Energia

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tänään on monessa puheenvuorossa ennen minuakin todettu ja muistutettu, Suomen talous on viimenään kääntynyt nousuun viimeistään tämän vuoden aikana, mutta sitten on merkkejä, että hän tulikin jo eilen — niin kuin on sanottu ja odotettiin, että tulee huomenna. Suomeen sataa investointeja, viimeisimpänä isona olivat ehkä nämä Googlen investoinnit Haminaan ja sinne pohjoiseen. Niistä on tosin esitetty jo kritiikkiä, että miten riittää sähkö ja kuinka paljon on ulkomaalaisia työntekijöitä ja näinpäin pois. Nämä huolet pitää ottaa tietysti tosissaan, mutta sitä, että kansainvälinen suuryritys yleensä investoi Suomeen, pidän todella hyvänä asiana. Vaikka se kaikki ei nyt juuri suomalaisille työntekijöille sataisikaan, niin kuitenkin aika paljon tulee satamaan. Teollisuuden tilauskirjat muutenkin ovat täyttymässä ja täyttyneet, ja jopa sitten kotimainen kulutus on kääntynyt nousuun. Tätähän nyt jo viime talvena Suomen Pankki uutisoi, että suomalaisten tileillä on enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin — oliko se jotain 120 miljardia lähestulkoon, mitä suomalaisilla oli rahaa, ja kaikki eivät sitä meinanneet uskoa. No, on noin 25 prosenttia suomalaisista, keillä ei ole mitään säästöjä, mutta kuitenkin valtaosalla suomalaisista oli tuhansia euroja ja osalla jopa kymmeniä tuhansia euroja tilillään, ja ongelmana oli se, että tämä kotimainen kulutus ei sitten kuitenkaan kääntynyt. Ymmärrettävästi ihmiset pelkäsivät ja säästivät pahan päivän varalle, ja joku siitä sanoikin, että mitä pidempään ihmiset säästävät pahan päivän varalle, sitä todennäköisempää on, että se paha päivä kohta sieltä sitten koittaa. No, nyt kuitenkin korttidata kertoo, että tämän kesän aikana ihmiset ovat alkaneet kuluttamaan ja ostamaan, suosimaan suomalaista, niin kuin aina on toivottu, ja kotimainen kulutus on sitten kääntynyt nousuun ja ihmiset viimeinkin uskaltavat tähän satsata, ja sitä pidän hyvänä juttuna. No, sitten ihan justiinsa tänään — kun varmaan oli SDP:llä ja vihreillä ja vasemmistoliitolla jo ryhmäpuheet kirjoitettu, ja veikkaan, että jouduttiin kirjoittamaan jonkun verran niitä sitten uusiksi, ehkä voitte itse kertoa, jos näin oli — paljastuikin, että työllisyys on kasvanut yli 30 000:lla ja työttömyyskin oli laskenut, ei niin paljon kuin totta kai toivotaan, että työttömyys laskisi, mutta oli kuitenkin kääntynyt työttömyys laskuun. Se on sikäli mielestäni arvokas asia — siis arvokas asia kaikkinensa, että työttömyys laskee, mutta erityisen hienoksi tämän tekee se, että nyt tällä kaudella on tehty sen tyyppisiä toimenpiteitä, että on saatu lisää ikään kuin työvoimaa hakemaan sitä työpaikkaa. Kun aikaisemmin on ollut ikään kuin sen tyyppinen politiikka, että työttömiä on niin kuin siivottu sieltä kortistoista pois kaikennäköisille kursseille, niin nyt sitten tällä kaudella on menty vähän toiseen suuntaan, että on ikään kuin niiltä kursseilta pistetty ihmisiä työttömiksi työnhakijoiksi. Eli toisin sanoen työvoiman määrä on kasvanut, ja se on osittain johtanut siihen, että työttömien määräkin on kasvanut. Se ei ole niin paljon johtunut siitä, että olisi ihmisiä potkittu pois työpaikoilta, vaan siitä, että työvoiman määrä on kasvanut, ja sen takia nämä työttömyysluvut ovat olleet korkealla. Siitä huolimatta tämä tilanne oli nyt jo yli 5 000:lla kuitenkin parantunut. Tarkemmin kun noita käppyröitä katsoo, niin itse asiassa Suomessa syntyneiden henkilöitten työttömyys ei ole koko tänä kautenakaan mitenkään merkittävästi noussut, ja se on entisestään nyt alentunut, eli se on ollut enemmänkin vierasperäistä väkeä. Totta kai toivotaan, että hekin, ketkä täällä asuvat, sitten ajan myötä työllistyvät myöskin, ja hyvä, että nämä tietyt toimet ovat alkaneet purra. Tätä taustaa vasten on ollut pikkasen jotenkin vaivalloista ja ikävää kuunnella tässä salissa, kun sitten keskustelu on ollut sitä, että vieläkin korostetaan niitä asioita, jotka eivät vielä toistaiseksi ole kääntyneet kasvuun, ja sitten sitä, että kaikkien kohdalla tämä talouden paraneminen ei näy. Eli tässä mielessä toivoisin tältä salilta kuitenkin vähän rohkeammin sitä positiivista viestiä, että puhuttaisiin niistä asioista, mitkä menevät hyvin, eikä aina vain niistä asioista, mitkä ovat sitten huonolla tolalla. — Tässä näköjään olikin vain viisi minuuttia tämä suositus, joten noudatetaan sitä, niin ei tarvitse puhemiehen alkaa koputtelemaan. Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 27 talousarviota käsitellään nyt tilanteessa, jossa Suomen taloudesta kuuluu pitkästä aikaa tällä kaudella myös hyviä uutisia. Tänään julkaistujen lukujen mukaan elokuussa Suomessa oli 2,63 miljoonaa työllistä. Se on 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrä puolestaan väheni hieman, ja 20—64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi nousi 75,9 prosenttiin. Tämä on hyvä uutinen, ja siitä kannattaa iloita puoluekannasta riippumatta, sillä Suomi ja suomalaiset aidosti tarvitsevat kasvua, työtä ja ennen kaikkea uskoa tulevaan. Myös talous on kääntynyt kasvuun, ja investointien odotetaan vahvistuvan. Jos tämä kehitys jatkuu, se helpottaa myös julkisen talouden tilannetta. Yhden kuukauden perusteella emme kuitenkaan vielä tiedä, kuinka vahvasta käänteestä on kyse. Työttömyysasteen trendi on edelleen 10,1 prosenttia, pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat korkealla ja avoimien työpaikkojen määrä vähäinen. Siksi vuoden 27 tärkein talouspoliittinen tehtävä on mielestäni selkeä: nyt alkanut kasvu pitäisi saada muuttumaan entistäkin enemmän työpaikoiksi, jotta jokainen työkykyinen saadaan osaksi työelämää niin inhimillisten kuin taloudellistenkin syiden vuoksi. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tilasta on puhuttava hyvistä uutisista huolimatta rehellisesti. Suomi velkaantuu tällä hallituskaudella edelleen, ja tämä hallitus ottaa ennätysmäärän velkaa. Alijäämä on 12,3 miljardia euroa, valtionvelan korkoihin menee 4,4 miljardia, ja työttömyys on edelleen Euroopan korkein. Väestö ikääntyy, puolustukseen käytetään tulevina vuosina entistä enemmän rahaa, ja hyvinvointivaltion peruspalvelut pitää pystyä rahoittamaan. Siksi pidän tärkeänä, että eduskuntapuolueet ovat kyenneet sitoutumaan pääosin velkaantumisen taittamiseen. Se on ennen kaikkea lupaus siitä, että velkasuhteen kasvu otetaan vakavasti yli vaalikausien. Tilanne on todella haastava, ja EU:n alijäämämenettely vaatii 8—11 miljardin euron sopeutusta. Se, miten se toteutetaan, on ensi kauden vaikein kysymys. Suomen taloutta ei voida tasapainottaa vain leikkaamalla, mutta julkisia menoja on pystyttävä priorisoimaan, ja olemassa olevia rakenteita, tukia ja verotusta pitää arvioida kriittisesti. Samalla pitäisi ymmärtää ero menon ja investoinnin välillä. Jos säästämme koulutuksesta, tutkimuksesta, työkyvystä tai kasvua mahdollistavasta infrasta tavalla, joka heikentää tulevaa kasvua, säästö voi tulla myöhemmin huomattavasti kalliimmaksi. Kaikkein kalleinta on se, että ihminen jää pitkäksi aikaa ilman työtä, jolloin usein muutkin ongelmat kasautuvat. Arvoisa puhemies! Valitettavasti kuvaamani tilanne näkyy omassa vaalipiirissäni hyvin konkreettisesti. Vaikka valtakunnan elokuun työllisyysluvut ovat rohkaisevia, Pohjois-Pohjanmaalla työttömyys oli edelleen viisi prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat kasvaneet. Oulussa tilanne on ollut erityisen vaikea. Vielä heinäkuussa kaupungissa oli yli 16 000 työtöntä ja työttömyysaste 15,6 prosenttia. Nuorisotyöttömyysaste oli yli 23 prosenttia. Näiden lukujen takana on nuoria, joiden pitäisi päästä ensimmäiseen työpaikkaansa, ja kokeneita työntekijöitä, joiden osaamista meillä ei ole varaa menettää. Mutta Oulusta löytyy myös hyvä esimerkki siitä, miksi Suomen taloudessa kannattaa puhua muustakin kuin säästämisestä. Oulu on vahva yliopisto- ja teknologiakaupunki. Pohjoiseen suunnitellaan merkittäviä energiateollisuus-, datakeskus- ja puhtaan siirtymän investointeja. Meillä on osaamista ja mahdollisuuksia synnyttää uutta kasvua ja vientiä. Tarvitaan vain osaavaa työvoimaa, riittävää energiantuotantoa ja sähköverkkoa, sujuvia lupaprosesseja sekä toimivia liikenneyhteyksiä. Arvoisa puhemies! Talouspolitiikassa pitäisi nyt pystyä pitämään kaksi ajatusta mielessä yhtä aikaa: velkaantuminen on saatava hallintaan, ja on uskallettava panostaa kasvuun sekä ihmisiin. Vaikeita päätöksiä joudutaan tekemään myös seuraavalla vaalikaudella. Sitä ei pidä suomalaisille kaunistella. Kuitenkin yhtä olennaista on kysyä jokaisen päätöksen kohdalla, vahvistaako se Suomen kykyä työllistää, investoida ja kasvaa, vahvistaako se ihmisen luottamusta tulevaan, uskallusta kuluttaa ja mahdollisuutta pärjätä ja menestyä omassa elämässään. Olennaista on, että velkaantuminen taittuu, ihmisten arki on sujuvaa ja jokainen voi uskoa hyvään tulevaisuuteen, työhön ja toimeentuloon sekä peruspalveluiden saavutettavuuteen myös tulevaisuudessa. Inhimillinen tulevaisuus kuuluu jokaiselle.

Arvoisa puhemies! Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon siitä, milloin talous viimein kääntyy. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan perusteita sanoa, että käänne on tapahtumassa. Vienti vetää, investoinnit kasvavat, teollisuuden tilauskirjat vahvistuvat, ja kaikkein tärkeimpänä myös työmarkkinoilta tulee ensimmäisiä parempia uutisia. Yksi kuukausi ei toki ratkaise kaikkea. Työttömyys on edelleen liian korkealla, mutta suunta on nyt parempi, ja juuri siksi tässä tilanteessa olisi vaarallista tehdä se, mitä oppositio meille tarjoaa: kiristää työn, yrittämisen ja kotitalouksien verotusta miljarditolkulla. Arvoisa puhemies! Talouskasvu ei ole tilastoharjoitus. Kasvua tarvitaan siksi, että ihmiset pääsevät töihin, että suomalaisilla on enemmän ostovoimaa, että yritykset uskaltavat investoida ja että meillä on varaa maksaa koulutuksesta, terveydenhuollosta ja turvallisuudesta. Siksi hallitus on tehnyt uudistuksia, joita Suomessa on lykätty liian kauan. Työmarkkinoita on uudistettu, työn tekemisen kannusteita on vahvistettu, työn verotusta on kevennetty. Yrityksille on pyritty rakentamaan ympäristöä, jossa Suomessa kannattaa investoida, kasvaa ja palkata. Pieni‑ ja keskituloisen verotusta kevennetään tällä vaalikaudella merkittävästi. Oppositiolta haluan kysyä yhden yksinkertaisen kysymyksen: Jos talous on viimein kääntymässä kasvuun, niin miksi juuri nyt pitäisi kiristää työn ja yrittämisen verotusta? Miten kasvua syntyy sillä, että onnistumista verotetaan enemmän? Me emme usko siihen reseptiin. Arvoisa puhemies! Yritykset katsovat nyt Suomea uudella tavalla. Energiasiirtymä tuo investointeja. Puolustusteollisuus kasvaa. Teollisuuden tilaukset ovat vahvistuneet. Tämä kehitys, arvoisa puhemies, ei ole itsestäänselvyys. Siksi politiikan tehtävä ei ole vaikeuttaa investointeja vaan tehdä Suomesta maa, johon kannattaa sijoittaa pääomaa, osaamista ja työpaikkoja. Opposition veropolitiikka kulkisi aivan toiseen suuntaan. Ensin puhutaan kasvusta, sitten esitetään miljardien veronkiristyksiä yrityksille, työntekijöille ja kotitalouksille. Molempia ei voi uskottavasti tehdä yhtä aikaa. Arvoisa puhemies! Kasvun rinnalla meillä on kuitenkin toinen suuri asia: velkaantuminen. Ensi vuoden budjetti on edelleen yli 12 miljardia euroa alijäämäinen. Pelkästään valtionvelan korkoihin menee jo 4,4 miljardia euroa. Se on valtava summa. Kyse on lopulta hyvin konkreettisesti siitä, mihin suomalaisilla on tulevaisuudessa varaa. Tällä vaalikaudella on tehty vaikeita päätöksiä. Niitä ei ole tehty siksi, että säästäminen olisi mukavaa. Rahaa on aina helpompi jakaa, mutta jos jokainen hallitus ratkaisee ongelmat uudella velalla, lasku ei katoa mihinkään. Se siirtyy seuraaville, ja jossain vaiheessa joku joutuu sen maksamaan. Arvoisa puhemies! Meidän pitäisi pyrkiä aika yksinkertaiseen periaatteeseen: me maksamme mahdollisimman suuren osan oman aikamme menoista itse. Samalla kuitenkaan talouden tasapainottaminen ei tarkoita sitä, että kaikesta leikataan. Päinvastoin. Vaikeina aikoina politiikan tärkein tehtävä on osata valita, mistä pidetään kiinni. Lapsen pitää oppia koulussa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Sairaan pitää päästä hoitoon. Ikääntyvän pitää voida luottaa siihen, että hän saa tarvitsemansa hoivan. Ja suomalaisen pitää voida tuntea olonsa turvalliseksi niin kotona, kaduilla kuin maamme rajoillakin. Arvoisa puhemies! Tulevien vuosien talouspolitiikassa on lopulta kyse luottamuksesta. Uskaltaako yritys investoida Suomeen? Uskaltaako yrittäjä palkata uuden työntekijän? Kannattaako suomalaisen tehdä enemmän töitä? Näihin kysymyksiin politiikan pitää pystyä vastaamaan ”kyllä”. Siksi nyt ei ole aika painaa jarrua. Ei ole aika kiristää työn ja yrittämisen verotusta. Ei ole aika palata politiikkaan, jossa jokainen ongelma ratkaistaan uudella menolla ja uudella verolla. Nyt pitää vahvistaa kasvua ja saada ihmiset töihin ja jatkamaan velkaantumisen hillitsemistä. Kasvun kaasua ja velan jarrua tarvitaan yhtä aikaa. Suomen talouden ensimmäiset merkit ovat parempia kuin pitkään aikaan. Tätä suuntaa kannattaa vahvistaa. Luotetaan suomalaisiin, luotetaan yrityksiin. Annetaan työnteon kannattaa ja investointien tulla, ja pidetään samalla huolta siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmät lupaukset voidaan pitää myös tulevaisuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen hyvinvointivaltio ei ole syntynyt hetkessä. Se on rakennettu ajatukselle, että ihminen saa apua silloin, kun sitä tarvitsee, että lääkäriin pääsee, vanhus saa tarvitsemansa hoivan, lapsiperhe saa tukea ja ihminen ei putoa työttömyyden tai sairauden vuoksi kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Nyt tämä lupaus on koetuksella. Hyvinvointialueille olisi pitänyt antaa mahdollisuus onnistua tehtävässään. Ne ovat vasta rakentaneet toimintamallejaan ja etsineet tapoja järjestää palvelut nykyistä paremmin. Sen sijaan niiden taloutta on kiristetty tavalla, joka pakottaa tekemään nopeita ja lyhytnäköisiä ratkaisuja. Kun rahaa ei ole riittävästi, ensimmäisenä tarkastellaan lähipalveluja, suljetaan toimipisteitä, keskitetään palveluja ja pidennetään ihmisten matkoja. Silloin säästö voi näkyä paperilla, mutta lasku tulee myöhemmin jossain muualla. Keskustan mielestä tämä ei ole kestävä tie. Meidän lähtökohtamme on selvä: sosiaali- ja terveyspalveluista ei pidä leikata tavalla, joka lisää ongelmia ja kustannuksia myöhemmin. Hyvinvointialueille olisi pitänyt antaa enemmän aikaa taloutensa tasapainottamiseen. Olemme esittäneet alijäämien kattamiselle lisäaikaa. Samalla meidän on uskallettava uudistaa palveluja. Keskustan vaihtoehto ei ole se, että kaikki tehdään juuri niin kuin ennen, päinvastoin. Me haluamme omalääkärit ja omahoitajat. Ihmisellä pitää olla tuttu ammattilainen, joka tuntee hänen tilanteensa ja jonka puoleen voi kääntyä. Hoidon jatkuvuus on inhimillisesti järkevää ja myös taloudellisesti järkevää. Kela-korvauksiin käytettyjä julkisia varoja pitää tarkastella juuri tästä näkökulmasta. Keskustan mielestä niitä varoja pitäisi käyttää ennen kaikkea siihen, että perhelääkärimalli saadaan koko maassa toimivaksi. Tarvitsemme myös uusia tapoja tehdä työtä. Digipalvelut, etävastaanotot, tekoäly ja robotiikka voivat vapauttaa ammattilaisten aikaa ihmisten kohtaamiseen, mutta digitalisaatio ei saa tarkoittaa sitä, että ikäihminen tai ihminen, joka ei pysty käyttämään sähköisiä palveluja, jätetään yksin. Aina pitää olla mahdollisuus myös kasvokkaiseen palveluun. Palvelut pitää pitää lähellä ihmistä. Ei ole järkevää kuljettaa ihmistä kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä sellaisen perustason palvelun vuoksi, joka voitaisiin järjestää lähempänä. Keskusta haluaa vähentää tätä taksirallia ja tarkastella palveluverkkoa kokonaiskustannusten, ei vain yhden budjettirivin näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Samaan aikaan hallitus korottaa terveydenhuollon asiakasmaksuja. Terveyskeskusmaksuja korotetaan, poliklinikkamaksuja korotetaan ja uusia maksuja otetaan käyttöön. On kysyttävä: mitä tapahtuu ihmiselle, jolla ei ole varaa maksaa? Jos ihminen jättää tutkimuksiin menemättä siksi, että hän pelkää laskua, emme ole säästäneet, olemme siirtäneet ongelmaa eteenpäin. Hoitamattomasta vaivasta voi tulla vakavampi sairaus, jonka hoitaminen tulee sekä ihmiselle että yhteiskunnalle kalliimmaksi. Terveydenhuollon asiakasmaksu ei saa olla portti, joka estää ihmistä pääsemästä hoitoon. Sama periaate koskee ikäihmisten hoivaa. Väestömme ikääntyy. Meidän on löydettävä uusia tapoja huolehtia ihmisestä arvokkaasti ja samalla taloudellisesti kestävällä tavalla. Keskusta haluaa vahvistaa perhehoitoa. Perhehoito voi tarjota ikäihmiselle turvallisen, yhteisöllisen, kodinomaisen vaihtoehdon silloin, kun yksin kotona ei enää pärjää mutta ympärivuorokautinen hoiva ei ole vielä tarpeen. Perhehoito voi auttaa myös omaishoitajia. Se voi antaa omaishoitajalle mahdollisuuden pitää vapaata ja saada rinnalleen toisen ihmisen, joka tuntee hoivan arjen. Tässä olisi uudistus, jota meidän pitäisi määrätietoisesti edistää. Arvoisa puhemies! Erityisen huolissani olen sosiaali- ja terveysjärjestöjen tilanteesta. Järjestöt tekevät työtä, jota ei aina näe tilastoissa. Siellä on puhelin, johon joku yksinäinen soittaa, vertaisryhmä, johon joku ensimmäistä kertaa uskaltaa tulla, omaishoitaja, joka saa neuvoja, lapsiperhe, joka saa apua ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi. Kun tätä työtä leikataan, ihmisten tarpeet eivät katoa, ne siirtyvät muualle, ja liian usein ne siirtyvät juuri hyvinvointialueille. Tämä on ristiriitaista. Hallitus puhuu ennaltaehkäisystä ja vaikuttavuudesta, mutta samaan aikaan se leikkaa toimijoilta, jotka tekevät merkittävää ennaltaehkäisevää työtä Järjestöjen toimintaa ei myöskään voi korvata pelkällä vapaaehtoistyöllä. Vapaaehtoiset ovat korvaamattomia, mutta heidän ympärilleen tarvitaan usein palkattuja ammattilaisia, jotka koordinoivat, kouluttavat ja pitävät toiminnan käynnissä. Jos tämä rakenne puretaan, ei synny säästöä tyhjästä, syntyy palveluaukko.

