Autto Heikki

Arvoisa puhemies! Kiitos paljon ministeri Häkkäselle tältäkin osin hallituksen ohjelman hyvästä eteenpäin viemisestä. On todella tärkeää, että samalla kun Suomi panostaa voimakkaasti omaan puolustukseensa, niin suomalaisella osaamisella voidaan myös vastata siihen tarpeeseen, jota myös muilla liittolaismaillamme on panostaa puolustukseen, ja siten pystymme Suomessa puolustusmenojen ohella puhumaan myös puolustustuloista, joita saamme sitä kautta, että muut maat tekevät valtavia satsauksia, ja suomalainen vientiteollisuus sillä korkealla osaamisella, jota meillä on, pystyy siihen vastaamaan. On siis tärkeää, että vientivalvontalainsäädäntö on kunnossa. Tämän lain sisällön osalta voin, puhemies, yhtyä täysin esimerkiksi siihen puheenvuoroon, jonka edustaja Heinonen tuossa edellä käytti, niin voimme säästää sen osalta yhteistä aikaa. Ehkä totean vain juuri sen, että on tärkeää, että on yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt, jotta eurooppalaiset toimijat ovat reilussa kilpailutilanteessa tässä. Vakuutan koko puolustusvaliokunnan puolesta, että tulemme osaltamme tietysti hyvin tähän hallituksen esitykseen perehtymään ja sen asiallisesti ja ripeästi mutta perusteellisesti käsittelemään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu, että tietosuojavaltuutetun kertomuskin on turvallisuuspolitiikan kovinta ydintä nykyään. Datasuvereniteetti on kysymys, joka on aivan keskeinen osa Euroopan strategista autonomiaa. On monia kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen asti olevia ulottuvuuksia, jotka ovat kiinni siitä, millä tavoin sitä dataa, jota meistä tuolla digitaalisessa ympäristössä on, käsitellään. Onkin tärkeää, että ei vain Suomi vaan Suomi osana Euroopan unionia huolehtii siitä, että meillä todella on sellainen datasuvereniteetti, että paitsi että meillä on oma datamme suojassa siltä osin kuin haluamme sen suojattuna pitää, meillä myös on aina erilaisiin palveluihin vaihtoehtoja tarjolla niin, että emme jää minkään yksittäisen toimijan tai yksittäisen maan toimijoiden varaan. Arvoisa puhemies! Kun ollaan lähetekeskustelussa tätä asiaa nyt valiokunnalle evästämässä, niin valiokunnassa varmaan on hyödyllistä pohtia tämän datasuvereniteettikysymyksen ohella sitä, miten tietosuoja ja toisaalta valtavalla vauhdilla kehittyvä tekoäly toimivat käsi kädessä, miten varmistetaan, että tietosuojasta ei tule järkevän toiminnan estettä, niin kuin ehkä toisaalta tietosuojasta on voinut joskus täällä reaalimaailmassa tulla, mutta toisaalta, miten varmistetaan samaan aikaan edellä jo kuvaamani datasuvereniteetti ja tietosuojan toteutuminen, jotta ne hyvät yhteiskunnallisen luottamuksen ulottuvuudet, joita vaikkapa edustaja Hänninen omassa mainiossa puheenvuorossaan kuvasi, toteutuvat. Eli miten huolehditaan siitä tasapainosta, että suomalaiset ja ylipäätään ehkä eurooppalaiset yritykset tässä kovassa kilpajuoksussa, jossa olemme suhteessa vaikkapa yhdysvaltalaisiin tai kiinalaisiin, intialaisiin yrityksiin, voivat käyttää niitä kaikkein parhaita uuden teknologian mahdollistamia työkaluja mutta samalla toimien niin, että tietosuoja oikealla tavalla toteutuu? Siinä on kyllä valiokunnalle pohdinnan paikka tässä ajassa.

Arvoisa puhemies! Kiitos pankkivaltuuston puheenjohtajalle kertomuksen esittelystä ja kiitos koko eduskunnan pankkivaltuustolle kattavasta kertomuksesta. Kertomusvuonna maailma on totisesti Suomen näkökulmasta ollut melkoisessa myllerryksessä. Onkin todella ilahduttavaa, että vaikka elämme näin vaikeita aikoja, niin suomalaisten luottamus Suomen talouteen on selvästi vahvistunut, Suomen talouskasvu on lähtenyt voimakkaasti liikkeelle, vienti vetää. Kun kotitalouksien kulutuskin saadaan sille tasolle, jonka ostovoima mahdollistaa, niin meillä myös työllisyyden käänne tulee Suomessa olemaan mitä ilmeisin. Nämä ovat kaikki hyviä uutisia. Mutta se, että Suomen talous vahvistuu, ei poista sitä tosiasiaa, että maailma ympärillämme on melkoisessa myllerryksessä. Tämän vuoksi tässä kertomuksessakin aivan hyvin esiin tuotu digitaalinen euro on tietysti tärkeä kysymys meille, niin suomalaisille kuin laajemmin eurooppalaisille, jotta voimme tavoitella sellaista avointa strategista autonomiaa, jossa meillä on valinnanmahdollisuuksia. Kaikissa tilanteissa on myöskin omissa käsissämme se, millä tavoin maksuliikenne Euroopassa hoidetaan. Tämän digitaalisen euron kehittämisen myötä varmasti on kutkuttava ajatus myös se, että aiempina vuosikymmeninä ja vuosisatoina tärkeä käteisen käyttö vähenisi, mutta tuo lienee nyt, kun lähetekeskustelussa ollaan, juuri sen kaltainen asia, jonka toivoisi valiokunnassa sitten nousevan keskeiseksi kysymykseksi: millä tavoin löydetään se oikea tasapaino siinä, kun yhä isompi osa pankkiasioinnista ja rahaliikenteestä on digitaalista — digieuro tulee myöskin paitsi vahvistamaan tätä avointa strategista autonomiaa meille eurooppalaisille myös tekemään entistä vaivattomampaa digitaalisesta maksuliikenteestä ja ylipäätään rahahuollosta — ja kuinka varaudutaan niihin tilanteisiin, joita esimerkiksi edustaja Strandman mielestäni hyvässä puheenvuorossaan nosti esiin, että voi tulla aivan tällaisia normaaliolojen häiriöitä, kuten vaikkapa sähkökatkoja, jotka haastavat todella koko digitaalisen maksuliikenteen, puhumattakaan siitä, että joku meille vihamielinen taho pyrkii tahallaan aiheuttamaan vaikkapa sähköjärjestelmän lamaantumista tai esimerkiksi kyberhyökkäyksien kautta lamaannuttamaan koko maksujärjestelmän? Elikkä tässä mielessä tätä tasapainoa digitaalisuuden ja toisaalta sitten huoltovarmuuden turvaavan käteisen välillä varmasti valiokunnassa on hyvä pohtia.

