Kurvinen Antti

Arvoisa herra puhemies! Ensin kiitos edustaja Auttolle ystävällisistä ja suorastaan tsemppaavista sanoista. Kun me puhumme turvallisuudesta, niin useimmille tulee mieleen, että puhutaan sisäisestä turvallisuudesta, vain poliisista, mutta pitää muistaa, että meillä ei ole turvallista, vapaata oikeusvaltiota, jos se koko ketju siitä rikoksen tutkinnasta aina lainvoimaiseen tuomioon ei toimi, ja siinä syyttäjät ovat aivan keskeisimmässä roolissa. Itse asiassa tästä on tehty jopa yliopistollisia väitöskirjojakin, että syyttäjä on oikeastaan se henkilö, joka kuljettaa sen rikosasian ja huolehtii siitä mahdollisimman oikeasta ratkaisusta alusta loppuun. Syyttäjä on mukana yhteistyössä poliisin kanssa esitutkinnassa, suorittaa syyteharkinnan ja sitten syyttää juttua alioikeudessa käräjillä ja tarvittaessa ylemmissäkin oikeusasteissa. Syyttäjän roolia ei mielestäni voi ylikorostaa siinä, kun puhutaan turvallisesta oikeusvaltiosta ja rikosvastuun toteutumisesta ja siitä, että kaikki saavat oikeutta. Puhemies! On hyviä ratkaisuja tehty. Voin itse oppositiostakin kiittää. Hallitus on tehnyt hyviä ratkaisuja liittyen sisäiseen turvallisuuteen, ja on priorisoitu oikeuslaitosta, ja siitä kiitokset. Nyt on kuitenkin tullut liittyen vuoden 2027 talousarvioon aika huolestuttavia tietoja itselleni tuolta kentältä. Näyttää siltä, että kaikilta osin Syyttäjälaitoksen resurssit eivät ole riittäviä, ja meillä on riskinä jopa, että joudutaan määräaikaisia syyttäjiä sitten... Heillä eivät työt jatku, ja meillä vähenee väki sitä syyteharkintaa tekemästä. Tämä on kyllä iso uhka, kun me tiedetään, että aikamoinen jono on tuolla oikeuslaitoksessa ja todella, todella, voi sanoa, kohtuuttoman pitkiä käsittelyaikoja nyt on monella jutulla, ja ei hyvältä vaikuta. Toivottavasti nyt, kun me saimme tämän keltaisen kirjan tänne pöytään ja tähän tulee se budjetin täydennys, hallitus sitä katsoo budjetin täydennyksessä tai lisätalousarviossa. Toisessa käsittelyssä meillä on Syyttäjälaitoksen tietovarantoja koskeva esitys. Se on se tarkalleen, mitä käsitellään. Tähän liittyen, puhemies, otan vielä pari rakenteellista, reformistista tulevaisuuden asiaa esille: Ensinnäkin kun tekoäly tulee ja muuttaa meidän elämisen ja tekemisen tavat, niin tietenkään myöskään oikeuslaitos ei voi olla siinä immuuni. Tulee varmasti todella haastavia rajanvetotapauksia, mitä voidaan oikeusturvan näkökulmasta sitten antaa koneälyn hoidettavaksi, mutta oma näkökulmani on kyllä se, että täytyy myöskin oikeuslaitoksessa ottaa uusin teknologia käyttöön ja tehdä sitten meidän täällä talossa, Eduskuntatalossa, tarvittavat lakimuutokset. Toinen asia, arvoisa puhemies, jonka lopuksi haluan sanoa, on se, että meidän täytyy myös oikeuslaitoksessa ajatella sitä — vähän niin kuin me ollaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, sotessakin, tehty — mitä asioita käsittelee tuomari ja mitkä asiat voi ratkaista syyttäjä. Kyllä meidän yksinkertaisimpia rikosasioitamme, tunnustettuja rikosasioita, entistä enemmän täytyy tehdä niin, että syyttäjillä on ammattitaito antaa niihin ratkaisuja. Jätetään ammattituomareille sitten ne monimutkaisemmat ja vakavammat rikosasiat ratkaistavaksi.

Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin, että tulen ihan tänne korokkeelle puhumaan vakavasta aiheesta: alkoholihaitoista ja sairaudesta nimeltä alkoholismi. Ajattelin, rouva puhemies, puhua asiasta, mikä on minusta suurin ongelma Suomessa politiikan osalta ja suomalaisessa yhteiskunnassa alkoholiin liittyen, ja se on mielestäni vielä laajempi asia kuin tämä alkoholilain muutos, joka täällä on toisessa käsittelyssä. Kuitenkin totean alkuun sen, että en kannata tätä lakiesitystä ja tämä tulisi hylätä. Me tarvitsemme modernia, maltillista, tietoperusteista alkoholilainsäädäntöä Suomessa, ja on myös tosiasia, että tämä kotiinkuljetuskysymys pitäisi Suomessa ratkaista. Meillähän on tässä tällainen EU-, eurooppaoikeudellinen ongelma, mutta tämä tapa, jolla hallitus nyt tätä asiaa pyrkii ratkomaan, on täysin yliampuva. Edustaja Mehtälä kuvasi sen minusta todella hyvin, ja moni muukin edustaja on kuvannut, mutta juuri tässä vähän aikaa sitten edustaja Mehtälä kuvasi erittäin hyvin, mikä se perusongelma on. On ihan eri asia se, jos tällä hetkellä tilataan ulkomailta esimerkiksi häihin, syntymäpäiväjuhliin, tällaiseen tapahtumaan isompi lasti alkoholia ja halutaan olutta, viiniä, kuohuviiniä tilata isompi määrä sadan hengen juhliin. Se on aivan eri asia kuin se, että nyt sitten tosiaan voi alustataloudessa työsuhteessa tai jossain palvelussuhteessa oleva henkilö, jolla ei välttämättä ole kovin kummoinen kielitaito, henkilö, jonka ylipäänsä oikeudellinen suoja ja suoja työelämässä on heikko, niitä sitten kuljettaa tilanteessa, jossa ollaan ehkä päihtyneitä. Rouva puhemies! Sanon nyt ihan kansanomaisesti jokaiselle edustajalle ja jokaiselle tätä keskustelua seuraavalle: kuka teistä, joka on Woltilla tilannut tai Foodorasta tai muista alustatalouden yhtiöistä ruokaa kotiin, oikeasti kuvittelee, että ne ruokalähetit tekevät yhtään mitään tarkistusta ikärajoista tai päihtymyksestä siellä ovella? Jos minä tai joku muu edustaja tilaa illan aikana sitä alkoholia, meistä jokainen tietää, että se lähetys heitetään siihen ovenpieleen ja lähdetään jatkamaan. Mitään tarkistusta ei siinä tule tapahtumaan. Tämä on ihan tämmöinen arkijärkinen juttu kaikkien kokemuksen mukaan. Mielestäni olisi ollut perusteltua, että hallitus olisi tuonut tähän esitykseen tällaista suojaa ja näitä suojamekanismeja ja hieman vastuullisuutta, mitä sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistön, opposition, esityksissä oli. Sillä oltaisiin voitu ratkaista tämä kysymys kotiinkuljetuksesta, se, että tarvetta voi olla isompien alkoholilastien tilaamiselle, mutta olisi estetty se tilanne, että nyt meillä voi tosiaan ryyppyputkea jatkaa ruokalähettien tuomilla juomilla käytännössä ilman valvontaa. Me kaikki sen tiedämme. Minusta se on vastuutonta, enkä sitä voi hyväksyä. Mutta, rouva puhemies, se, mistä täällä halusin tulla ihan korokkeelle asti puhumaan, on sairaus nimeltä alkoholismi. Minä toivoisin, että eduskunnassa ei puhuttaisi alkoholipolitiikasta miltään laidalta, ei hallituksesta eikä oppositiosta, sellaisilla moralistisilla ja vähän tämmöisen sosiaalisen kurin näkökulmilla, sillä suurin ongelma on se, että Suomen ehkäpä yleisin, tai varmaan on yleisempiäkin sairauksia, mutta yksi yleisimpiä kansansairauksia on addiktiosairaus nimeltä alkoholismi eli addiktoituminen alkoholinkäyttöön. Se on hitaasti kuolemaan