Arvoisa puhemies! Suomen taloudessa on tapahtunut selvä muutos parempaan. Alkuvuoden kasvu on ollut odotettua vahvempaa, ja myönteinen kehitys näkyy useilla toimialoilla. Vienti vetää, ja yksityinen kulutus on kääntynyt kasvuun. Yritysten luottamus tulevaan on vahvistunut. Teollisuudessa muutos näkyy erityisen selvästi. Uudet tilaukset ovat kasvaneet vuoden takaisesta lähes 70 prosenttia. Tilauskantojen vahvistuminen antaa yrityksille paremmat edellytykset investoida, kasvattaa tuotantoa ja palkata lisää henkilöstöä. Työllisyydessäkin suunta on muuttunut. Tänään saatiin juuri tärkeitä uutisia: Elokuussa 2026 Suomessa oli 34 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Talouskasvun vahvistuminen luo pohjaa työllisyyden paranemiselle myös tulevina kuukausina. Tästä pitää iloita, ja tällä pitää luoda uskoa yrityksille että myös kotitalouksille. Kun ihmiset luottavat omaan toimeentuloonsa ja yritykset tulevaisuuden kysyntään, syntyy pohjaa kestävälle kasvulle. Sinnikkäällä yrittämisellä saavutamme tuloksia. Arvoisa puhemies! Parempi taloustilanne vahvistaa myös edellytyksiä julkisen talouden tasapainottamiseen. Velkasuhde on edelleen korkea, noin 90 prosenttia, ja alijäämä suuri. Siksi menojen hallinta ja rakenneuudistukset ovat tarpeen myös jatkossa. Tulot ja menot ovat kroonisessa epätasapainossa, ja velkajarrua tarvitaan, vaikka siitä ovat jo oppositiopuolueet näin ennen vaaleja alkaneet kipuilla. Leikattavaa ensi hallituskaudelle riittää noin 10 miljardia euroa, olivatpa siinä mitkä puolueet tahansa, mutta sopeutuksia ei tule tehdä veronkorotuksilla, sillä ne olisivat isku alkaneelle talouskasvulle ja yrityksille. Lääke on siis toissijaisissa menoissa. Arvoisa puhemies! Kasvun edellytyksiä pitää vahvistaa koko Suomessa. Tarkastellaanpa, mitä merkittäviä toimia hallitus on tehnyt Itä-Suomeen. Hallitus vahvistaa Itä-Suomen investointeja, liikenne- ja energiayhteyksiä sekä alueen elinvoimaa. Pelkästään liikenneinfrahankkeet ovat 710 miljoonaa euroa. Valtatien 5 kehittäminen Leppävirta—Kuopio-välillä, valtatien 15 Kouvola—Kotka-tieosuus, Savon radan parantaminen ja Karjalan radan eri hankkeet vahvistavat alueen saavutettavuutta. Myöskin maakuntalennot on turvattu vuoteen 2028 saakka. Sähköverkon kehittäminen Fingridin investointikyvyn lisäyksellä puolestaan tukee uusia teollisia hankkeita. Itä-Suomen erityisen talousalueen pilotilla etsitään uusia keinoja vauhdittaa investointeja ja yritystoimintaa. Myös turvallisuusympäristö vahvistaa alueen merkitystä. Mikkeliin sijoitettu Naton maavoimien alaesikunta tuo alueelle kansainvälistä toimintaa ja vahvistaa Suomen puolustuksen kokonaisuutta. Itä-Suomen suuriin maakunnallisiin hankkeisiin kohdennettiin myös 12 miljoonaa euroa. Pari viikkoa sitten Google ilmoitti 13 miljardin euron datakeskushankkeista, joista kolme sijoittuu itäiseen Suomeen, Kajaaniin, Vaalaan ja Haminaan. Tämä on erittäin merkittävä satsaus. Itä-Suomen korkeakouluille on osoitettu neljä miljoonaa euroa aloituspaikkojen lisäämiseen. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto on mukana valtakunnallisessa tohtorikoulutuksen rahoituksessa. Tavoitteena on vahvistaa alueen osaamista ja helpottaa yritysten saatavuutta. Nykyhallitus on perustanut myös elinvoimakeskuksiin Itä-Suomen alueellisen investointitiimin. Nyt on siis syytä lopettaa puheet siitä, että Itä-Suomeen ei ole panostettu. Kaikki nämä kohdennukset ovat käynnissä, mutta tärkeää on EU:n suuntaan huolehtia NSPA-rahoituksesta Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisrahoituksella. Tällä rahoituksella korvataan pitkien välimatkojen, harvan asutuksen ja ankaran ilmaston kilpailukykyhaittoja. Arvoisa puhemies! Itä-Suomeen on luotu vahva pohja kehitykselle, teollisuudelle, metsätaloudelle, energialle, matkailulle ja osaamiselle. Alueen saavutettavuus, energiaverkot ja turvallisuus ovat kunnossa. Näitä vahvuuksia voidaan hyödyntää entistä paremmin jatkossakin, mutta tämä edellyttää myös alueen toimijoilta vahvaa ja aitoa yhteistyötä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme ensi vuoden talousarviota, ja yhteinen kuva kaikille lienee selvä: olemme hurjaa vauhtia velkaantumassa, ja jos ei näihin todellisiin juurisyihin puututa, niin meidän käy huonosti. Ei voida 11, 12 tai jopa 13 miljardin velanottoa sallia. Sellainen politiikka on aivan vastuutonta. Ja toinen juttu on, että emme me voi jatkuvasti elää velaksi yleensäkään missään asiassa. Julkisen velan määrä yhteensä, kun valtion ja kuntien velat lasketaan yhteen, on tänä päivänä 250 miljardia miinuksella, josta valtiolla on nyt tällä hetkellä vajaa 200 miljardia sitä velkaa ja kunnilla sinne 250 miljardiin asti ne loput. Elikkä ollaan aivan kauheassa tilanteessa. Tähän on saatava nyt hyvin äkkiä parannusta. Perusasioihin pitää nyt kiinnittää huomiota. Ensinnäkin tämä paljon puhuttu päästökauppa ja Euroopan unionin politiikka tuhoaa Suomen taloutta kiihtyvällä vauhdilla. Päästökaupan nostamat hinnat näkyvät joka paikassa, energian hinta näkyy joka paikassa. Tänäkin päivänä sähkö maksaa kalleimmillaan 43 senttiä, sähköpörssin hinta. Siihen tulee päälle alvi ja sähkövero ja siirtomaksut, eli mennään jo yli 50 sentin lämpimänä syyspäivänä. Entäpä kun tulevat helmikuun helteet, mitä sitten tapahtuu? 2 euroa 35 senttiä oli tammikuun 24 ennätys. Se voidaan rikkoa tänä tulevana talvena aivan varmasti. Eli tämä päästökauppahomma on saatava kuntoon Euroopassa. Meillä ei ole yhteistä eurooppalaista päästökauppapohjan laskentatapa, ei ole. Se on täysin sekaisin koko homma, ja Suomi on tässä asiassa ampunut omaan jalkaan monta kertaa jo, elikkä olemme valinneet semmoisia keinoja ja päämääriä, missä varsinkin Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö ovat aktiivisia. Tällä päästään Suomen metsiin käsiksi, kun vaaditaan lisää hiilinieluja ihan väärillä perusteilla. Meidän on metsien käyttöä lisättävä, harvennuksia lisättävä, lannoituksia lisättävä ja hoidettava metsiämme paremmin. Metsät ovat valtava hiilinielu, samoin on metsämaa. Kävin kesällä Pellossa pyörähtämässä ja siellä pari tilaisuutta kävin läpi, ja ihailin sitä Tornionjokea ja ihailin myös sitä, miten vaarallinen joki Tornionjoki on — Ruotsin puolellahan turve uusiutuu ja metsämaa sitoo hiiltä, ja varoitin suomalaisia menemästä sinne Ruotsin puolelle, kun siellä ovat kaikki asiat niin hyvin ja meillä vähän huonommin. Siinäkin näkyy, miten tyhmää politiikkaa Suomi on tehnyt Euroopan unionissa, aivan järjetöntä. Omaa etua vahingoitetaan tietoisesti. Päälle tulee vielä sähkön hinta. Meillä on, niin kuin sanoin äsken, valtava sähkön hinta jo nyt, ja sitten kun Google osti meiltä käytännössä Loviisan voimaloiden tehon pois, niin se tarkoittaa käytännössä, että ensi talvena sähköpula pahenee. On hirvittävää itsesääliä, että mennään sanomaan julkisesti, että kyllä kysyntä luo tarjontaa ja saadaan sitten päästötöntä energiaa korvaamaan nimenomaan säätövoimaa. Mistä luulette sen kahdessa vuodessa rakennettavan ydinvoimalan tulevan? Sen minimiaikataulu on kymmenen vuotta, Suomen byrokratia kun otetaan huomioon. Jos me haluamme tämän maan taloussuosta ylös, niin meidän tulee purkaa byrokratiaa. 59 prosenttia meidän bruttokansantuotteesta menee julkiseen talouteen. Meille on luotu niin valtava byrokratia tuonne valtionhallinnon puolelle, että pahimmillaan rakennusluvan saanti kestää seitsemän vuotta, ja eräs turveurakoitsija sanoi minulle, että hänellä kesti yhden suon luvittaminen 17 vuotta. Voiko tämä olla sivistysvaltio, tällainen valtio? Meidän on purettava byrokratiaa ja luvitukset nopeammaksi. Jos ei muuten, niin sitten pannaan lakiin pykälät, että luvat on tultava, niin kuin Saksassa on parhaillaan käytännössä. Se on tehty jo siellä. Jos meillä liikennepolttoaineiden hintaa ei ruveta järkevästi kohtelemaan, meiltä loppuu liikenne. Maatalous on tänä päivänä niin karmeassa kunnossa, että meillä hyvin usea tila harkitsee lopettamista. Kahdesta neljään tilaa per vuorokausi lopettaa toimintansa tällä hetkellä. Olemme huoltovarmuuden syvimmässä ytimessä tällä hetkellä. Jos jatkamme tätä ilmastohumppaa tällä tavalla, niin on edessä semmoinen matokuuri Suomen kansalle, että sitä ei ole ennen nähty. En oikein luota siihen, että tästä talosta päätöksiä siihen syntyisi, mutta uskon siihen edelleen. Positiivisena ihmisenä uskon, että viisaus löytyy. Kun katsoo tulevaa Euroopan unionin rahoituskautta, niin sieltäkään ei apua löydy. Siellä rahat menevät erilaisiin muihin hankkeisiin. Esimerkiksi maatalouden rahat tulevat rajusti pienenemään, ja on aivan varmaa, että myös aluekehitykseen tulevat rahat saman myötä pienenevät. Mehän saamme Euroopan unionista kahta kautta rahaa, toinen on maatalouteen tulevat rahat ja toinen on aluekehitykseen, ja molemmat ovat rajusti pienenemässä. Arvoisa herra puhemies! Lopuksi sitten hallitukselle pieni haaste: Olen kuullut erilaisia selityksiä siitä, miten nämä pohjoisen harvaan asutun alueen tuet, NSPA-tuet, tällä hetkellä makaavat siellä EU:n tulevassa rahoituskehyksessä. Petteri Orpo on sanonut eri sanankääntein, miten se on, mutta — puhemies, lopuksi sanon — senhän pitää mennä niin kuin liittymissopimuksessa on sovittu. Liittymissopimus on Euroopan unionissa sovellettavaa oikeutta suoraan. Sitä ei saa antaa minnekään muualle. Se kuuluu pohjoiselle ja Itä-Suomelle. Tässä on pääministeri Petteri Orpon taidonnäyte, pystyykö hän tämän vetämään sillä tavalla, että saamme ne rahat sinne, minne ne kuuluvat.