Arvoisa puhemies! Tämä nykyinen eduskunta on säätänyt Suomeen uuden saamelaiskäräjälain, ja nyt tämä uuden lain mukainen saamelaiskäräjien kertomus vuodelta 2025 onkin ensimmäinen tämän uuden lain mukainen kertomus, joka eduskunnan käsittelyyn tulee. Tämä saamelaiskäräjien kertomus eduskunnalle on laaja ja varmasti tärkeä katsaus siitä, miten saamelaiskäräjät näkevät saamelaisten aseman Suomessa. Kaiken kaikkiaanhan tämä lakiuudistus oli varsin merkittävä kokonaisuus. Sitä on monien hallitusten aikana tehty, ja nyt sitten tämän pääministeri Orpon hallituksen aikana se viimein tehtiin tavalla, joka myös saamelaiskäräjiä tyydytti. Lakiuudistuksen ympärillä on käyty tietysti kiivasta keskustelua siitä, onko uusi laki lopulta saamelaistenkaan etu siinä mielessä, että se pystyy parhaalla mahdollisella tavalla turvaamaan perustuslain tarkoittaman kulttuuri-itsehallinnon, jossa tärkeää on tietysti se, että kielet ja kulttuuri säilyvät tuleville sukupolville. Tässä mielessä on tietysti erittäin tärkeää tarkastella sitä, millä tavoin Lapissa, joka eittämättä tällä hetkellä on Suomen kasvumaakuntien ehdoton kärki — kun tuossa viime viikolla julkaistiin liikevaihtojen kasvuluvut pk-yritysten osalta, niin Lappihan oli siinä maakunnittaisessa vertailussa aivan omilla luvuillaan — onnistutaan sitten kanavoimaan tämä myönteinen talouskehitys Lapissa sellaiseksi kestäväksi kasvuksi, että se todella hyödyttää myös saamelaisten kotiseutualuetta ja koko laajaa Lapinmaata niin, että se mahdollistaa sen, että saamenkielisiä lapsia olisi mahdollisimman paljon niin päiväkodeissa ja kouluissa kuin sitten myös jatkamassa perinteisiä elinkeinoja ja siirtämässä kieltä ja kulttuuria taas edelleen tuleville sukupolville siellä Lapin selkosilla. Tässä mielessä, kun saamelaiskäräjät ovat saaneet uuden lainsäädännön myötä merkittävää toimivaltaa ja selvästi myös tässä kertomuksessa huomaamme, että tulevat tuota toimivaltaansa käyttämään, on sitten eduskunnan käsissä, kuinka hyvin näihin tarpeisiin vastataan. Toivottavasti vastataan siltä osin kuin siellä paljon erilaisia perusteltuja toiveita on. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että esimerkiksi tämä elinkeinojen kehittyminen tuo myös niille saamelaisille, jotka eivät välttämättä ole asioista samaa mieltä saamelaiskäräjien kanssa, niille saamelaisille, jotka eivät välttämättä edes ole edustettuina saamelaiskäräjillä, ja muulle alueen paikalliselle väestölle yhtä lailla mahdollisuuden harjoittaa perustuslain turvaamia oikeuksiaan, kuten vaikkapa elinkeinovapautta. Lapin elinkeinojen kehitys kuitenkin vaikuttaa olevan tällä hetkellä koko isänmaan kannalta tärkeä kysymys. Sieltä tulee sellaisia vientituloja, joita Suomi nyt tällä hetkellä kipeästi kaipaa. Tässä mielessä siis on tärkeää, että kun saamelaiskäräjien rooli on vahvistunut, nyt koko eduskunta sitten mahdollisimman hyvin ja laajasti perehtyy siihen työhön, jota saamelaiskäräjät tekevät. Muun muassa tähän kertomukseen liittyen nyt sitten on kiitettävää, että täällä salissakin on nyt monia kollegoja aiheesta keskustelemassa. Arvoisa puhemies! Ehkä aivan viimeisenä konkreettisena asiana tähän keskusteluun nostaisin esille turvallisuuden, joka tietenkin tällä hetkellä on koko Euroopankin kohtaloa määrittävä kysymys tilanteessa, jossa sota Euroopassa jatkuu ja yleinen turvallisuustilanne maanosassamme on heikentynyt. Suomenkin turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti. Toki meidän osalta voidaan myös nähdä positiivisia kehityskulkuja, kun olemme nyt sotilaallisesti liittoutuneita. Puolustusvoimien toiminta, harjoitukset, infrastruktuuri ja kansainvälinen yhteistyö kaiken kaikkiaan tulevat lisääntymään tuolla pohjoisessa, ja on hirveän tärkeää, että eduskunta kiinnittää myös huomiota siihen, että tähän toimintaan liittyen kaikki menisi niin saamelaiskäräjien näkökulmasta kuin paikallisten ihmisten näkökulmasta muutenkin mahdollisimman kestävästi. Turvallisuuden vahvistaminen Lapissa on koko Suomen etu, ja samoin on pohjoisen ihmisten etu, että Suomen puolustus on mahdollisimman vahvaa. Arvoisa puhemies! Tässä joitakin ajatuksia näin keskustelun avaukseksi.

Arvoisa rouva puhemies! On todella ison kiitoksen paikka hallitukselle, että Uudenkaupungin autotehdas, sen työpaikat ja tuo moderni linjasto pelastettiin, koska tässä maailmanajassa, jossa — niin hullulta kuin se tuntuu, että joudutaan alkaa takomaan auroja aseiksi — Suomen puolustusteollisuus on nyt nousemassa maamme talouden uuden nousun aivan keskeiseksi osa-alueeksi. Se paitsi vahvistaa suoraan omaa puolustustamme myös varmistaa maamme huoltovarmuutta ja luo myös meille talouden kasvuun toivoa. Tässä mielessä on todella erikoista, että oppositio on näin voimakkaasti myös tämän asian yhdistänyt sitten yhdistelemällä itse asiassa kaikenlaisia toisiinsa täysin kuulumattomia palasia tällaiseksi ikään kuin epäilysten sumuverhoksi, jonka varjossa sitten esitetään todella voimakkaita syytöksiä hallituksen toimintaa kohtaan. Pääministeri on ollut koko tämän keskustelun ajan aivan avoin niin eduskunnan suuntaan kuin julkisuuden suuntaan. Tässä ei ole [Puhemies koputtaa] tapahtunut mitään senkaltaista, miksi meidän pitäisi olla täällä koolla, [Puhemies: Aika!] mutta arvostan kyllä puhemiestä siitä, että olemme koolla, koska kun esitetään vakavia syytöksiä, niin on tärkeää, että nämä käydään yhdessä läpi.

