Lehtinen Rami

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy ihan alkuun kiittää edustaja Lylyä siitä realismista, kun mietitään, miten maailmanmarkkinoilla eri tilanteet vaikuttavat siihen polttoaineen maailmanmarkkinahintaan. Juuri niin kuin edustaja Lyly sanoi, me emme sille voi käytännössä mitään täällä, jos isot pojat päättävät pistää rymyämään. Mitä tulee sitten tähän keskusteluun siitä, että jakeluvelvoite nousee tämän hallituskauden loppupuolella ja ennen kaikkea tämän hallituskauden jälkeen, niin se on sitten taas seuraavan hallituksen pohdittava paikka, minkälaista käyrää sinne muodostetaan. Meidän tehtävämme on ollut siirtää sitä tavoitetta lähemmäs EU-tavoitetta näitten päästöjen ja muidenkin suhteen, ja me olemme oman tehtävämme tehneet tämän hallituskauden osalta siinä, että leikkasimme teidän käyränne mukaisen nousun pois, jotta polttoaineen hinta ei nousisi vielä tästä nykyisestä entisestään ylemmäs. Niin kuin sanottua, jos se olisi päälle kolme euroa, niin se olisi tässä tilanteessa aika paljon kohtuuttomampi hinta kuin tämä nykyinen hinta. Vastaavasti siihen vaikuttaa se, mitä te teitte viime kaudella. Kun me ollaan jo nykyisellään pidetty hyvin alhaalla se jakeluvelvoite, niin ei siellä ole sitä leikkaamisvaraa läheskään niin paljon kuin jos se olisi vaikkapa nyt 40. Nyt kun se on alle 20, niin totta kai jokainen ymmärtää, että se, mitä on leikkaamisvaraa sieltä pois, on huomattavasti pienempi. Vaikka se otettaisiin kokonaan pois, niin sen vaikutus on huomattavasti pienempi litrahintaan, jos laskee sentteinä. Mitä tulee päästökauppaan, sanoitte, että me otettiin päästökauppa käyttöön. Voisitteko kertoa, keskustan edustajat, että jos päästökauppaan ei oltaisi menty, mitä se tarkoittaisi vaikkapa maatalousyrittäjille? Kaksinkertaisia polttoainejärjestelmiä, kirjanpitoa, hallinnollisia tehtäviä ja lopputulos rahallisesti täysin sama. Sitäkö te haluatte? Olisiko se keskustan vaihtoehto? Haluaisin kuulla aidosti. No, biokaasusta haluan vielä todeta myöskin, että siitä olen täsmälleen samaa mieltä, että Suomen tulevaisuuden kannalta, jos me halutaan olla riippumattomia muista, biokaasu olisi se ainut oikea tapa se tehdä. Mutta se vaatii laajaa jakeluverkkoa, ja sekään ei voi olla niin, että valtio lähtee sen jakeluverkon rakentamaan, vaan sen pitää olla markkinaehtoista toimintaa. Mutta biomassaa meillä olisi tuottaa suunnilleen koko tarvitsemamme liikenteen polttoainemäärä, jos me niin haluttaisiin tehdä. Ammattidieselin suhteen, kuten sanoitte, se oli teillä tavoitteena ja meillä tavoitteena. Teillä se ei tainnut hirveästi edetä eteenpäin. Meillä on vielä hetki aikaa, että odotellaan lopputulosta ja katsotaan, miten meidän käy, mutta ollaan vasta sitten sen suhteen viisaampia. Mitä vielä tulee tiestön rahoitukseen, niin oletteko siis aidosti sitä mieltä, että tämä hallitus ei ole laittanut teiden korjaamiseen rahaa tai että se on laittanut sitä vähemmän kuin te? Haluaisin kyllä tästäkin kuulla teidän mielipiteenne, kun tästä ikään kuin tulee sellainen mielikuva, että me oltaisiin vähemmän laitettu rahaa tiestöön kuin teidän aikana. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan muutaman asian lausua näihin keskustan käyttämiin puheenvuoroihin. Ensinnäkään yksikään perussuomalainen ei koskaan ole luvannut euron bensaa. Jos jatkossakin todennäköisesti näin väitätte, niin toivoisi, että viittaisitte johonkin yksittäiseen lausuntoon tai kertomaan, jossa näin olisi luvattu, että euron bensa tulisi Suomeen. Kukaan perussuomalainen ei ole näin koskaan luvannut. Siitä huolimatta te väitätte päivästä toiseen näin. Asiassa ei ole kovin fiksua toimia näin, mutta se on teidän tapanne toimia, eihän me sille mitään voida. Toinen asia: miksi puhutaan paljon edellisestä hallituksesta ja teidän toimistanne, johtuu siitä, että jos jakeluvelvoitekäyrä olisi teidän mukaanne, Suomussalmen bensa olisi tällä hetkellä lähellä kolmea euroa. [Jari Ronkainen: Yli!] — Yli kolme euroa, jos teidän käyrällänne mentäisiin. — Eli tämä hallitus on jo merkittävästi muuttanut sen jakeluvelvoitteen käyrää, jonka te asetitte. Sitä, missä se raja kulkee ja mitä sille on mahdollista tehdä, pitäisi ehkä kysyä tuolta Valkoisen talon päädystä, että miten Hormuzinsalmi aukeaa ja milloin se aukeaa. Se on se ratkaiseva kysymys tässä asiassa. Ikään kuin rajattomasti valtion ei ole tässä taloustilanteessa mahdollista tehdä toimia. Teille se ei ollut viime hallituskaudella toki mikään este. Rahaa oli rajattomasti. Aina kun jossakin räsähti, niin miljardit pantiin liikkeelle. Se oli varsin hyvin kyllä nähtävissä. Vielä kysyisin tähän loppuun, kun nyt moititte meitä siitä, että hallitus ei oikein ole tehnyt mitään, milloin keskusta on viimeksi muun muassa polttoaineveroa alentanut. Kun en nyt ihan tarkkaan muista, niin jos korjaatte tämän tiedon.

Arvoisa rouva puhemies! Tähän Suomi.fi-palveluun liittyen pitää ottaa hieman kantaa sen osalta, että aivan tietämättään ja tahtomattaan siihen ei pitäisi vahingossa joutua, vaan se vaatii aina aktiivisia toimia, vähintään pari täppää laittaa sinne, että hyväksyy käytöt ja ilmoittaa, ettei anna sähköpostiosoitettaan. Sen jälkeen tämän yleispalvelun kautta voit ajautua sitten sähköisten palveluiden käyttäjäksi, mistä täällä muutama päivä sitten juuri puhuttiin. Toki se, että näissä on ikään kuin päällekkäiset järjestelmät, niin että jos olet verottajalle aikaisemmin ilmoittanut, että haluat pelkästään paperipostia, ja sen jälkeen kirjaudut sitten muuhun viranomaispalveluun käyttäen Suomi.fi-tunnuksia tai pankkitunnuksia, niin jatkossahan tämän yleislain perusteella se ajaa sitten käyttämään Suomi.fi-palveluita, mikäli hyväksyy ne ehdot. Senkin jälkeen siihen tulee tieto siitä, että jatkossa kaikki viranomaispalvelut ja ‑postit tulevat sinne Suomi.fi-postilaatikkoon. Haluan korostaa tässä yhteydessä erityisesti sitä, että olisi todella tärkeää, että ne ihmiset, joiden puolesta joku muu käyttää pankkitunnuksilla viranomaispalveluita, antaisivat valtuutuksen sinne Suomi.fi-palveluun siitä, että nämä henkilöt voisivat toisen puolesta käyttää niitä palveluita, jolloin niitä olisi seuraamassa useampi henkilö, myöskin sellaisia henkilöitä, joilla niitä digitaitoja olisi enemmän. Mutta vahingossa ei jatkossa kenenkään, tästä muutoksestakaan huolimatta, pitäisi joutua siihen tilanteeseen, että ne postit menevät sinne Suomi.fi-postilaatikkoon, vaan se vaatii aktiivisia toimia.