johtava sairaus, joka ennen loppuunsa viemistä tuhoaa ihmisen elämän täysin, vie häneltä työn, toimeentulon ja tuhoaa perhesuhteet ja aiheuttaa monenlaista kärsimystä. On valitettavaa, arvoisa puhemies, että vielä vuonna 2026:kaan Suomessa alkoholismia hyvin harvoin hoidetaan sellaisenaan sairautena, vaan sitä joko pidetään tällaisena elämäntapana, elämänvalintana, tai sitten se nähdään tällaisena sosiaalisena heikkoutena, moraalittomuutena, eettisenä ongelmana, mitä se ei ole, vaan kyse on addiktiosairaudesta. Samantyyppisiä addiktiosairauksia voi tulla myös rahapelaamiseen, huumausaineisiin, ilmeisesti myöskin seksuaaliseen käyttäytymiseenkin voi tulla tällainen addiktiosairaus, ja näitä tulisi kyetä hoitamaan. Arvoisa puhemies! Outokummun entinen toimitusjohtaja Jukka Rantanen teki valtavan siviilirohkean teon, kun hän antoi kasvot suomalaisille työelämässä menestyneiden ihmisten alkoholismille. Hän kertoi oman tarinansa, miten hän huippumenestyneenä, lahjakkaana ihmisenä ajautui alkoholistiksi, ja sen polun sieltä ulos. Hän toi esille sen epäkohdan, että meillä ei ole tarjolla alkoholisteille oikeaa, kunnollista hoitoa Suomessa riittävästi. Meillä on jopa täysin vääriä profeettoja lääkäreinä. Olen kuullut ystäviltä, tutuilta, jotka ovat kamppailleet alkoholismin kanssa, jotka ovat sanoneet, että kun ihmisellä on ihan selvä alkoholiongelma, tullut jo monenlaista sekoilua alkoholin kanssa, niin on sanottu, että kyllä sinä saunaoluen voit ottaa. Tällaisia kommentteja on tullut työterveyslääkäreiltä, ja pidän sitä suorastaan pöyristyttävänä, kun itsekin ihan arkijärjellä näkee, että ihmisellä on alkoholiongelma. Onneksi meillä on olemassa tapoja, sellaisia psykososiaalisen tuen tapoja, joilla ihminen voidaan parantaa sairaudesta nimeltä alkoholismi: raittius, täysraittius, se, että korkki laitetaan täysin kiinni, on tapa, millä ihminen voi tätä addiktiosairautta hoitaa. Yksi tehokkaimpia tapoja puuttua tämmöisiin addiktiosairauksiin on niin sanottu Minnesota-mallin mukainen hoito, joka tunnetaan myös kahdeksan askeleen hoitona. On kuitenkin ikävää, että edelleen todella heikosti meidän terveydenhuolto ohjaa ihmisiä tällaiseen Minnesota-mallin tyyppiseen täysraittiuteen tähtäävään hoitoon. Yksi osa tätä kurimusta, mikä on Suomen sotessa ja hyvinvointialueitten heikossa tilanteessa, on se, että monet hyvinvointialueet ovat leikanneet ostopalvelujen hankkimista, ja se on tarkoittanut osittain sitä, että on täysin näitä maksusitoumuksia jätetty myöntämättä henkilöille, joilla on alkoholiongelma. Pidän tätä aivan älyttömänä sosiaali- ja terveyspolitiikkana, kun me tiedämme, miten paljon kuluja ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä alkoholismi, sairaus, aiheuttaa. On myös, rouva puhemies, todettava se, että tämä ministeri Wille Rydmanin ajama leikkaus sotejärjestöille kohdentuu myös tälle puolelle. Siellä on monia järjestöjä, jotka tekevät töitä alkoholismin kitkemiseksi, muiden päihdeongelmien kitkemiseksi, ja tämäkin osaltaan vie asioita väärään suuntaan. Rouva puhemies! Vastustan tätä käsillä olevaa lakiesitystä, mutta kannatan sitä, että eduskunta ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta antaisivat oikeaa apua alkoholisairaudesta kärsiville. Toivoisin, että tämä sali keskustelisi tästä asiasta fiksummilla perusteilla kuin minusta täällä yleensä tavataan keskustella.

