Kiuru Pauli
25 puheenvuoroa
Arvoisa rouva puhemies! Talous on myös psykologiaa mitä suurimmassa määrin. Näillä verotuspuheilla ei kannata nyt pelottaa pois sitä hyvää virettä, mikä selvästi talousuutisissa päivittäin, myös tänään, on näkynyt. Älkää pelotelko kansalaisia ja yrittäjiä. Se verotuspuhe on äärimmäisen kovaa, kun sitä katsotaan pienen yrittäjän näkökulmasta, joka työllistää, tekee pitkää päivää, pistää itsensä likoon, perheensä likoon ja säästönsä likoon ja luottaa, että se työ kantaa. Puolustusteollisuudesta, puolustuskuluista on puhuttu paljon, ja se näkyy myös tässä budjettikirjassa. Maailmantilanne on se mikä on, ja lisäyksiä on talousarvioon sen vuoksi pakko tehdä. Mutta siellä on myös se toinen puoli, joka liittyy puolustusteollisuuden lisääntyviin työpaikkoihin, korkean osaamisen insinöörityöpaikkoihin. Puolustusteollisuus kasvaa tällä hetkellä nopeasti. Kysyn sieltä ministeriaitiosta: miten voimme vielä lisätä vauhtia puolustusteollisuuden kasvulle?
Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille perusteellisesta esityksestä. Kaikki olennainen tässä nyt varmasti tuli seikkaperäisesti esitettyä. Hallituksen esitys Rajavartiolaitoksen uhkaperusteisesta rikostiedustelusta on mielestäni monellakin tapaa kannatettava. Niin kuin tässä esittelyssä tuli ilmi, esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus löytää ja käyttää hyväkseen entistä törkeämpiä keinoja koko ajan, ja yhteiskunnan pitää pystyä niihin vastaamaan, jotta se pystyy turvaamaan laillisen järjestyksen maassamme. Esimerkiksi laiton maahantulo ja ihmiskauppa ovat sellaisia iljettäviä muotoja, joita vastaan tässä pyritään kamppailemaan ja taistelemaan ja antamaan viranomaisille niitä työkaluja, joita viranomaiset tarvitsevat, jotta voidaan ennaltaestää ja torjua tällaisia ilmiöitä. Täytyy myös muistaa, että järjestäytyneen rikollisuuden lisäksi myös valtiolliset toimijat voivat olla niitä pahiksia, jotka tässä toimivat, ja tämä turvallisuusympäristö, jossa elämme, antaa kyllä huolta ja aihetta monenlaisille näkemyksille ja tämänsuuntaiselle esitykselle, mikä tässäkin on käsittelyssä. Hybridivaikuttamisen keinot saavat yhä uusia muotoja. Lopuksi sanon ja toistan hieman sitä, mitä ministerikin nosti tuohon esittelyyn mukaan, että tämä valvonta on aina tärkeää pitää mielessä ja esillä, kun puhutaan tiedustelusta ja tiedusteluvaltuuksien käyttämisestä. Sen pitää olla monipolvista, niin kuin esittelyssänne kerroitte: tiedusteluvalvontavaltuutettu, parlamentaarinen valvonta ja ministeriöiden sisäinen valvonta ja näin poispäin, oikeusasiamies ja oikeuskanslerikin. Kaikki he ovat siellä mukana työtään tekemässä, niin kuin pitääkin.
Arvoisa rouva ministeri, kiitos esityksestä ja esittelystä. — Tämä uhkaperusteisuus on kyllä tässä turvallisuustilanteessa aivan perusteltu, ja niin kuin tässä on moneen kertaan mainittu, rikollisuus on saanut uusia muotoja, entistä kovempia muotoja, ja niin kuin tässä on mainittu, mitä Ruotsin esimerkit ovat kertoneet, niin emme voi jäädä toimettomina katsomaan sivusta, ja meidän on annettava viranomaisille siihen tarvittavat työkalut, mitä viranomaiset tarvitsevat rikollisuuden estämiseen. Tavoitteenahan on tietysti se, että suomalaisilla on turvallinen yhteiskunta. Siitä lähtee myös perustuslaki, että yhteiskunta takaa kansalaisilleen turvallisuuden. Sitten tämä toinen näkökulma, mikä liittyy turvallisuuden toiselle puolelle, on tämä tiedusteluun liittyvä ongelmatiikka. Siitä tietysti aivan aiheellisesti voidaan puhua, mitä riskejä siihen liittyy, ja siihen liittyy tietysti näkökulmia, jotka pitää ottaa tarkkaan huomioon. Tarkoitan tällä sitä, että valvonnan pitää olla tarkkaa, valvonnan pitää olla monipolvista, monella tasolla olevaa. Ministerikin on ollut tiedusteluvalvontavaliokunnassa ja tuntee myös sitä kautta asian hyvin, ja sitä ei voi olla aina näissä yhteyksissä korostamatta. Mutta turvallisuus edellä tässä kuitenkin täytyy mennä, ja sen jälkeen on katsottava, että nämä laillisuusasiat ja valvonta-asiat ovat ajan tasalla.
