Hemmilä Pertti

Arvoisa puhemies! Ministeri Essayah vastauspuheenvuorossaan otti esille sen, että öljykasvien ja valkuaiskasvien viljely Suomessa on lisääntynyt huomattavasti, jopa lähes kaksinkertaistunut aiemmasta. Minä haluaisin tästä vähän lisää lausua eli sen, että me voitaisiin Suomessa kyllä korvata nimenomaan soijan tuontia erittäin paljon. Eli on laskettu, että Suomeen tuodaan nimenomaan soijaa ja jonkun verran muutakin valkuaista niin paljon, että se vastaa viljelyalana jopa satojatuhansia hehtaareita. Jos näin toimittaisiin, että Suomessa keskityttäisiin viljelemään vielä enemmän öljykasveja ja vähennettäisiin soijan tuontia, niin tällöin vilja-ala voisi vähentyä, ja tämä tarkoittaisi myöskin ehdottomasti huoltovarmuuden lisäämistä. Tästä haluaisin kyllä ministeriltä vielä arvion, mikä hänen käsityksensä on, voitaisiinko tätä jollain tavalla edistää. Sitten myöskin haluaisin ministeriltä vastauksen, kun minulla on tässä uuden maatalouspolitiikan tuloksia. Siis se valmistelu kesti vuosikausia, tämän kauden, millä nyt ollaan menossa. Nyt täällä lukee, että uuteen maatalouspolitiikkaan ei ole tulossa tilakohtaisia tukikattoja. Nyt kuitenkin tiedossani on, että tilakohtaisia tukikattoja on, eli tukileikkuri iskee sitten tietyllä pinta-alalla. Mikä on ministeri näkemys, miksi näin on? Onko tämä asia viime hetkellä muuttunut sitten Euroopan komissiossa? Seuraavassa puheenvuorossa otan puheeksi vielä yksityistiet ja vähän muutakin. [Tuomas Kettunen: Kiitos!] — Kiitos.

Herra puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan lausua lämpimät kiitokset keskustalle tästä välikysymyksestä. On nimittäin poikkeuksellisen hienoa, että oppositio järjestää meille tällaisen juhlahetken ja salin täydeltä edustajia ja puheaikaa eduskunnan kenties tärkeimmästä aiheesta: suomalaisesta ruoasta, maataloudesta ja maaseudun elinvoimasta. Tästä vilpittömät kiitokset opposition suuntaan. [Peter Östman: Yhdyn siihen!] Huoli viljelijöiden arjessa pärjäämisestä ja tilojen kannattavuudesta on meille kaikille yhteinen. Pitkän linjan maanviljelijänä tiedän täsmälleen, miltä ne haasteet tuntuvat siellä maatilalla, mutta, arvoisa puhemies, julkisessa keskustelussa keskustapuolue on yrittänyt luoda kuvaa, että maatalouden vaikeudet olisivat syntyneet vasta tämän hallituskauden aikana. Herra puhemies! Politiikassa tarvitaan ripaus realismia mutta myös hyvää muistia. Keskusta piti hallussaan maa- ja metsätalousministerin salkkua peräti kahdeksan vuotta ennen tätä hallituskautta. Se on pitkä aika. Siinä ajassa ehtii kasvattaa monta hyvää viljasatoa, mutta toden totta ministeri olisi halutessaan ehtinyt korjata hallinnon rakenteitakin. Silloinen ministeri Jari Leppä neuvotteli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP-ohjelman, jota tämä nykyinen hallitus joutuu nyt kirjaimellisesti ja pilkulleen noudattamaan. [Mikko Savolan välihuuto] Sopimus, joka tehtiin silloin, jätti nykyiselle hallitukselle oikeastaan melko vähän kansallista liikkumavaraa. Me teemme parhaamme niillä korteilla, jotka te keskustalaiset ministerit meille jaoitte. Vaalikauden viimeisen vuoden ministerinä toimi hyvä kollegani, joka ei nyt ole sattumalta salissa: edustaja Antti Kurvinen, joka nykyään johtaa keskustan eduskuntaryhmää. Muistamme hyvin, kuinka reilut neljä vuotta sitten, talvella 2022, MTK:n johtokunta joutui kokoontumaan jopa ylimääräiseen kriisikokoukseen Suomen maatalouden pelastamiseksi. Silloinkin huudettiin hallitusta apuun. On pakko kysyä hyvässä hengessä edustaja Kurviselta: kun keskustalla oli tuolloin maatalousministerin salkku yhtäjaksoisesti jo seitsemän vuotta, miksi tuolloin vuonna 2022 Suomessa maatalouden kannattavuus oli koko siihenastisen EU-historian alimmalla tasolla? [Hanna Kosonen: No miksiköhän!] Herra puhemies! Kun puhutaan tästä nykyisestä äärimmäisen vakavasta kustannuskriisistä, on katsottava tarkkaan, mihin se kaikista kipeimmin iskee. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheutti tämän kierteen, [Mikko Savola: Se muuten alkoi vuonna 22!] ja viimeistään Lähi-idän kriisi on nostanut raakaöljyn hinnan ihan tähtitieteellisiin summiin. Tämä iskee nyt täydellä painollaan nimenomaan kasvintuotantoon, erityisesti puitaviin kasveihin, kuten viljaan ja öljykasveihin. Kevyen polttoöljyn hinta, jolla traktorit ja puimurit liikkuvat ja jolla kuivataan viljat, lähentelee jo kahta euroa litralta. Se on historiallinen ennätyshinta. [Anne Kalmarin välihuuto] Onneksi tämä poikkeuksellinen tilanne on tunnistettu myös Euroopan tasolla. EU-komissio on antanut asetuksen, joka mahdollistaa jäsenvaltioiden poikkeuksellisen kriisituen maksamisen nimenomaan kasvinviljelijöille. Arvoisa puhemies! Suomalainen maatalous ei ole mikään kuihtuva museo, vaan se on modernia, elintärkeää teknologiaa. Se on osa Suomen kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Kuten meillä Varsinais-Suomessa ja täällä salissakin hyvin tiedetään, viljelijä ei kaipaa pelkkää myötätuntoa tai vaalikaudesta toiseen siirrettäviä hätäapupaketteja, vaan kaupan ja teollisuuden ote on tällä hetkellä aivan liian vahva. Ruokaketjun arvonmuodostuksen on oltava sellainen, että viljelijä saisi työstään ja ottamastaan yrittäjäriskistä oikeudenmukaisen korvauksen suoraan markkinoilta, ei pelkästään tukien kautta ja niiden avulla. Siksi korjaamme kilpailulakia ja uudistamme elintarvikemarkkinalakia. Elintarvikemarkkinavaltuutetulle on saatava ripeämpi ote, ja jokaisesta ketjun epäkohdasta ei tarvitse tehdä väitöskirjan tasoista selvitystä, vaan puuttumisen on oltava nopeaa. Arvoisa herra puhemies! Vielä lopuksi: Me uskomme suomalaiseen maaseutuun ja sen tekijöihin. Kun me puramme byrokratiaa, suoristamme mutkia ja tervehdytämme ruokaketjun markkinoita, suomalainen maatalous nousee uuteen kukoistukseen. Eväät siihen ovat kyllä jo olemassa, ja tämänkin välikysymyksen jälkeen hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron, kun kuuntelin tuossa keskustan edustajien aika räväköitä arvostelupuheenvuoroja koskien tätä energiaveron palautusta. Se on kuitenkin kymmenen miljoonaa euroa valtion budjetissa kaiken kaikkiaan, vaikkakin litrakohtainen merkitys on aika pieni, eli se neljä senttiä litra. Olisin muistuttanut keskustalaisia, joita ei nyt näy kyllä salissa — no, siellä takapenkissä istuu sentään edustaja Kontu — siitä, että viime kaudella keskustan toimiessa maatalouspolitiikan johtavana puolueena tässä maassa tehtiin aika isoja virheitä muun muassa huoltovarmuuden kannalta. Yksi pahimpia virheitä oli se, että vielä vuoden 2022 alussa nimenomaan keskustan toimiessa hallituksessa ja keskustalaisen maa- ja metsätalousministerin päätöksillä maksettiin turvetuotantokoneiden romuttamisesta 30 miljoonaa euroa [Juho Eerola: Oho!] — 30 miljoonaa euroa maksettiin turvetuotantokoneiden romuttamisesta. [Kaisa Garedew: Käsittämätöntä!] Elettiin sitä aikaa, kun jo oli näköpiirissä, että jotain saattaa tapahtua tuolla