Arvoisa herra puhemies! Valmistujaisviikonloppu, ylioppilasviikonloppu on aina aivan ihanaa aikaa — sääkin juhlii nuorta sukupolvea — ja se on paljon toivoa täynnä. Tietysti rehellistä on sanoa, että useimmilla nuorilla on kuitenkin mieli ja sydän toivoa täynnä, mutta ei riittävän monilla. Kyllähän tämä nuorisobarometrin tulos, että tämän hetken parikymppisten, teini-ikäisten sukupolvi kokee valtavasti pelkoa, huolta ja pessimismiä tulevaisuudesta, on aivan järkyttävä tulos, ja tämän salin pitää se ottaa huomioon. Tärkein yksittäinen syy siihen, että nuoret kokevat toivottomuutta tulevaisuudesta, on jättimäinen nuorisotyöttömyys, jolleka Orpon hallitus ei ole tehnyt käytännössä juuri yhtään mitään tällä vaalikaudella. Meillä on 80 000 nuorta työttömänä, ja ehkä pysäyttävin selkeä luku on se, että joka viides alle 25-vuotias on tällä hetkellä työttömänä. Kesätyötä on äärettömän vaikea saada. Puuiloon oli hakemassa kesätyöntekijöitä niin paljon, että lääketieteelliseen tiedekuntaan on helpompi päästä tällä hetkellä. Nyt tarvitaan, arvoisa työministeri, akuutteja toimenpiteitä. Keskusta on ehdottanut takuutyömallia vastavalmistuneille nuorille: kunnat, hyvinvointialueet ja valtio [Puhemies koputtaa] tarjoaisivat työpaikan valmistuneille nuorille sillä rahalla, [Puhemies koputtaa] mitä työttömyyskorvauksia maksetaan. Sen työttömyyskorvauksen rahan voisi käyttää palkkaamiseen.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Jäntti kertoi ihan faktoja siinä. Totean kuitenkin, että edustaja Jäntti, kun te olitte ehdolla kolme vuotta sitten eduskuntavaaleissa, teidän joukkueenne, Kansallisen Kokoomuksen joukkue, heilui kellojen kanssa — oli könninkelloa, oli rannekelloa — ja kerrottiin, että velkaantuminen loppuu, nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen. Miksi, Jäntti, te lupasitte ja kokoomus lupasi perättömiä asioita? On ihan totta, mitä te puhutte sotemenoista, ihan totta, mitä puhutte hyvinvointialueitten tilanteesta. Kolme vuotta on ollut aikaa korjata tätä tilannetta, mutta sen sijaan, että te olisitte tuoneet korjaavaa lainsäädäntöä, kehittäneet hyvinvointialueitten toimintaa, te olette vain sanoneet, että kepun sotemalli ja tyhmä Marinin hallitus. [Aleksi Jäntin välihuuto] Sekö auttaa lastensuojelun piirissä olevia nuoria? Sekö auttaa satavuotiaita muistisairaita ihmisiä? Tässä on ollut kolme vuotta aikaa hoitaa näitä asioita. Kansainvälinen tilanne on vaikea — keskusta ei ole milloinkaan sitä kiistänyt — mutta se, että kaikki laitetaan kansainvälisen tilanteen piikkiin ja että näihin akuutteihin ongelmiin ei ole tartuttu kolmeen vuoteen, on hallituksen piikissä ja ennen kaikkea pääministeripuolue kokoomuksen piikissä. [Aleksi Jäntti pyytää vastauspuheenvuoroa]