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ajantasaistetaan ja päivitetään voimassa olevaa lakia, ja sille kaikki tuki. Kuten valiokunnan puheenjohtaja tuossa mainitsi, käsittelemme sen tietysti huolella. Vaikka se lähtökohtaisesti on kannatettava, niin toki perehdymme ja kuulemme asiantuntijoita. Tässä yhteydessä haluan kiittää ministeriä ja kaikkia asiaan vaikuttaneita, jotka ovat esimerkiksi vieneet eteenpäin yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä, kun tällä viikolla kuulimme tästä Himars-huoltoyhteistyösopimuksesta. Juuri näin näitä asioita pitää läheisten liittolaisten kanssa hoitaa. Sitten mitä tulee tähän vientiin ja tuontiin puolustustarvikkeiden osalta, niin nämä ovat pitkäaikaisia sopimuksia, jotka tietysti ymmärrettävästi joissakin tapauksissa voivat herättää suuria tunteita, mutta on muistettava, että juoksutusajat näitten sopimusten osalta ovat pitkiä — voidaan puhua viidestä vuodesta, kymmenestä vuodesta tai jopa vuosikymmenistä, kun hankintoja tehdään — ja pitää olla varmuus siitä, että varaosia tulee, ohjelmistoja tulee, huoltoa tulee, kaikkea siihen liittyvää, mitä vientiin tai tuontiin kuuluu, ja silloin ei voi olla niin, että sopimuksia lähdetään milloin mistäkin syystä muuttamaan, ovat ne sitten ideologisia syitä tai jotain muuta. Silloin pitää katsoa laajempaa kokonaisuutta ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa nimenomaan siitä turvallisuusnäkökulmasta, joka on meille pienenä maana aivan olennainen. Kuten presidentti Koivisto aikanaan sanoi, pienen maan tehtävä on selviytyä. Sillä on pakko mennä eteenpäin ja yrittää parhaansa.
Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä ja perusteellisesta esityksestä. Niin kuin totesitte, turvallisuusympäristö on muuttunut, ja muun muassa vuoden 22 tapahtumat ja tietysti Nato-jäsenyytemme ovat sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän kokonaisuuteen. 2019, kun nämä tiedustelulait sotilastiedustelusta ja siviilitiedustelusta tulivat voimaan, vaikka se oli laaja paketti, kyllähän jo tiedettiin siinä vaiheessa, että laajaan pakettiin liittyy tarkentamistarpeita, kun saadaan kokemusta siitä, miten yksityiskohdat toimivat. On tärkeätä, että valtiojohto saa ajantasaista tietoa ennakoivasti päätöksenteon tueksi. Se on ihan keskeinen edellytys tässä turvallisuusympäristössä. Nostitte esille nämä datakeskukset, ja liikaan luottavaisuuteen tai naivismiin siinä suhteessa ei meillä ole syytä, vaikka niihin tietysti liittyy paljon positiivisiakin piirteitä. Otan vain yhtenä esimerkkinä kiinalaisen TikTokin, jota pidän kognitiivisen sodankäynnin työkaluna ja välineenä, jota kiinalaiset eivät edes itselleen siinä muodossa salli, mutta sallivat sitä kyllä käytettävän länsimaissa niin, että algoritmi koukuttaa ja ohjelma kerää ihmisistä maksimaalisen määrän tietoa, jota voidaan sitten kiinalaisessa toiminnassa ja tiedustelutoiminnassa käyttää hyväksi. Mainitsitte myös nämä perusoikeudet, ihmisoikeudet ja valvonnan. Niistä pitää tietysti aina pitää kiinni, kun tiedustelun kanssa ollaan tekemisissä. Se on se toinen puoli siitä. Toisella puolella on turvallisuus, joka määritellään perustuslaissa, mutta tietysti samalla tavalla nämä ihmisoikeudet ja perusoikeudet ovat siellä perustuslaissa mukana. Valvonta on moniportaista, ja niin sen pitää ollakin, ja parlamentaarinen valvonta on vain yksi osa tätä kokonaisuutta, mitä esimerkiksi tiedusteluvalvontavaliokunta tekee. Sen lisäksi on tiedusteluvalvontavaltuutettu, luvitus Helsingin käräjäoikeudessa, ministeriöiden sisäinen valvonta ja näin poispäin. — Kiitos esittelystä.