Arvoisa puhemies! Tämän budjetin tärkein viesti on se, että turvallisuudesta pidetään kiinni erityisesti vaikeina aikoina. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Venäjän raakalaismainen ja rikollinen hyökkäyssota, yleistynyt laaja-alainen vaikuttaminen ja kiristynyt kansainvälinen tilanne velvoittavat meitä vahvistamaan puolustuskykyämme ja yhteiskunnan varautumista. Tämä on vastuullisen hallituksen vastuullinen linja. Turvallisuus, talous ja terveys kulkevat esityksessä käsi kädessä. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole tänä päivänä vain puolustuspolitiikkaa. Se syntyy kokonaisuudesta, joka myös tässä budjetissa tulee esille. Toimiva oikeusvaltio, huoltovarmuus, kasvava talous ja kestävä verotus, jotka jättävät yksilölle itselleen tehdystä työstä reilun ja riittävän korvauksen, ovat kaikki osa kokonaisturvallisuutta. Turvallisuutta on myös se, että lapsiin kohdistuvat rikokset tutkitaan tehokkaasti, että tuomioistuimella on riittävät resurssit käsitellä oikeustapaukset ja että lähisuhdeväkivallan uhrit saavat apua kotona ja turvakodeissa. Näihinkin budjetissa panostetaan. Arvoisa puhemies! Oulun vaalipiirin näkökulmasta haluan erityisesti korostaa pohjoisen ja itäisen Suomen kasvavaa merkitystä. Kyse ei ole enää vain Suomen reuna-alueista ja ulkorajoista. Kyse on koko Euroopan turvallisuuden, huoltovarmuuden ja talouskasvun kannalta tärkeästä alueesta. Nato-jäsenyys, arktinen ulottuvuus, energiainvestoinnit, datakeskukset ja kasvava kansainvälinen huomio tekevät siitä entistäkin tärkeämmän. Siksi alueellemme tulossa olevat investoinnit teihin ja raiteisiin, digitaalisiin yhteyksiin ja elinkeinoelämän kasvuun ovat ennen kaikkea myös turvallisuusinvestointeja. Kun Suomeen tulee uusia suuria investointeja ja talous kasvaa, vahvistuvat samalla myös yhteiskunnan kantokyky ja turvallisuuden rahoituspohja. Pohjois-Suomen karut luonto-olosuhteet huomioiden erittäin tärkeää on myös, että tässä budjetissa huomioidaan maatalouden riittävät toimintaedellytykset ja huoltovarmuuden vahvistaminen. Varautuminen ja omavaraisuus ovat tärkeimpiä resurssejamme turvallisuuden näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Tahdon korostaa, että vahva puolustus, toimiva oikeusvaltio, hyvä varautuminen, kasvava talous ja huoltovarma yhteiskunta eivät ole toisistaan erillisiä asioita. Ne muodostavat yhdessä tärkeän osan Suomen kokonaisturvallisuutta. Maamme ihmiset, yhteistyö ja riittävä liikunta ovat myös osa tätä kokonaisuutta. Vaikka tänäkin vuonna budjetti sisältää monia vaikeita ratkaisuja, on sen viesti turvallisuuden osalta selkeä: Suomi pitää huolta omasta puolustuskyvystään, viranomaistensa toimintakyvystä ja yhteiskunnan kriisinkestävyydestä myös ja erityisesti tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Aloitetaan nyt vaikka tuosta viestinnän uudistuksesta — tärkeä aihe: Kun uudistusta aloitettiin, muistaakseni valtioneuvoston palveluksessa oli 162 viestijää erilaisilla titteleillä eri ministeriöissä, ja yhteistä koordinaatiota tai ennen kaikkea resurssien järkevää käyttöä ei tehty riittävällä tavalla. Tämä on ehdottoman järkevä. Edelleenkin jokaisessa ministeriössä säilyvät omat viestijät, mutta tätä resurssia käytetään yhdensuuntaisesti. On aivan älytön ajatus, että me tehtäisiin jotain sensuuria tässä — mielestäni se on naurettava väite. Uskon, että tästä tulee parempi. 162:sta voidaan tiivistää varmasti pienempään väkimäärään ja samaan aikaan jopa parantaa meidän viestinnän laatua. Tämä työ on alussa, tämä uusi organisaatio aloitti 1.7., ja uskon, että siitä tulee ihan hyvä. Sitten edelleen tähän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykseen: Se, mikä minusta jää tässä keskustelussa huomaamatta, on ne 60 toimenpidettä, jotka ovat sen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman mukaisia ja joita viedään määrätietoisesti eteenpäin ja joilla on laajat vaikutukset tähän yhteiskuntaan. Se ei tietenkään estä jotain puhumasta törkeyksiä. Silloin pitää mennä jokaisen itseensä, joka rikkoo näitä, ja mitä tulee tähän kysymykseen, niin eduskuntaryhmät ovat tässä tapauksessa käsitelleet tämän asian ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä on osaltaan asian käsitellyt. Mitä tulee tähän edustaja Razmyarin nostamaan ihmisarvobarometriin, niin se oli hyvä nosto. Se oli ensimmäinen laatuaan, Diakonissalaitoksen teettämä tutkimus, joka selvitti suomalaisten näkemyksiä ihmisarvon toteutumisesta yhteiskunnassa. Minusta on aivan erinomainen asia, että tätä selvitetään. Vertailu nähdään sitten myöhemmin, kun näitä tehdään lisää. Tavoite on varmasti hyvä. Sitten edelleen tähän aborttikysymykseen: Eikö siis opposition mielestä ole oikein, että keskenmenon kärsineen naisen ei tarvitse maksaa tarvitsemistaan toimenpiteistä? [Tytti Tuppurainen: Siitä ei ole kysymys!] Ja eikö se ole reilua, että jos on pahimmillaan jopa hengenvaarallinen kohdunulkoinen raskaus ja se keskeytetään, niin ei lähetetä laskua perään? [Helena Marttila: Millä hinnalla?] Minusta on ikävää, että te vääristelette tätä asiaa ja pelottelette ja annatte väärää tietoa. [Tytti Tuppurainen: Mitä väärää tietoa?] Eli aborttioikeus on pyhä asia. Se on naisten oikeus omaan kehoonsa. Me emme ole tekemässä muutosta. Kyse on poliklinikkamaksuista. Joten antaa tämän asian nyt oikeasti olla. [Välihuutoja] No, sitten mennään tähän yhteisöverokysymykseen. [Puhemies koputtaa] — Kiitos. — SDP oli hallituksessa, kun me laskimme yhteisöveroa neljä ja puoli prosenttiyksikköä, ja se tuli suurempina verotuottoina takaisin. [Ben Zyskowicz: Tuli Urpilaiselle kalliiksi!] Aivan sama perusajatus tässä on edelleen. Tästä on paljon tutkimustietoa, jossa löytyy puolesta ja vastaan argumentteja. Me uskomme siihen, että alempi verokanta yritystoiminnalle tuo enemmän yritysverojen tuottoja ja tuo enemmän investointeja, ja sitähän me tässä haetaan. Miksi me emme toteuttaneet sen sijaan perintöveron poistoa? Valtiovarainministeriö on se, joka laskee näitä vaikutusarvioita, ja siinä ei päästy samanlaisiin tulovaikutuksiin heidän laskelmissaan, mikä olisi mahdollistanut sen, ja toisaalta myöskään hallitus ei ollut täysin yksimielinen asioiden tärkeysjärjestyksestä. Tämä on hyvä päätös, ja puolustamme tätä, ja väitän, että nyt nähtävässä investointibuumissa Suomeen ja yritysten investoinneissa laajasti näkyvät myöskin nämä yhteisöveron keventämispäätökset jo nyt. Siksi olisi erittäin vahingollista lähteä perumaan tätä ja käytännössä kiristää yritysten verotusta. Tämä Itä-Suomi-kysymys: Kyllä, meillä on Itä-Suomi-työryhmä, Itä-Suomi-ohjelma ja erityisedustaja Broman. Näistä asioista todella monet ovat menneet maaliin, niin kuin itäsuomalaiset ovat itsekin todenneet — maakuntalennot, yhteyksien parantaminen, koulutuspaikat. Nyt tehdään selvitystä turismin ja matkailun edistämisestä, kantaverkon vahvistaminen Itä-Suomeen — lukemattomia kysymyksiä edistetään. Ja niin toivoisin, että Pohjois-Karjala tekee fiksun ratkaisun ja toteuttaa Palokin koskien vapauttamisen. Se olisi mahtava elinvoima- ja luonto- ja ympäristöteko. Mitä tulee hallituksen ilmastopolitiikkaan, niin se, mitä tällä hetkellä tapahtuu, on se, että Suomessa päästöt vähenevät erittäin nopeasti ja Suomi siirtyy kohti sähköistä, päästötöntä yhteiskuntaa. Se, missä ne isoimmat ongelmat ovat, on maankäyttösektorilla, ja minusta on nyt erittäin tärkeää, että me selvitämme tieteellisesti, mikä se meidän nielujemme todellinen koko on, ennen kuin rynnätään tekemään politiikkatoimenpiteistä johtopäätöksiä. — Jatkan seuraavissa vastauksissa.

Arvoisa puhemies! Te sanoitte, pääministeri, aikaisemmin, että ihmisten huolia ja tähän talouteen liittyviä huolia ovat bensan hinta ja sähkön hinta, mutta haluaisin kyllä muistuttaa ja huomauttaa, että te sivuutatte ne paljon suuremmat talouteen liittyvät kriisit, sodat ja ympäristöuhkat. Euroopan metsät palavat, ja te olette tehneet hallituksessa pääosin päästöjä lisääviä vaikutuksia. Te toitte tänne eduskuntaan KAISU-suunnitelman, jossa on teidän vastaus ilmastolain mukaisiin vaatimuksiin, ja niiltä esityksiltä siis puuttui täysin rahoitus. No, nyt kun te olette tässä budjettiriihessä päättäneet teidän budjetista, niin näyttää siltä, että rahoitusta näille teidän itse esittämillenne ilmastotoimille ei vieläkään ole. Sen sijaan te lupaatte täällä lisää bensatukia ja olette nyt esittäneet tätä bensa-alennusta. Jos te olette kiinnostuneet suomalaisten tulevaisuudesta, meidän talouden riskien vähentämisestä ja nuorten tulevaisuususkon vahvistamisesta, niin te ette jättäisi jälkeenne tällaista päästövelkaa.

Puhemies! Nyt on niin paljon ja tärkeitä kysymyksiä, että yritän mahdollisimman moneen vastata ja jatkan sitten seuraavissa. Aloitetaan näistä polttoaineiden hinnoista. Ensimmäinen viesti on se, että kyllä, järkyttävän korkeita hintoja, ja ne iskevät koteihin, kuljetusyrittäjiin, koko meidän talouteen, se on fakta. Se johtuu ennen kaikkea nyt tällä hetkellä Hormuzinsalmesta, ja siihen me emme pysty vaikuttamaan, ja meillä on rajallisesti resursseja vaikuttaa siihen pumppuhintaan. Mutta kyllä me keskustelemme koko ajan hallituksen piirissä, onko joitain keinoja, mitä me voidaan tehdä niiden lisäksi, mitä olemme tehneet. Polttonesteet maksaisivat noin 20 senttiä litralta enemmän ilman hallituksen jo tekemiä toimia. Mutta otamme tämän vakavasti, ja asia on pöydällä. Sitten tähän sähkön hintaan, sähkön riittävyyteen. Sanon ensin sen, että kun sanon — edustaja Tynkkysen huomioon — että investoinnit ovat tervetulleita, niin eivät tietenkään kaikki investoinnit, vaan jokainen käydään läpi ja arvioidaan niiden vaikutukset, sekä hyvät että huonot vaikutukset. Mutta kyllä meidän täytyy olla esimerkiksi näitten isojen datakeskusinvestointien osalta rohkeita myös. Jos me emme edistä niitä siksi, että me pelkäämme, ettemme mahdollisesti pysty tuottamaan jatkossa energiaa, niin eihän tästä mitään tule. Meillä on kaikki mahdollisuudet huolehtia tästä, että energiaa riittää. Meillä on kymmenittäin toimenpiteitä käynnissä tai valmisteilla, ja kysyntä lisää myös tarjontaa sähkömarkkinoille. Minä olen varma, että me pystymme tämän hoitamaan ydinvoimalla, pumppuvoimalla, lisätuulivoimalla, aurinkovoimalla. Me tarvitaan sitä talvienergiaa, johon hallitus valmistelee tukea, näihin tuulettomiin päiviin. Tämä on täysin tehtävissä, ja me emme saa antaa pelon jättää meitä ottamatta vastaan Suomea massiivisesti hyödyttäviä investointeja. Sitten tähän ilmapiirikysymykseen. Meillä on määrätietoinen työ hallituksessa tasa-arvon edistämiseksi ja rasismin kitkemiseksi. Me olemme siitä tiedonannon antaneet, ja se etenee. Sitä seurataan, se on pääministerin vastuulla. 60 toimenpidettä on liikkeellä. Ne ovat kaikki hyviä toimenpiteitä. Uskon, että tunnette ne ja olette tyytyväisiä siitä. Mitä sitten tulee arvoihin, niin minun arvomaailmassani jokainen ihminen on tässä maassa tasa-arvoinen. Siinä ei ole kahta kysymystä. Sitten on niin, että jokaisen pitää vastata omista teoistaan ja omista puheistaan. Jos joku jotain näistä rikkoo, niin ensimmäinen asia on kysyä häneltä itseltään, mitä tuli tehtyä tai puhuttua. Tasa-arvo on niin arvokas asia. Työtä jatketaan. Tämäkin keskustelu ja se, että me joudumme käymään tämän keskustelun, osoittaa sen, että meillä on vielä paljon tehtävää tässä yhteiskunnassa. Sitten muihin asioihin. Aloitan tästä edustaja Sarkkisen puheenvuorosta. Meillä on siis hyvin suuri näkemysero siitä, onko korkea veroaste tie hyvinvointiin — ei ole. Suomessa on yksi korkeimpia veroasteita, eikä meidän hyvinvointimme ole kestävällä pohjalla alkuunkaan. Jos se veroasteella tehtäisiin, niin se olisi varmaan aikoja sitten nostettu vielä ylemmäs. Verotuksen rakenteen pitää olla sellainen, että se kannustaa yrittämiseen, työntekoon, investointeihin, ja juuri tätä me olemme tehneet. Tästä jatkona edustaja Pekoselle — taisitte nostaa tämän kysymyksen siitä Suomen jaloilleennostamislauseesta. Kyllä Suomi maana on saatu ja sen talous jaloilleen. Nyt se on kilpailukykyinen, nyt se kasvaa. Se mahdollistaa sen, että me voidaan pitää sitten niistä heikompiosaisistakin huolta. Jos Suomi on lyöty maahan, mitä se oli lähes 20 vuoden ajan, kun Suomen talous ei kasvanut, niin se ei pitkän päälle mahdollista sitä heikommista huolen pitämistä. Eli kyllä, seison sanojeni takana edelleen. Minusta Suomen talous ja sitä kautta Suomi on saatu jaloilleen, ja se liike mahdollistaa heikommista huolen pitämisen. Edustaja Kurvinen, jonka katseen tässä kohtasin, kysyi äärettömän tärkeästä asiasta eli MFF-neuvotteluista. Todella vaikeat neuvottelut tulossa. Meillä on uusia tarpeita, jotka ovat meille välttämättömiä puolustukseen, turvallisuuteen, sotilaalliseen liikkuvuuteen, kilpailukykyyn, ja sitten sen lisäksi meillä on meillekin todella tärkeää esimerkiksi ruuantuotanto ja huoltovarmuus. Kun me samaan aikaan haluamme nettomaksajana painaa kokonaistasoa alaspäin, niin sitten meidän pitää huolehtia sekä uusista tarpeista että vanhoista. Mutta ei huolta, se esitys on muistaakseni 600 miljardia suurempi tällä hetkellä kuin nykyinen, ja vaikka siitä puolet leikkaisi pois ja priorisoisi — kaikkea vanhaa ei tarvitse tehdä ja asioita voi myöskin Euroopan unionissa tehdä totta vie tehokkaammin — siitä on rakennettavissa MFF-budjettimme, joka huolehtii näistä molemmista tarpeista. Suomella on mahdollisuus, kun me onnistumme, saada paljon, koska ne asiat, joihin EU:n pitäisi nyt panostaa, ovat juuri niitä, mitä me tänne haluamme. Kaikkemme tehdään, työ on vielä kesken. Sitten ihan vihoviimeisenä haluan vain todeta edustaja Castrénille, että kyllä, olen nostanut esille naisten terveyttä ja pidän sitä äärettömän isona kysymyksenä, josta liian vähän puhutaan ja joka ehdottomasti vaatii yhteiskunnan isompaa huomiota. [Tuula Haatainen: Mites se yhdenvertainen abortti?] — Rouva puhemies, saanko? [Puhemies: Olkaa hyvä!] Arvoisa puhemies! Aborttioikeus on välttämätön oikeus. Sitä ei olla rajaamassa, eikä siihen saa koskea. Se on maksullinen jo nyt, ja tästä ei pidä tehdä nyt kysymystä naisten oikeuksista. Naisella on oltava oikeus aborttiin, omaan kehoonsa. Kysymys on poliklinikkamaksujen tasosta, ja tässä on kyse muutamista euroista. Hyvä oppositio, hyvä SDP, älkää tehkö tästä kysymystä naisten aborttioikeudesta.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan ottaa kantaa ihmisten elinkustannuksiin tai kysyä siitä: Onko hallitus asettanut jotkut rajat sille, mitä sähkö saa maksaa tai mitä polttoaine saa maksaa, ilman että hallitus edelleenkään tekee toimia? Meillä on todellakin iso riski siihen, että ensi talven aikana sähkön hinta voi nousta ennätyskorkealle, jos tulee tyven, iso pakkasjakso. Ja meillä on todella iso riski myös siihen, että polttonesteitten hinta vielä vaan kallistuu. Tämä on omiaan myös taittamaan kasvua, jolloin mielestäni pitäisi etukäteen asettaa joku raja, jolloin hallituskin sitten toimisi. Ihan itse mietin sitä, miksi esimerkiksi bensaa halutaan verottaa paremmin kuin bittiä. Eikö vaikka digivero olisi [Puhemies koputtaa] paremmin kohdistettu kuin bensan verotuksen lisääntyminen, mitä tällä kaudella on tapahtunut?

Arvoisa rouva puhemies! Tämän meidän aikamme iso ongelma on todella tuo valtion velkaantuminen. Sitä on yritetty hoitaa, mutta pitäisikö meidän ruveta kotimaassa tekemään semmoisia toimenpiteitä, jotka aidosti taloutta elvyttävät vielä lisää? Meillä on energian hinta maailman kalleinta tällä hetkellä, ja hintahan nousee. Tämän päivän sähkön hintamaksimi on yli 40 senttiä plus verot plus siirtomaksut — aivan järkyttävää. Ja nyt kun tehtiin vielä sopimus, että yksi Olkiluoto myytiin amerikkalaisille yhtiöille, ja meillä on ensi talvena... Sähkön hintaennätys on 2 euroa 35 senttiä sisältäen alvin, se menee ensi talvena rikki. Eihän tämä näin voi olla. Meidän pitää ruveta tekemään nyt aitoa politiikkaa, että kotimainen isokin teollisuus elpyy. Tällä hetkellä metsäteollisuus purkaa laitoksia, sellutehtaita lakkautetaan, sahoja lakkautetaan, metsäomaisuutta myydään ulos, isoja yrityksiä menee Suomesta ulos. Meistä on tulossa tytäryhtiöyhteiskunta, kun ei kannata tämä iso teollisuus enää ollenkaan ja kotimaista energiaa väheksytään. Turve pitää saada takaisin, että ne puut menevät sinne sahalle ja sellutehtaalle. Tällä menolla Suomi kuihtuu. Käykää katsomassa tätä meidän ilmastopolitiikan tuhoa. Valtavat kustannukset, [Puhemies koputtaa] eikä mitään hyötyä. Me emme voi Välimeren maiden lämpöä muuttaa minnekään. [Puhemies koputtaa] Vaikka sinne muuttaisimme asumaan, niin edelleen [Puhemies: Aika!] siellä on kuumaa.