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa hyvinvointialueista ja sotesta on liikuttu siinä aikaikkunassa, että edellinen hallitus, nykyinen hallitus, tuleva hallitus. Tämähän on mielenkiintoista keskustelua ollut kaiken kaikkiaan. Arvoisa pääministeri! Tämä teidän ilmoituksenne oli ihan positiivinen yllätys. Myönsitte siellä niitä tosiasioita, mitä jokainen politiikkaa ja soteasioita seurannut tietää. Yli 20 vuotta kaikki suomalaiset puolueet yrittivät uudistaa sotejärjestelmää. Nyt ollaan päästy tälle pysäkille, ja työ jatkuu. Huomautan myös siitä, että esimerkiksi perussuomalaiset viime vaalikaudella hyväksyivät sen aluemäärän, millä ollaan tähän työhön lähdetty liikkeelle. Isoimmat ongelmat varmasti soten kokonaisuuteen, sekä vanhuksiin että lastensuojeluun, liittyvät rahoituslain ongelmiin. Siellä on mielestäni selkeitä valuvikoja: Väkiluku painaa liikaa. Alueille, missä vähenee väestö, ei jää tervettä, vähän palveluita käyttävää, vaan päinvastoin. Ja nämä diagnoositiedot eivät jakaudu oikeudenmukaisesti, rahoitus ei tule niiden mukaan oikeudenmukaisesti. Niissä on selvästi virheellisyyksiä. Nyt kun on tämä aikaikkuna auki, niin, puhemies, kysyn pääministeriltä: [Puhemies koputtaa] Tuleeko nykyinen hallitus antamaan mitään tilannetta korjaavia hallituksen esityksiä, vai jääkö kaikki tulevalle hallitukselle? [Puhemies koputtaa] Mitä isoja muutoksia vielä aiotte tehdä?

Arvoisa herra puhemies! Toivotan ministeri Rydmanille onnea ja voimia vaativaan tehtäväänne. Täällä jo aikaisemmin viitattiin hyvinvointialueiden tilanteeseen. Hyvinvointialueiden poliitikkojen ja viranhaltijoitten tilanne on mielestäni aivan kohtuuton. Teidän edeltäjänne ministerinä keskittyi kolme vuotta syyttämään ja arvostelemaan hyvinvointialueita, mutta nyt toivoisin, että todella annettaisiin välineitä siihen. Keskusta on valmis tässä yhteistyöhön. Vihdoin ja viimein ilmeisesti saamme parlamentaarisen työryhmän — pääministeri on sellaista lupaillut — ja siellä toivottavasti myös te, ministeri Rydman, esitätte sitten ajatuksia hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden helpottamiseksi. Herra puhemies! Viittasitte, ministeri, siihen, että meillä nousevat kustannukset hyvinvointialueilla. Syynähän tähän on väestön ikääntyminen, ja sehän on pääosin positiivinen asia. Ihmiset elävät entistä vanhemmaksi ja vanhemmaksi. Meillä on edelleen sotiemme veteraaneja siellä ikäihmisten keskuudessa, ja jälleenrakennussukupolvi tulee nyt sitten hoivan piiriin. Todella moni tästä joukosta pelkää ikääntymistään, ja siellä on vahvoja arvottomuuden kokemuksia. [Puhemies koputtaa] Mitä te sanotte näille ihmisille, jotka miettivät, saavatko he hoivaa [Puhemies koputtaa] viiden tai kymmenen vuoden päästä?