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä kerran painottaa sitä, mitä meille valiokunnassa useita kertoja sanottiin, eli vaikka varsinainen suostumuksen anto poistuikin tästä sähköiseen järjestelmään siirtymisestä, se kuitenkin vaatii aktiivisia toimia jatkossakin, useita aktiivisia toimia. Ja se vaatii myöskin sen, että kun on ne toimet tehnyt elikkä hyväksynyt ne säännöt ja hyväksynyt sen, että ei anna sähköpostiosoitetta, vaikka sitä erikseen pyydetään, niin siihen tulee tieto siitä, että on siirtynyt käyttämään Suomi.fi-palvelua, ja jatkossa posti menee sinne. Mutta siihen samaan yhteyteen tulee niin yksinkertainen tapa peruuttaa se asia, että se ei vaadi minkäänlaisia digitaitoja, jos se tehdään kuten valiokunnan mietintö oli. Minä haluan korostaa tätä edelleen. Mikä se toteutus sitten on? Se me nähdään. Sitä meille ei valiokunnassa avattu, emmekä voi tietää. Mutta jos ei se tapahdu näin, niin silloin minä näen näitä samoja riskejä kuin täällä on tuotu esille. Siitä minä olen ihan samaa mieltä. Mutta jos osaa lukea, niin ei pitäisi kenenkään vahingossa ajautua Suomi.fi-palvelun käyttäjäksi. No, mitä sitten tulee edustaja Honkosen ajatukseen siitä, että tulee muistisairautta tai muuta kyvyttömyyttä hoitaa palveluitaan sähköisesti, niin niinhän se on nykyiselläkin käyttäjällä. Itsellenikin kun tulee Suomi.fi-palveluun kaikki viestit, yhtä lailla sairaus voi tulla minullekin, ja siinä toimitaan näiden uusien asiakkaiden osalta aivan samalla lailla kuin nykyistenkin asiakkaiden osalta. Ja haluaisin tässä korostaa sitä, mitä valiokunnassa myöskin tuotiin esiin, että viranomaisilla on valvontavelvoite omiin järjestelmiinsä, niin hyvinvointialueilla kuin verottajallakin. Jos siellä useista viesteistä huolimatta ei ole minkäänlaista aktiivisuutta havaittavissa, niin tulee varmistua siitä, että se viesti on mennyt perille.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua tästä tärkeästä aiheesta, ja muutamaan kohtaan pitää omakin näkemys tuoda. Ensinnäkin tämän keskustelun perusteella saa sellaisen kuvan, että ikään kuin paperiposti olisi kokonaan loppumassa. Ei ole. Jatkossakin kaikki, jotka haluavat paperipostia käyttää, saavat sen niin kuin tähänkin asti. Toki se edellyttää joitakin omia toimia. Jos ajattelee tämän kokonaistavoitetta eli sitä, että tieto olisi henkilön nopeammin tavoitettavissa — jos miettii nykyisellään vaikka maaseudulla paperipostia, niin se tulee kolmena päivänä viikossa ja jos sinulla on tärkeä tieto vaikkapa terveystietoihin liittyen, jonka sinä haluat saada, niin on äärimmäisen hyvä, että se on saatavissa heti, kun se päätös on tehty — niin siksi koen, että tämä on äärimmäisen hyvä keino ohjata yhteiskuntaa siihen, että tieto kulkisi nopeammin ja varmemmin. Kuka luottaa nykypäivänä siihen, että se kirjeposti tulee aina perille? En minä ainakaan. Ja jos oma henki ja terveys olisivat sen varassa, niin kyllä tässä yhteiskunnassa menisi aika huonosti. Eli ei ole pelkoa siitä, että se henkeä ja terveyttä uhkaava vaara sitten toteutuisi sen takia, että kirjeposti ei tule sellaisena kuin se aikaisemmin on tullut tai on siirtynyt sähköiseen palveluun. Päinvastoin, se menee parempaan suuntaan. Kun kirjautuu vahvalla tunnistautumisella johonkin viranomaisen järjestelmään, niin jatkossa se ohjaisi automaattisesti tänne Suomi.fi-palveluihin, mutta se vaatii edelleenkin aktiivisia toimia, vaikkei erillistä suostumusta vaadikaan: se vaatii sen, että hyväksyy ne säännöt, ja se vaatii sen, että hyväksyy, että tähän järjestelmään mennään siitä huolimatta, ettei anna sinne sähköpostiosoitettaan, jolloin voidaan olla siinä tilanteessa, että kaikki postit menevät ilman herätteitä Suomi.fi-palveluun. Sen lisäksi siihen tulee — meille valiokunnassa kerrottiin — erikseen laatikko/viesti, jota ei voi olla ohittamatta ja jossa kerrotaan, miten paperipostin saa