Kunnioitettu puhemies! Kun katsotaan tätä talouden kehityksen pitkää linjaa, niin kesän aikana julkaistut tilastopäivitykset osoittavat sen, että tuotanto on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 24 alusta. Eli siis tämän hallituksen jokainen budjetti on kasvattanut tuotantoa, ja ennen kaikkea tänä vuonna talouskasvu on nopeutunut. Meillä bkt kasvaa, inflaatio on hidastunut, kuluttajaluottamus on palautunut, ennen kaikkea työllisyys kohenee. Yhteiskuntaan tehdään enemmän työtunteja. Yksityiset investoinnit ovat lähdössä liikkeelle. Matkailun hyvä kehitys jatkuu Lapissa ja muuallakin Suomessa. Meillä on vahva vientikasvu menossa kaiken aikaa. Jos katsotaan sähköä: kulutuksen osalta 100 gigawattia liittymiskyselyitä mutta samaan aikaan 400 gigawattia tuotantoon liittymiskyselyitä ja 30 gigawattia akkuihin. Kansalaisten ostovoima on se keskeinen, mitä pitää pitää yllä. Sen takia hallitus kasvattaakin pieni- ja keskituloisten osalta työtulovähennystä. Polttonesteitten hinta puhuttaa kansalaisia paljon. [Puhemies koputtaa] Jakeluvelvoitteen lasku väliaikaisestikin voisi olla hyvä tie.

Arvoisa puhemies! Edelleenkin näyttää olevan täällä epäuskoa siitä, kasvaako se talous vai eikö se kasva. Siis valtiovarainministeriö eilen tuplasi ennusteensa tälle vuodelle, ja se perustuu jo kaikkeen mahdolliseen statistiikkaan alkuvuodesta. [Suna Kymäläisen välihuuto] Sen lisäksi työllisten määrä on parantunut 34 000 viime elokuusta. Se on merkittävä määrä suomalaisia, ja se on totta. Se ei ole ennuste, vaan se on toteutunut. Näitä tulee koko ajan. Tutkimuslaitokset vuoron perään nostavat ennusteitaan, mutta puheenjohtaja Lindtmanin on pakko löytää joku kohta, mistä voi kyseenalaistaa tämän. Minusta se on käsittämätöntä, halpaa politiikkaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri sitä!] kun ne faktat ovat jotain muuta. Miten tämä sitten tapahtuu? Mistä se kasvu tulee? Se on täysin hallituksen suunnitelman mukainen. Ensin kilpailukykyä kuntoon: työmarkkinauudistuksia, verotusta, luvitusta, energiantuotantoa sekä tutkimusta ja tuotekehitystä, mihin me ollaan panostettu. Sen jälkeen lähtee vienti liikkeelle. Sen jälkeen lähtevät investoinnit liikkeelle, niin kuin on käynyt: ennätysinvestoinnit Suomessa, ja tilauskirjat ovat täynnä. Työllisyys lähtee kasvuun. Sen jälkeen kotimainen kysyntä on lähtenyt kasvuun, mutta siinä on vielä petrattavaa, ja siihen tarvitaan positiivisuutta. [Antti Lindtman: Kyllä!] Se tarkoittaa lisää työpaikkoja, se tarkoittaa verotuloja valtiolle ja ostovoimaa kodeille — ostovoimaa kodeille ja parempaa toimeentuloa. Näillä me saadaan se viimeinen tavoite, mikä on kauimpana tavoitteesta, eli se velkaantuminen taittumaan ja julkinen talous tervehtymään. Tämä on hallituksen määrätietoinen suunnitelma, [Joona Räsäsen välihuuto] mitä te olette vastustaneet alusta lähtien, joka ainutta, ja esitätte pieniä yksityiskohtia, niin kuin te muka tekisitte jonkun isomman muutoksen. Ei ole mitään muuta isoa muutosta teidän suustanne esitetty kuin mielikuva reilummasta — reilummasta. [Naurua] Nostetaan reilusti veroja. Siihen se mielestäni tiivistyy. Arvoisa puhemies! Tämä on se tie, jolla suomalainen hyvinvointi pelastetaan. Tämä on se tie, jolla meillä on varaa pitää yllä meidän puolustustamme, turvallisuutta. [Antti Kurvinen: 50 miljoonaa velkaa!] Tämä on se tie, jolla meillä on varaa pitää meidän heikoimmista huolta ja myöskin turvata se hyvinvointiyhteiskunnan ydin.

Arvoisa puhemies! Vaikka talouskasvun hedelmiä onkin vähän näkyvillä, niin opposition eväisiin asti ne eivät ole päätyneet. Kuuntelin tuossa herkällä korvalla, että edelleenkin sieltä tulee pelkkää ilkkumista, vahingoniloa ja saavutusten vähättelyä ja ratkaisuksi tarjotaan pelkkiä menolisäyksiä ja valitusta kaikesta. Huipentuma tässä oli demareiden neljä toimea polttoaineen hinnan alentamiseksi, joista yksikään ei alenna polttoaineen hintaa, [Välihuutoja] ja vihreiden valitus siitä, että on leikattu pyöräilystä. Polkupyöräily ei enää onnistu ilman veronmaksajien miljoonia tässä maassa — aivan käsittämätöntä. [Eduskunnasta: Tarvitsetteko apupyöriä?] Hallitukselle antaisin kaksi neuvoa: Ensinnäkin sen, että nyt olisi syytä viimein ottaa järki käteen ja pakittaa etupainoisista ilmastotoimista. Niihin ei tässä tilanteessa enää ole varaa. Meidän täytyy ymmärtää realiteetit tilanteestamme. Ja toisena, että datakeskusten ja muun energiaintensiivisen teollisuuden suhteen on oltava realisti. Kyllä ne investoinnit maahan tulevat ilman tukemistakin, ja päinvastoin meidän täytyisi pystyä ottamaan niistä rahat ulos oman kansantaloutemme hyödyksi.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2027 talousarvioesitykseen sisältyy liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron alennus. Yksittäinen veronkevennys ei kuitenkaan vielä kerro kaikkien päätösten yhteisvaikutuksesta. Polttoaineen hinnassa ei ole kyse vain tankkauslaskusta. Kallistuminen kasvattaa kuljetus- ja liikkumiskustannuksia, voi heikentää yritysten kannattavuutta ja välittyä kauppojen hyllyhintoihin. Energian kallistumisen välittyminen muihin kuluttajahintoihin on myös Suomen Pankin tunnistama vaikutus. Tarkasteluun kuuluvat siis yrittäjän kustannukset, autoilijan tankkauslasku ja kuluttajan ostoskori. Kysyn hallitukselta: mikä on polttoaineveron kevennyksen, jakeluvelvoitteen ja muiden polttoaineen hintaan vaikuttavien päätösten laskettu yhteisvaikutus vuonna 2027 yritysten kannattavuuteen, kauppojen hyllyhintoihin ja autoilijoiden maksamiin kustannuksiin?

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Valtiovarainministeriö ennusti, että talous kasvaa 1,6 prosenttia, mutta lisäsi myös siihen, että on epävarmuustekijöitä, kuten polttoaineen hinta ja sähkön hinta. Jos polttoaineen hinta nousee kolmeen euroon ja sähkön hinta nousee, niin se varmaan tukahduttaa kuluttajien luottamuksen. Pääministeri lupasi, että sähköä riittää ja hinta ei nouse. Kysyin tätä asiaa, että mikä on se hinta, mistä se ei enää saisi nousta. Kun kysyin kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kopralta, mikä se hinta olisi, niin hän ilmoitti, että 14 senttiä kilowatilta on se perushinta, mistä pääministeri on puhunut, että se ei saa nousta. — No, se varmasti pitää paikkansa, kun teidän puheenjohtajanne on sanonut sen. — Mutta kysyisin pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä: mitä meinaatte tehdä, jos nämä hinnat nousevat ja tukahduttavat talouskasvun?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Googlen 13 miljardin euron investointi on ilahduttava asia. Se tuo työtä ja verotuloja sekä osoittaa, että Suomi on houkutteleva maa, mihin investoida. Samalla moni suomalainen on huolissaan siitä, loppuuko sähkö ja nouseeko sähkön hinta. Huoleen tulee tietenkin suhtautua vakavasti, ja siihen on vastattava. Samalla tiedämme, että teollisuuden vihreä siirtymä on Suomen talouden ja työpaikkojen kannalta kaikkein suurin potentiaali, mutta se edellyttää paljon puhdasta kotimaista sähköä. Itse ajattelen, että varmistamme sähkön kohtuullisen hinnan sillä, että saamme Suomeen lisää säästä riippumatonta, puhdasta sähköntuotantoa, ja lisäksi sillä, että pystymme esimerkiksi ohjaamaan teollisuuden ja datakeskusten hukkalämmön kaukolämpöverkkoon. Ministeri Multala, olenko oikeilla jäljillä, ja jos olen, niin miten varmistamme, että tämä toteutuu? — Kiitos, tack.

