politiikka.app

Koskela Minja

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäHelsingin vaalipiiriEduskunnan sivu
Lisää vertailuunNäytä kartalla

7 puheenvuoroa

023helmikuu 2026: 0helmaaliskuu 2026: 0maahuhtikuu 2026: 1huhtoukokuu 2026: 3toukesäkuu 2026: 3kesheinäkuu 2026: 0heisyyskuu 2026: 0syy

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto tunnistaa, että ydinvoimalla on roolinsa ilmastokestämättömästä sähköntuotannosta luopumisessa. Kun yhteiskuntaa ja energiaintensiivisiä teollisuudenaloja tullaan ilmastotavoitteiden mukaisesti sähköistämään, ilmastokestävää sähköntuotantoa on lisättävä, ja ydinvoima on osa kokonaisratkaisua. Erityisesti pienydinvoimaloihin liittyy potentiaalia edellyttäen, että niiden käyttöönotto tapahtuu vastuullisesti ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Hallituksen esitystä emme kuitenkaan voi hyväksyä. Lakiuudistuksessa esitetyillä muutoksilla tähdätään ennen kaikkea hanketoimijoiden taloudellisen edun parantamiseen, ei yhteiskunnan kokonaisedun ja ydinenergiaan liittyvän riskienhallinnan parantamiseen. Eduskunnan tulee jatkossakin saada päättää ydinvoiman rakentamista koskevan periaatepäätöksen kumoamisesta tai voimaan jättämisestä. Eduskunta edustaa koko yhteiskuntaa, eikä sitä näin ollen tule voida ohittaa yhteiskunnan kokonaisetua koskevassa harkinnassa. Periaatepäätös ei jatkossa vaatisi myöskään enää suunnitellun ydinlaitoksen sijainti- ja naapurikuntien lausuntoa, ja yva-lakia sovellettaisiin vasta rakentamislupavaiheessa. Näillä muutoksilla heikennetään demokratian perusperiaatteita ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia itseään koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi esityksessä ollaan sallimassa ulkomaisen ydinjätteen käsittely, väliaikainen varastointi ja loppusijoittaminen Suomessa. Tätä emme voi hyväksyä. Ydinjätteet ovat luonteeltaan täysin oman riskiluokkansa kysymys, ja ne säilyvät vaarallisina jopa satojatuhansia vuosia. Tähän liittyy painava ylisukupolvinen ulottuvuus, jota ei tule ohittaa. Lopuksi: Me emme voi hyväksyä ydinenergialain muutosta, koska siitä on hallituksen toisen ydinenergialain esityksen mukaisesti poistettu ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen ja käytön kieltämistä koskeva pykälä. Vasemmistoliitto toimii ydinaseettoman maailman ja aseistariisunnan puolesta. Me vaadimme pohjoismaisen ydinaseettomuuden linjan ylläpitämistä ja vahvistamista. Näin ollen ehdotan, että lakiehdotukset hylätään.

Energia: sääntöpohjainen osuma (energia, ydinvoima, ydinenergia, sähkö, pienydinvoima)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Rakentaminen: sääntöpohjainen osuma (rakentamisen)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Pöytäkirja
15.6.2026Varsinainen puheenvuoroHE 66/2026 vpTalousSoteTurvallisuus