Arvoisa rouva puhemies! Todella tärkeää, että olemme keskustelemassa tästä isosta suomalaisten turvallisuutta vahvistavasta lakiesityksestä. Aikanaan tosiaan Suomi liittyi Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi ilman mitään rajoitteita, eli Suomi on liittynyt Naton jäseneksi täysin oikeuksin ja täysin velvollisuuksin. On varmasti aivan juuri näin, kuten tässä tätä hylkäystä esittäneet edustajat, ainakin osa, ovat tuoneet esille, että sinänsä Nato ei edellytä Suomelta tätä lainsäädännön muuttamista. Tämä lakimuutos tehdäänkin nimenomaan Suomen omasta aloitteesta suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi osana liittokuntaa. Kolmen vuoden jäsenyyden aikana olemme oppineet, kun aiemmin kumppanimaana emme voineet päästä esimerkiksi ydinasesuunnitteluryhmään elikkä Nuclear Planning Groupiin ja sen alaryhmiin mukaan, miten voimme omalla toiminnallamme ja oman lainsäädäntömme muutoksilla maksimoida tämän Naton yhteisen turvan, jonka se Naton ydinasepelote voi suomalaisille parhaimmillaan tuoda. Siksi tätä lakimuutosta nyt on lähdetty edistämään. Hallituksen esitys lähtee tietysti siitä, että kun havaitaan tässä tapauksessa lainsäädännöllisiä muutostarpeita tai jos havaittaisiin joku toiminnallinen muutostarve, jolla Suomen turvallisuutta voidaan vahvistaa, niin sitä tietysti viipymättä edistetään. No, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana en pysty tietenkään vastaamaan muiden instituutioitten prosesseista, en valtioneuvoston prosessista enkä toisaalta esimerkiksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan prosessista, jotka ovat tässä saaneet aiemmissa puheenvuoroissa jonkin verran kritiikkiä, mutta mielestäni ainakin puolustusvaliokunnassa, joka on toiminut mietintövaliokuntana, olemme kyllä voineet tätä asiaa tässä yhteydessä hyvin perusteellisesti käsitellä. Varmasti toki puolustusvaliokunta on ollut luonteva mietintövaliokunta, koska siellä on ollut tietysti myös parhaat aiempaan toimintaan liittyvät tiedot tästä kysymyksestä. Mutta olen ymmärtänyt ja tuossa valiokunnan prosessin aikana on käynyt hyvin ilmi, että kaikille kansanedustajille on kyllä puolustushallinnon toimesta tarjottu sitä mahdollisuutta, että jokainen on voinut päästä esimerkiksi niiden turvaluokiteltujen tietojen äärelle, jotka sitten ovat olennaisia sen itse ydinasepolitiikan osalta ja joita ei voida tietenkään julkisuudessa käsitellä. Tämä on siis se olennainen asia tähän lakimuutokseen liittyen, että vaikka sinänsä olemme, totta kai, täysimääräisesti Naton tuoman ydinasesuojan piirissä, niin omalla toiminnallamme voimme vaikuttaa siihen, kuinka vahva tuo pelote on, ja sitä kautta voimme vaikuttaa siihen, että maksimoimme Suomen turvallisuuden nyt sitten tämän lakimuutoksen myötä, kun vahvistamme tätä yhteistä pelotetta ja sen tuomaa turvaa. Arvoisa rouva puhemies! Ehkä vielä lyhyesti tästä puolustusyhteistyöstä, joka ainakin edustaja Honkasalon puheenvuorossa nousi esiin. On tosiaan tärkeää, että myös tämä puolustusyhteistyö mahdollistetaan. Meillä on myös muita eurooppalaisia liittolaisia, jotka ovat ydinasevaltoja, siis muita kuin Yhdysvallat, joka siis tuottaa tämän Naton yhteisen ydinaseturvan yhdessä liittolaisten kanssa — tämä Naton turva perustuu nimenomaan Yhdysvaltain ydinaseeseen. Tärkeimmät pohjoismaiset liittolaisemme, tietysti Ruotsi, Norja ja Tanska, ovat nyt ilmoittaneet olevansa mukana myös tässä Ranskan aloitteessa täydentää tätä Naton ydinaseiden tuomaa turvaa sitten tällä omalla eurooppalaisella suorituskyvyllä tulevaisuudessa. Sen takia on tärkeää, että voimme myös tässä asiassa olla nyt sitten yhteispohjoismaisessa linjassa tulevaisuudessa. Kun lainsäädäntömme muutenkin muutetaan yhteispohjoismaiseksi nyt tällä hallituksen esityksellä ja siitä puolustusvaliokunnassa laatimallamme mietinnöllä, niin voimme myös esimerkiksi tätä yhteistä eurooppalaista suorituskykyä olla tarvittaessa sitten yhdessä viemässä eteenpäin. Sen haluan todeta tässä koko eduskunnan ollessa koolla, että kaikki toimet, joita nyt Suomen puolustuksen vahvistamiseksi tehdään, tehdään vain ja ainoastaan siksi, että haluamme, että rauha säilyy tulevaisuudessakin.

Arvoisa puhemies! Onpa mukava kuulla eduskunnassa näitä edustaja Hemmilän asiantuntevia puheenvuoroja. Hän todella tuntee Suomen maaseutuelinkeinot, niin viljelyksen kuin vaikkapa metsätalouden, ja on todella tärkeää, että tätä asiantuntemusta nyt myös näillä valtiopäivillä jälleen saamme täällä hyödyntää. Itsekin haluan todeta nimenomaan tästä samasta teemasta, kun tässä tätä energiaveron palautusta käsitellään, eli siitä, miten Suomessa voisimme olla vähemmän riippuvaisia suhteessa näihin maailmanmarkkinahintojen heilahteluihin, joihin väistämättä aina törmäämme, kun sodat riehuvat alueilla, jotka ovat energiantuotannon kannalta keskeisiä. Näin ollen oikeastaan ainoastaan tällaisen kotimaisen omavaraisuuden lisääminen on se keino, jolla ihan viime kädessä varmistamme, että meillä on paitsi niitä kotimaisia energialähteitä myös toivottavasti tulevaisuudessa kotimaisia polttoaineita. On selvää, että se, minkä edustaja Hemmiläkin nosti esille viime vaalikauden suurena virheenä, oli se, että kotimainen turvetuotanto käytännössä ajettiin alas. Kun nyt juuri käsittelemme tätä toisen lisätalousarvion täydentämistä, niin onneksi nyt tässä itse lisätalousarviossa on tuotu hienosti esille se, että huoltovarmuuden kannalta turvetuotantoa Suomessa tarvitaan, ja sitä tämän lisätalousarvion toimenpiteillä myöskin edistetään. Mutta kyllä eduskunnan tulisi paneutua siihen, millä tavoin ihan isossa kuvassa energiapolitiikkaa voitaisiin muuttaa siihen suuntaan, että meille aukeaisi myös tulevaisuudessa mahdollisuus kotimaisiin biopolttoaineisiin, jolloin siis saataisiin myös nestemäisiä polttoaineita, joita esimerkiksi näissä maatalouskoneissa käytetään ja joita nyt on tässä keskustelussa käsitelty, jotta meillä olisi kotimaista tuotantoa. Uskon, että aivan keskeinen osa tätä kokonaisuutta on se, että kotimaista turvetta hyödynnetään. Turve voi olla hyvä raaka-aine joko suoraan tällaisten nestemäisten polttoaineiden valmistukseen tai niin, että kun turvetta pystyttäisiin käyttämään yhdyskuntien lämmityksessä, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, niin sitten taas sieltä energiapuuta vapautuisi niin, että siitä puujakeesta voitaisiin tehdä näitä kotimaisia biopolttoaineita. Kuinka hyvänsä, niin tämä on erittäin tärkeä ulottuvuus siinä, että kaikissa tilanteissa meillä on sitten Suomessa myös nestemäisiä polttoaineita saatavilla niihin toimintoihin, joilla sitten viime kädessä varmistetaan se, että esimerkiksi viljely onnistuu ja sitä kautta sitten kansakunnalla on ruokaa myöskin seuraavana talvena.