Arvoisa puhemies! Kun puheenvuoroja olen kuunnellut, niin varsinkin täältä vasemmalta tulevien puheenvuorojen perusteella tuntuu, että tämä on kovin synkkä päivä opposition kaikille pessimisteille. Voisi ajatella näiden perusteella, että Suomessa on kaikki pielessä, mutta onneksi todellisuus on kuitenkin jotain muuta. Kauan odotettu työllisyyden käänne on nyt oikeasti tapahtunut. Helsingin Sanomat tänään: ”Kauan odotettu työllisyyden käänne näyttää vihdoinkin koittavan.” Kauppalehti: ”Nyt tuli Suomen taloudesta luku, jota ei rohjettu edes odottaa.” Demokraatti: ”Nyt tuli pirteä merkki työmarkkinoilta — ’Nousukäänne saattaa vihdoinkin olla läsnä.’ [Oikealta: Kuulitteko?] Eli siis hyviä uutisia, ja päivä päivältä. Tuntuu, että niistä iloitsevat kaikki muut paitsi vasemmisto-oppositio. No, muodon vuoksi muutama tyytyväinen lausahdus tuli, mutta perusääni on kyllä kovin mollivoittoinen. Minusta tuntuu, että kun viime talvena VM:n asiantuntijat arvioivat, että on joku tuntematon jarru, niin tällä hetkellä se talouden tuntematon jarru tuntuu istuvan täällä vasemmalla. [Aino-Kaisa Pekonen: Ohhoh! — Välihuutoja vasemmalta] Minä toivon, että te näette niitä positiivisia merkkejä, joita taloudessa on kaikkialla, ja iloitsette siitä, että Suomen talous on lähtenyt kasvuun, koska se on kaikki: ilman talouden kasvua ei ole Suomea hyvinvointiyhteiskuntana. [Timo Heinonen: Väärin kasvettu!] Tämä on hallituksen viimeinen talousarvioesitys, ja sitä pitää arvioida siis hallituksen talouspolitiikan kokonaisuuden osana. Kun hallitus aloitti työnsä, niin talous oli kuralla. [Vasemmalta: On edelleen!] Me ollaan nyt tehty rakenneuudistuksia. Me olemme pistäneet kilpailukykyä kuntoon. Me olemme pitäneet huolta valtion julkisesta taloudesta ja säästäneet nettona miljardeja. Myös ensi vuonna säästetään, noin 900 miljoonaa säästöjä. Edelleen voi sanoa, että koko kauden luku on bruttona lähes viisi miljardia, nettona yli kolme miljardia. Siis me otettaisiin niin paljon enemmän velkaa, jos hallitus ei olisi tehnyt määrätietoisia säästötoimia. Me emme ole tehneet vaalibudjettia. [Joona Räsäsen välihuuto] Se on väärä todistus, varsinkin porukalta, joka teki oman viimeisen budjettinsa lisäten satoja miljoonia euroja vaalirahoja omille kannattajilleen. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Miksi me ollaan tehty näitä töitä talouskasvun eteen? No, muun muassa siksi, mitä me tänään saimme lukea: 34 000 ihmistä enemmän on töissä kuin vuosi sitten elokuussa. [Timo Heinonen: Paljon?] — 34 000. [Arto Satonen: Rauman väkiluku!] — Ne ovat ihmisiä, jotka ovat saaneet töitä, isiä, äitejä, suomalaisia. Heidän tilanteensa on parempi, ja tätä käännettä pitää nyt jatkaa ja tukea. Siksi suunta ei saa muuttua, ei tarvita veromoukareita eikä kasvua tukehduttavia uusia toimia eikä epävarmuutta. Mutta on selvää, että tämä kasvu ei yksin korjaa Suomen taloutta. Siksi me tarvitsemme velkajarrun. Nyt jo luottoluokittajat antavat erittäin suuren arvon sille, että Suomessa on pystytty laajalta pohjalta näin sopimaan, niin että älkää kyseenalaistako sitä, älkää lipsuko, pitäkää jalka sillä velkajarrulla. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Nyt tämä näyttää hyvältä, mutta totta kai aina on edessä haasteita, niin on ollut koko tämän reilun kolmen vuoden ajan. Tällä hetkellä harmina ovat korkeat polttonesteiden hinnat ja huoli sähkön riittävyydestä. Mutta, arvoisat suomalaiset, me tulemme pitämään huolta siitä, että sähkön hinnat pysyvät riittävinä. Me tulemme käymään keskustelua siitä, onko jotain tehtävissä niukalla liikkumavaralla polttonesteiden osalta. Mutta meidän pitää tämän talouden kasvun osalta olla rohkeita. Emme voi sanoa investoinneille, että älkää tulko tänne, siksi, että me pelkäämme emmekä usko itseemme siinä, pystymmekö saamaan riittävästi energiantuotantoa. Hyvät suomalaiset, hyvät edustajat, kyllä me pystymme. Me tarvitaan rohkeita päätöksiä ja linjakkuutta.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ärade talman! Kuten olemme nyt kuulleet, niin ongelmia meillä riittää. Siksi en enää toista niitä, vaan esitän ratkaisuja. Ja ratkaisu ei nyt ole se, että perustetaan parlamentaarinen ryhmä. Nyt kaikki energia menee liikaa siihen, että yritetään vain säästää ja leikata ja ajaa alas, kun kaikki energia pitäisi suunnata siihen, että tehdään rohkeita valintoja ja uudistuksia niin, että saadaan talous pysyvään kasvuun. Vain kuihduttamalla ja kuluja leikkaamalla ja veroja korottamalla emme tästä selviä — niitä pitää kuitenkin tehdä. Tarvitsemme myös elinvoimaa lisääviä toimia ja verokannustimia ja investointeja. Liike Nyt on ainoana puolueena tehnyt kattavan säästöohjelman ja selkeät suunnitelmat rakenneuudistuksista ja talouskasvusta. Suomi tarvitsee toimitusjohtajan. Mallia pitää ottaa liiketoiminnasta. Pitää olla selkeät tavoitteet, pitävät aikataulut, ja niitä pitää johtaa numerot edellä. Suomelta puuttuu strateginen ajattelu. Meidän on keskitettävä voimavaroja kaivos- ja puolustusteollisuuteen. Suomen on panostettava korkean katteen tuotteisiin ja palveluihin tietoliikenteessä, tekoälyssä, teollisuuden digitalisaatiossa sekä terveys- ja koulutusteknologiassa. Koko julkinen sektori on mahdollista rakentaa tekoälyn avulla sellaisille digitaalisille alustoille niin, että palvelusta syntyy varma vientituote. Osaamista meillä on. Onko meillä tahtoa? Arvoisa puhemies, ärade talman! Pienen Humppilan kunnan pystyvä kunnanjohtaja hoitaa tekoälyn avulla kolmen ihmisen työt. Meillä pitää olla tavoitteena sata kuntaa Tanskan mallin mukaan. Julkisella sektorilla työskentelee 700 000 ihmistä, ja heistä 100 000 jää eläkkeelle seuraavan neljän vuoden aikana. Jos meillä on kokonaissuunnitelma tekoälyn hyödyntämisestä, on meillä ilman irtisanomisia mahdollista samaan aikaan säästää kustannuksia merkittävästi ja parantaa palveluita. Nyt olemme amerikkalaisten digijättien monopolihinnoittelun armoilla ja julkiset palvelut, esimerkiksi sotessa, ovat hajallaan kuin varpusparvi. Tästä on mahdollista päästä irti tekoälyn ja uusien alustojen avulla. Arvoisa puhemies! Meidän pitää panostaa kotimaiseen kaivosteollisuuteen, sillä nyt ruotsalaiset ja kanadalaiset kaivavat arvokkaat mineraalit maaperästämme ja tekevät satojen miljoonien eurojen voitot ja maksavat minimaaliset verot Suomeen. Kanadalaiset ovat kaivaneet Kittilästä tuhansia ja tuhansia kiloa kultaa ja ostivat lisää esiintymiä 2,3 miljardilla eurolla toisilta kanadalaisilta. Kaivosteollisuus kertoo, että 110 miljoonan euron vuotuisella investoinnilla pystyisimme kattamaan kaivosteollisuuden tarpeet — ja tätä pidetään niin suurena, vaikka pelkästään kanadalaisten maksama 2,3 miljardia olisi 20 vuoden investoinnit. Nyt kannattaa herätä. Nyt voitot ja kalleudet menevät muihin maihin. Kun kanadalaisten maksamia summia katsoo, olisi kotimainen investointi kannattanut tehdä aikoja sitten. Länsimailla tulee olemaan vaikeata saada riittävästi raaka-aineita tuulivoimaloihin ja sähköautoihin. Suomi tuottaa ainoana maana EU:ssa kobolttia, nikkeliä, platinaa, palladiumia ja fosfaattikiveä. Lisäksi Suomi alkaa ainoana EU-maana tuottaa litiumia. Varsinkin koboltin ja litiumin kysyntä kasvaa moninkertaiseksi tulevina vuosina. Tähän kehitykseen Suomen pitää päästä kiinni ja hyötymään siitä kunnolla. Pitää panostaa myös siihen, että suomalaiset yritykset ovat mukana koko tuotantoketjussa ja saavat sen jalostusarvosta osansa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen etu pitää ottaa aina huomioon luvituksessa, sääntelyssä, verotuksessa ja yritysten tukemisessa. Kaikessa pitää ottaa myös ympäristöasiat huomioon. Tarvitsemme useita uusia suomalaisia kaivosyhtiöitä. Arvoisa puhemies, ärade talman! Yhteisöveron alennuksesta sen verran, että miljardin euron panostus olisi pitänyt selkeämmin kohdistaa yritysten kasvuun ja alentaa yhteisöveroa enemmän silloin, kun yritys investoi. Vain yritysten kasvu ja investoinnit tuovat lisää työpaikkoja ja palkkoja, joilla ihmiset tulevat paremmin toimeen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] ”Täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi.” Kansalliskirjailija Aleksis Kiven aatos sopisi myös tämän eduskunnan eetokseksi, kunhan tämä ankeuden teatteri muuttuisi puoluekentän läpi teoiksi Suomen talouden eteen. [Välihuutoja] — Ei siitä helppoa tule. Se tiedettiin, edustaja Lohi, jo vaalikauden alussa niin ”laitaoikealla”, äärivasemmalla kuin ääripäättömästi siellä keskelläkin. [Antti Kurvisen välihuuto] Nykyhallitus peri edeltävältä ennätysvelan ja tekemättömyyden. Jo ennen koronaa, sotaa ja soteuudistusta, punavihreä hallitus päätti miljardien lisämenoista. Valtiontalouden vyö löysättiin jo ennen kriisejä. Myöhemmin kriiseillä oikeutettiin, että vyöstä kokonaan luovuttiin. Ei remmiä, ei raameja, ei rajoja. Rahaa on, velaksi, koroitta. ”Tämän hallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista”, kertoi aikanaan vasemmistoliiton Jussi Saramo tässä salissa. Vaan eipä ollut: pari vuotta velkarallia sysäsi tasapainoisen valtiontalouden pysyvästi kymmenen miljardia pakkaselle. Kriisit lopettivat nollakorkohuuman. Nyt tarvittiin taas vyötä ja sen kiristystä. Mutta: ”Julkinen paine sai Marinin hallituksen perumaan jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä”, summasi Hesari sen hallituksen toimettomuutta. Lehti jatkoi: ”Jos joku tuleva hallitus haluaa lähteä sopeuttamaan taloutta menoleikkauksilla, sen on kestettävä kovaa julkista painetta.” [Aki Lindénin välihuuto] Kova julkinen paine, Aleksis Kiven ”valitus ja murhe” — niitä on riittänyt, kun nykyinen hallitus on lähtenyt toimimaan Suomen talouden eteen haasteinaan karmea soteuudistus ja sen paisuvat kulut, sodan tuomat puolustuksen lisätarpeet ja alle miljardista jo useampiin kivunneet valtionvelan korot. Nämä kolme selittävät suurimman osan velan kasvusta. Koska näiden kasvu on suurilta osin vain siedettävä, on säästöjä ollut pakko tehdä myös toisaalla. Me perussuomalaiset ajamme säästöjä, koska ymmärrämme, mihin yli varojen eläminen uhkaa Suomen ajaa. Velka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kertynyt syömävelka paisuttaa valtion korkomenot ensi kaudella jo yli kuuteen miljardiin euroon vuodessa. Kokoluokkaa auttavat hahmottamaan esimerkiksi STEA-järjestöavustukset. [Aki Lindénin välihuuto] — Ne ovat ensi vuodelle 0,2 miljardia euroa, edustaja Lindén, vammaisetuudet 0,7 miljardia euroa, poliisin rahoitus miljardin, korkeakoulut ja tutkimus neljä miljardia ja peruskoulumme kuusi ja puoli miljardia. — Velan korkomenot kasvavat lähivuosina siis peruskoulun rahoitusta suuremmiksi. Sen luulisi herättelevän myös velkajarrun jarruttelijoita, korkomenoihin käytetyillä euroilla kun ei rakenneta yhtään uutta koulua, ei korjata yhtään tienpätkää eikä turvata huolenpitoa sitä tarvitseville. Nuo eurot ovat pois suomalaisten taskuista ja suomalaisten palveluista. Arvoisa puhemies! Kasvun luomiseksi perussuomalaiset on hallituksessa ajanut sitä, että työ ja toimi palkitsisivat tekijänsä, että työssäkäynti kannattaisi, että veronmaksajalle jäisi enemmän käteen ja että hän myös itse päättäisi rahoistaan tämän salin päättäjien sijaan. Olemme alentaneet historiallisen paljon työn ja yrittämisen verotusta niihin kannustamiseksi, keventäneet työssäkäyvien lapsiperheiden verotaakkaa perheellistymisen tukemiseksi ja alentaneet jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa työnteon ja arjen helpottamiseksi. Huolimatta talouden kurimuksesta ja epävakaudesta maailmalla Suomen talous kasvaa, [Anne Kalmarin välihuuto] suomalaisten ostovoima kasvaa ja kokonaisveroaste laskee. Se on kaasua kasvulle. Kasvun luomisen ohella painamme jarrua julkisille menoille. Välttämättömiä säästöjä tehtäessä valitusta ja murhetta on kuultu silti oppositiolta liki kaikesta, kun olemme säästäneet julkisesta hallinnosta, leikanneet ulkomaiden kehitysavusta ja tinkineet lobbarijärjestöiltä, kun olemme säästäneet hyvinvointialueiden hillotolpista, vähentäneet Ylen rahoitusta ja kun olemme leikanneet kotouttamisesta, pakolaiskiintiöistä, tulijoiden etuuksista sekä monista haittamaahanmuuton menoista. Läpi vaalikauden oppositiota onkin yhdistänyt kaksi piirrettä. Vaihtoehdoksi hallituksen kasvupolitiikalle oppositio on esittänyt joka vuosi hallitusta vähemmän säästöjä ja hallitusta enemmän veroja. Hyvä vasen laita — edustaja Lindtman, Sofia Virta, Minja Koskela, koko konkkaronkka — missä ja milloin korkeammilla menoilla, missä ja milloin korkeammilla veroilla on luotu talouskasvua? Ja uskotteko te sen reseptin toimivan Suomessa, [Vasemmalta: Pohjoismaissa!] joka on jo maailman kärjessä sekä julkisissa menoissa että kansalaistensa verorasituksessa? [Pia Lohikoski: Kannattaako tutustua Suomen taloushistoriaan?] On turha hokea keskustalaisittain kasvun tuplaamista, jos ei ole uskallusta lähteä hallitukseen sitä tekemään. On sumutusta luvata demarien tapaan kaiken tekemistä reilummin, jos on tarjota kakunteon sijaan vain saman kapenevan kakunsiivun jakamista uudelleen ja uudelleen. [Mika Lintilän välihuuto] Ja on sulaa hulluutta sinisilmäisesti toivottaa maailma kylään vierailta työtä ja toimeentuloa vaatimatta. Tähän jakopolitiikan malliin ja ralliin Suomella ei ole varaa. Kaasua kasvulle, jarrua menoille — se on ainoa kestävä tie Suomen taloudelle. Arvoisa puhemies! Valituksen, murheen ja yli 15 vuoden nollakasvun jälkeen Suomen talous vihdoin kasvaa. Talouskasvu voimistuu ja jatkuu selvästi aiempia vuosia ripeämpänä, ennustaa Suomen Pankki. Kotitalouksien kulutus kasvaa reaalitulojen jatkaessa nousuaan, ennakoi Danske Bank. Teollisuuden uudet tilaukset ovat kasvaneet liki 70 prosentilla vuodentakaisesta, arvioi Tilastokeskus. Vienti vetää. Ulkomaiset investointiprojektit ovat korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. Jäänmurtajia, metalli- ja puolustusteollisuutta, risteilyaluksia, historiallisen suuria investointeja ja uutta energiantuotantoa — nämä ovat iloisia asioita, hyvä oppositio. Kun pitkään sytytelty talouskasvu on vihdoin roihahtanut eloon, sitä ei ole varaa nyt tukahduttaa, [Arto Satonen: Näin on!] ei kasvutoimia vesittämällä, ei miljardien veronkorotuksilla, ei työttömyyttä maahanmuutolla pahentamalla eikä päättäjien yleisellä toimettomuudella. Suomi ei nouse valituksella. Talouden alakuloa ja velan korkoja ei kuitata murehtimalla. Suomi kasvaa vain työllä ja toimella, ja niitä on suomalaisten lupa odottaa myös tämän salin päättäjiltä, nyt ja tulevaisuudessa. [Timo Heinonen: Hyvä puhe!]

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä hallitus aloitti, olimme erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Edelliseltä hallitukselta saimme valtavat menolisäykset ja kasan syömävelkaa, ympäröivä maailma jatkui myrskyisenä ja yhä heikkenevänä, maan rakenteet olivat rempallaan, työmarkkinat jäykät, holtiton maahanmuutto valloillaan ja hyvinvointialuehimmeli kokoon kasattuna. Olemme nyt tehneet yli kolme vuotta hartiavoimin töitä, ja tulokset kaikkialla näyttävät paljon valoisammilta. Talous kasvaa ensimmäistä kertaa kunnolla pitkään aikaan. Ostovoima paranee nopeasti. Tilastokeskuksen päivän uutiset ovat myös rohkaisevia. Työllisten määrä on merkittävässä nousussa, ja työttömyyskin on nyt alkanut laskea. Maahan virtaa investointeja. Kotitalouksien ja yritysten luottamus on kohenemassa, vahvistunut merkittävästi. Kaiken kaikkiaan taloudessamme on hyvä pohjavire. Olemme siis tehneet aivan oikeita asioita. Me olemme sopeuttaneet suorin sopeutustoimin ensin hallitusohjelmassa ja tehneet lisäsäästöjä kolme kertaa uudelleen. Vuoden 2027 talousarviossa suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardiin euroon. Velkaantumista taittavia uusia päätöksiä pannaan ensi vuonna toimeen lähes miljardin euron edestä. Säästöjä kohdistetaan muun muassa valtionhallintoon, kehitysyhteistyöhön ja STEA-avustuksiin. Pakollisesta säästämisestä huolimatta taloutemme kasvaa tänä vuonna ja ensi vuonna arvioiden mukaan pitkälti toista prosenttia. Siitä kiitos hallituksen erittäin investointi-, yrittäjä- ja työntekijämyönteiselle talouspolitiikalle. Jos meillä ei olisi sotaa Ukrainassa ja Iranissa, talous kasvaisi vielä paljon nopeammin — tämäkin on hyvä pitää mielessä. Etenkin Hormuzin tilanne väistämättä nostaa energian hintoja, mikä taas nostaa inflaatio-odotuksia ja korkotasoa. Suomen oloissa korkeammat korot vaikuttavat monella tapaa negatiivisesti kautta linjan. Arvoisa puhemies! Hallituskautta on leimannut etenkin geopoliittisen tilanteen jännittyneisyys, turvallisuustilanteemme murros sekä korkoympäristön perinpohjainen muutos. Korkomenot ensi vuonna ovat jo yli 4,4 miljardia euroa. Yleinen korkotaso on edelleen nousussa, samalla kun valtiot läntisessä maailmassa ovat kaikkialla syvästi velkaantuneita ja alijäämäisiä. Myös sotemenojen automaattinen kasvu miljardiluokassa rasittaa valtiontaloutta ankarasti. Olemme joutuneet tekemään lisäksi valtavat satsaukset puolustus- ja turvallisuusliitännäisiin määrärahoihin. Puolustukseen tulee menemään ainakin viisi miljardia euroa joka vuosi enemmän vuosikymmenen lopulta alkaen. Nämä panostukset ovat välttämättömiä, vaikkakin ne joudutaan rahoittamaan käytännössä lainaamalla ulkomailta rahaa. Maavoimien kipeästi kaipaama uudistus ja varustaminen on pakko käynnistää. Täytämme yhdessä sovitut Nato-tavoitteet viimeistä piirua myöten. Puolustusministeriön määrärahoihin ehdotetaan 618 miljoonaa euroa lisää ja lisäksi 1,3 miljardin tilausvaltuudet materiaalihankintoihin. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 186 miljoonaa tilausvaltuutta. Kiitän eduskuntaa ja kaikkia sen ryhmiä siitä, että puolustuksen, turvallisuuden ja Ukrainan tukemisen tarvetta ei missään tässä salissa kyseenalaisteta. Arvoisa puhemies! Viisas talouspolitiikka lähtee siitä, että on oikea tilannekuva ja ymmärrys. Kymmenien vuosien ummehtunut YYA-talouspolitiikka henki konsensusta, tulonsiirtoja, veromoukaria ja sosiaalivaltion kasvavaa holhoamista. Tämä hallitus taas on perustanut talouspolitiikkansa tosiasioihin, tieteeseen ja uudistamiseen. Veropolitiikkamme on historiallisen yrittäjämyönteistä, mikä on välttämätöntä, jotta kasvu vahvistuu ja tulevaisuutemme on jotain muuta kuin ankeaa kitkuttamista. Kevennämme ensi vuonna yhteisöveroa kaksi prosenttiyksikköä. Moni Euroopan maa, mukaan lukien Tanska ja Saksa, on tekemässä vastaavia päätöksiä. Korjasimme yrittäjien eläkelain, ja nostamme yrittäjävähennystä. Hallitus antaa eduskunnalle kiireellisenä esityksen yrittäjien eläkelain uudistamisesta valinnanvapausmallin mukaisesti. Uudistus parantaa yrittämisen edellytyksiä ja helpottaa erityisesti pk- ja yksinyrittäjien asemaa. Käynnistämme myös valmistelun, jonka tavoitteena on tuoda kaikki yrittäjät tulorekisterin ja positiivisen luottorekisterin piiriin. Tällä vahvistetaan yrittäjien yhdenvertaisuutta ja mahdollistetaan reaaliaikainen ansiotulojen seuranta myös yrittäjien eläkejärjestelmässä. Työsuhdeoptioiden verotus järkevöityy ja kannustaa Suomeen uutta startup-yrittäjyyttä. Samoin tappioiden vähentämisoikeus pitenee 25 vuoteen. Perinteisempien sektorien rinnalla startupit ovat yksi Suomen vahvimmista kasvumoottoreista. Ekosysteemi kasvaa, rahoitusta tulee, ja osaaminen on aivan maailmanluokkaa. Avaruusteknologia, kvantti, tekoälyn infra ja energia eivät ole enää mitään kokeiluja. Ne ovat aloja, joille virtaa pääomaa ja joilta syntyy vientiä. Tämä hallitus on tukenut työnteon ja tuottavuuden kannustimia keventämällä työn verotusta ja alentamalla ylimpiä marginaaliveroasteita. Olemme vahvistaneet julkista taloutta kiristämällä erityisesti kulutusverotusta, siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Tämä on juuri sellaista veropolitiikkaa, mitä verotuksen ja kansantalouden asiantuntijat ovat vuosikymmeniä suositelleet. Työn verotus kevenee kaikissa palkkaluokissa, ensi vuonna melkein puolella miljardilla. Eniten ensi vuonna veroaste suhteessa tähän vuoteen alenee vuodessa noin 20 000—55 000 euroa tienaavilla pieni- ja keskituloisilla. Työtulovähennyksen lapsikorotus tarkoittaa lisähelpotuksia lapsiperheiden arkeen. Enemmän rahaa duunarin käteen auttaa myös Hormuzin tilanteen vuoksi kallistuneiden polttoaineiden kanssa. Liikenteen kasvaviin kustannuksiin vastaamme myös edelleen alentamalla sekä liikennepolttoaineiden veroa että ajoneuvoveron perusveroa. Arvoisa puhemies! Kansantaloutemme suhteellisen hyvästä tilanteesta huolimatta julkisen talouden ja etenkin valtiontalouden tila on edelleen hyvin vaikea. Talousarvion alijäämä osoittaa 12,4 miljardia euroa. Se on kuitenkin noin miljardin vähemmän verrattuna kuluvaan vuoteen. Tulevana keväänä pidetään eduskuntavaalit, ja jo nyt näkyy, että velkajarrupokka on pettämässä. Vihreiden, vasemmiston ja Liike Nytin osalta lipeäminen on selvää. Sosiaalidemokraattien vastaus velkajarruun on mittava veromoukari, joka lyö tainnoksiin suomalaisen työntekijän ja yrittäjän. SDP:n kärkiehdotus on korottaa arvonlisäveroa vielä entisestään sekä kiristää työn progressiota vastoin kaikkien asiantuntijoiden suositusta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] SDP myös peruisi yhteisöveron kevennyksen, mikä olisi täyttä myrkkyä vakaan ja ennustettavan investointiympäristön kannalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sekin vielä!] Ensi vuoden säästötkin SDP totta kai tietenkin peruisi, kunnes sitten marraskuussa kuittaa ne jälleen vähin äänin omassa vaihtoehtobudjetissaan. Hieman epäjohdonmukaisia ovat myös SDP:n ehdottamat miljardileikkaukset soteen, samalla kun puolueen toinen puoli talousosaajista käytännössä irtisanoutuu velkajarrusta. [Välihuutoja] Kaiken kaikkiaan opposition linjasta on hyvin vaikeaa saada selvää. Onneksi valtiovarainministeriön säästölistat julkaistaan pian, ja niiden kohdalla jokaisen puolueen on hyvin helppo sanoa jokaisen ehdotuksen kohdalla kyllä vai ei. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa on mukana mittava joukko kasvua tukevia investointihankkeita. Itäinen Suomi korostuu tässä budjetissa: muun muassa Ylämyllyn liittymä, Karjalan rata, lisärahoitusta, valtuutta. Väyläpuolella sotilaallinen liikkuvuus on vahvasti painotettuna. Tuemme voimistuvaa talouskasvua uudella korjausrakentamisen paketilla. Kyseessä on mittava panostus kotimaiseen työhön ja yrittämiseen. Yhdessä kotitalousvähennyksen korotuksen sekä näiden veronkevennysten kanssa uskon, että suhdannepolitiikkamme osuu erittäin hyvin lankulle. Arvoisa puhemies! Seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan noin kymmenen miljardia. Alijäämä on saatava kohti tasapainoa. Muuten Suomen käy huonosti. Ei tarvitse kuin katsoa, mitä kansainvälisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla tapahtuu jo nyt joidenkin maiden kohdalla. Emme voi tehdä myöskään sellaista vastuutonta talouspolitiikkaa, jossa ensin aluepoliittisista syistä perustetaan 21 hyvinvointialuetta hallintohimmeleineen ja sitten poistetaan ne neljän vuoden päästä, kuten keskusta on hiljan esittänyt. Tarvitsemme vastuullista ja linjakasta sopeutusta ja uudistuksia, leikkausten rinnalle kasvumyönteistä veropolitiikkaa. Maamme kokonaisveroaste laskee tällä kaudella noin prosenttiyksikön. Se on merkittävä saavutus näissä vaativissa oloissa. Jos tuleva hallitus rakentuisi oppositiopuolueiden varaan, tämä hyvä talouspolitiikka ottaisi punaista takapakkia ja palaisi synkeisiin himoverotuksen vuosiin. Me tarvitsemme toimivia uudistuksia rakenteisiin. Me tarvitsemme hallinnon karsimista ja tuottavuuden nostoa kaikilla toimialoilla, emme vanhan maailman veromoukaria emmekä hallintohimmelipalapelejä. Ketterä Suomi perustuu korkeaan osaamiseen, korkeaan teknologiaan, vahvaan ja ennakoitavaan yrittäjämyönteiseen lainsäädäntöympäristöön sekä kevenevään valtioon. Tässä hallituskauden optimistisimmassa talousympäristössä hallitus antaa eduskunnalle ehdotuksen vuoden 2027 talousarvioksi. [Vasemmalta: Joka pahentaa alijäämää!]