Ukrainassa. Siellähän alkoi tapahtua sitten 24. päivä helmikuuta, niin kuin hyvin muistamme. Muistan, kun kotisohvalta lähetin silloiselle maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle viestin, että älkää nyt ihmeessä maksako turvetuotantokoneiden romuttamisesta tuollaisia summia, mutta niin ne vaan on romutettu, ja nyt on aika lailla turha itkeä sitten enää niitten varmuusvarastojen perään. Nythän kuitenkin tämä hallitus tietysti, niin kuin tiedetään, on panostanut nimenomaan energian varmuusvarastointiin, ja sehän koskee sitten tietysti turpeen tuotantoa. Vielä haluan tässä mainita, kun edustaja Kalmari — valitettavasti hänkin jo poistui salista — käytti puheenvuoron, missä hän totesi, että luomutuotannossa tätä energiaa eli polttoöljyä käytetään huomattavasti enemmän kuin tavanomaisessa. Se pitää paikkansa. Jos luomutuotantoa verrataan esimerkiksi suorakylvötekniikalla tuotantoon, niin polttoöljymäärä, mitä kuluu, on varmasti ehkä peltoviljelyssä jopa lähes kolminkertainen, mutta glyfosaatteja elikkä myrkkyjä ei sitten kulu lainkaan.

Arvoisa herra puhemies! Edelliset puhujat ottivat esille maatalouden energiatuen. Siihen tässä esityksessä on osoitettu noin 10 miljoonan euron rahasumma, ja sehän tulee varmasti tänä vuonna tarkkaan käytettyä. Käsittelen tässä puheessani kuitenkin hiukan laajemmin tätä tilannetta. Ensinnäkin voimavarat on aina kohdennettava sinne, missä hätä on suurin ja korjaustarpeet kiireellisimmät. Varsinais-Suomen kansanedustajana tarkastelen tätä esitystä erityisesti lounaisen Suomen näkökulmasta, joka on koko maamme keskeinen veturi. Alueellamme on vahvaa maataloutta mutta myös erityisesti vientiteollisuutta sekä kriittistä saaristologistiikkaa. Nämä tekijät ovat suoraan kytköksissä koko Suomen huoltovarmuuteen. Siksi tässä lisätalousarviossa tehtävät valinnat heijastuvat välittömästi lounaisen Suomen arkeen ja elinvoimaisuuteen. Arvoisa puhemies! Tämä täydentävä esitys tuo tarvittavia täsmätoimia juuri tähän hetkeen. Talouspolitiikan on tuettava kasvua myös silloin, kun teemme kipeitä sopeutustoimia. On oikein, että hallitus panostaa infrarakentamiseen ja myös väylien korjausvelan taittamiseen. Varsinais-Suomessa tieverkoston kunto ja toimivat logistiset ketjut edellä mainituista syistä ja niihin viitaten ovat elinehto yrittäjyydelle. Haluan kuitenkin esittää selkeän vaatimuksen myös jatkovalmistelulle niin hallituksen taholla kuin täällä eduskunnassa. Meidän on varmistettava, että peruspalvelut ja myös pelastustoimi toimisivat luotettavasti. Nimenomaan viittaan siihen, että pelastustoimen on toimittava myös kasvukeskusten ulkopuolella. Alueellinen tasapaino ei saa vaarantua. Lounais-Suomessa tehdään päivittäin hartiavoimin töitä koko maamme hyvinvoinnin eteen. Tämän olisi aiheellista näkyä myös valtion budjettivaroja jaettaessa. Herra puhemies! Liikkumavara valtiontaloudessa on kapea. Jokainen menoeuro on perusteltava tarkasti. On oikein reagoida muuttuvaan tilanteeseen nyt eikä vasta myöhemmin. Suomi on pidettävä vakaana, turvallisena ja erityisesti yrittäjäystävällisenä maana. Huomioni luonnollisesti kiinnittyy siihen, että lounaisen Suomen teollisuuden, maatalouden ja asukkaiden tarpeet otetaan täysimääräisesti huomioon. Suomen suunta korjataan vain huolehtimalla siitä, että tämän maan pyörät pidetään pyörimässä. Haluan vielä tässä lopuksi kiittää valtiovarainministeri Purraa ja toivon tälle esitykselle hyvää ja rakentavaa jatkokäsittelyä valiokunnassa.