Arvoisa rouva puhemies! Liikuntapaikkarakentamisen rahat tässä ainakin edustajat Skinnari ja Kurvinen ovat ottaneet esiin. Täytyy muistuttaa, että tällaisia merkittäviä kansallisia hankkeita ei ole rahoitettu liikuntapaikkarakentamisen avustuksista. Ne ovat aina erillisiä, isoja hankkeita. Näin oli Hartwall-areena, Olympiastadion ja Nokia-areena Tampereella. Mutta kun näihin liittyy kysymyksiä ja epäselvyyttä, niin on aivan hyvä, että nyt tehdään selkeät askelmerkit, miten tämä jatkossa toimii, jotta kaikki voivat olla mukana. Se, mitä tähän mennessä on tehty, on ehdollista. Yhtään euroa ei ole vielä liikkunut yhtään mihinkään. Sitten tästä Uudenkaupungin autotehtaasta: Kysyn sieltä vasemmalta laidalta: Miten se olisi pitänyt hoitaa, että enimmillään 3 000 ihmisen työpaikka olisi voitu estää menemästä konkurssiin, että ne työpaikat voidaan säilyttää, jotta saadaan verotuloa ja sitä kautta hyvinvointia tähän yhteiskuntaan? Olisiko pitänyt jättää kiinalaiset sinne puolustusteollisuuden ytimeen?
Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi rikosten ehkäisemistä, paljastamista ja selvittämistä — se on aivan itsestäänselvä asia. Myönnän, että kun erilaisia oikeuksia viranomaisille annetaan, niin siellä turvallisuuden toisella puolella on toki yksityisyydensuoja ja siihen liittyvät herkkyydet. Luotan kuitenkin suomalaisiin viranomaisiin, siihen, että he käyttävät saamiaan oikeuksiaan vastuullisesti ja tarkkarajaisesti. Mitään ylimääräistä urkintaa ja väärinkäytöksiä ei tietenkään pidä hyväksyä, ja siihen on myös keinot, miten niihin mahdollisiin väärinkäytöksiin voidaan puuttua, ja viranomaiset tietysti tietävät, että sellaiset lait ja mahdollisuudet ovat olemassa. Sitten kun mietitään, ketkä ovat hyvin usein rikosten kohteena, rikosten uhreina, niin he ovat haavoittuvassa asemassa olevia, puolustuskyvyttömiä henkilöitä. Nyt jos tätä lakia lähdettäisiin kaatamaan, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että haavoittuvassa asemassa olevia, puolustuskyvyttömiä henkilöitä ei haluta suojella rikoksentekijöiltä — aika kylmää ja kyynistä. Vuonna 2018 eduskunta hyväksyi tiedustelulait, jotka tulivat voimaan 2019, ja siihen keskusteluun liittyi, sinänsä aivan aiheellisesti, kysymys yksityisyydensuojasta. Esitettiin sinänsä aiheellisia huomioita esimerkiksi massavalvonnasta ja siitä, miten sitä voidaan välttää, jotta ihmiset saavat välittää ja vastaanottaa viestejä pelkäämättä sitä, että heitä aiheettomasti seurataan. No, ei seurata, ja sitä varten luotiin hyvin monipolvinen järjestelmä, jolla varmistetaan se, että viranomaiset tekevät vain niitä tehtäviä, joihin heille on laissa annettu mahdollisuus, eivätkä yhtään enempää. Tähän liittyy samantyyppisiä kysymyksiä. Turvallisuus ja yksityisyydensuoja ovat ne vastakkain olevat asiat, ja turvallisuutta kyllä painotan tässä enemmän kuin mitään muuta.
Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä — varmasti tärkeitä, perusteltuja rahoja tässä tilanteessa. Kaksi kysymystä: Edustaja Mikkonen otti esiin Metsähallituksen tuloutuksen kasvamisen kymmenellä miljoonalla eurolla ja sitoi sen kasvaneisiin hakkuumääriin. Kysymyshän voi olla myös muista tekijöistä, muista satunnaisista myynneistä tai sitten esimerkiksi puun hinnan kasvusta. [Timo Harakka: Säästetyistä polttopuista!] Tähän kysyn tarkennusta: mistä tuo summa tulee? Toinen asia koskee sinänsä tarpeellista asiaa. Siellä on kotimaisen puolustusteollisuuden tukemiseen 18,3 miljoonaa euroa. Sitä ei ole tarkemmin avattu, onko se kohdennettu johonkin tiettyyn hankkeeseen vai onko se hakemusten kautta tulossa yritysten saataville. Jos sitä voisitte vielä tarkentaa, niin saamme viestiä kentälle eteenpäin. — Kiitos.
Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja hyvästä hallituksen esityksestä. Tämä on hyvä esimerkki byrokratian purkamisesta ja hallinnon keventämisestä — kansalaisten arkeen aivan selkeä vaikutus. Kun voimassaoloaikaa pidennetään kymmeneen vuoteen, niin se totta kai vaikuttaa hallinnolliseen taakkaan ja siihen työmäärään, mitä viranomaiset tekevät, puhumattakaan tavallisille kansalaisille aiheutuvista kuluista ja vaivasta. Ja siihen, mitä asiakirjan julkisuudesta tässä on jo mainittu: on todella varmasti perusteltua, että lasten osalta tämä on viisi vuotta turvallisuusperusteisesti. Viime vaalikaudella passien saamiseen liittyvät asiat oli ehkä yksi eniten palautetta itselleni aiheuttanut asia. Koronaongelmien helpotuttua ruuhkat olivat melkoisia, ja tietysti nyt sitten, kun kymmeneen vuoteen mennään, tämä paine hallintoviranomaisia kohtaan pienenee. Muistan yhden esimerkin: Tuohtunut henkilö Tampereelta sanoi, että hän lähtee ajamaan Seinäjoelle hakemaan passia. Itse hain Pirkanmaalta, lähdin ajamaan Porvooseen tai oikeastaan Helsingin kautta. Mutta jos ajatellaan järkevän ajankäytön kannalta ja ajatellaan vaikkapa ympäristön ja päästöjen kannalta, niin tämä ei ole kovin tehokasta ajankäyttöä. Ja kun työn tuottavuudesta ja tämäntyyppisistä asioista puhutaan, niin aivan oikeaan suuntaan tässä ollaan menossa. Eli kiitos esityksestä.
Arvoisa herra puhemies! Kiitos oikeusministeri Merelle jälleen kerran hyvin tehdystä työstä. Vaarallisten rikollisten paikka ei ole vapaudessa. Suomessa on kuitenkin tällä hetkellä ollut varsin erikoinen tilanne vuodesta 2024 saakka, kun yhä useampi rikollinen on jouduttu päästämään vapaalle jalalle odottamaan tuomiota. No, mitä tekevät rikoksesta epäillyt? Käyttävät tietysti tilaisuutta hyväkseen ja katoavat ulkomaille teille tietämättömille. [Ben Zyskowicz: Ja tekevät uusia rikoksia!] — Ja tekevät uusia rikoksia. Otanpa tässä, edustaja Zyskowicz, muutaman esimerkin teidän pyynnöstänne ja ehdotuksestanne ja kannustuksestanne. Porvoolainen huumeparoni herra Björkendahl päästettiin vuonna 25 vapauteen odottamaan tuomiotaan. Hän sai 10 vuoden tuomion murhan yrityksestä, mutta, kuinka ollakaan, ehti siirtyä ulkomaille, ja herra Björkendahl on Europolin etsityimpien rikollisten listalla tällä hetkellä. Toinen esimerkki: Porilainen herra Kivistö tappoi teloitustyylillä 15-vuotiaan pojan vuonna 2023. Kivistö vangittiin, mutta hän pääsi korkeimman oikeuden linjauksen myötä vapaaksi odottamaan tuomiotaan. Kuten Zyskowicz vähän viittasi tässä siihen, mitä tapahtuu sillä aikaa, tuomiota odottaessaan herra Kivistö teki esimerkiksi pahoinpitelyn, huumausainerikoksia, laittomia uhkauksia ja muita vahingontekoja. Aiemmin Suomessa oli mahdollista pitää kaikkein vakavimmista rikoksista eli niin sanotuista ylitörkeistä rikoksista epäillyt vangittuna jo pelkästään epäillyn rikoksen vakavuuden perusteella. Täten esimerkiksi murhasta epäilty pysyi vangittuna pääkäsittelyyn asti. Ja kuten tässä on käynyt ilmi tämä vuoden 24 päätös, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön perustuen pelkästään epäillyn rikoksen vakavuudella ei voi perustella vangittuna pitämistä