Arvoisa rouva puhemies, hyvät naiset ja miehet! Meillä on Vestmanin tekemä aloite käsittelyssä. Ehkä se koskee näitä datakeskusinvestointeja, niin kuin suomeksi sanottuna, ja sen sähkönkäytön turvaamista tavallansa, niin että meille piisaisi sähköä, voisiko sen näin ajatella? Olen itse hyvin skeptisesti tähän alun perin suhtautunut, ja nyt kun olen lukenut näistä investoinneista ja suunnitelmista ja Fingridin sanomista ja myöskin verottajan sanomista, niin itse arvelen niin, että me ollaan voisiko sanoa ongelmissa. Mielestäni tämä maalaisjärjellä ajateltuna näyttää siltä. On sanottu, että meillä on tällä hetkellä Suomessa Euroopan halvin tai toiseksi halvin sähkö. Se pitää paikkansa. Luulen, että lähivuosina, mikäli näitä hankkeita on tulossa jo suunnitellut, minun matematiikallani tulee moninkertaistumaan se sähkön hinta. Meillä itse asiassa ei ole mitenkään Euroopan halvin tai edes toiseksi halvin sähkö, jos siinä huomioidaan siirtomaksu, vaan meillä on ihan keskihintainen sähkö Euroopassa. Suomessa siirtomaksut ovat varmaan Euroopan korkeimmat, koska sen meidän pistorasiasta maksetun sähkön keskihinnan se vie Euroopan keskitasolle. Meillä on Suomessa pitkät siirtomatkat, laajalle ympäri maata levinnyt asutus ja tuotanto. Tekisi mieli siteerata Irwiniä, että kusessa ollaan koko saakelin sakki, mutta — taisi se siteeraus jo tullakin siinä täältä luettua näköjänsä. Meillä on tuulisähköä, johon uskotaan, ja aurinkosähköä, johonka uskotaan. Vestman on ansiokkaasti tuonut sen esille, että sitä pitää olla moninkertainen määrä, ja se on silti sellaista sattumasähköä. Se on mielestäni markkinahäirikkö niin kauan, kunnes tuulivoimayhtiöt rupeavat tuottamaan sen säätövoiman siinä tuulituotannon sivussa. Elikkä se olisi kaikille oikeudenmukaista, että tuulivoimayhtiöt, jotka tuottavat sähköä, tuottaisivat sen jollakin muulla silloin kun ei tuule. Sitten ei tarvitsisi enää sitä sanoa markkinahäiriköksi. No, jos ajatellaan, että hinta nousee, mutta sitten riittääkö sähkö? Eräs puoluekollega oli tehnyt ansiokasta selvitystä tästä, ja näyttää siltä, että meillä kaatuu sähköverkko, valitettavasti. No, sitten puhutaan investoinneista ja juhlitaan sitä, että Suomeen tulee kalliita investointeja, mutta pitää aina muistaa, että vain osa niistä investoinneista kohdistuu Suomeen. Niistä aika huomattava osa, laiteinvestoinnit ja muut, menee ulkomaille, ja niihin valitettavasti tulee aika paljon usein ulkomaista työvoimaa. Sama koskee esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingridiä. Olen aika paljon sitä kritisoinut, ja minulla on tapaaminen siitä tulossa Fingridin kanssa. Tämä on ihan käsittämätöntä, että meidän Suomen valtion omistamaa sähköverkkoa rakennetaan suurelta osin ulkomaisella työvoimalla ja ulkomailta, Kiinasta ja Intiasta, tuoduilla sähköpaaluilla. Jotain tässä maassa on aika pahasti vialla, jos suomalainen, valtio-omisteinen yhtiö ei rakenna verkkojaan suomalaisilla sähköpaaluilla. Jotain on meidän yhteiskunnassa silloin vialla. Tämä on valitettavaa, että kaikkien erilaisten kilpailutusten kautta ne ovat johtaneet siihen, että ne tuodaan ulkomailta. Se on myös yksi huoltovarmuusasia — aikaisemmin, kun Suomessa on tehty sähköverkkoon niitä raudasta tehtyjä verkonkannakkeita ja paaluja, niitä on tehty myöskin varastoon sillä tavalla, että jos sattuu joku onnettomuus tai joku muu, niitä on sitten varastossa saatavilla. Nyt tällä hetkellä niitä tulee justi määrä Kiinasta tai Intiasta, ja ne ovat vähän heikkolaatuisiakin ehkä. Elikkä jos Fingridin verkkoja ruvetaan uusimaan, niin toivoisin, että niissä käytettäisiin enemmän kotimaista työtä. Se, mikä vielä... Edustaja Keskisarja piti täällä hyvän puheen, ja surullisena katson sitä, kun tuulivoiman, aurinkovoiman ja siirtolinjojen alta raiskataan ja hakataan metsää kumoon. Tämä on todella surullinen asia. En itse sitä näe hyvällä. — Ehkä tämä vuodatus nyt oli tässä. Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimasta ja SMR-teknologiasta: Sehän kehittyy jatkuvasti, ja kun nämä hankkeet siirtyvät sitten sarjatuotantoon sitä kautta, kun niitä saadaan ympäri maailmaa luvitettua, niin varmasti hinta laskee ja myöskin sähköä tuottavat pienemmät reaktorit tulevat kannattavammiksi. Kun 2019 tein kollega Harjanteen kanssa toimenpidealoitteen siitä, että Suomen ydinenergiasääntely pitää uudistaa, jotta se mahdollistaa SMR-hankkeet, niin kuulin semmoisia kommentteja, että tämä on nyt jotain tällaistä scifi-hommaa, että mitä ihmeen pieniä reaktoreita tässä nyt ajatellaan rakennettavan. Niin vain nyt ollaan siinä tilanteessa, että esimerkiksi Steady Energyn hankkeet etenevät. Eli tässäkin suhteessa teknologian kehitys on ollut todella huimaa, ja on todella hienoa, että Orpon hallitus sen ydinenergiasääntelyuudistuksen teki. En tunne ainuttakaan sähkömarkkinoita syvällisesti tuntevaa henkilöä, siis asiantuntijaa, joka osaisi vastata siihen kysymykseen, nouseeko sähkön hinta ja riittääkö sähkö. Edustaja Polvinen kyseli aiemmin, että kun me eduskunnassa tarvitaan tietoa siitä, niin mitkä ovat sähkön kulutusennusteet ja tuotantoennusteet. Ihan oikeasti kukaan ei tiedä, kukaan ei tiedä, esim. maan parhaat asiantuntijat. Ja minä puhun nyt sähkön riittävyydessä nimenomaan siitä, riittääkö teho — ei vain siitä, riittääkö kohtuuhintaista sähköä, vaan riittääkö Suomen sähköjärjestelmässä siis teho joka tilanteessa. Juuri näistä syistä tarvitaan mekanismeja, joilla tätä muutosta hallitaan, jotta ei päädytä siihen, että viiden vuoden päästä huomataankin, että oho, kun tulee kahden viikon sulkukorkeapaine — joka muuten kuuluu Suomen ilmasto-olosuhteisiin, se on aivan normaali suomalaisessa talvessa — että sähkö ei riitäkään, siis edes siinä mielessä, että tuo teho ei riitä järjestelmässä. No sitten loppuun sanon sen, että demokratian lakihan on se, että ihmiset saavat lopulta tahtonsa läpi. Sähkön hinta kun on tällainen arjen edellytys — se on meidän teollisuuden ja yritysten keskeinen kilpailukykytekijä, ja se on välttämättömyyshyödyke, jonka hinta lopulta valuu läpi koko yhteiskunnan — niin minä sanon, että tässä kysymys sähköstä, sähkön hinnasta, riittävyydestä, on asiaansa suurempi kysymys, yhteiskunnallinen kysymys. Tämä vaatii meiltä aivan erityistä vastuuta. Meidän pitää kuunnella ihmisten huolia, ja meidän pitää olla itse valveilla. Meidän pitää kantaa vastuuta siitä, että nyt kun näitä hankkeita tänne tulee, niin meidän pitää löytää keinot, joilla näihin ihmisten huoliin vastataan. Nimittäin muuten on riskinä, että sitten jos se sähkölasku onkin viiden vuoden päästä tuplat siitä, mitä se on nyt, tai jopa enemmän, niin sitten se demokratian kautta tuleva muutos voi olla paljon rajumpi. Nämä ovat niitä syitä, joiden takia tämän lakialoitteen tein, ja kiitän vielä jälleen kerran [Puhemies koputtaa] sen saamasta tuesta.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lylylle — piti katsoa tuossa noita muistiinpanojakin: tosiaankin Googlellahan on tuolla Amerikassa yhteistyösopimus Kairos Powerin kanssa, jolla on 500 megawatin sähköntuotannon SMR-laitos, teknologiasopimus olemassa, elikkä kyllä näitä pystytään tekemään myös sähköntuotantoon. Olen suomalaisten asiantuntijoiden kanssa käynyt tätä samaa keskustelua, ja totta on, että lämmöntuotantoon nämä vaikutukset tulevat ensin, mutta kyllä ne myöskin sinne sähköntuotantoon ovat tulossa. [Lauri Lylyn välihuuto] — Elikkä 500 megawatista on kysymys tuossa projektissa, mikä on siellä Yhdysvalloissa työn alla. Mutta tästä Suomen neuvotteluasemasta. Tämän lakialoitteen myötä varmasti tällainen Suomen neuvotteluaseman pohtiminenkin on tullut tässä eteen monelle: mikä on Suomen vahvuus ja kuinka paljon tänne lopulta halutaan. Aikaisemmassa puheenvuorossani toin esille myös kuntien mahdollisuudesta ja järkevyydestä asettaa ehtoja, ja minusta tämä on hyvää keskustelua siitä, että kyllä Suomella näitä vahvuuksia on, että ei tässä tarvitse rengin asemaan eikä reservaattiasemaan joutua, että tavallaan oltaisiin vain ehdoitta mukana kaikessa. Niin kuin aikaisemmin puheessani mainitsin, kyllä tässä on syytä valita, on varaa valita ja on järkevää valita kumppaneita, joiden kanssa Suomi haluaa edetä. Energiaa on rajallisesti, ja jokaisesta kilowatista ja megawatista on saatava maksimihyöty meidän yhteiskunnalle. Tuossa aikaisemmin edustaja Mikkonen mainitsi näistä isoista tehtaista ja tavallaan haitasta luonnolle. Olen keskustellut myös vihreitten valtuutettujen kanssa tuolla Kainuunkin suunnalla, ja osa on kyllä ollut aika tyytyväisiä siihen, että tulee datakeskuksia mieluummin kuin lisää sahoja tai sellutehdashanketta tai muuta, kuten esimerkiksi Paltamossa on tämä sellutehdashanke käynnissä. Lopulta nämä vaikutukset ympäristöön eivät välttämättä kovin suuret ole, jos ajatellaan sitä datakeskusta. Toki ne sähkölinjat aiheuttavat tietysti oman haasteensa, mutta kuitenkin. Edustaja Mikkosella oli hyvä nosto tuo puurakentaminen. Kyllä. Olisi hyvä suomalaista rakentamistakin ja suomalaista raaka-ainetta kanavoida näihin. Se tuo työtä tuonne maaseudulle. Itse olen ollut puukerrostaloyhtiön toimitusjohtajana, ja kyllä voin taata, että ristiinlaminoidusta puusta saadaan hyviä rakennuksia. Itse asiassa Kajaanissa tällä hetkellä XTX:llä on rakennuksia tulossa tästä ristiinlaminoidusta puusta, joten kyllä tämä puurakentamisen tuominen tähän elementiksi, kun tässä ympäristöasioistakin puhutaan, on hyvin luontainen osa tätä kokonaisuutta.