Rouva puhemies! Käsillämme oleva hallituksen esitys alkoholilain muuttamiseksi on herättänyt laajaa ja perusteltua huolta perinteisten arvojen, kansanterveyden ja yhteiskuntamme vakauden puolustajissa. Hallituksen sinänsä ymmärrettävä pyrkimys sääntelyn purkamiseen ja elinkeinovapauden edistämiseen menee tässä esityksessä kyllä liian pitkälle. Me emme voi rakentaa suomalaista yhteiskuntaa pelkän markkinaehtoisen vapauden varaan, jos hinta siitä maksetaan perheidemme hyvinvoinnilla ja arjen turvallisuuden vaarantumisella. Rouva puhemies! Alkoholi ei ole mikä tahansa kulutushyödyke. Se on aine, jonka väärinkäyttö murentaa perheyhteisöjä, lisää turvattomuutta ja kuormittaa kohtuuttomasti sosiaali- ja terveydenhuoltoamme. Kun sääntelyä höllennetään liian radikaalisti ja nopeasti, riskit kasvavat hallitsemattomasti. Erityisesti nuorison ja heikommassa asemassa olevien suojelu on meidän päättäjien moraalinen tehtävä. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt mietinnössään erittäin vastuullista ja tarkkarajaista työtä. Valiokunnan mietintö ottaa alkoholihaitat huomioon huomattavasti hallituksen alkuperäistä esitystä paremmin. Se asettaa rajat sellaisiksi, että emme ajaudu tilanteeseen, jossa alkoholin saatavuuden helpottuminen räjäyttää käsiin sekä inhimilliset kärsimykset että yhteiskunnalle koituvat laskut. Meidän on muistettava myös tärkeä valtiontalous. Alkuperäinen esitys toisi tilanteen, jossa lyhytnäköinen liikevaihdon kasvu vaihdettaisiin pitkäaikaisiin, jopa miljardiluokan kuluihin erikoissairaanhoidossa, poliisitoimessa, sosiaalitoimessa. Valtiontalouden tasapaino ei kerta kaikkiaan kestä sitä, että siirrämme euroja taskusta toiseen siten, että veronmaksaja päätyy lopulta maksumieheksi. Valiokunnan mietintö on tässä suhteessa huomattavasti tasapainoisempi ja taloudellisesti vastuullisempi, jos valiokunnan puheenjohtajakin kuuntelee. Arvoisa puhemies! Hallituksen alkuperäistä esitystä on vaikea sellaisenaan tukea. Se sotii vastaan niitä perinteisiä vastuun ja huolenpidon arvoja, joita itse edustan. Sen sijaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan muotoilema tarkkarajaisempi mietintö on kompromissi, joka on tällaisenaan edes jotenkin hyväksyttävissä. Se pitää yhteiskunnan pyörät kyllä pyörimässä, mutta ei samalla unohda ihmistä, perhettä eikä valtiontalouden kantokykyä. — Kiitos. [Krista Kiuru: Erittäin hyvä puheenvuoro, vastuullinen puheenvuoro! — Pertti Hemmilä: Vastuullinen puhujakin!]