Kiitos, arvoisa puhemies! Täytyy nyt hieman kyllä tässä duubioida edellisen puhujan, edustaja Hännisen, kommentteja siitä, että tässä esityksessä olisi kyse turvallisuudesta, jota tämä lisäisi, ja ennustettavuudesta, vakaudesta ja luottamuksesta. Siitä olen kyllä edustaja Hännisen kanssa täsmälleen samaa mieltä, että tässä ei ole kyse pienistä yksityiskohdista, vaan tässä on kyse koko siitä soterakenteesta, jota tämä hallitus on tietoisesti murentanut ensin suorilla rahoitusleikkauksilla, sairaalaverkon karsimisella ja nyt asiakasmaksujen nostolla. Minä en näe, miten ihmisten turvallisuus tai luottamus näihin palveluihin lisääntyy sillä, että ambulanssimaksua korotetaan 25 eurosta yli 40 euroon, etenkin kun tässä samaan aikaan on päätetty myös muista asiakasmaksukorotuksista, esimerkiksi poliklinikkamaksun korotuksesta, terveyskeskusmaksun korotuksesta, hammashoidon maksujen korotuksista, leikkaus- ja toimenpidemaksusta, eivätkä näissä bakkanaaleissa ole jääneet sivuun myöskään vainajat, koska tässä on lisätty myös vainajan säilytysmaksu. Kaiken tämän päälle on vielä isot järjestöleikkaukset, kun on aikaisemmin linjattu niin, että kolmas sektori voi nimenomaan tukea tätä sotekenttää, ja nyt te olette leikanneet sieltäkin aivan valtavasti pois. Paitsi että duubioin tässä edustaja Hännisen äskeistä puheenvuoroa, kyllä haluan myös esittää kritiikkiä sosiaaliturvaministeri Wille Rydmanille, joka on esittänyt esimerkiksi täällä kyselytunnilla, että sen sijaan, että leikataan palveluista, kannattaa korottaa näitä asiakasmaksuja, että ihmiset ymmärtävät sen paremmin ja sitten se ei kohdistu samalla tavalla. En ole missään vaiheessa ymmärtänyt tätä argumenttia. Samalla tavalla se kohdistuu niihin ihmisiin, että leikataanko palveluista, nostetaanko asiakasmaksuja. Ja erityisesti kun tämä hallitus on tehnyt molempia, niin kyllä jos jotain tässä tehdään, niin tässä rapautetaan sitä ihmisten turvallisuudentunnetta ja luottamuksen tunnetta näihin palveluihin, ja sitä minä en hyväksy.

Talous: sääntöpohjainen osuma (leikkaus)Sote: sääntöpohjainen osuma (sote, terveys, asiakasmaksu, sairaala)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Pöytäkirja
15.6.2026Varsinainen puheenvuoroHE 72/2026 vpEnergiaTurvallisuus

Arvoisa puhemies! Minä en ollut täällä vielä viime kaudella, silloin kun Suomi päätti liittyä Naton jäseneksi, mutta tiedän, että silloin sen prosessin aikana sovittiin niin, että koska Nato-jäsenyyttä haettiin ymmärrettävästi varsin kovalla kiireellä, jatkoaskeleet liittyen Nato-jäsenyyteen käsiteltäisiin mahdollisimman suurella rauhalla, jotta kaikki kansanedustajat pääsevät keskustelemaan vakavista, tärkeistä asioista niiden edellyttämällä painoarvolla. Sen jälkeen tällä kaudella on käsitelty muun muassa DCA-sopimusta. Itse olin tuolloin lakivaliokunnassa jäsenenä ja jouduin äänestyttämään tuolloin valiokunnassa asiantuntijakuulemisten jatkamisesta, ja hävisimme tuon äänestyksen. Onko tämä Natoon liittyvien prosessien käsittelyä kaikessa rauhassa sellaisella painoarvolla, mitä nämä asiat edellyttävät? Ei ole. Nyt, arvoisa puhemies, me käsittelemme ydinaserajoitteiden purkamista. Tämä on erittäin painava, erittäin suuri kysymys. Toisin kuin kokoomus yrittää sanoa, että tämä olisi Nato-maalle kuuluva rutiiniasia, tämä on merkittävä muutos Suomen pitkäaikaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan. Minä voisin jopa käyttää sanaa ”dramaattinen” tässä yhteydessä. Olemmeko me käsitelleet tätä rauhassa? Emme ole. Kun tieto siitä tuli, että hallitus on tällaista esitystä tuomassa, niin se tuotiin puheenjohtajille, ja seuraavana päivänä se vietiin medialle. Puheenjohtajilla ja eduskuntaryhmillä oli käytännössä yksi päivä aikaa tutustua siihen lakiluonnokseen, joka oli heikko. Noin 40—50 sivua tekstiä, jossa ei millään tavalla käyty läpi niitä kysymyksiä, jotka ovat riskejä ja mahdollisia uhkia silloin kun me puhumme joukkotuhoaseista. Tämä on minusta täysin pöyristyttävä prosessuaalinen suoritus jopa kokoomukselta, jolle on selkeästi iskenyt vauhtisokeus liittyen näihin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin asioihin. Ydinaseet eivät ole mitään konventionaalisia aseita. Me puhumme aseista, joilla voidaan tuhota kokonaisia kaupunkeja. Tämä on äärimmäisen fundamentaalinen kysymys koko maailman kannalta, ja minusta on syytä muistaa, että jopa Naton periaatteisiin kuuluu se, että edellytetään ydinaseetonta maailmaa, ja Suomi olisi voinut valita omalla linjallaan Nato-jäsenenä tehdä kuten esimerkiksi Islanti ja Romania ovat tehneet, eli pitää kiinni omista rajoitteistaan. Liettuassa nämä rajoitteet on kirjattu jopa perustuslakiin. Tämän prosessin yhteydessä on myös käytetty aivan todella erikoisia puheenvuoroja siitä, että purkamalla kaikki rajoitteet Suomi liittyisi pohjoismaiseen tällaiseen niin kuin yhteisöön, jossa ei ole ollut niin vahvoja rajoitteita kuin Suomella. Mutta kun nämä rajoitteet puretaan, niin on jätetty tietoisesti huomioimatta se, että esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on vahvoja poliittisia sitoumuksia. Olkoonkin niin, että sellainen tulisi myös Suomessa olemaan, niin se on erittäin heikko esitys, kuten esimerkiksi edustaja Honkasalon puheenvuorosta kuulimme. Tämä rauhan ajan määritelmä jää hähmäiseksi, jolloin tämä koko kysymys on jäävä epäselväksi. Mielestäni on syytä alleviivata sitä, että Nato-jäsenyys ei edellytä Suomelta muutoksia ydinenergialakiin. Tämä on erittäin keskeinen argumentti tässä kokonaisuudessa, jossa tätä perustellaan nimenomaan Nato-jäsenyydellä. Me olemme edelleen Naton jäsenmaanakin itse vastuussa siitä, millaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia me haluamme allekirjoittaa. Me emme vasemmistoliitossa olisi tulleet tukemaan tätä esitystä, vaikka se oltaisiin tuotu kaikessa rauhassa ja vaikka siitä oltaisiin keskusteltu kaikessa rauhassa. Tämä on niin vahvasti vastaan niitä periaatteita, joiden puolesta me ollaan tehty politiikkaa vuosikymmeniä. Tämä on mielestäni rehellistä todeta ääneen, että se prosessin muutos ei olisi muuttanut meidän kantaamme, mutta kyllä minä pidän demokratian ja eduskunnan integriteetin kannalta erittäin ongelmallisena sitä, että näin isoja asioita tuodaan näin hätiköiden ja niihin reagointi on sitten myös hyvin nopeatempoista, sen sijaan, että oltaisiin voitu käydä näitä asioita rauhassa läpi. Minä en ole kuullut yhtäkään sellaista argumenttia, jonka vuoksi Suomen kannattaisi näistä rajoitteista luopua, ja en tule sitä kannattamaan. Itse asiassa ajattelen päinvastoin niin, että Suomen tulisi liittyä YK:n ydinasekieltosopimukseen. Tämä on se linja, mitä me tulemme vasemmistoliitossa kannattamaan myöskin jatkossa. Tämä esitys ei kannatusta ansaitse.