Arvoisa puhemies! Pakotepolitiikan tiukentaminen on välttämätöntä, jotta Venäjä saadaan painostettua pois sen jatkuvasta aggressiosta länttä kohtaan. On aivan hirvittävä epäonnistuminen koko kansainväliseltä yhteisöltä, että Venäjä voi jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa jo viidettä vuotta, ja valitettavasti loppua ei näy. Pakotepolitiikka ennen kaikkea Venäjän energiavientiä kohtaan on selvää. Mutta vapautta rakastavien länsimaiden täytyy pystyä tiukentamaan pakotepolitiikkaa paitsi suoraan Venäjää kohtaan myös Venäjän kanssa energiakauppaa käyviä kolmansia maita kohtaan, koska muuten nämä Venäjän sotakassaa täyttävät ja sen sotakonetta voitelevat öljytulot eivät lopu. Edustaja Heinonen puhui hyvin siitä, että myös pienemmät kaupan virrat tulee tyrehdyttää. Ei ole mitään perustetta sille, että osaltamme olemme tukemassa venäläistä yhteiskuntaa edes sen arkitoiminnoissa, koska valitettavasti niin kauan kuin venäläisten arjessa ei riittävässä määrin näy se, että heidän hallintonsa toimii täysin laittomalla tavalla, täysin piittaamatta mistään kansainvälisestä oikeudesta tai toisen kansakunnan itsemääräämisoikeudesta, Venäjän hallinto pystyy jatkamaan tätä laitonta toimintaansa. Siksi myös erilaisissa kuluttajatuotteissa tulee tätä pakotepolitiikkaa tiukentaa. Arvoisa puhemies! Samalla täytyy todeta se, että Euroopan tulee myös päästä sellaiseen strategiseen autonomiaan, jossa emme missään nimessä ole nyt tai tulevaisuudessa riippuvaisia Venäjän erilaisista hyödykkeistä. Tällöin meidän tulee huolehtia siitä, että energiantuotantomme on riittävää. Meidän tulee huolehtia siitä, että ruoantuotantomme ja ruoan tuottamiseen tarvittavat tuotantopanokset, tässä tapauksessa varmaan ennen kaikkea lannoitteet, ovat omissa käsissämme. Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea se tietyllä tavalla kaikkein akuutein kysymys: Erilaiset teolliset arvoketjut, jotka ovat myös puolustusteollisuutemme pohja, lähtevät liikkeelle omista kaivannaisista. Tämän vuoksi kyllä myöskin Suomessa koko eduskunnan tulee kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvosto todella toteuttaa sen kaltaista politiikkaa, joka edistää kaivosalan investointeja Suomeen. Meillä on osaaminen ja teknologia mutta myöskin maailman tiukin ympäristölainsäädäntö, joiden puitteissa toteutettuina nämä investoinnit vain paitsi hyödyttävät omaa kansantalouttamme myöskin rakentavat pohjaa turvallisuudelle sitä kautta, että edistämme omaa ja maanosamme strategista autonomiaa. Elikkä tällä sektorilla Suomen tulee kyllä mennä voimakkaasti eteenpäin eikä olla riippuvainen Venäjän kaivannaisista.

Arvoisa puhemies! Olin kuulevinani tosiaan välihuutoja sieltä vasemmalta, oppositiosta, että tämä ei olisi tärkeä pääkaupunkiseudulle, [Aki Lindén: Ei kun minä sanoin, että se on tärkeätä!] mutta ainakin näin Lapin edustajana näen, että jokapäiväinen leipämme on valtavan tärkeä nimenomaan varsinkin kaupungeissa, joissa ei ehkä ole senkaltaista omavaraisempaa kotitarvemahdollisuutta siihen ruuan hankintaan ja tuotantoon kuin tuolla harvemmin asutuilla alueilla, elikkä kyllä maatalousasia on nimenomaan kaupunkien kysymys. Siksi onkin hienoa, että pääministeri Orpon hallitus myös tässä asiassa tulee suomalaista ruuantuotantoa vastaan sillä, että tosiaan tämä Lähi-idän sodan aiheuttama ja Hormuzinsalmen sulun aiheuttama energianhintojen nousu pystytään sitten osaltaan — tai no, ei tietenkään kokonaan kompensoimaan mutta osaltaan — kompensoimaan tiloille niin, että tämä energiaveron palautus osuu sinne, missä se varmaan kaikkein vaikuttavimmin auttaa siihen, että sekä kotimainen ruuantuotanto selviää tämän vaikean ajan yli mutta että samalla pystytään vaikuttamaan siihen, että kun kotimaista tuotantoa ja siellä kustannuspaineita pystytään tukemaan, niin myöskin kuluttajahintojen nousupaine on kohtuullisempaa. Ehkä vielä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Lohen sinänsä varmasti aivan ansiokkaaseen mutta hieman poleemiseen puheenvuoroon toteaisin sen, että on todella tärkeää huomata talouden suhdanteen ja talouden rakenteiden eroja. Pääministeri Orpon hallituksen keskeiset toimenpiteet perustuvat nimenomaan siihen, että talouden rakenteita Suomessa saadaan kuntoon ja että Suomessa päästään tulevaisuudessa sellaiselle työllisyysasteen tasolle, jolla pystymme sitten kestävästi rahoittamaan myös nämä hyvinvointiyhteiskunnan menot sekä muut tarpeelliset menot, joita voi eri tilanteissa tulla tässä levottomassa maailmanajassa. Erityisesti tietysti vaikkapa puolustusmenojen kasvuun meidän pitää pystyä kansakuntana panostamaan. Todella toivon tietysti, että tuo Lähi-idän tilanne rauhoittuisi, mutta sopisi toivoa kyllä myöskin Venäjän hallinnolta rauhantahtoa tulevaisuudessa, että paitsi tämä hyökkäys Ukrainaan, joka on Euroopan unionin arvion mukaan kaikkein voimakkaimmin vaikuttanut nimenomaan Suomen talouteen, loppuisi, mutta että myöskin kaikki muu aggressiivinen käytös länttä ja meitäkin kohtaan loppuisi, koska nämä ovat asioita, jotka aiheuttavat talouteen aivan turhaa epävarmuutta mutta myöskin lisäävät kustannuksia eri sektoreilla. [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa]

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä kuulla tämä prosessikritiikki, ja uskon näin, että tämä kuullaan varmasti myös valtioneuvostossa. Olennaista varmasti on se, että tästä itse asiasta taidamme sitten lopulta olla aika yksituumaisia. Ehkä tosiaan vielä tähän edustaja Furuholmin puheenvuoroon totean sen, että hän on täysin oikeassa siinä, että Suomi on siis aiemminkin ollut kyllä täysimääräisesti Naton 5 artiklan tuoman turvan piirissä, ja tuon turvan viimekätinen tuottaja on tietysti se ydinaseen tuoma pelote, ja näin on jatkossakin. Mutta se, mitä olemme oppineet ja miksi tämä lakimuutos on tärkeä, on se, että sillä, että poistamme omasta lainsäädännöstämme nämä ydinaseisiin liittyvät ydinenergialain 4 §:n mukaiset rajoitteet, niin että me voimme kantaa oman kortemme kekoon, että tuosta yhteisestä pelotteesta tulee mahdollisimman vahva. Ja kun yhteinen pelote on mahdollisimman vahva, silloin se tuo myös Suomelle maksimaalisen turvan. Siksi tämä on välttämätöntä tehdä, ja siksi tämä tehdään nyt, jotta Suomen turvallisuus lisääntyy.

