Koulumies Terhi

Arvoisa puhemies! Tämä on tosi tärkeä keskustelu päätöksenteon avoimuudesta, ja se on herättänyt minulla monia sellaisia kysymyksiä taannehtivista tapahtumista viime vaalikaudelta, mihin nyt kysyisinkin sieltä oppositiosta vastausta. Onko demareilla antaa joku yksityiskohtainen lista niistä päätöksistä, joihin heidän vaalirahoittajansa pääsi viime vaalikauden hallitusneuvotteluissa vaikuttamaan? Siis kun me tiedetään, että ay-liike rahoitti SDP:tä, ja sitten SDP päästi ilmeisesti, kuten edustaja Satosen puheenvuorosta kuultiin aiemmin, tämän vaalirahoittajatahon sinne hallitusneuvotteluihin edustamaan itseään, niin sieltä ei ole mitään pöytäkirjaa niistä prosesseista tullut esiin, millä tavalla tämä teidän vaalirahoittajanne pääsi vaikuttamaan viime vaalikauden merkittäviin päätöksiin. Onko tästä jotain listaa olemassa? Tämä olisi minusta tosi mielenkiintoista ihan päätöksenteon avoimuuden näkökulmasta ja prosessien avoimuuden näkökulmasta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ruuantuotanto on keskeinen [Hälinää — Puhemies koputtaa] osa omavaraisuutta, ja haluan kiittää hallitusta siitä, että tämä on täällä nyt taas vahvasti huomioitu. Itseäni huolestutti viime aikoina erityisesti lannoitteiden saatavuus, joka on siis vaarantunut Hormuzinsalmen sulkeutumisen myötä, ja tein siitä kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Voin nyt ilokseni todeta, kun siitä just tuli vastaus, että siinä liipataan myös tätä puhdasta energiantuotantoa maatalouteen liittyen, mihin täällä äsken keskustelussa viitattiin. Elikkä täällä vastauksessa todetaan, että hallituksen vahvana tavoitteena on nousta vetytalouden keskeiseksi toimijaksi myös maatalouteen liittyen ja varmistaa, että esimerkiksi puhtaalla vedyntuotannolla valmistettuja ammoniakkeja, vihreää ammoniakkia, voitaisiin hyödyntää maataloudessa lannoitetuotannossa. Eli hallitus on monella eri rintamalla edistämässä puhtaampaa ja tehokasta maataloutta ympäristöystävällisesti. — Kiitos. [Aki Lindén: Erityisesti Helsingille on tärkeetä tää maatalous!]

Arvoisa puhemies! Tämä äsken mainittu valtionvelka kuten myös työllisyys liittyvät yhteen muun muassa sellaisella tavalla, että vuoden 2010 jälkeen Suomessa ovat työpaikat syntyneet lähes kokonaan julkiselle sektorille. Sehän on verorahoitteista, ja se tuottaa menoa valtiolle ja lisää painetta velanotolle. Tämä hallitus on toivonut, että saataisiin lisää työpaikkoja yksityiselle sektorille, yrityksiin, koska ne tuottavat tuloa kansantalouteen ja ne tuottavat jakovaraa hyvinvointivaltiolle. Keskeisin keino tässä ovat olleet nämä merkittävät työmarkkinauudistukset, joita hallitus on tehnyt, ja toivottavasti niiden hedelmät näkyvät tulevaisuudessa, kun yritykset pystyvät alkamaan palkkaamaan lisää ihmisiä ja sitä kautta saadaan uusia työpaikkoja Suomeen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos paljon, tämä on hieno laki. Ajatelkaa: jos kaikki maailman maat olisivat siirtyneet ydinvoimaan jo kauan aikaa sitten sen sijaan, että ovat käyttäneet fossiilisia polttoaineita, niin eihän meillä olisi ollenkaan tällaista ilmastonmuutosta kuin nyt ollaan nähty. Tämä pienydinvoimalamahdollisuus on erityisen mielenkiintoinen. Helsinki ja Helen ovat jo valmistelleetkin sellaista hanketta aika pitkälle, ja nyt jo konkreettisesti puhutaan siitä, mihin se sijoitetaan, esimerkiksi Salmisaareen. Toivon, että tämä mahdollistaa myös kunnon energiatarjonnan Suomessa tulevaisuudessa. Jos oikeasti meille tulee niin paljon datakeskuksia kuin on esimerkiksi julkisuudessa väläytelty, niin meillä ei sitten sähkö lopu kesken. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä uudistus niiden suomalaisten osalta, jotka asuvat ulkomailla, koska ulkosuomalaisilla on ollut vaikeuksia hoitaa viranomaisasiointia sähköisesti. Siinä mielessä tämä edistää EU:n alkuperäisiä periaatteita ja tavoitteita lisätä ihmisten liikkuvuutta ja mahdollisuutta työskennellä välillä ulkomailla, toisessa EU-maassa. Siinä mielessä tämä on oikein hyvä uudistus. Toivon kyllä itsekin, että kiinnitetään huomiota siihen tietoturvapuoleen mutta myös käytettävyyteen. Kun taas katselin, että mitähän jos ottaisi tämän uuden palvelun käyttöön, niin ensinnäkin Suomessa ainoa palvelu, joka on tässä nyt hyväksytty, on Digi- ja väestötietoviraston kansalaisvarmenne. Se pitää ottaa käyttöön sillä lailla, että ensin tilaa uuden henkilökortin, jossa on siru, ja sitten se siru aktivoidaan niin, että pitää saada aktivointitunnusluku. Sitä varten, jotta sen saa otettua käyttöön, pitää mennä kauppaan ja ostaa semmoinen kortinlukija sitä sirua varten jostain erikoisliikkeestä — tai no, liikkeestä, joka myy tämmöisiä tietoturvalaitteita — ja pitää varmistaa, että se on yhteensopiva tämän sirun kanssa. Sitten tarvitaan myös tietokoneelle semmoinen kortinlukijaohjelmisto. Sanoisin, että nämä digitaalisen palvelun kehittämiset ovat tosi hyviä, kun ottaa huomioon, että monet, varsinkin ulkomaille töihin lähtevät, nuoret ovat semmoisia kansainvälisiä diginatiiveja. Kannatan oikein lämpimästi tätä palvelua kyllä, ilman muuta.