Energia: sääntöpohjainen osuma (ydinenergia)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, nato, dca)Pöytäkirja
20.5.2026Nopeatahtinen puheenvuoroVNS 6/2025 vpTurvallisuusMaahanmuutto

Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus rakentuu monesta asiasta, mutta vakaan perustan sille muodostavat keskinäinen luottamus ja kokemus oikeudenmukaisuudesta. Harmillisesti valtioneuvoston selonteko ei tarkemmin erottele, miten luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden perustaa tuetaan. Onneksi hallintovaliokunta on ansiokkaasti mietinnössään tunnistanut näitä tekijöitä. Sisäistä turvallisuutta ylläpidetään ehkäisemällä eriarvoistumista, vastakkainasettelua ja eriytymistä, ja tätä toteutetaan rahoittamalla yhdenvertaisia ja laadukkaita hyvinvointivaltion palveluita. Tämän lisäksi sisäisen turvallisuuden näkökulmasta on erityisen tärkeää, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat täysimääräisesti maahanmuuttopoliittisen sääntelyn toimeenpanossa, ja näillä sanoilla kannatan siis edustaja Pekosen tekemää kannanottoehdotusta.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (maahanmuutto)Pöytäkirja
5.5.2026VastauspuheenvuoroVNS 2/2026 vpTurvallisuus