Arvoisa rouva puhemies! Nyt edustaja Harkimo... [Atte Harjanne: Harjanne!] — Harjanne, anteeksi. — Harjanne saa vastauksen, miksi hänen ehdotuksensa ei ole oikein hyvä. Käsittelyssämme on nyt pitkään odotettu ja tarpeellinen hallituksen esitys liikenteen palveluista annetun lain eli taksilain muuttamisesta. Kuten liikenne- ja viestintävaliokunta ansiokkaassa mietinnössään painottaa, uudistuksen keskeisenä tavoitteena on siis parantaa henkilökuljetusten turvallisuutta, vahvistaa valvontaa sekä palauttaa taksiliikenteen luottamusta ja ammattimaisuutta. Arvoisa puhemies! Entisenä poliisina tiedän, mitä tapahtuu, kun sääntely ja valvonta pettävät. Vuoden 2018 taksiuudistus vapautti markkinat mutta toi valitettavasti mukanaan lieveilmiöitä, jotka ovat heikentäneet paitsi liikenneturvallisuutta myös suomalaisten perusluottamusta taksipalveluihin. Erityisesti kuljettajien puutteellinen ammattitaito, harmaa talous ja epäselvä hinnoittelu ovat puhuttaneet kansalaisia ja valvovia viranomaisia jo pitkään. Arvoisa puhemies! Poliisin työssä näkee arjen karun puolen. Ilman selkeitä pelisääntöjä ja tiukkaa valvontaa rehelliset yrittäjät kärsivät, kun taas epärehelliset toimijat käyttävät porsaanreikiä hyväkseen. Yrittäjänä puolestaan katson tätä esitystä käytännön toiminnan näkökulmasta. Suomi pyörii yrittäjyydellä, ja reilun kilpailun takaaminen on kaiken a ja o. On erinomaista, että valiokunnan mietinnössä tuetaan vahvasti taksiliikenteen yrittäjäkoulutuksen ja pakollisen yrittäjäkokeen palauttamista. Yrittäjäkokeeseen osallistuminen edellyttää jatkossa todistusta koulutuksen läpikäymisestä. Tämä nostaa alalle pyrkivien rimaa juuri oikealla tavalla. Me emme tarvitse alalle onnenonkijoita vaan vastuullisia toimijoita, jotka tuntevat velvoitteensa ja hoitavat maksunsa. Yhtä lailla merkittävä parannus on taksinkuljettajan pakollisen koulutuksen ja kokeen kehittäminen. Siinä painotetaan erityisesti matkustajien avustamista, eri matkustajaryhmien erityistarpeita sekä asiakaspalvelutilanteita. Taksiliikenne ei ole pelkkää auton ajamista paikasta A paikkaan B. Se on palveluammatti, jossa kuljettaja on usein vastuussa vanhusten, vammaisten tai lasten turvallisesta liikkumisesta. Erityisryhmien turvallisuus ja luottamus on palautettava. Arvoisa puhemies! Ehkäpä harvoin päästään kitkemään harmaata taloutta näin tehokkaasti kuin tällä esityksellä. Uudistus velvoittaa käyttämään vaatimukset täyttävää taksamittaria. Se kerää jokaisesta matkasta sähköisessä muodossa yrittäjän, ajoneuvon ja kuljettajan yksilöintitiedot sekä matkan hinnan ja keston. Tämä sähköinen jälki on viranomaisvalvonnan ja verottajankin kannalta korvaamaton. Samalla lakiin tuodaan uusia rangaistussäännöksiä luvattomasta liikenteen koulutustoiminnasta ja ajoneuvon väärästä rekisteröinnistä. Kun säädökset ovat selkeät, myös valvonta helpottuu kentällä. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietinnössä on erittäin viisas ja tärkeä lausuma siitä, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa esityksen tavoitteiden toteuttamista ja taksialan kehittymistä tarkoin sekä tarvittaessa ryhtyy nopeasti toimenpiteisiin. Meidän on varmistettava, että nämä korjausliikkeet todella purevat arjessa. Tämä lakiesitys palauttaa järjen, järjestyksen ja rehellisen työn kunniaan suomalaiseen taksiliikenteeseen. Kannatan siis lämpimästi mietinnön hyväksymistä.

