitos esityksestä.

Arvoisa rouva puhemies! Hienoa, että selonteossa on asetettu tavoitteita. Jos tavoitteita ei ole asetettu, niin tavoitteita ei voi myöskään saavuttaa — aika yksinkertaista. Maatalouden ja maataloustuottajien ja ruuantuottajien arvostus on meille tärkeä asia. Yli 300 000 ihmistä saa elinkeinosta välillisesti työpaikan ja elantonsa. Kala on nostettu tässä monessa yhteydessä esiin. Kotimainen kala, terveys, vienti, kotimaisuus — tärkeitä teemoja. Toivon, että kotimainen kala nostaa arvostustaan ja sitä olisi paremmin saatavilla. Sitten otetaan tämä ideologia-asia. Toivon, että kun ruuasta puhutaan, niin pienille lapsille ei ideologianäkökulmalla asioita esitetä. Siitä ei hyvää seuraa. Mennään mieluummin vaikka terveys edellä ja vähän leikin ja huumorin kautta. Sitten viimeinen asia: Vedestä tässä on aika vähän mainintoja. Pari vaalikautta sitten selonteossa oli toteamus tai ainakin valiokunnassa huomasimme, että pullotettua vettä tuodaan Suomeen enemmän kuin viemme pullotettua vettä. Eli eikö meillä vettä riitä Suomessa?

Arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat! Käsittelemme tänään valtioneuvoston selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027. On hyvä aloittaa muutamalla sanalla itse selontekomenettelystä: Selonteko on väline, jolla hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittäviä kysymyksiä. Sen kautta varmistetaan myös eduskunnan tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus arvioida Suomen toimintaa osana liittokunnan yhteistä puolustusta. Turvallisuuspolitiikka kuuluu koko eduskunnalle. Arvoisa puhemies! Naton rauhan ajan tehtävien keskeinen tarkoitus on pelotteen ylläpito. Sitä ylläpidetään kansallisella ja liittokunnan tasolla. Liittolaisten kanssa säännöllisesti harjoittelemalla osoitamme, että olemme valmiita puolustamaan jokaisen jäsenmaan jokaista neliömetriä ja jokaista asukasta. Yhteiset suorituskykymme maalla, merellä ja ilmassa tekevät liittokunnan pelotteesta uskottavan. Perimmäinen tavoitteemme on rauhan säilyttäminen. Yhteinen harjoittelu varmistaa, että yhteistyö toimii myös mahdollisessa kriisitilanteessa. Puhemies! Suomen osallistuminen vuonna 2027 keskittyy erityisesti merivoimien tehtäviin. Suomi osallistuu Naton pysyvien laivasto-osastojen ja miinantorjuntaosastojen toimintaan. Näillä osastoilla on keskeinen rooli liittokunnan merellisessä valmiudessa ja valvonnassa. Tämä on luontevaa Suomelle, jolle Itämeren alue on strategisesti keskeinen. Itämeren turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut. Venäjän toiminta, hybridivaikuttaminen ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat riskit korostavat liittolaisten välisen yhteistyön merkitystä. Suomi on tässä yhteistyössä aktiivinen toimija. Suomella on Naton itäisen sivustan maana myös erityinen rooli. Suomen alue on keskeinen osa liittokunnan puolustussuunnittelua, minkä vuoksi maavoimien ja ilmapuolustuksen toiminta painottuu omaan alueeseemme ja sen puolustamiseen. Suomeen on jo perustettu Naton maavoimajohtoporras, ja Suomen alueella tapahtuva harjoittelu tukee koko liittokunnan puolustusta. Tämä on tärkeä viesti: Suomi ei ole vain turvallisuuden vastaanottaja, vaan myös sen tuottaja. Arvoisa puhemies! Keskustelu pelotteesta on viime aikoina noussut esiin myös laajemmin. Turvallisuuspolitiikasta on pystyttävä puhumaan avoimesti ja rauhallisesti. On kuitenkin muistettava turvallisuuspolitiikan perimmäinen tavoite: rauhan säilyttäminen. Meidän tehtävämme on ylläpitää uskottavaa pelotetta ja tarvittaessa myös päivittää lainsäädäntöä sen varmistamiseksi. Kun liittokunta on yhtenäinen, harjoittelee yhdessä ja ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä, hyökkäyksen kynnys nousee niin korkeaksi, ettei kukaan sitä koettele. Rauha säilyy. Turvallisuutta ylläpidetään ihmisiä varten. Tavoitteena on, että suomalaiset voivat elää turvallisessa yhteiskunnassa ja että heidän turvallisuutensa on niin vahva kuin liittokunta parhaimmillaan voi taata. Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyys merkitsee ennen kaikkea sitä, että emme ole enää yksin. Rauhan ajan tehtävät vahvistavat pelotetta, kehittävät yhteensopivuutta ja osoittavat liittokunnan yhtenäisyyttä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi toimii Nato-jäsenenä aktiivisesti, vastuullisesti, ennakoivasti ja ilman rajoitteita. Yhteinen harjoittelu, yhteinen toiminta ja uskottava pelote ovat paras tae sille, että rauha säilyy. — Kiitos.