Arvoisa puhemies! Donald Trumpin poukkoilevalla politiikalla on ilman muuta vaikutuksia myös Euroopan turvallisuuteen ja Ukrainan tilanteeseen, jos huomioidaan vaikka se, että Donald Trump poisti Venäjältä öljypakotteita sen jälkeen, kun Hormuzinsalmi meni kiinni, mikä nimenomaan pelasi suoraan Putinin sotakassaan. Eli näistä asioista puhuminen ei ole mitään turhaa paasaamista, vaan nämä ovat ihan sitä turvallisuuspolitiikankin kovaa ydintä. Edustaja Vikman pyysi näitä muitakin vaihtoehtoja, ja minulla on nyt esittää neljä: Ensimmäinen on se, että puolustetaan kansainvälistä oikeutta myös silloin kun sen rikkojana on Donald Trump. Toinen on se, että vaalitaan monenkeskisyyttä myös silloin kun suurvaltapolitiikka edellyttäisi aiemmin sitä, että siirrytään tällaiseen kahdenväliseen toimintaan. Kolmantena se, että puolustetaan ihmisoikeuksia kaikkialla ilman kaksoisstandardeja, myös silloin kun niitä rikkoo Israel, olipa kyseessä sitten Libanon tai Gaza. Ja neljäntenä ja viimeisenä tässä kohtaa on demokratian vahvistaminen ja autoritäärisyyden torjuminen sekä sisäpolitiikassa että ulkopolitiikassa. Nämä ovat kaikki asioita, jotka vaikuttavat myös meidän maamme turvallisuuteen.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, puolustus)Pöytäkirja
5.5.2026RyhmäpuheenvuoroVNS 2/2026 vpTurvallisuus

Arvoisa puhemies! Tämä on todellinen hyssyttelyselonteko. Siitä huolimatta, että selonteko tunnistaa Yhdysvaltojen politiikassa tapahtuneet muutokset sekä transatlanttisen toimintaympäristön ennakoimattomuuden ja koventuneen retoriikan, päätyy selonteko kuitenkin ennen kaikkea vakuuttelemaan, miten Suomen ja Yhdysvaltojen välit ovat läheisemmät kuin koskaan, ja alleviivaamaan, miten hyödyllinen Suomi Yhdysvalloille pyrkii olemaan. Nämä linjaukset on tehty kieli keskellä suuta, koska ei uskalleta sanoa ääneen sitä, minkä päivittäin luemme lehtien otsikoista: Yhdysvaltoihin ei voi enää luottaa. Donald Trump on ennalta-arvaamaton johtaja, joka ajattelee vain omaa hyötyään. On aivan selvää, että meidän on jatkossa vähennettävä riippuvuuttamme Yhdysvalloista. Se edellyttää eurooppalaisen yhteistyön ja toimijuuden vahvistamista ja kykyä todeta ääneen, että Donald Trumpin toiminta on ylittänyt paitsi sopivuuden myös kansainvälisen lain rajat jo monta kertaa. Selonteon Iran-osiossa jätetään mainitsematta, että Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäys oli kansainvälisen oikeuden vastainen ja tapahtui liittolaisia konsultoimatta tai edes informoimatta. Samoin jätetään mainitsematta, että Israel hyökkäsi myös Libanoniin, jossa yli miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseuduiltaan Israelin hyökkäyksen vuoksi. Israelin sotatoimissa Libanoniin on kuollut ainakin 850 ihmistä. Heidän joukossaan on yli sata lasta. Gazan kansanmurhaa tai Länsirannan tilannetta ei myöskään edes mainita, vaikka tilanne pahenee edelleen. Iranin sodan alettua Israel on iskenyt Gazaan lähes päivittäin, lääketieteelliset evakuoinnit alueelta ovat seisahtuneet, eikä Trumpin suunnitelman mukainen Israelin joukkojen vetäytyminen Gazasta ole edennyt mihinkään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä islamistien uhrit?] Länsirannalla siirtokuntaväkivalta on lisääntynyt ja raaistunut. Israelin apartheidpolitiikka syvenee, mistä esimerkkinä on järkyttävä uusi laki, joka mahdollistaa kuolemanrangaistuksen langettamisen yksinomaan palestiinalaisille. Grönlanti mainitaan selonteossa kerran ja silloinkin ohimennen sivulauseessa. Selonteon tulisi ilman muuta ottaa voimakkaammin kantaa Tanskan ja grönlantilaisten puolesta. Selonteossa todetaan, että Pohjoismaat ovat aiempaakin selvemmin Suomen kaikkein läheisimpiä yhteistyökumppaneita, mutta ei tuoda esiin, miten vakavia ovat uhkaukset, joita Trump on omalle liittolaiselleen esittänyt. Donald Trumpin uhkailut ovat toistuvia. Trump on muun muassa sanonut vetävänsä Yhdysvallat pois Natosta ja kutsunut Natoa paperitiikeriksi. Suomessa ulkoministeri Valtonen vastasi tähän väitteeseen sanomalla, että ”Nato on vahvempi kuin koskaan”. Eurooppalaista toimijuutta on ilman muuta vahvistettava, mutta Yhdysvaltojen noudattaessa Trumpin poukkoilevaa ja epäluotettavaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on minusta rehellistä todeta, että Yhdysvaltojen Nato-linja ei enää ole luotettava. Trumpin retoriikkaan vastaamisessa on paikoin ollut myös suoranaisia suomettumisen kaikuja, kuten silloin, kun Trump uhkasi tuhota koko Iranin sivilisaation ja puolustusministeri Häkkänen vastasi, että ”siviilikohteisiin iskeminen olisi vakava merkki”. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä: Iranin sivilisaation tuhoaminen ei olisi ”vakava merkki” vaan hirvittävä sotarikos. Arvoisa puhemies! Ydinaseuhka ei ole kadonnut maailmasta mihinkään. Päinvastoin uudet maat pyrkivät saamaan itselleen ydinaseen ja suurvallat modernisoivat omiaan. Ydinaseriisunta on siis tärkeämpää kuin kenties koskaan, ja Suomen on oltava siinä aktiivinen. Siitä huolimatta hallitus on aikeissa purkaa kaikki ydinaserajoitukset laista. Rajoitusten purkamisen sijaan vasemmistoliitto kannattaa YK:n ydinasekieltosopimukseen liittymistä. Vasemmistoliitolle ei riitä tämän selonteon kirjaus siitä, että ”Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana”. Tämä kirjaus on erittäin köykäinen ja mahdollistaa käytännössä ydinaseiden väliaikaisen tuomisen ja/tai ydinaseiden kauttakulun Suomen alueella myös rauhan aikana. Vasemmistoliiton kanta tässä asiassa on selvä: tämä kirjaus on meille riittämätön, me emme kannata rajoitusten purkamista lainsäädännöstä, emmekä me halua ydinaseita Suomeen. Vasemmistoliiton mielestä Suomen tulee aina olla ihmisoikeuksien, kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen järjestelmän puolella. Suomen on puolustettava monenkeskisyyttä, ja kaksoisstandardeista on luovuttava Suomen ulkopolitiikassa, mikä tarkoittaa, että ihmisoikeuksia on puolustettava aina ja johdonmukaisesti. Nyt näin ei valitettavasti tapahdu. Arvoisa puhemies! Viimeiseksi totean, että vasemmistoliitto kannattaa puolustusmenojen tarveperäisyyteen perustuvaa kasvattamista, mutta meillä ei ole piikki auki selonteossa mainitulle viiden prosentin tavoitteelle, johon on päädytty Donald Trumpin ehdoilla.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, nato, puolustus)Pöytäkirja
29.4.2026VastauspuheenvuoroHE 50/2026 vpTurvallisuus