Arvoisa puhemies! Mielestäni ei ole oikein sanoa, että tätä viedään kuin käärmettä pyssyyn, vaan tätähän viedään aivan normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä, jossa toki eduskunta on saanut sitten poikkeuksellisen paljon tietoa päätöksentekonsa pohjaksi. Puolustushallinto on tämän lain sinänsä normaalin lainsäädäntöprosessin aikana kyllä tarjonnut kaikille kansanedustajille mahdollisuuden päästä esimerkiksi turvaluokitellun tiedon ääreen. Tosiaan esimerkiksi mietintövaliokunnassa kuullut kaikki ne asiantuntijat, jotka ovat olleet sen tiedon äärellä, ovat puoltaneet tätä lakiesitystä. Siksi ehkä oli hyvä käydä läpi myös keskustelua siitä, millaisia asiantuntijalausuntoja valiokunnassa on saatu. Todella on tosiasia, että pelotteen tulee olla kunnossa juurikin rauhan aikana, jotta se voi toimia pelotteen logiikan mukaan eli tuoda sen turvan, mikä siitä on ajateltu olevan, että se itsessään estää painostusta, se itsessään estää tilanteiden kriisiytymistä ja viime kädessä estää sodan syttymisen. Siksi tämä muutos on tärkeää tehdä nyt eikä siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Suomi olisi painostuksen kohteena tai Euroopassa käytäisiin sotaa. Ja todella varmasti se tärkein tämän keskustelun huoli hälvennettäväksi on tosiaan se, että kuten ajankohtaisselonteossa, jonka mietinnön tänään ulkoasiainvaliokunta on saanut valmiiksi, todetaan, Suomi ei aio sijoittaa ydinaseita alueelleen. Ne prosessit, jotka tähän liittyvät, taas on käyty hyvin puolustusvaliokunnan nyt käsittelyssä olevassa mietinnössä läpi. Eli Suomen päätösvalta, Suomen suvereniteetti näihin asioihin tulevat jatkossakin turvatuiksi. Siinä mielessä ei eduskunnan eikä suomalaisten tarvitse olla huolissaan, että tapahtuisi mitään sellaista, mitä me emme toivo. Mutta se meidän kaikkein tärkein toive eli Suomen turvallisuuden vahvistaminen menee nyt monta askelta eteenpäin tällä lakimuutoksella.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lyly tunnetaan varsin aktiivisena ja taitavana salikeskustelijana, mutta nyt en aivan saanut kiinni, millä tavoin hän nyt tässä tarkoittaa, että tähän ei pitäisi mennä yksipuolisella päätöksellä. Eihän kukaan muu voi päättää Suomen lainsäädännöstä kuin suomalaiset, joille valta tässä maassa kuuluu, ja suomalaisia kokoontuvat edustamaan kansanedustajat tänne valtiopäiville, eli kyllä Suomen täytyy tietysti itse kantaa vastuu omista asioistaan, omasta lainsäädännöstään. Ehkä myös siihen, kun edustaja Kari esitteli näitä vastalauseen keskeisiä näkökulmia, haluaisin todeta sen, että tosiaan aiemmin, kun Suomi kumppanimaana ei ole päässyt mukaan tähän Nuclear Planning Groupin ja sen erilaisten alaryhmien toimintaan, meillä ei ole ollut sitä näkymää siihen, miten tämä pelote ja siihen liittyvät eri ulottuvuudet käytännössä muodostetaan. Nyt kun olemme Naton jäseniä, niin ymmärrys on kypsynyt siihen, että jotta tuo Naton yhteinen pelote — jonka piirissä totta kai jokainen Nato-jäsenmaa on, Suomikin on ollut tähän asti — minkä yhdessä rakennamme, on mahdollisimman vahva, Suomen turvallisuuden kannalta, turvallisuutemme vahvistamiseksi, Suomen edun mukaista on tehdä omaan lainsäädäntöömme nämä muutokset. Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Yrttiaho puheessaan käsitteli tätä käytännön ydinasepolitiikan toteutusta. Mielestäni nämä ovat sen kaltaisia turvaluokiteltuja asioita, että niihin ei voi kyllä täällä salikeskustelussa oikein ottaa kantaa. Varmasti esimerkiksi ulkomainen lehdistö spekuloi erilaisia asioita, mutta mielestäni Suomen eduskunnan ei ole hyvä tällaisiin spekulaatioihin osallistua, vaan meidän tehtävämme on kuulla näissä asioissa maan parhaita asiantuntijoita ja perustaa omat päätöksemme siihen, mitä Suomen parhaat asiantuntijat pystyvät näistä sanomaan. Siksi, rouva puhemies, ehkä totean myös vielä sen, että todella ne asiantuntijat, jotka Suomessa ovat päässeet myös tämän turvaluokitellun tiedon äärelle, näkevät, että tämä lakimuutos vahvistaa Suomen turvallisuutta. Ehkä tässä oppositiopuolueiden vastalauseessaan esiin ottamat riskit ja viittaukset asiantuntijoihin, jotka ovat tuoneet tämänkaltaisia näkökulmia esiin, liittyvät sitten esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, jotka on siis perustettu vastustamaan esimerkiksi ydinaseita, tai tutkijoiden, jotka ovat tehneet työuraansa — sinänsä ansiokasta työuraa varmasti — juuri rauhantutkimuksen parissa eli lähtökohtaisesti vastustaen ydinaseita... Tämäntyyppisten toimijoiden toimesta. Sinänsähän kaikki asiantuntijalausunnot, jotka kaikille valiokunnille on toimitettu, ovat kyllä kirjallista aineistoa. Niihin voi tutustua sitten ja jokainen tehdä niistä omat johtopäätöksensä. Mutta asiantuntijat, siis laaja enemmistö, ovat sitä mieltä, että tämä esitettävä lainsäädäntö vahvistaa kaikilta osin Suomen turvallisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Esittelen lyhyesti puolustusvaliokunnan pitkän mietinnön hallituksen esityksestä laiksi ydinenergialain sekä rikoslain muuttamisesta. Puolustusvaliokunnan mietinnössä ehdotettuja muutoksia ei perustella vain yhdellä syyllä vaan laajalla kokonaisuudella, joka liittyy Suomen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön, Nato-jäsenyyteen, pelotteen uskottavuuteen, kansalliseen päätösvaltaan sekä Suomen asemaan osana läntistä puolustusyhteisöä — siis siihen, miten Suomi pidetään parhaiten turvassa. Nykyinen ydinräjähteitä koskeva sääntely on laadittu täysin toisenlaisessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä kuin siinä, missä Suomi nykyisin toimii. Ydinräjähteitä koskeva kielto säädettiin 1980-luvun lopulla aikana, jolloin