Kiitos, rouva puhemies! Tämän lakihankkeen ydin on täysin kristallinkirkas: kansallinen turvallisuus vaatii jämäköitä lakimuutoksia nyt, ja rikolliset on saatava nopeammin ulos maasta. Kyse on puhtaasti siitä, että suomalaisilla on perustuslaillinen oikeus elää turvallisessa maassa. Meidän on suojeltava yhteiskuntaamme ja kansalaisiamme niiltä, jotka tulevat tänne rikkomaan lakejamme ja horjuttamaan järjestystämme. Entisenä poliisina tiedän tasan tarkkaan, mitä arjen turvallisuus ja sen mureneminen tarkoittavat. Turvapaikkajärjestelmää tai oleskelulupia ei saa koskaan, ei missään olosuhteissa, käyttää rikollisen toiminnan suojana tai kilpenä. Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ja Suomelle vaaraksi olevat henkilöt on poistettava maasta viivyttelemättä. Tässä lakiesityksessä ehdotettu ennakollinen maahantulokielto on aivan keskeinen työkalu, jolla puututaan ongelmiin ja uhkiin jo ennakolta, siis ennakolta, ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa rajojemme sisäpuolella. Meidän on pystyttävä toimimaan ennakoivasti, ei vain jälkikäteen reagoimalla. Arvoisa puhemies! Julkisessa keskustelussa ja valiokuntatyössäkin on esitetty myös toisenlaisia näkemyksiä. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat jättäneet tähän lakihankkeeseen kriittiset vastalauseensa. He kantavat huolta karkotettavien oikeusturvasta ja vetoavat erilaisiin ihmisoikeussopimusten tulkintoihin. Minun on sanottava suoraan, että tämä opposition riveistä kuuluva vastustus osoittaa käsittämätöntä ja vaarallista sinisilmäisyyttä tässä muuttuneessa maailman- ja turvallisuustilanteessa. Heidän linjansa asettaa rikoksia tekevien ja turvallisuuttamme vaarantavien ulkomaalaisten edut suomalaisten ja Suomessa lakia noudattavien ihmisten turvallisuuden edelle. Tällaista priorisointia minun on mahdotonta hyväksyä. Turvallisuus ei ole mikään itsestäänselvyys, jonka varjolla voidaan käydä loputonta juridista kikkailua, silloin kun kyse on törkeisiin rikoksiin syyllistyneistä rikollisista. Nämä esitetyt lakimuutokset, jotka nyt toteutetaan, kunnioittavat kansainvälisiä velvoitteitamme, mutta niissä otetaan täysimääräisesti käyttöön se kansallinen liikkumavara, jonka EU-lainsäädäntö meille mahdollistaa. Meillä ei ole mitään syytä olla tässä asiassa Euroopan löysin tai sinisilmäisin maa. Suomen linjan on oltava jämäkkä. Sen on oltava selkeä ja samalla myös oikeudenmukainen. Rikolliset kuuluu lähettää nopeasti ulos maasta, he eivät kuulu suomalaisten veronmaksajien elätettäviksi tai uusia rikkomuksia hautomaan. Ja vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Meidän velvollisuutemme tässä salissa on varmistaa, että viranomaisilla, poliisilla ja Rajavartiolaitoksella, on riittävät ja tehokkaat ja modernit työkalut pitää tämä maa turvallisena. Hallintovaliokunnan mietintö vastaa tähän huutoon erinomaisesti. Kannatan lämpimästi hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnön hyväksymistä.

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan hallintovaliokunnan mietintö piirtää eteemme rehellisen, kaunistelemattoman osittain ja samalla vakavan kuvan Suomen sisäisestä turvallisuudesta. Entisenä poliisina tiedän täsmälleen, miltä tämä tilanne näyttää siellä, missä turvallisuus lopulta punnitaan: ihmisten arjessa, kaduilla, kylillä ja kodeissa. Turvallisuus ei ole pelkkiä tilastoja, strategioita tai hallinnollisia pykäliä. Se on sitä tunnetta, kun ikäihminen uskaltaa kävellä illalla pelkäämättä kauppaan. Se on sitä, että vanhemmat voivat päästää lapsensa turvallisin mielin harrastuksiin ja kouluun. Turvallisuus: Viime aikoina tämä suomalaisten arjen turvallisuudentunne on kuitenkin rakoillut. Nuorisorikollisuus, jengiytymisen vakavat ensimerkit ja viranomaisten jatkuva resurssipula ovat todellisia. Ne ovat polttavia huolia. Poliisina, monet vuodet myös nuorisopoliisina, toimiessani opin sen, että meidän on pystyttävä tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn ja puututtava ongelmien juurisyihin ennen kuin ne pääsevät kasvamaan yli sietorajan. Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme nyt sellaista peräänantamatonta, rakentavaa ja eteenpäin katsovaa leijonahenkeä. Se tarkoittaa sitä, että emme jää tähän saliin voivottelemaan ongelmia tai varsinkaan syyttelemään toisiamme menneistä. Meidän on löydettävä ratkaisuja yhdessä yli puoluerajojen, sillä turvallisuus ei ole puoluepoliittinen kysymys. Ensimmäinen ja välttämätön asia on viranomaisten toimintaedellytysten ja suorituskyvyn pitkäaikainen ja pitkäjänteinen turvaaminen. Hallintovaliokunnan mietintö korostaa täysin perustellusti riittäviä ja ennakoitavia resursseja. Poliisin, pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen toimintakyvystä ei voi tinkiä. Poliiseja on oltava maassa riittävästi, ja heidän on näyttävä siellä, missä ihmiset liikkuvat. Näkyvä, helposti lähestyttävä poliisi luo turvaa ja ehkäisee rikoksia pelkällä läsnäolollaan. Toiseksi meidän on vahvistettava viranomaisten välistä suoraviivaista yhteistyötä. Poliisi, sosiaalitoimi, koulut, nuorisotyö ja kolmas sektori on saatava saman pöydän ääreen entistä tiiviimmin. Ankkuri-toiminta on tästä erinomainen esimerkki, mutta sen resurssit ja valtakunnallinen kattavuus on varmistettava. Kun nuori ottaa ensimmäisen harha-askeleensa, yhteiskunnan on puututtava siihen heti, ei viikkojen tai kuukausien päästä, kun rikoskierre on jo syventynyt. Kolmanneksi meidän on huolehdittava lainsäädäntömme ajantasaisuudesta. Rikolliset hyödyntävät säälimättömästi uutta teknologiaa ja kansainvälisiä verkostoja. Me emme saa antaa heille sekuntiakaan tasoitusta vanhentuneilla pykälillä tai liian kankeilla tiedonkulun esteillä viranomaisten välillä. Turvallisuus vaatii toimivaltuuksia, jotka vastaavat tämän päivän reaaliaikaisia uhkakuvia. Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus on koko Suomen tärkein ja vakain kivijalka. Ilman sitä meillä ei ole menestyvää taloutta, toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa eikä kansalaisten luottamusta tulevaisuuteen. Oikeat ratkaisut eivät löydy pelkästään rahaa jakamalla vaan tekemällä asioita viisaammin ja rohkeammin. Meidän on tuettava perheitä, vahvistettava koulujen työrauhaa ja varmistettava, että jokaisella nuorella on tässä maassa polku johonkin muualle kuin rikollisuuteen. Vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Suomi on aina ollut maa, jossa pärjätään vaikeissakin paikoissa vahvalla yhteishengellä ja periksiantamattomalla sisulla. Otetaan tästä hallintovaliokunnan mietinnöstä selkeät eväät tulevaan ja ryhdytään yhdessä työhön. Palautetaan jokaiselle suomalaiselle se arjen turvallisuudentunne, jonka he ansaitsevat ja jota he meiltä päättäjiltä odottavat.

Puhemies! Ajattelin lausua kiitokset ministerille tästä selonteon valmistelusta ja myöskin sitten ylipäätään siitä, mitä hän on tehnyt meidän sisäisen turvallisuuden hyväksi. Mutta tässä eivät ole ainoat kiitokset. Ajattelin kiittää myöskin SDP:n ryhmäpuhujaa, valitettavasti edustaja Viitala on poistunut. Se oli erittäin rakentavaa ja sikäli miellyttävää kuunneltavaa. Myöskin vasemmistoliiton ryhmäpuhe oli rakentavassa hengessä, samoin kuin puheenjohtaja Koskelankin äsken käyttämä puheenvuoro. Minä en niinkään kiinnittänyt huomiota teidän maahanmuuttolinjauksiin tässä asiassa, mutta silloin pitää lausua kiitokset ja tunnustus, kun on aihetta. — Kiitoksia.