jatkossakin kotiin ilman, että se vaatii minkäänlaisia digitaitoja. Näin mietintöön on kirjattu. Eli peruuttamisen pitää olla niin helppoa, ettei se vaadi minkäänlaisia digitaitoja. Tämä on se riski, mistä minä näen, että jos tätä ei tehdä näin kuten mietinnössä lukee, niin sitten ollaan näissä ongelmissa, mitä täällä osittain on tuotu esiin, mutta etukäteen minä en ikään kuin haluaisi tuomita, että tämä ei voi onnistua tai että tämä johtaa isoihin riskeihin. Tässä on myöskin paljon hyviä puolia. Sitten myöskin tämä viranomaisten velvollisuus... Niin verottajalla kuin ennen kaikkea hyvinvointialueilla ymmärtääkseni lähes kaikki hyvinvointialueet ovat ottaneet tekstiviestit käyttöön, eli kun sinulle tulee leikkausaika tai muu, siitä tulee myöskin tekstiviesti eli se ei mene pelkästään paperipostilla tai pelkästään sähköisesti, ja tämä on äärimmäisen hyvä seikka ja vähentää näitä merkittävimpiä riskejä. Ja jatkossakaan edunvalvonnassa olevat ja muut, jotka eivät mitenkään käytä sähköisiä viestintävälineitä, eivät ole tämän piirissä, vaan heille tulee paperiposti niin kuin tähänkin asti.

Arvoisa puhemies! Puhumme tärkeästä asiasta, ja haluankin kiittää ministeri Puistoa siitä, että tämä esitys on tullut tänne saliin lähetekeskusteluun. Asuntoa harvoin ostetaan hetken mielijohteesta tai impulsiivisesti, vaan se on elämän suurimpia hankintoja, kuten täällä on jo kerrottu, ja siksi pitää siihen mahdollisuuksia lisätä, ei niitä rajoittaa — samoin kuin velkaantuminen harvoin johtuu siitä, että ostetaan se asunto, koska siinä halutaan ikään kuin itse rakentaa omaa tulevaisuutta ja päättää siitä, miten se tehdään. Tässä on myöskin hyvä, että mennään siihen suuntaan, mitä muutkin Pohjoismaat ovat tehneet, elikkä Ruotsissa on mahdollisuuksia huomattavasti pidempään laina-aikaan kuin Suomessa. Edustaja Niemi tässä edellä vei osittain samoja asioita, joista itsenikin piti puhua, mutta erityisesti haluaisin todeta sen, että vaikka nykypäivänä olisivat vakuudetkin kunnossa, olisi niitä mökkejä, olisi rikkaita vanhempia, niin siitä huolimatta ei saa lainaa, jos oma maksukyky ei ole riittävä. Pankit ovat hyvin tiukkoja siinä, että se maksukyky ei riitä, vaikkapa juuri siitä syystä, että on vain määräaikainen työ eikä pysyvää tulopohjaa. Esimerkkinä oma asunnonhankintani aikanaan nuorempana konstaapelina määräaikaisessa työsuhteessa: kaksi pankkia ilmoitti, että ei nuorempi konstaapeli ja silloinen puoliso, joka oli sihteeri, Suomeen taloa rakenna, ja kolmas pankki sanoi, että paljonko tarvitsette. Eli riittää, että yksikin uskoo ja hanke voi toteutua, ja laina on tullut kokonaan maksettua, eli riskiä pankille lopulta tästä ei tullut. Sitten se seikka vielä, minkä haluaisin myöskin nostaa keskusteluun, kun nyt käsitellään tässä laajasti tämä asia ja muutoksia pankkijärjestelmään: pankkien sääntely ja sääntelyn muutostahti ovat sellaisia, joista itse olen huolestunut. Siellä on varsin laaja koulutustarve taas tämänkin muutoksen myötä, ja toivoisin, että tämä käsitellään niin, että ei ole välittömästi tarvetta taas muuttaa uudelleen näitä samoja määräyksiä. Tästä on myöskin kustannusvaikutuksia varsin paljon pankkijärjestelmiin, kun niitä muutetaan tämän lain mukaisesti. Kokonaisuutena muutenkin pankkijärjestelmä on ylisäänneltyä, ja on hyvä, että sinne annetaan vapauksia harkita lainaa, koska pankit tekevät vastuullista työtä siinä, että suomalaiset eivät liikaa velkaantuisi.