sääntelyn taustalla vaikuttivat kylmän sodan olosuhteet sekä tarve estää Neuvostoliiton mahdollisuus käyttää YYA-sopimusta perusteena ydinaseiden tuomiselle Suomen alueelle. Suomen Nato-jäsenyyttä haettaessa arvioitiin, ettei jäsenyys sellaisenaan edellyttäisi ydinaseita koskevan kansallisen lainsäädännön muuttamista. Tilannekuva on kuitenkin tarkentunut jäsenyyden myötä. Suomella on nyt täysjäsenenä pääsy liittokunnan ydinasepolitiikkaa käsittelevän ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän, Nuclear Planning Groupin, työskentelyyn sekä ydinpelotetta koskevaan käytännön suunnitteluun. Jäsenyyden aikana saatu kokemus, lisääntynyt tieto ja parempi ymmärrys liittokunnan toimintatavoista ovat osoittaneet, että ydinräjähteitä koskevan lakitasoisen kiellon suhdetta Naton yhteiseen puolustukseen ja pelotteeseen on perusteltua arvioida uudelleen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, siihen liittynyt ydinaseuhkailu sekä Euroopan turvallisuusjärjestyksen murros ovat lisänneet ydinpelotteen merkitystä. Samanaikaisesti Nato on vahvistanut ydinpelotteeseensa liittyvää suunnittelua, harjoittelua ja toimintavalmiutta tavalla, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Valiokunta korostaa mietinnössään, että uskottava pelote rakentuu rauhan aikana. Sen perusteena ovat suunnittelu, harjoittelu, toimintavalmius sekä aivan erityisesti liittokunnan toimintavapaus erilaisissa turvallisuustilanteissa. Pelotteen tarkoituksena on ennalta estää kriisien ja sotien syntyminen. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, ettei kansallinen lainsäädäntö rajoita liittokunnan puolustuksen toimintavaihtoehtoja tai heikennä pelotteen uskottavuutta — pelotteen, joka on myös Suomen viimekätinen turva. Suomen asema Naton jäsenenä on poikkeuksellisen merkittävä. Suomi muodostaa noin puolet maarajasta Venäjän kanssa. Tämän vuoksi Suomen lainsäädännöllä on tavanomaista suurempi strateginen merkitys koko liittokunnan puolustuksen uskottavuudelle. Suomi voi omilla ratkaisuillaan joko vahvistaa tai heikentää yhteistä pelotetta, eikä vastuuta sen uskottavuudesta voida jättää yksinomaan ydinasevaltojen kannettavaksi. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta käsittelee mietinnössään laajasti myös Naton ydinasepelotteen luonnetta. Pelote ei muodostu pelkästään asejärjestelmistä, vaan siihen kuuluvat poliittinen päätöksenteko, operatiivinen suunnittelu, harjoitustoiminta, komentorakenteet sekä strateginen viestintä. Keskeinen osa pelotetta on niin sanottu strateginen epämääräisyys, kansankielellä voisi sanoa hähmäisyys. Mahdolliselle vastustajalle ei pidä syntyä varmuutta siitä, mitä toimintavaihtoehtoja liittokunnalla on käytettävissään eri tilanteissa. Mietinnössä arvioidaan myös Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyösopimusta. Valiokunta toteaa, että sopimukseen sisältyvä konsultointimekanismi turvaa Suomen suvereniteetin ja kansallisen kannanmuodostuksen myös jatkossa. Lakimuutos ei poista Suomen päätösvaltaa eikä mahdollista toimintaa Suomen alueella ilman Suomen omaa hyväksyntää. Valiokunta katsoo, että Suomen täysivaltaisuus säilyy muuttumattomana. Tämä oli myös ulkoasiainvaliokunnan lausunnossaan esittämä arvio asiasta. Tärkeä osa mietintöä koskee kansallista päätöksentekoa. Nato toimii jäsenmaidensa yksimielisyyden pohjalta. Suomi muodostaa aina omat kantansa kansallisesti, ja tarvittaessa asiat käsitellään ylimmän valtionjohdon tasolla TP-UTVAssa. Eduskunnan tiedonsaantioikeus turvataan perustuslain mukaisesti. Valiokunta korostaa erityisesti ennakoivan, riittävän ja säännöllisen tiedonannon merkitystä eduskunnalle. Valiokunta on tarkastellut mietinnössään huolellisesti myös Suomen kansainvälisiä velvoitteita. Hallituksen esitys ei muuta Suomen asemaa ydinsulkusopimuksen mukaisena ydinaseettomana valtiona. Suomi ei hanki ydinaseita eikä luovu sitoutumisestaan asevalvontaan ja ‑riisuntaan, ydinaseiden leviämisen estämiseen tai ydinaseriisunnan edistämiseen. Uskottava puolustus ja aktiivinen asevalvontapolitiikka eivät ole ristiriidassa keskenään vaan täydentävät toisiaan. Mietinnössä kiinnitetään huomiota myös pohjoismaiseen näkökulmaan. Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla ei ole Suomen nykyisen kaltaista ehdotonta lakitasoista kieltoa. Sääntelyn muuttaminen tuo Suomen lähemmäksi muiden Pohjoismaiden linjaa ja vahvistaa edellytyksiä yhteispohjoismaiselle puolustusyhteistyölle sekä yhteiselle turvallisuuspoliittiselle viestinnälle. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta toteaa yhteenvetona, että uskottava pelote rakentuu todellisesta suorituskyvystä, sen uskottavuudesta sekä siitä viestimisestä mahdolliselle vastustajalle. Lakimuutoksen tarkoituksena on varmistaa, ettei kansallinen lainsäädäntö rajoita liittokunnan puolustuksen toimintavapautta tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut olennaisesti. Samalla valiokunta korostaa tarvetta viestiä kansalaisille selkeästi, ettei lakimuutos tee Suomesta ydinasevaltiota eikä itsessään tarkoita ydinaseiden sijoittamista Suomeen. On hyvä myös selkeästi todeta, että valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistö arvioi, ettei lakimuutos lisää riskiä ydinaseiden käytöstä Suomea kohtaan, vaan muutos kaikkinensa parantaa Suomen turvallisuutta. Näillä perusteilla puolustusvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä ehdottaa, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset mietinnössä esitetyssä muodossa. Sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät mietintöön yhteisen vastalauseen, jota heidän edustajansa varmasti tarkemmin keskustelussa avaavat.