Herra puhemies! Ulkoministeri Valtosen täällä esittelemä valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan operaatio Legioon on osoitus siitä, että kannamme kansainvälisen vastuumme ryhdikkäästi. Me kannamme vastuumme suunnitelmallisesti ja rakentavassa yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Ukrainan tukeminen ei ole vain turvallisuuspoliittinen välttämättömyys, vaan se on moraalinen velvollisuutemme, joka yhdistää tätä salia yli puoluerajojen. On tärkeää, että tällaisista merkittävistä askeleista keskustellaan täällä parlamentissa avoimesti ja yhteistä säveltä etsien. Puhemies! Suomen suunnittelema panos, enintään 40 sotilasta, Norjan johtamaan koulutusyhteistyöhön on tasapainoinen ja varmasti tarkkaan harkittu. Tämä operaatio ei luo uusia päällekkäisyyksiä, vaan se täydentää ja tukee jo käynnissä olevia kansainvälisiä ponnisteluja ja koulutusoperaatioita. Juuri tällaista koordinaatiota ja resurssien viisasta kohdentamista Eurooppa tällä hetkellä tarvitsee. Meidän on varmistettava, että jokainen euro ja jokainen työtunti tuottaa parhaan mahdollisen hyödyn Ukrainan puolustustaistelulle. Puolassa annettava koulutus on turvallinen, tehokas ja käytännönläheinen tapa viedä suomalaista huippuosaamista sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Herra puhemies! Suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän ja reservin koulutusjärjestelmän taso on maailmanluokkaa. Meillä on pitkä kokemus siitä, miten siviilitaustaisista kansalaisista koulutetaan lyhyessä ajassa erittäin suorituskykyisiä, motivoituneita ja taktisesti taitavia sotilaita. Tämä on juuri sitä erityisosaamista, jota voimme ja jota meidän pitää tarjota ukrainalaisille kumppaneillemme. Kouluttamalla ukrainalaisia joukkoja emme ainoastaan vahvista heidän puolustuskykyään, vaan rakennamme samalla pitkäikäistä luottamusta ja yhteistoimintakykyä Pohjoismaiden ja muun Euroopan liittolaistemme kanssa. Arvoisa puhemies! Tämä selonteko on vahva viesti siitä, että Suomi ei vetäydy syrjään vaan on mukana vahvasti rakentamassa vakaampaa ja turvallisempaa Eurooppaa. Kun toimimme yhdessä rintamassa määrätietoisesti ja rakentavassa hengessä, osoitamme sekä Ukrainalle että koko maailmalle, että vapaiden demokratioiden tahto on murtumaton. Tältä pohjalta toivon asialle ripeää ja yksituumaista käsittelyä valiokunnassa. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Oppositio on tänään esittänyt huolensa maamme suunnasta. Onkin totta, että elämme taloudellisesti vaikeita aikoja. Maailmantilanne on epävakaa, ja se heijastuu ihan suoraan suomalaisten arkeen, mutta juuri siksi, arvoisa herra puhemies, tämä hallitus on olemassa. Me emme ole täällä tekemässä helppoja päätöksiä vaan oikeita päätöksiä. Kun hallitus aloitti, saimme perinnöksi historiallisen syvän alijäämän. Jos olisimme oppositiossa, voisimme kenties huudella sieltä helppoja ratkaisuja, mutta hallitusvastuussa oleva ei voi sulkea silmiään eikä korviaan tosiasioilta. Meidän tehtävämme on nyt huolehtia siitä, että hyvinvointiyhteiskunta — koulutus, terveydenhuolto ja turvallisuus — pystytään rahoittamaan myös tulevaisuudessa. Tästä tulee mieleeni entisen kollegani, kansanedustaja Outi Ojalan, ainakin minun mieliini hyvin syvälle painuvat sanat: ”Köyhän paras ystävä on vahva valtiontalous.” Arvoisa puhemies! Me teemme kipeitäkin ratkaisuja. Ne eivät ole olleet helppoja, mutta ne ovat välttämättömiä. Meidän on ihan välttämätöntä katkaista velkaantumisen kierre. Hallituksen linja on selvä: työllisyys, kasvu ja luottamus. Teemme töitä sen eteen, että yrittäminen ja työnteko ovat aina kaikkia muita vaihtoehtoja kannattavampia vaihtoehtoja. [Jorma Piisinen: Juuri näin!] Uskomme, että Suomi nousee työllä ja osaamisella mutta ei lisävelalla. Oppositio arvostelee toimiamme mutta ei tarjoa tilalle uskottavaa vaihtoehtoa, vaihtoehtoa siitä, kuinka julkinen talous tasapainotettaisiin. Tämän päivän välikysymys onkin valitettavasti enemmänkin politiikan pelinappula kuin aito huoli isänmaan taloudesta. Meidän hallituksemme kantaa vastuun. Me teemme sen työn ja ne toimet, jotka ovat välttämättömiä, jotta seuraavat sukupolvet voivat elää turvallisessa ja vakaassa Suomessa. Tämän vuoksi, herra puhemies, hallitus nauttii täyttä luottamustani.