Arvoisa puhemies! Yhdistän näinä päivinä EU:n talouden ja turvallisuuden aika kiinteästi yhteen. On tärkeätä, että EU esimerkiksi siinä monivuotisessa rahoituskehyksessä panostaa turvallisuuteen ja puolustuskykyyn ja rajavalvontaan, ja siis tämä luo taloudelle myös mahdollisuuksia kehittyä. Tietenkin SAFE-instrumentti jo tarjosi eväitä siihen, että eri EU-maat voivat lisätä puolustusmenoja ja tehdä uusia tilauksia, mutta esimerkiksi kun tänään on puhuttu työttömyydestä Suomessa, niin samalla on jäänyt huomaamatta, että meillä on syntynyt uusia työpaikkoja erityisesti pieniin puolustusalan yrityksiin. Tämä on meille merkittävä markkinamahdollisuus EU-maissa, ja toivotaan, että puolustushankinnat tehdään EU:ssa jatkossa niin, että myös pienille ja uusille yrityksille on siellä markkinoita ja pääsy markkinoille eikä ainoastaan EU-maiden suurille, isoille, vanhoille puolustussektorin yrityksille. Tämä on meille tärkeä edunvalvontakysymys Suomessa.

Arvoisa puhemies! Kun tässä kuuntelin näitä ryhmäpuheenvuoroja ja muita puheenvuoroja, niin lähinnä vihreät taisivat sivuta sitä vaihtoehtoa, että tämä ilmaston lämpeneminen johtaisikin siihen, että Suomi kylmenee. Tähän asti nämä skenaariot ovat olleet vähän sellaisia, että tänne tulee pikkasen lämpöisempää ja, no, rankkasateita ehkä enemmän ja näin, mutta pari viikkoa sitten kuuntelin alan tutkija-asiantuntijaa, joka piti ihan entistä todennäköisempänä, että mahdollisesti ilmastonmuutos johtaa Golfvirran eli AMOC-virran siirtymiseen. Siis sitähän torjutaan ihan samalla lailla kuin ilmastonmuutosta yleensä, eli nämä kaikki toimet, mitä hallitus täällä luettelee, tehoavat myös siihen vaihtoehtoon, mutta sitten lisäksi täytyisi ehkä käynnistää sen tyyppinen pohdinta, miten erityisesti varaudutaan sellaiseen valtavaan katastrofiin, mitä tämmöinen kylmeneminen Suomelle tarkoittaisi. Se ei ole todennäköistä, ja vaikka se olisi äärimmäisen epätodennäköistä, niin samalla lailla varaudutaan esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuteen, mitä ei ehkä koskaan tapahdu, mutta siihen täytyy myös [Puhemies koputtaa] sitten keksiä keinoja, joita voi olla ihan kaupunkipolitiikan tasollakin. — Kiitos.