ennen tuomiota. Näin korkein oikeus linjasi. No, kuten nämä ongelmat ovat tässä tulleet ilmi, niin nyt pakkokeinolakiin tehdään tarvittavat, ymmärrettävät ja perustellut muutokset: poistetaan tuomioistuinkäytännön valossa ongelmallinen kohta ja lisätään vangitsemisen edellytyksiin uusi turvallisuusperuste. Sitä voitaisiin siis soveltaa ylitörkeissä rikoksissa, kun epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella olisi syytä epäillä, että hän aiheuttaisi vaaraa jonkun hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Arvoisa puhemies! Pidän näitä esityksiä erittäin kannatettavina, ymmärrettävinä ja suotavina. Kiitos, ministeri Meri, asian edistämisestä.
Arvoisa puhemies! Ukrainan sota on osoittautunut kulutussodaksi. Ajatukset siitä, että sodat nykyaikana käytäisiin pelkästään ilmasotana ja ne kestäisivät joitakin päiviä tai viikkoja, ovat osoittautuneet tämän sodan myötä vääriksi arvioiksi. Taloudelliset voimavarat tämmöisessä kulutussodassa ovat aivan keskeisiä, ja taloudellisiin voimavaroihin liittyy tietysti se tuki, mitä muut maat voivat Ukrainalle antaa. Siksi tämän tuen jatkuminen myös koulutuksen kautta on tärkeää. Muistan, kun muutama vuosi sitten keskusteltiin, onko mielekästä antaa koulutusta ja hävittäjäkoneita Ukrainalle käyttöön, koska ajateltiin, että ne tulevat liian myöhään. Ne eivät tulleet liian myöhään. Ukrainan resilienssi on poikkeuksellista, ja siihen liittyy tietysti se tosiasia, että puolustajalla yleensä on henkinen yliote. Taistelun vahvuus on kovempi, koska omaa itsenäisyyttä, omaa isänmaata, puolustetaan.
Arvoisa rouva puhemies! Täydennän vielä varmuuden vuoksi edustaja Hännisen puheenvuoroa. Meillähän on reaaliaikaisen valvonnan lisäksi myös ennakoivaa valvontaa, sitten on tämä reaaliaikainen valvonta, mistä edustaja juuri puhui, ja sitten on jälkikäteistä valvontaa, ja kaikilla näillä on oma tärkeä roolinsa. Valiokunnan työstä otan muutaman huomion, ainakin tämän huomion, että valiokunta ei ole sinä aikana, kun olen seitsemän vuotta siellä ollut, yhtään kertaa äänestänyt. Valiokunta on ollut yksimielinen. Niin kauan on puhuttu, että yhteinen näkemys on löytynyt, ja se kertoo ehkä siitä valiokunnan työn luonteesta, että politiikkaa ei sinne haluta tuoda vaan asioita käsitellään turvallisuusnäkökulmasta ja siitä valvontanäkökulmasta, mikä meidän tehtävänä on. Meillä on eduskunnassa myös herännyt tarpeita, tiedusteluviranomaisten työn perustalta syntynyt kokemusta, että lainsäädäntö tarvitsee joitakin muutoksia, ja esimerkiksi tämä perustuslain 10 §:n käsittely liittyy tähän asiaan. Jos nämä asiat etenevät, niin tämä tietysti luo lisää paineita tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnoille ja sitä kautta myös resurssitarpeelle. Nostan tämän sen takia esiin, että valiokunta on useammassa mietinnössä vuosittain tuonut esiin tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon asiantuntevuuden, mutta se on resursseiltaan kohtuullisen ohut, ja siinä mielessä, jos tehtävät laajenevat, sitten niitä resurssejakin pitää mahdollisesti tarkastella uudestaan. Kaikki ei ole aina ollut aivan särötöntä. Esimerkiksi oikeusasiamies on hyvinkin terävästi ottanut kantaa joihinkin asioihin, joita sitten olemme valiokunnassa käsitelleet. Tiedusteluvalvontavaltuutettu tietysti näitä huomioita omassa työssään aina peilaa ja reflektoi, minkälaista palautetta mietinnössä ja asiantuntijoilta muuten tulee. Näillä huomioilla asia siirtyy sitten tiedusteluvalvontavaliokunnan käsittelyyn. — Niin, kaksi matkaa tässä on tällä vaalikaudella tehty. Valiokunta on käynyt USA:ssa ja pari kolme viikkoa sitten Ruotsissa, ja tämä yhteistyö on kyllä avannut valiokunnan silmiä ja varmasti antanut myös kohdemaiden edustajille tietoa siitä, miten näitä voidaan hoitaa. USA:ssa saimme erinomaisen hyvän vastaanoton, tietysti Ruotsissakin, mutta USA:ssa esimerkiksi oli runsas määrä senaattoreita meidän kanssa keskustelemassa, mikä oli aika poikkeuksellista valiokunnan vierailu huomioiden.