Arvoisa puhemies! Tässä on pidetty erittäin hyviä puheenvuoroja tämän lain sisällöstä, joka jo aiemmin ensimmäisessä käsittelyssä onkin päätetty. Nyt toisessa käsittelyssä voimme koko eduskunta yksimielisesti hyvillä mielin hyväksyä tämän hallintovaliokunnan hyvän mietinnön mainiosta lakiesityksestä, jossa todella tämä reservipoliisikäytäntö luodaan. Tämä on tärkeä osa sekä Suomen sisäisen turvallisuuden vahvistamista että tässä maailmanajassa, jossa elämme, osaltaan myös ulkoisen turvallisuutemme eteen tehtävää työtä. Emme valitettavasti elä Euroopassa enää sellaista rauhanaikaa, johon aiempina vuosikymmeninä olemme tottuneet. Venäjän laiton hyökkäyssota, hirvittävä tuhoamissota, riehuu Ukrainassa jo viidettä vuotta, ja se on sellaista perinteistä sotaa, millaiseksi sodan julmat kasvot on aiempinakin vuosikymmeninä tunnistettu. Mutta valitettavasti Venäjä käy myös eräänlaista hybridisotaa lainsäädännön varjo- ja katvealueilla, millä se pyrkii horjuttamaan länsimaisia yhteiskuntia käyttämällä hyväksi erilaisia omankin lainsäädäntömme heikkouksia. Kun me kuitenkin toimimme lainsäädännön puitteissa kaikissa tilanteissa, niin viranomaistemme toimivaltuudet mutta myöskin resurssit on mitoitettu ja asetettu rauhanajan lainsäädännön mukaisiksi. Näin ollen esimerkiksi turvallisuudesta vastaa lähtökohtaisesti tietysti poliisiviranomainen, ja myös tilanteen eri tavoin kiristyessä tai vaikkapa erilaisten hybridioperaatioiden kohdatessa sen lisäksi, mitä tässä mainiot kollegat, esimerkiksi viimeisenä edustaja Heinonen, näistä aivan normaaleistakin rauhanajan tilanteista tuossa kertoivat, on tärkeää, että poliisilla on sitten kykyä kasvattaa tätä omaa toimintavalmiuttaan, ja sillä, että tällaista reserviä on olemassa, pystytään ehkä jo ennalta ehkäisemään myös niitä haitallisia vaikutusyrityksiä, joita Suomea kohtaan voitaisiin suunnitella. Kaikissa tilanteissa on tärkeää, että viranomaistemme toimivaltuudet ja myöskin resurssit ovat riittävät sen kaikkein tärkeimmän tehtävän täyttämiseen, että pidämme Suomen turvassa.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty erittäin hyvää, tärkeää keskustelua tällaisena aikana, kun voi sanoa, että geopoliittiset ja Euroopan turvallisuuspoliittiset mannerlaatat ovat tietynlaisessa liikkeessä. Kiitos siis kollegoille yli puoluerajojen ja yli hallitus—oppositio-rajan, ja ennen kaikkea kiitos maan hallitukselle siitä, että tämä ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta on tuotu eduskuntaan, jotta tätä keskustelua on meillä mahdollisuus käydä. Kun nyt tosiaan ollaan lähetekeskustelussa, niin kannatan tätä puhemiesneuvoston esitystä, ja puolustusvaliokunnan puolesta vakuutan, että tulemme ulkoasiainvaliokunnalle lausunnon toimittamaan toivotussa aikataulussa, niin että ulkoasiainvaliokunta pääsee sitten mietintönsä tästä laatimaan ja eduskunta voi sitten yhdessä keskustelua edelleen jatkaa. Tosiaan, arvoisa rouva puhemies, on tärkeää, että selonteko tunnistaa toisaalta ne juuri tässä hetkessä olevat haasteet mutta myös ne isommat kehityskulut, jotka tulevat vaikuttamaan Suomen turvallisuuteen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeisimpiin tavoitteisiin pitää Suomi konfliktien ulkopuolella ja pitää suomalaiset turvassa kaikissa tilanteissa, niin keskipitkällä kuin pitkällä aikavälillä. Suuria muutoksiahan Suomi ei omaan linjaansa joudu tekemään, koska ulkopolitiikkamme ja myös puolustuspolitiikkamme ovat olleet vakaalla pohjalla aiemminkin, mutta on selvää, että esimerkiksi tämän päivän keskusteluissa esillä ollut vaikkapa ydinasepolitiikan muutos Suomen on tehtävä. Olemme nyt olleet kolme vuotta puolustusliiton jäseniä ja oppineet sen, että samalla kun tietysti Naton yhteisen ydinasepolitiikan tuoma turva on totta kai maksimaalisesti Suomen turvana, niin voimme omalla toiminnallamme vahvistaa tuota turvaa. Silloin siis sillä, mitä päätämme esimerkiksi oman ydinenergialakimme osalta, voimme vahvistaa omaa turvallisuuttamme vahvistaessamme koko liittokunnan mahdollisuuksia toteuttaa vaikuttavaa ydinasepolitiikkaa ja sen luomaa pelotetta ja siten sen tuomaa turvaa niin Suomelle kuin koko maanosalle ja tälle Pohjois-Atlantin alueelle. Näin ollen puolustusvaliokunta samanaikaisesti siis laatii tuota mietintöä ydinenergialain muutoksesta, ja näin tämä selonteko ja tämä hallituksen esitys toinen toistaan tukien maksimoivat Suomen viimekätistä turvaa, jonka liittokunnassa yhdessä toimimalla voimme saada.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Merelle tämän hallituksen esityksen esittelemisestä ja tuomisesta eduskuntaan, ja kiitos myös parlamentaariselle ryhmälle ja edustaja Vestmanille siitä, että tätä on hyvin laajassa parlamentaarisessa prosessissa viety eteenpäin. Nämä lait ovat paitsi välttämättömiä myös kiireellisiä Suomen turvallisuuden vahvistamisen kannalta. Ehkä sellainen näkökulma, jota ei ole vielä keskustelussa nostettu esiin, on se, että nämä siviiliviranomaisten toimivaltuudet liittyvät nykyään aivan olennaisesti myös kovan turvallisuuden tuottamiseen, koska valitettavasti Venäjä käy aggressiivista sotaa Eurooppaa ja länttä vastaan. Tuota sotaa käydään monin eri tavoin. Sitä kutsutaan hybridisodankäynniksi, ja yksi sen ilmenemismuodoista on se, että erilaisia crime as a service, järjestäytyneen rikollisuuden tarjoamia palveluksia saatetaan hyödyntää sitten näitten hybridioperaatioiden toteuttamiseen. Jotta meillä ei ole tällaisia crime as a service -palveluksia tarjolla meidän yhteiskuntamme horjuttamiseen, tarvitaan kyllä [Puhemies koputtaa] kaikkia näitä tässä esitettäviä muutoksia.

Arvoisa puhemies! Kiitos paljon ministeri Häkkäselle tämän lakiesityksen tuomisesta eduskuntaan. On selvää, että Suomi nauttii sitä turvaa, jonka Naton ydinasesateenvarjo meille voi tuoda täysimääräisesti, mutta niiden reilun kolmen vuoden aikana, jotka olemme olleet liittokunnan jäseniä, olemme oppineet, että omalla toiminnalla voimme myös vahvistaa tuota turvaa entisestään. Siksi on tärkeää, että nämä muutokset nyt tehdään ja ne rajoitteet, joita ministerin kuvaamalla tavalla Suomella aiemmin on omassa ydinenergialaissaan ollut, poistetaan tässä yhteydessä, jotta tuo yhteinen turva tulee mahdollisimman vahvaksi. Siten parhaiten takaamme sen, että rauha Euroopassa säilyy.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan korostaa sitä, että Suomi käy puolustusvälinekauppaa ainoastaan demokraattisten maiden kanssa. [Välihuutoja vasemmalta] Puolustushankintoja tehdään maista, joissa hallinnot voivat vaihtua itse asiassa moneen kertaan, jopa jo sen hankintaprosessin aikana, puhumattakaan siitä, kuinka tiettyjä järjestelmiä voidaan käyttää jopa vuosikymmeniä. Näin ollen, kun tässä on mainittu yksittäisiä kumppanimaita tai liittolaismaita, voidaan nostaa vielä yhtenä esimerkkinä mukaan esimerkiksi sellainen sekä kumppani- että liittolaismaa kuin vaikkapa Unkari, jonka nykyinen hallinto on ollut hyvin ymmärtäväinen Venäjän harjoittamia julmuuksia ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia kohtaan ja jonka kanssa varmastikaan ei ulkopoliittisesta tilanteesta johtuen mielellään vielä kaksi viikkoa sitten olisi tehty minkäänlaisia yhteisiä hankkeita, [Puhemies koputtaa] mutta nyt siellä vaalien jälkeen varmasti nähdään mahdollisuuksia siihen, että Suomi voi jälleen hankkeita tehdä. [Puhemies koputtaa] Elikkä tämä demokraattisten maiden kanssa kaupan käymisen ulottuvuus on tärkeää huomioida.