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on käyty valitettavan paljon keskustelua kansallisesta turvallisuudesta, erittäin valitettavista ja ymmärrettävistä syistä. Kansallinen turvallisuus on meille kaikille puolueille täällä erittäin tärkeä prioriteetti. Siitä huolimatta ja sen vuoksi ajattelen myös niin, että kansallisen turvallisuuden nimissä ei tule puuttua yksilön perus- ja ihmisoikeuksiin enempää kuin on välttämätöntä, ja tähän minusta kytkeytyy tämän esityksen pihvi, niin sanotusti. Eli ajattelemme vasemmistoliitossa niin, että perusoikeuksien heikentämisen sijaan perustuslakia ja sen valvontaa pitäisi vahvistaa eli suomalaisen oikeusvaltion suojamekanismeja on ryhdyttävä vahvistamaan. Kansallista turvallisuutta on toki myös se, että me pidämme tiukasti kiinni niistä periaatteista, jotka tekevät meistä oikeusvaltion. Ajattelen, että tässä suhteessa myös tämä ajatus, että tämä esitys tuotaisiin kiireellisenä, on hieman ristiriitainen, koska jos me annamme tämän kiireellisen menettelyn muodostua pääsäännöksi, niin sitten kyllä rapautetaan sitä järjestelmää, mikä meillä on hyvin toimiva. Haluan myös kompata tässä edustaja Tuppuraista siinä, että todella on vuosi vaaleihin, [Puhemies koputtaa] niin että tässä ei ole mitään kiirettä tai mitään syytä sille, että tämä tuotaisiin nyt kiireisenä.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Pöytäkirja