Arvoisa rouva puhemies! Mieltäni lämmittää edustajakollegojen määrä täällä salissa. Se on merkki siitä, että tiedustelu toimii, ja siitä, että nimenomaan myös tiedusteluvalvonta toimii. Mikäli tiedusteluvalvonta ei toimisi niin kuin lainsäätäjä vuonna 2019 voimaan tulleessa lainsäädännössä edellytti, täällä salissa olisi kyllä huomattavasti enemmän väkeä. Asia on sinänsä vakava, ja tässä on kaksi näkökulmaa. Toinen on tiedustelu ja tiedustelun valvonta niin, että se on lainmukaista. Valtionjohdon on saatava ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoaan varten tiedustelutietoa, jonka perustalta ja pohjalta voidaan tehdä päätöksiä. Kun lakia 2017—2018 valmisteltiin, niin paljon puhuttiin massavalvonnasta, perusoikeuksista, perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, ihmisten oikeudesta yksityisyyteen, ja ne olivat aivan aiheellisia, perusteltuja huolia. Muun muassa sen takia tämä valvonta, joka koskee tiedusteluviranomaisten toimintaa, on kattavaa, moniportaista, ja myös sen takia meillä on eduskuntaan 2019 alkaen ollut perustettuna tiedusteluvalvontavaliokunta, joka hoitaa tätä parlamentaarista valvontaa. Suomen liityttyä Natoon vuonna 23 tiedusteluvalvonnan tehtävät luonnollisesti lisääntyivät, koska Nato-jäsenenä, Nato-maana tiedusteluun tuli uusia ulottuvuuksia, uusia mahdollisuuksia, ja se oli tietysti osittain myös taustalla siinä, että Natoon liityimme. Tiedustelutieto on aivan olennaista kaikille maille, jotka haluavat turvallisuudestaan huolta pitää. Se käsitys, mikä itselläni seitsemän vuoden kokemuksella tiedusteluvalvontavaliokunnassa on syntynyt, on se, että meillä on hyvä tiedustelukulttuuri. Se tarkoittaa sitä, että viranomaiset noudattavat lakia säntillisesti ja virheitä ei ole juuri tapahtunut. Mikäli niitä on tapahtunut, on ollut epäselvää lain tulkinnasta tai näin, niin niitä on lähdetty sitten myös oma-aloitteisesti selvittämään lakia kunnioittaen. Valiokunnassa olemme vuosittain tehneet mietinnön — tämäkin kertomus valiokunnassa huolellisesti käsitellään — ja vuoden lopulla tai viimeistään ensi vuoden alussa mietintö sitten käsitellään täällä salissa. Toivon, että silloinkin läsnäolo on yhtä vaatimatonta, koska se on merkki siitä, että asiat toimivat. — Kiitos.
Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Kuten sanoitte, tämä on normaalia oikeudellista työtä eduskunnassa, ja mitään suurta dramatiikkaa tähän asiaan ei liity. Liittyessämme Natoon tiesimme etukäteen, että monia asioita tulee myös sen jälkeen käsiteltäväksi, koska asiat tarkentuvat jäsenyyden ehtojen ja toimintakuvan tarkentuessa osaltamme. Sopimus tarkentaa ja laajentaa Pariisin pöytäkirjaa: uusia määräyksiä tiloista ja kiinteistöjen käytöstä, luvista, tarkennuksia henkilöstön asemaan, ja kaiken kaikkiaan mahdollistetaan esikuntien tehokas toiminta Suomessa. Kaiken tämän tekemisen taustalla on tietysti se, että Suomi haluaa turvata rauhan. Rauha on se tavoite, ja turvallisuuden ylläpitäminen Suomessa asuville. Kaikki ne asiat, mitä siellä taustalla tehdään, ovat keinoja sen tavoitteen saavuttamiseen, niin myös tämä asia.
Arvoisa herra puhemies! Kaiken tekemisen taustalla Suomessa on rauhan säilyttäminen. Se on se ydintavoite, siihen me pyrimme. Ehkä oli väärin sanoa, että ”ydintavoite”, tässä suhteessa huono sanavalinta, mutta kuitenkin. Keinot ovat sitten eri asia. Tavoite on oma, ja keinot ovat oma asiansa. Meillä on oma puolustus, asevelvollisuus, Nato-jäsenyys, kahdenväliset sopimukset, DCA ja näin poispäin, pohjoismainen yhteistyö, ja sitten on tietysti tämä peloteasia, johon Naton täysivaltaisena jäsenenä kuuluvat myös ydinaseet ja ydinaseiden tuoma pelote. Tavoite on kuitenkin tietenkin se, että niitä ydinaseita ei koskaan käytetä. Siihen päästään yhteisen suunnittelun, yhteisen pelotteen kautta. Pelote on enemmän kuin osiensa summa, ja tässä olemme siirtymässä nähdäkseni pohjoismaiselle linjalle, mikäli tämä hallituksen esitys hyväksytään.
Arvoisa puhemies! Kiitos asiallisesta, rakentavasta keskustelusta. — Eilen vietettiin evakkopäivää. Olen itsekin evakon poika, ja täytyy sanoa, että kyllä se on jäljen jättänyt ja nämä asiat menevät useamman sukupolven eteenpäin, valitettavasti. Suomen tavoite on aina rauha. Sen takia meillä on Puolustusvoimat, sen takia meillä on puolustusministeri, sen takia meillä on puolustusvaliokunta. Olemme puolustamassa, tavoite on rauha. Sen jälkeen mennään ikään kuin tähän keinovalikoimaan, miten sitä rauhaa ylläpidetään. Yksi keino on se, että hankimme sitä, mikä on markkinoilla parasta. Meidän tehtävämme on pitää huolta Suomessa asuvien ihmisoikeuksista. Siitä ei ole montaa vuosikymmentä, kun 440 000 ihmistä lähti evakkoon ja heidän ihmisoikeutensa oli silloin aivan maanrakoon työnnetty. Niitä maita, joista aseita, suorituskykyisiä aseita, voidaan hankkia, ei ole kovin paljoa maailmassa. Se on hyvin pieni joukko, [Puhemies koputtaa] mistä suorituskykyistä asevarustusta on hankittavissa.
Arvoisa rouva puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille kansalaisaloitteesta. Se on aina arvokas asia, että saadaan keskusteluun tärkeitä kansalaisia huolettavia asioita. Sinänsähän aloite ei velvoita eduskuntaa hyväksymään sitä, mutta käsittelyyn se täytyy ottaa, niin kuin ulkoasiainvaliokunta on ottanut ja antanut hyvän lausunnon ja puolustusvaliokunnassa käsittelimme perusteellisesti asiaa. Itse koen niin, että pienen maan ensisijainen tehtävä on selviytyminen, ja se koskee sitä myöten hankintoja, jotka on tehtävä suorituskykyperusteisesti. Meidän on hankittava sitä, mikä parhaiten vastaa meidän tarpeita. Maariskiä ei ole valitettavasti mahdollista arvioida, niin kuin olemme nähneet, kovinkaan monen vuoden aikajänteellä — osalla varusteista elinkaari on 50 vuotta. Nykyinen hankintaprosessi on nähdäkseni riittävä, riittävän perusteellinen, ja vastaa Suomen turvallisuustarpeita, ja sen takia aloitetta ei ole esitetyssä muodossa syytä hyväksyä.
Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja tasapainoisesta hallituksen esityksestä. Koen, että tässä on otettu molemmat osapuolet, vuokralainen ja vuokranantaja, asiallisella tavalla huomioon. Itsekin olen ollut molemmissa rooleissa, vuokralaisen roolissa ja vuokranantajan roolissa, ja vuokranantajan roolissa olen kyllä valitettavasti joutunut melkoisiin kauhutapauksiin ja harmillisiin tilanteisiin. Pidän erittäin hyvänä, että näitä purkamissäännöksiä tarkennetaan. Sanoitte, että ”muu erittäin painava syy”, ja erittelitte siellä asioita, jotka liittyvät kotirauhaan ja turvallisuuteen. Asuminen on ihmiselle erittäin keskeinen oikeus, keskeinen elämään liittyvä asia, sensitiivinen asia, ja omassa kodissa, on se sitten oma asunto tai vuokra-asunto, pitää olla tunne, että ympäristö on turvallinen.
Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kiljunen luetteli näitä asioita, joista on ollut sangen suuri yksituumaisuus eduskunnassa. Näinhän se on. Siellä on DCA-sopimus. Natoon liittyminen tapahtui sangen suurella enemmistöllä. Tiedustelulait edellyttivät viiden kuudesosan enemmistöä, koska niissä tehtiin perustuslakiin muutoksia, ja se enemmistö löytyi. Maamiinapäätöskin syntyi varsin isolla enemmistöllä. Ja nyt sitten meillä on tämä ydinenergialaki tulossa. Kuten edustaja Heinonen tuossa edellä mainitsi, toki kaikissa asioissa pitää erottaa kaksi asiaa: itse prosessi ja sitten varsinainen sisältö. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin varmaan valtaosa meistä, että laaja, syvällinen keskustelu on aiheellista ja se palaute, mikä oppositiolta on tullut prosessista, on kuunneltava. Kyllä minä ymmärrän sen, että prosessistakin voidaan aivan perusteellisesti olla pahoillaan — siitä, miten se on mennyt. Kiitänkin keskustaa maltillisesta, rauhallisesta ulostulosta. Vaikka sanoitte, että prosessi ei teitä nyt aivan täysin miellyttänyt, niin sanoitte, että perehdytte asiaan, keskustelette keskenänne, mietitte, mikä on parasta, ja keskitytte sen jälkeen sisältöön. Kritiikki prosessista on otettu vastaan, mutta kiitollisuudella totean, että sisältö meni kuitenkin tämän prosessin edelle. Meillä on tässä kaikilla oppimista. Oma toiveeni on, että mahdollisimman suuri enemmistö tähän ydinenergialakiinkin aikanaan löytyy. Meillä on tässä kolmisen kuukautta aikaa sitä käsitellä, ja tässä on ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivitys tulossa käsittelyyn. Valiokunnat saavat siitä keskustella, sali saa keskustella, eli mahdollisuuksia mielipiteiden vaihdolle ja asiantuntijoiden kuulemisille on kyllä runsaasti.
Arvoisa rouva puhemies! USA:n rooli on tässä keskustelussa noussut joitakin kertoja esiin. On hyvä muistaa, että presidenttikausi USA:ssa on neljä vuotta ja USA ei ole pelkästään presidentti, vaan USA:ssa on vahvat instituutiot, vahva hallinto, jotka kestävät pomppuistakin menoa, ja tätä nykyistä presidentin kautta on kolmisen vuotta jäljellä. Näin ollen Nato-yhteistyötä pitää tarkastella pitemmällä aikavälillä kuin vain yhden presidenttikauden pituisena pätkänä. Sitten pelotteesta on puhuttu paljon, ja on sivuttu hieman tätä ydinenergialakia. Siinä on hyvä pohtia tilannetta Ukrainan näkökulmasta. 2014 Venäjä otti haltuunsa Krimin, ja 2022 alkoi laajamittainen, täysimittainen hyökkäys Ukrainaa vastaan. Näin jälkeenpäin voimme pohtia — tietysti varmaa vastausta saamatta — mikä olisi Venäjän toimintatapa ollut, mikäli Ukrainalla olisi ollut ydinasepelote. Puolustusministeri mainitsi, että Venäjä on valmis ottamaan äärimmäisiä riskejä, mutta taisi myös itsekin epäillä, että tuskin niin äärimmäistä, että hyökkäisi toista ydinasevaltiota vastaan. Tästä on kysymys, kun puhumme Suomen tulevista päätöksistä, ydinenergialaista ja pelotteesta.