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos mahdollisuudesta saada esitellä puolustusvaliokunnan mietintö, joka koskee kansalaisaloitetta puolustushankintojen sääntelystä. Kyseessä on hyvin ajankohtainen aloite ajassa, jossa puolustushankintoihin panostetaan niin kotimaassa kuin ympäri maailman. On tärkeää, että koko eduskunta pääsee näin keskustelemaan siitä, miten Suomi tekee puolustushankintoja, millaisia pitkäaikaisia riippuvuuksia niihin liittyy ja miten huomioimme kansainväliset velvoitteemme, kuten ihmisoikeudet ja humanitäärisen oikeuden. Kiitos siis aloitteen tekijöille aktiivisuudesta. On tärkeää todeta, että jo tämä aloite itsessään on arvokas, sillä se avaa keskustelua aiheesta, joka on perinteisesti ollut varsin suljettu ja asiantuntijavetoinen. Puolustushankinnat ovat keskeinen osa Suomen turvallisuutta. Niiden tehtävä on varmistaa, että Suomella on uskottava puolustuskyky kaikissa tilanteissa. Suomen puolustushankinnat nojaavat selkeisiin sääntöihin ja yhteiseen eurooppalaiseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin. Niitä ohjaavat tarkasti määritellyt kansalliset periaatteet, joiden keskiössä ovat suorituskyky, kustannustehokkuus ja sotilaallinen huoltovarmuus. Suomen hankkimien järjestelmien on sovelluttava reserviläisarmeijan käyttöön. On syytä korostaa, että sotilaallinen huoltovarmuus ei ole yksityiskohta vaan turvallisuuden ydin: kyky varmistaa, että järjestelmät toimivat ja ovat ylläpidettävissä kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusoloissa ja puolustustilan aikana. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi vahvasti esiin se, että puolustushankinnat eivät ole hetkellisiä päätöksiä vaan ne sitovat Suomea usein vuosikymmeniksi. Siksi hankinnoissa arvioidaan laajasti elinkaaren aikaisia riskejä, toimitusvarmuutta ja riippuvuuksia. Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloitteessa esitetään, että puolustushankintoihin tulisi säätää lain tasolla nykyistä laajempi velvoite huomioida ihmisoikeudet ja kansainvälinen humanitäärinen oikeus. Valiokunta suhtautuu näihin näkökulmiin vakavasti. On selvää, että Suomi toimii kaikissa tilanteissa kansainvälisen oikeuden ja meitä sitovien velvoitteiden mukaisesti. Samalla valiokunnan kokonaisarvio on, että nykyinen sääntelykehys mahdollistaa ulko‑ ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien huomioon ottamisen eikä ainakaan estä niiden huomioimista päätettäessä puolustushankinnoista. Ulkoasiainvaliokunnan lausuntoa seuraten puolustusvaliokunta kiinnittää huomiota tässä mietinnössä myös siihen, että aloitteen esittämää sääntelyä ei ole Suomen verrokkimaissa. Poikkeava kansallinen sääntely voisi kaventaa toimittajapohjaa, lisätä Suomen kustannuksia ja pahimmillaan viivästyttää kriittisten suorituskykyjen käyttöönottoa. Tässä turvallisuusympäristössä on keskeistä, että päätöksenteko on sekä tehokasta että ennakoitavaa. Suomen turvallisuus ei voi rakentua epävarmuuden varaan. Haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa myös muista tärkeistä näkökulmista, joita heidän lausuntoonsa sisältyy. Mietinnössä on näitä näkemyksiä tuotu laajasti esiin. Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvaliokunta korostaa, että puolustushankinnoissa keskeistä on suorituskyky. Samalla järjestelmää on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Erityisesti sotilaallisen huoltovarmuuden, riippuvuuksien ja elinkaaririskien arviointia tulee syventää. Lisäksi kotimaisen teollisen ja teknologisen osaamisen vahvistaminen on keskeinen keino vähentää riippuvuuksia ja parantaa Suomen omaa toimintavapautta pitkällä aikavälillä. Puolustushankinnat ovat aina myös strategisia valintoja, jotka kytkevät Suomen laajempaan ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaan. Niillä rakennetaan paitsi sotilaallista suorituskykyä myös pitkäaikaisia kumppanuuksia ja toimintakykyä osana liittokuntaa. Tässä kokonaisuudessa korostuu tarve tehdä ratkaisuja, jotka ovat sekä sotilaallisesti kestäviä että poliittisesti harkittuja. Valiokunta katsoo, että nykyinen järjestelmä mahdollistaa tämän tasapainon säilyttämisen. Samalla puolustusvaliokunta tunnistaa, että puolustushankintoihin liittyy väistämättä myös epävarmuuksia ja riippuvuuksia, joita ei voida kokonaan poistaa. Siksi keskeistä ei ole riskien täydellinen eliminointi vaan niiden hallinta. Tätä tehdään vahvistamalla sotilaallista huoltovarmuutta, monipuolistamalla hankintalähteitä sekä kehittämällä kotimaista osaamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että tätä työtä jatketaan määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Arvoisa rouva puhemies! Edellä esitetyin perustein puolustusvaliokunta katsoo, että kansalaisaloitteessa esitettyä lainsäädäntöä ei ole perusteltua lähteä valmistelemaan. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää aloitteen. Samalla valiokunta korostaa, että puolustushankintojen kokonaisuutta on kehitettävä jatkuvasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä vastuullisesti, sotilaallinen huoltovarmuus turvaten ja Suomen turvallisuus etusijalla. Suomen turvallisuus rakennetaan kestävästi — ei kiireessä, ei riskillä vaan vakaasti harkiten. Arvoisa rouva puhemies! Kiitos mahdollisuudesta esitellä valiokunnan mietintö. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajilta.

Arvoisa puhemies! Tämänkin hallituksen esityksen osalta olemme jo toisessa käsittelyssä. Lain sisältö ehdittiin ensimmäisessä hyväksyä, mutta ehkä puolustusvaliokunnan puolesta lyhyesti haluan kiittää perustuslakivaliokuntaa, joka teki hyvän lausunnon meille puolustusvaliokuntaan tämän asian käsittelyn pohjaksi. Esityshän tosiaan käsittelee kahta perusoikeuksien näkökulmasta tärkeää ulottuvuutta eli toisaalta sitä, miten lainsäädännössä selkiytetään ahvenanmaalaisten mahdollisuutta suorittaa asepalvelus, ja toisaalta sitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa nykyinen uudehko lainsäädäntö sukupuolen vahvistamisesta on tuonut tilanteen, jossa esimerkiksi asepalvelusta suoritettaessa tai reservissä oltaessa sukupuoli vahvistetaan muuksi kuin mikä se on ollut siinä vaiheessa, kun palvelukseen on astuttu. Perustuslakivaliokunnan pienten huomioiden pohjalta on puolustusvaliokunta tosiaan pystynyt laatimaan mietinnön, jolla näitä asioita ja sääntelyn tilaa saadaan selkiytettyä ja tuotua tähän aikaan niin, että yhä useammalla suomalaisella on tosiaan mahdollisuus sekä perustuslaillinen velvollisuutensa että myös hieno mahdollisuutensa toteuttaa. Eli olemme jokainen maanpuolustusvelvollisia, ja tässä nyt sitten asiantilaa asepalveluksen suorittamisen osalta näitten lainsäädännön näkökulmasta erityisten väestöryhmiemme kannalta sitten saadaan selkiytettyä niin, että edellytykset palveluksen suorittamiseen ovat myös juridisesti kunnossa.