Arvoisa puhemies! Todellakin on hyvä katsoa muihin maihinkin silloin, kun tehdään näitä omia kriteereitä. Tanskassa tilanne varmaan on jo se, että kun sinne on tullut niin paljon datakeskuksia ja se on tavallaan huomattavasti edellä meitä, niin siellä katsotaan, että niitä on jo riittävä määrä, ja sen takia ne ovat siellä viimeisessä luokassa. Olen ihan samaa mieltä, että meidän pitää uskaltaa ja kyetä laittamaan ehtoja, koska kyllä muuten tilanne menee helposti siihen, että meitä hyväksikäytetään siinä mielessä, että datakeskukset vievät meidän verkon kapasiteetin ja uusiutuvan energian. Sitten meille jäävät tulematta sentyyppiset investoinnit, jotka toisivat paljon enemmän työpaikkoja, joilla me saataisiin meidän vihreää siirtymää edistettyä. Sen takia nämä ehdot ovat minusta ihan oleellinen kysymys, ei vain nyt liittyen tähän sähköntuotantoon ja joustoihin, vaan kyllä myös niihin ehtoihin, mitkä liittyvät ympäristöön. Haitat tulee kompensoida, ja haittoja pitää tietysti minimoida mahdollisimman paljon. Minusta yksi oleellinen kysymys on se, että se hukkalämpö, joka sieltä syntyy, todellakin saadaan järkevään käyttöön ja silläkin sitten korvataan sitä nykyistä fossiilista tai polttoon perustuvaa lämpötuotantoa. Sen takia nyt on oikeastaan viimeinen hetki asetella näitä ehtoja, jotta me päästään kuskin paikalle tässä datakeskusbuumissa. Myös on oleellista, että kun meillä on ainakin nyt vielä toistaiseksi niin, että se on kunta, joka sijoittamispaikassa on isossa roolissa, ja totta kai kaavoitus on kunnan monopolissa, niin kyllä kuntapäättäjienkin pitäisi uskaltaa laittaa ehtoja: laittaa ehtoja ekologisesta kompensaatiosta, laittaa ehtoja esimerkiksi puurakentamisesta tai jostain tämmöisestä, niin että varmistetaan, että sitten, jos datakeskus alueelle tulee, niin siinä todella myös huomioidaan ekologista kestävyyttä ja myös esimerkiksi ehtoja siihen sijoittumiseen niin, että hukkalämpö todellakin saadaan hyödynnettyä. Tietysti haaste on se, että kun kunta tietysti siitä saa myös paljon taloudellista hyötyä kiinteistöveron kautta, niin on houkuttelevaa saada näitä investointeja, varsinkin jos ei sitten muun tyyppisiä investointeja ole saatavilla. Siinä nyt tulee tavallaan yksi ristiriita valtion ja kuntien välille, ja tähän pitäisi myös kyetä yhdessä löytämään ratkaisuja, jotta kokonaiskestävyys säilyy. Ei voi olla niin, että kunnat katsovat vain kapeasti omasta näkökulmastaan, vaan tässä pitää pystyä katsomaan myös kokonaisetua. Mutta se on ilahduttavaa, että selvästi nyt on tässäkin talossa ymmärretty, että näitä sääntöjä pitää uskaltaa laittaa, ja toivotaan todella, että hallitus tässä pystyy nopeasti etenemään.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen sähköntuotanto on entistä sääriippuvaisempaa. Kun se aikaisemmin oli aika lailla ennustettavaa ja tiedettiin, millä voimalaitoksilla tuotettiin ja noin poispäin, niin tuuli ja aurinko ovat tehneet tästä tuotantopuolesta entistä riippuvaisempaa säästä. Voi sanoa, että ennen kulutus oli sääriippuvaisempaa ja pakkaset ja milloin oli aurinkoa ja lämmintä vaikutti paljon, mutta nyt myöskin tämä tuotantopuoli on tässä, ja tämä on tehnyt tästä haasteellisen ympäristön. No, miksi Suomeen nyt sitten näitä datainvestointeja tulee, niin on kaksi hienoa asiaa: meillä on sähkön hinta kohtuullisen edullinen, Euroopan halvimpia, ja sitten meillä on erittäin puhdasta sähköntuotanto. Nämä molemmat tekijät ovat tässä ne meidän kilpailuvaltit. Edustaja Polvinen puhui näistä pienydinvoimalaitoksista, ja ne ovat ratkaisu käytännössä meillä lämmöntuotantoon. Ne eivät ole sähköntuotantoon liittyviä investointeja käytännössä. Ne ovat kuitenkin muutaman kymmenen megawatin hankkeita, jos tämmöisiä moduulisia tehdään. Sitten kun mennään satoihin megawatteihin, silloin voidaan puhua sähköntuotannosta. Ne ovat yleensä lämmöntuotantoon liittyviä asioita. Sitten rajojen yli menevät verkot pitää saada vahvaksi. Ruotsihan on vähän ongelmissa, koska se sisäinen verkko ei ole niin hyvä kuin meillä Suomessa. Norja on erikoisasemassa. Niillä on erityisen hyvä tilanne sen takia, että niillä on paljon vesivoimaa ja se on erittäin säädettävää tuotantoa. Olen kateellinen jopa, että niillä on niin hieno tilanne sen osalta. Sitten niillä on erittäin hyvät tuuliolosuhteet, kun katsoo sieltä Atlantin suunnasta. He saavat tämän pelittämään erittäin hyvin. Niin että kyllä me joudumme kilpailemaan tästä todella paljon, jos näitä hankkeita yleensä lisää tulee, ja niitä varmasti tulee. Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen on aika pitkässä kaaressa, ja sitten kuka markkinaehtoisesti rakentaa tänne ydinvoimalaitoksen? Mielestäni yhteiskunnan ei pidä sotkeutua siihen markkinaehtoiseen tuotantoon. Sen pitää sitten olla sellainen, että se täällä markkinoilla toimii. Meillä eivät mitkään rahat riitä, jos yhteiskunta rupeaisi ydinvoimalaitostuotantoa tukemaan. Itse kritisoin sitä, että me jouduttaisiin semmoista asiaa tekemään. Meillä on omaa osaamista, jolla me pystytään tätä hyvin hoitamaan. Meillä on hyvä insinööritaito, ja meillä on tämä verkko esimerkillisessä mallissa maailman mittakaavassa. Nyt meidän pitää vain saada nostettua tuotantotasoa ja säädettävyyttä lisää. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Jos jatkan tuosta edellisestä puheenvuorosta, että mitkä ovat niitä Suomen kilpailukykytekijöitä datakeskusinvestoinneissa: Tietenkin siis viileä ilmasto. Täällä on paljon maata. Meidän pitäisi tosiaan siinäkin kiinnittää huomiota siihen, mihin niitä saa rakentaa. Ja juuri näin, kuten edustaja Polvinen sanoi, että meillä on ylipäätään mahdollista saada verkkoon liittymä — Näinhän ei ole siis Yhdysvalloissa isossa osassa. Keski-Euroopassa ei tällä hetkellä välttämättä pääse verkkoon. — ja tosiaan verkko on laadukas, ja sähkö on myöskin laadukasta. Sitten meillä on paljon valmiita puhtaan energian hankkeita odottamassa vain sitä, että Suomeen investoidaan. Nämä ovat niitä keskeisiä kilpailutekijöitä, joihin tämä lakialoite ei vaikuta heikentävästi. Sen takia minun keskeinen väitteeni on se, että meidän pitää uskaltaa vaatia tiettyjä asioita näiltä hankkeilta. Suomen ei pidä suhtautua sillä tavalla... Kun meillä on nämä hienot asiat, joita monella muulla maalla, länsimaisella maalla, ei ole tarjota kerta kaikkiaan, niin meidän pitää vastineeksi uskaltaa vaatia jotain. Minulta on kysytty, tarkoittaako tämä sitten sitä, että jotkin datakeskusinvestoinnit eivät toteudu Suomessa. Mahdollisesti tarkoittaa. Meidän pitää uskaltaa valita. Meidän pitää valita ne investoinnit, jotka hyödyttävät Suomea. Tosiaan se kriittinen vaatimus on se, että oma sähkö pitää tuoda mukanaan, koska ilman, näin väitän, hyöty ei ole Suomen. No, pohjoismaisista markkinoista sanon sen, että ihan näin yksinkertaisesti se ei mene, että jos tällainen suurkulutusinvestointi toteutuu Ruotsin puolella, että se automaattisesti nostaa sähkön hintaa Suomessa. Me ollaan Suomena yksi hinta-alue, Ruotsissa on useita hinta-alueita, ja sitten täytyy sanoa, että harva oikeasti tietää, mihin suuntaan tämä EUPHEMIA-algoritmi, joka siis laskee sitä, miten sähkö virtaa rajajohtojen kautta tällä pohjoismaisella markkinalla, milloinkin virtaa ja mistä syystä. Eli se mekanismi on hyvin monimutkainen, joka määrää, miten viime kädessä sähkön hinta määräytyy eri hinta-alueilla. Sitten tässä Tanskan mallissa, jonka edustaja Mikkonen nosti esille, on monia hyviä puolia, ja minä toivon, että se on nyt hallituksen valmistelun pohjana, mutta siinä on yksi heikkous, ja se heikkous on se, että Tanskan mallissa rahalla ei saa eikä hevosella pääse. Eli datakeskusten kohdalla Tanskan prioriteettijärjestys ja ne vaatimukset tarkoittavat käytännössä sitä, että datakeskukset eivät tule koskaan pääsemään Tanskassa verkkoon riippumatta siitä, onko niillä sähkö mukana ja kuinka hyödyttäviä ne ovat. Eli se on tarkka paikka, kun mietitään sitä etusijaa, että kuitenkin täytyy Suomea hyödyttävien investointien verkkoon pääsy mahdollistaa. Tämän lakialoitteen kantava ajatus on ollut se, että rahalla saa ja hevosella pääsee. Kun investoit uuteen sähköntuotantoon [Puhemies koputtaa] ja hyödytät yhteiskuntaa, niin silloin pääset verkkoon.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän energian hintaan. Suomihan kuuluu tähän Nord Poolin alueeseen elikkä pohjoismaiseen sähkömarkkinapaikkaan, ja ajattelen niin, että jos nämä datakeskukset eivät tulisi Suomeen vaan ne tulisivat tälle samalle Nord Poolin alueelle vaikka Ruotsiin tai Norjaan, niin sehän nostaisi siellä Nord Poolissa sitten sitä energian hintaa. Siinä mielessä on tärkeätä käydä keskenään tätä pohjoismaistakin keskustelua, Nord Poolin alueen maitten keskustelua, että minkälaisilla strategioilla ja minkälaisilla ratkaisuilla he ovat ottamassa haltuun tätä datatalouden ja datakeskusbuumin ilmiötä, koska voi olla niin, että jos Suomi näistä kovasti kieltäytyisi — mitä nyt ei tietenkään olla tekemässä järkevien toimijoitten osalta, vaikuttaa siltä — niin mitä sitten nämä meidän kumppanimaamme ovat tekemässä tällä alueella? Näin se vain on, että jos esimerkiksi Ruotsiin tulee vahvasti näitä investointeja, niin kyllä me täällä Suomessa huomataan, että kuluttajan sähkö nousee, joten tämä on enemmän kuin Suomen kokoinen kysymys, vaikka Suomi tämän asian hyvin hoitaisikin. Eihän tämä energiapolitiikka nyt kovin kummoista matematiikkaa kuitenkaan ole, kun sähköstä on kysymys: kyllähän se on kulutus versus tuotanto, ja kysyntä lisää tuotantoa, mutta se pitäisi ottaa haltuun. Olen hämmästynyt siitä, että suomalaisessa keskustelussa ei näitä gigawattiasioita ole tuotu esille niin reippaasti ja piirretty graafeja meille tänne eduskuntaan, jotta olisimme täysin siitä perillä, minkälaisia ennusteita on energiankulutuksesta ja myöskin siitä, minkälaisella vasteella tähän energiantuotantoon vastataan. Jos ajatellaan, että pienydinvoimaloitten mahdollisuus olisi tuossa 8—10 vuoden päästä, että ne olisivat sarjatuotannossa, niin totta on se, minkä edustaja Lyly aiemmin kertoi, että tuotanto ei pysy välttämättä perässä siinä, mitä kulutus olisi, elikkä hinnat tulisivat sitä myöten nousemaan. Mutta kyllä me tänne eduskuntaan enemmän tietoa tästä tarvitaan, ja hyvä, että tämä lakialoite on käynnissä täällä ja tästä keskustellaan. Sitten tuosta kylmästä ilmastosta ja yleensä Suomen houkuttelevuudesta: Suomeenhan datakeskuksia houkuttelee ensinnäkin tämä meidän vakaa sähköverkko. Suomessa on maailman paras sähköverkko, ja kyllä datakeskustoimijat sen tietävät ja pystyvät luottamaan siihen, että suomalainen yhteiskunta on rakentanut vakaan verkon, jota hallitaan Suomessa osaamisella. Lisäksi täällä on osaamista, siis datatalouteen liittyen. Meillä on todellakin vakaa yhteiskunta, ja myöskin tämä energian hinta on Suomessa ollut kohdallaan. Datakeskustoimijoitten kanssa keskustellessa he ovat tuoneet vahvaa viestiä siitä, että eivät he halua hinnan nousevan, He tarvitsevat edullista sähköä. Sen takia järkevät toimijat ovat itse valmiita tuomaan pääomia myöskin energiantuotannon puolelle tai pitkiä sopimuksia energiantuottajien kanssa, jotta Suomessa tätä energiaa on saatavilla jatkossakin edullisesti. Eli se on yhteinen intressi näitten toimijoitten kanssa pitää energian hinta alhaalla niin kuluttajille kuin teollisuuteenkin.

Arvoisa puhemies! Yhdyn kyllä tähän, että tässä on ollut hyvää, analyyttista keskustelua, ja todellakin me tarvittaisiin sääntöjen luomista näille datakeskusinvestoinneille. Yksi haastehan tässä tietysti on se, että nyt kunnat ovat niitä, jotka tekevät päätöksiä siitä, mihin nämä sijoitetaan, kun sitten taas esimerkiksi sähköverkon kannalta vaikutukset ovat laajempia koko maahan, ja myös se, että nämä eivät välttämättä tavallaan taas sijoitu nyt ollenkaan sellaisiin paikkoihin, missä sitä hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää. Tässä tulee monia tämmöisiä ongelmia, joita pitäisi pystyä paljon, paljon paremmin yhteensovittamaan. Sen takia kyllä todellakin tarvittaisiin tämmöinen jonkunlainen datakeskuksiin liittyvä strategia ja selkeitä reunaehtoja ja prioriteetteja näille hankkeille — tosin ei vain prioriteetteja liittyen datakeskukseen, vaan prioriteetteja siihen, minkä tyyppisiä uusia investointihankkeita, vihreän siirtymän hankkeita, ylipäätänsä otetaan sinne verkkoon ja missä järjestyksessä. Tanskahan on tällaista priorisointia tehnyt. Siellä sähkönkäyttäjät on laitettu neljään luokkaan, ja siinä ensimmäisenä ovat tämmöiset normikuluttajat, ja sitten ovat muut käyttäjät, sitten ovat energiavarannot, ja datakeskukset ovat itse asiassa siellä viimeisenä. Minä ajattelen, että kun katsoo sitä keskustelua, mitä käydään Euroopassa tai mitä käydään Yhdysvalloissa liittyen nyt tähän datakeskusbuumiin, niin meidän todellakin on syytä katsoa sinne tarkkaan ja välttää niitä virheitä, mitä siellä on tehty, kun tilanne on monin paikoin nyt päässyt jopa hallitsemattomaksi. Mutta tosiaan oli hienoa täällä kyselytunnilla kuulla, että hallitus on vihdoin herännyt tähän ja on valmis nyt sitten tekemään näitä esityksiä, ja toivon todella, että tähän haasteeseen nyt tartutaan hyvin vikkelästi. Yksi haastehan on myös se, että todellakin meidän kantaverkko on jo nyt monin paikoin tukossa. Tietysti tuolla Itä-Suomessa meidän pitäisi pystyä sitä vahvistamaan, ja siihen liittyen tietysti suunnitelmia on jo olemassakin, mutta sitten kun samanaikaisesti tämä sähkönkulutus kasvaa näin voimakkaasti, mitä nyt ennusteet ovat, niin tietysti haaste tulee myös siinä, miten sitä verkkoa pystytään rakentamaan. Sitten ehkä on hyvä mennä myös niihin juurisyihin. Kyllähän tietysti tämä tekoäly on yksi syy siihen, miksi näitä datakeskuksia tarvitaan, ja se kuluttaa valtavasti sähköä. Sen takia ajattelen, että meidän pitäisi myös miettiä, mihin sitä tekoälyä käytetään. Esimerkiksi meidän laitteissa on automaattiasetuksena, että siellä hakutoiminnoissa tai vaikka joittenkin kuvien suhteen tulee kaikenlaista animaatiota ihan pyytämättäkin. Minusta tällaisistakin asioista pitäisi miettiä, että kuluttaja oikeasti valitsisi, [Puhemies koputtaa] milloin esimerkiksi tekoälyä hyödyntää, eikä niin, että se olisi jotenkin automaattisesti meillä kaikissa laitteissa oletuksena.

Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet erinomaisia analyysejä datakeskusbuumista ja datataloudesta edellä. Edustaja Mikkonen analysoi kaikkia niitä yhteiskunnallisia ympäristövaikutuksia, joita datakeskuksilla ja tällä suurella murroksella on. Tässä on kuultu edustaja Polvisen... Ja yhdyn itse asiassa siihen lähtökohtaan, että datakeskukset ovat suomalaiselle yhteiskunnalle mahdollisuus. Ne tuovat työtä, toimeentuloa ja verotuloja Suomeen. Edustaja Lyly analysoi sähköntuotannon mahdollisuuksia. Edustaja Rasinkangas kiinnitti huomiota siihen, mitä tämä datakeskusbuumi voi tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle ja sähkölaskulle, jos tätä ei onnistuta hallitsemaan. Siis toden totta tämän lakialoitteen tarkoitus on ollut tarjota ratkaisu tähän viheliäiseen pulmaan, että Suomen historiassa ei ole koskaan aiemmin näin lyhyessä ajassa sähkönkulutuksen ennustettu kasvavan näin paljon. Siis palaan niihin Fingridin julkaisemiin tietoihin. Fingrid on tehnyt liittymissopimuksia 5 000 megawatin edestä uusille datakeskuksille. Se on kymmenenkertaisesti yhden Loviisan ydinreaktorin teho. Kun tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan uusiutuvaa sähköntuotantoa tarvitaan siis seitsenkertaisesti, jotta datakeskuksen kulutus voidaan kattaa vuoden jokaisena päivänä ja jokaisena tuntina, niin me voidaan laskea siitä, että tämä 5 000 megawattia — siinä ei ole edes mukana niitä hankkeita, jotka ovat kehityksen alla — vaatii 35 gigawattia uutta tuulivoimaa, siis aivan valtavan määrän uutta sähköntuotantoa. Minä palaan siihen Irlantiin ja Irlannin tilanteeseen. Nimittäin Irlannissa datakeskuksista johtuva sähkönkulutus ja se osuus maan kokonaissähkönkulutuksesta nousi kymmenessä vuodessa viidestä prosentista yli 20 prosenttiin, siis kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Tänä aikana sähkön kuluttajahinta, keskihinta, kaksinkertaistui. Irlannissa sähkö maksaa kuluttajalle keskimäärin 40 senttiä kilowattitunnilta. No, minulle on vastattu tähän, että Suomi ei ole Irlanti, että meillä on sähkö itse asiassa eurooppalaisittain verraten kohtuuhintaista — kyllä on. Ja me ei olla Irlanti, meidän markkinat ovat paremmin yhteyksissä naapurimaihin, ja meillä on paremmat edellytykset rakentaa lisää sähköntuotantoa — kyllä on. Tämän aloitteen tarkoitus on huolehtia, että Suomesta ei tule Irlanti, siis siinä mielessä, että meillä on sitä kohtuuhintaista sähköä ja tämä potentiaali uuteen sähköntuotantoon realisoituu samassa tahdissa kuin kulutus kasvaa. No, sitten tätä aloitetta on haastettu sillä, että eikö kokoomuslainen usko siihen, että sähkömarkkina toimii, siis että sähkönkulutuksen kasvu synnyttää joka tapauksessa uutta sähköntuotantoa. Aivan varmasti uskon, että näin tapahtuu, lopulta. Kuten edustaja Lyly kuvasi, nämä sähköntuotantoinvestoinnit ovat todella pitkiä hankkeita. Jos ajatellaan tällaista ydinvoimainvestointia, se on todennäköisesti yli kymmenen vuotta, senkin jälkeen, kun tämä hyvä hallitus on uudistanut ydinenergiasääntelyn. Sen kymmenen vuoden aikana tämä raju sähkön hinnannousu voi olla Suomen taloudelle todella kohtalokas. Eli tämä aloite huolehtii siitä, että tämä muutos tapahtuu hallitusti ja uutta kulutusta seuraa jatkuvasti uusi sähköntuotanto. Minä ajattelen, että tämä on semmoinen minimiregulaatio, joka me tarvitaan, jotta tätä muutosta pystytään hallitsemaan. No, edellisissä puheenvuoroissa on noussut esille myös tarve priorisoida hankkeita. Orpon hallitus on siis tuomassa, kuten ministeri Multala on kertonut, hallituksen priorisointiesityksen, jossa siis tullaan säätämään niistä kriteereistä, joilla eri hankkeita priorisoidaan, kun verkon kapasiteettia jaetaan. Eli tullaan antamaan etusija sellaisille hankkeille, jotka ovat sähköjärjestelmän ja verkon kannalta mahdollisimman ystävällisiä. Itse toivon, että näissä kriteereissä olisi siis sisällä niitä samoja elementtejä, joita tässä lakialoitteessa on. Eli toisin sanoen sellainen datakeskus, jolla esimerkiksi on säätövoima, saisi etusijan suhteessa sellaisiin datakeskuksiin, joilla ei ole säätövoimaa. Tietenkin sitten tavallisten suomalaisten kannalta kriittistä on se, että kuluttaja-asiakkaat pääsevät joka tapauksessa kärjessä verkkoon, kun siitä rajallisesta verkkokapasiteetista kilpaillaan. — Puhemies, mikä oli tämä aikaraja nyt? [Puhemies: Seitsemän minuuttia!] — Seitsemän minuuttia, no niin, jatkan sitten vielä hetken. Lakialoitetta on haastettu myös sellaisella väitteellä, että tämä vie Suomelta kilpailukyvyn datakeskusinvestoinneista. En pidä tätä siis lainkaan uskottavana sen takia, että Suomessa on jo syntynyt sellaisia datakeskushankkeita, joissa hankekehittäjä on todennut, että ei kannata investoida tähän lyhytaikaiseen säätötarpeeseen eli UPSeihin ja dieselmoottoreihin, vaan meidän kannattaa laittaa sama raha pitkäaikaiseen säätövoimaan ja rakentaa moottorivoimala ja tarjota sitä kapasiteettia sitten markkinoille silloin, kun sitä ei datakeskus tarvitse. Eli tällaisia hankkeita jo kehitetään Suomessa, ja toisin sanoen liiketaloudellisesti ne on käytännössä todettu kannattaviksi. Mutta sitten toinen peruste on tosiaan LUT-yliopiston tuore tutkimus, joka julkaistiin keväällä ja joka on tämän lakialoitteen yhtenä pontimena. Tässä tutkimuksessa tutkittiin sitä, onko Suomen oloissa teknis-taloudellisesti mahdollista pyörittää datakeskusta off grid eli täysin oman tuotannon varassa vuoden jokaisena tuntina. Tämän tutkimuksen keskeinen johtopäätös oli, että kyllä, se on teknisesti mahdollista ja se olisi vielä taloudellisesti kannattavaa. Eli tässä on myös tutkimustietoa taustalla. — Palaan vielä muihin pointteihin myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Kiitän tämän aloitteen ensimmäistä allekirjoittajaa, edustaja Vestmania, erinomaisesta aloitteesta, jonka olen itsekin saanut allekirjoittaa. Käsiteltävänä oleva lakialoite on merkittävä. Datakeskukset ovat mahdollisuus, mutta niiden sähkönkulutus on valtava. Tämä tarkoittaa sitä, että datakeskuspolitiikka on samalla energiapolitiikkaa. Jos suuret datakeskukset käyttävät olemassa olevaa sähköntuotantoa ilman, että järjestelmään syntyy uutta tuotantoa, perusvoimaa, tai uutta joustokapasiteettia, säätövoimaa, seurauksena voi olla korkeammat sähkönhinnat, kasvavat kustannukset kotitalouksille sekä heikentyvä kilpailukyky suomalaiselle teollisuudelle. Juuri tästä meidän on oltava huolissamme, ja siihen tämä lakialoite antaa ratkaisuja. Aloitteen ydinajatus on yksinkertainen: jos ja kun datakeskus käyttää merkittävästi sähköä, sen tulee myös osallistua ratkaisun rakentamiseen. Aloitteessa esitetään, että suurilta datakeskuksilta voitaisiin edellyttää sähkönkulutusta vastaavaa uutta sähköntuotantoa sekä sähköjärjestelmää tukevaa joustokykyä ennen verkkoon liittämistä. Lisäksi datakeskukset velvoitettaisiin tarjoamaan joustoaan sähkömarkkinoille. Tämä on investointien mahdollistamista kestävällä tavalla. On kaikkien etu, että Suomeen syntyy uusia datakeskuksia, mutta on myös kaikkien etu, että samalla syntyy uutta sähköntuotantoa, uusia energiainvestointeja, uusia akkukapasiteetteja ja uusia ratkaisuja sähköjärjestelmän vakauden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Tuore Googlen investointi osoittaa meille, että investointien ja energiavastuun yhdistäminen ei ole este investoinneille. Se voi olla jopa kilpailuetu. Suomella on nyt mahdollisuus olla maa, jossa datakeskukset kasvavat mutta tavalla, joka vahvistaa koko sähköjärjestelmää ja tukee huoltovarmuutta. Kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää nyt käsittelyssä olevan lakialoitteen ensimmäistä allekirjoittajaa, edustaja Heikki Vestmania, tästä erinomaisesta lakialoitteesta. Itsekin olen tämän allekirjoittanut. Aloitteessa ehdotetaan lisättäväksi sähkömarkkinalakiin säännökset datakeskusten sähköverkkoon liittämisen erityisistä ehdoista sekä datakeskusten joustavan sähköntuotannon ja kulutusjouston osallistumisesta sähkömarkkinoille. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että sähköjärjestelmän toiminnan kannalta merkitykselliset datakeskukset kattavat sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla sekä tarjoavat joustokykyä sähköjärjestelmiin. Aloitteella pyritään turvaamaan sähköjärjestelmän toimintavarmuus, sähkömarkkinoiden häiriötön toiminta sekä sähköenergian kohtuullinen hinta kotitalouksille ja elinkeinoelämälle tilanteessa, jossa datakeskuksista johtuva sähkönkulutus kasvaa nopeasti lähivuosina. Arvoisa puhemies! Tulen itse pohjoisesta, ja siellä iloitaan suuresti alueelle tulevista investoinneista. Googlen 13 miljardin investoinnista suurin osa osuu Oulun vaalipiirin alueelle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, mikä on hyvä uutinen muun muassa työllistymisen ja talouskasvun kannalta. Ilon ohella ollaan perustellusti huolissaan siitä, miten se vaikuttaa tavallisten ihmisten kotitalouksien sähkölaskuun. Erityisesti huolissaan on syytä olla siitä, kuinka paljon meillä on sähkövoimaa silloin, kun ei paista eikä tuule. Nykyiselläänkin jo nähdään voimakkaita hintapiikkejä, kun sähkön tarve on suurin mutta sääriippuvainen tuotanto ei tuota tarpeeksi sähköä. Yhtiöiltä, jotka tänne haluavat tulla rakentamaan datakeskuksia, tulee vaatia kulutuksensa verran joustavaa, säävarmaa sähköntuotantokapasiteettia. Arvoisa rouva puhemies! Suomen kylmä ilmasto luo Suomesta hyvän investointikohteen, mutta on syytä olla tarkkana, ettei ilo suurista investoinneista muutu kansalaisten sähkölaskun moninkertaistumiseen. Tämän vuoksi kannatan edustaja Vestmanin erinomaista aloitetta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on energiajärjestelmä, jonka moni haluaisi: meillä on aika monipuolinen ja puhdas energiatuotanto, ja meillä on kohtuullisen hyvä verkko. Mutta tähän sähköntuotantotarpeeseen ei vastata kovin nopeasti, ja se on meidän isoin ongelma. Meillä on näitä hidastavia pullonkauloja, ja sen vuoksi meidän pitää miettiä tätä, kuinka me selviämme tästä ajallisesti kymmenkunta vuotta. Jos ajattelen niin, että tässä nyt datakeskuksia tulee ja sähköä tarvitaan kahden kolmen vuoden päästä aika paljon — meillä on vuosituotanto jotain 85 terawattituntia, ja ennustetaan, että lähimmän kymmenen vuoden aikana sitä pitäisi kasvattaa kymmeniä prosentteja — niin jokainen ymmärtää, että se ei tapahdu kovin nopeasti energia-alalla. Siellä on kaksi tekijää: Voimalaitosten rakentaminen kestää yleensä kymmenkunta vuotta. Ne ovat pitkiä projekteja, pääomavaltaisia projekteja. Mutta minä sanoisin, että ehkä suurin pullonkaula meillä on näissä sähköverkoissa ja kantaverkon osalta. Siinä luvitusprosessit ja muut tällaiset suunnitteluprosessit vievät todella kauan aikaa, valituksineen puhutaan 7—10 vuodesta, ja sähköä tarvitaan kolmen neljän vuoden päästä. Voi ajatella, että meille tulee tämmöinen gäppi, joka on kolmesta vuodesta seitsemään tai kahdeksaan vuoteen ja jossa meillä on hyvin helposti todella pula sähköstä. Tämä on mielestäni se ongelmakohta tässä meidän järjestelmässä. Itse uskon, että meidän energiajärjestelmä, kun on kysyntää, pystyy kyllä vastaamaan, ja uskon, että tuuli- ja ydinvoima ja muut ovat siellä keskeisiä vaihtoehtoja. On hyvä, että tässä Google-hankkeessa laitetaan ydinvoiman osalta sitä suunnittelua liikkeelle, mutta se ei synny kovin nopeasti. Meillä on esimerkiksi ydinvoimalaitokseen sopivia tontteja. Loviisassa on jo struktuuri ja infra olemassa. Siellä on ostettu tontti, niin että sinne voidaan koska tahansa käytännössä ruveta rakentamaan ydinvoimaa. Hanhikivi on tuolla Keski-Pohjanmaalla, tyhjä tontti, ja niin poispäin. Meillä on tässä mahdollisuuksia, mutta nyt ajattelisin näitä muutamaa vuotta, jotka meillä tässä ovat haasteellisinta aikaa. Tässä mielessä tämän säätövoiman ja muun rakentaminen on tärkeää. Tuulivoimaa pystytään rakentamaan yllättävänkin nopeasti, mutta tämä perusvoima, ydinvoima ja tämäntyyppiset, vie pitkään. Tämä aloite, mikä tässä on, ainakin pistää miettimään, miten niitä hankkeita tehdään, koska nämä ovat miljardiluokan hankkeita. Toivottavasti nämä datakeskushankkeet eivät syö meiltä sitten näitä puhtaan energian teollisuusinvestointeja. Me tarvitaan myöskin niitä. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Henkilökohtaisesti en allekirjoittanut tätä lakialoitetta, mutta tämän lakialoitteen hengessä haluan kuitenkin kiittää edustaja Vestmania siitä, että toi tällaisen lakialoitteen tänne keskusteluun, koska olen itse kokenut, että datatalouteen, datakeskusteollisuuteen, liittyvää keskustelua ei ole tässä salissa käyty läheskään niin paljon kuin olisi kuulunut käydä tähän mennessä. Kuten aiemmin edustaja Mikkonen tuossa kuvasi, hallitus taidettiin vähän housut kintuissa yllättää tämän datateollisuuden kasvun kanssa nyt, kun tämä tuli eteen. Tein jo vuonna 2025 kirjallisen kysymyksen ministerille siitä, milloin tehdään datakeskusstrategia tähän maahan, kuinka me valmistaudutaan tähän datakeskusbuumin tulemiseen, että olemme valmiita sinä päivänä, kun tämä tulee meille eteen. Kyseessähän on siis positiivinen asia: Googlen investointi 13 miljardia euroa. Onneksi näin suuri investointi tuli juuri sieltä suunnasta. Voimme käydä keskustelua yhdysvaltalaisen yhtiön kanssa, joka on globaalisti tunnustettu vastuulliseksi yritykseksi, toimijaksi, vakavaraiseksi. Jos tämä investoinnin suunta olisi ollut vaikka Kiinasta käsin tai muutoin idästä, niin oltaisiin vähän toisenlaisessa tilanteessa. Siinä mielessä tämän mahdollisuuden myötä on hyvä käydä tätä keskustelua. Itse tulen Kajaanista, Kainuusta. Olin maakuntavaltuuston puheenjohtaja viisi vuotta tämän datatalouden nousun aikana, ja meillä on siellä LUMI-supertietokone. Nyt on tulossa uusi yhteiseurooppalainen tekoälytehdas. Meillä on siellä kansallisia supertietokoneinvestointeja ollut tänä aikana. Meille on tullut nyt työn alla oleva XTX, 1,1 miljardia euroa kokonaisinvestointi Kajaaniin datakeskuksen osalta. Googlen investointi 13 miljardia Suomeen, siitä osa myöskin Kajaaniin. Olemme Kajaanissa rakentaneet jo kaukolämpöverkkoon liitännät ja mahdollisuudet siihen, että koko Kajaani lämpiää tällä hukkalämmöllä, mitä datakeskuksista tulee. Se ekosysteemi, mikä sinne on rakennettu, on meidän maakunnan ylpeys. Se on nykyaikaa, se on aivan tämän päivän teollista kärkeä koko maailmassa. Muistan, kun CSC:n toimitusjohtaja sanoi, että on Amerikka ja Kiina ja sitten on Kajaani. Niin se on jatkossakin, mutta tämä järjestys voi vaihtua siinä, miten hyviä me Suomessa ollaankaan. Siinä mielessä voi olla myös maakunnastamme ylpeä. Siitä näkökulmasta haluan sanoa, että kun tämä datakeskusbuumi nyt käynnistyy, niin hallituksen olisi aika riprap-liikkein otettava haltuun tämä kokonaisuus, koska tähän ei yksin liity vain tämä energiapoliittinen kysymys. Tähän kuuluu sähkö, tähän kuuluu tietoliikenne, tähän kuuluvat työvoima, pääomat, maankäyttö, jäähdytys. Tähän kuuluu kiinteänä osana turvallisuus, meidän kansallinen turvallisuus, mahdollinen ulkovaltojen tahto käyttää näitä datakeskuksia omiin tarpeisiinsa tämän asian osalta. Tähän kuuluu osana myös ulkopolitiikkaa. Näin kriittisen infran rakentaminen Suomeen on todella positiivinen asia. Suomeen luotetaan Nato-maana, Suomeen luotetaan alustana investoida näin suuria investointeja kahdessa vuodessa. — On huomioitava, että tämä 13 miljardia oli siis kahdessa vuodessa. Voisin uskoa, että tulevaisuus tuo jotain tullessaan. — Lisäksi tämä mahdollistaa Suomessa vahvan alihankintakentän ja sellaisen osaamisen, mitä voimme viedä myös ulkomaille. Mutta on tärkeää, että voimme valita. On tärkeää, että voimme valita, kenen kanssa me suomalaista tuotettua energiaa käytämme. Kenelle sitä annetaan? Minkälaisia hyötyjä tämä kansakunta saa? Sen takia aiemmin tänään täällä salissa käyty keskustelu, jossa kyselytunnilla ministeri Puisto toi esille, että voisi olla tällainen valintakriteeristö tai mahdollisuus priorisoida näitä datakeskustoimijoita, on mielestäni erittäin tervetullut. Suomalainen sähköntuotanto ei riitä kaikille, mutta on tärkeää valita ne toimijat, joiden kanssa haluamme pelata, joilta Suomi saa parhaan hyödyn. Ja eihän sähkö tähän lopu. Sähköähän voidaan tuottaa, energiaa voidaan tuottaa. Olen tehnyt jo noston siitä, että Suomeen voitaisiin harkita pienydinvoimaloita jokaiseen maakuntaan, niin että ei tarvitsisi vetää noita piuhoja pitkin peltoja ja metsiä, joista maan- ja metsänomistajat ovat olleet osin myöskin näreissään, koska korvaukset niistä eivät ole riittäneet heille eivätkä ne ole olleet kohtuullisia. Eli energiapolitiikka, datakeskustalous, datakeskuspolitiikka, muu teollisuuspolitiikka kiteytyvät tämän asian ympärille voimakkaasti, joten nyt täytyisi valtion nousta niskan päälle, hallituksen niskan päälle tässä asiassa, ja keskustella kuntien, yritysten ja kansalaisten kanssa voimakkaasti siitä, mikä on Suomen näkemys tähän asiaan. Olen keskustellut viimeksi tänään Kainuun kuntien kanssa, ja eteen nousi kysymys siitä, kuinka paljon kunnille tulee tietoa siitä, mitä datakeskukset ovat. Kuulostaa siltä, että kaikkiin kuntiin on tulossa jotain datakeskustoimintaa, ja kuntapäättäjillä on haaveita siitä, että saisi datakeskuksia. Heille ei ole tullut sellaista informaatiota, että he voisivat tehdä näitä päätöksiä kovinkaan selkeästi. Ainakaan hallituksen ja valtion osalta ei ole tullut sellaisia normistoja, joiden mukaan voisi tätä asiaa vahvasti arvioida. Meillä pitäisi olla valtion puolesta koneisto, joka yhdessä arvioisi näitä investointeja kuntien kanssa. Sama kansalaisten kanssa. Nyt kansalaiset kysyvät, riittääkö sähkö. On aika helppo heittää, että no ei riitä ja sähkön hinta nousee, pelotella ensi talvena kaikki siihen, että nyt on niin kallista, kun tämä datakeskusbuumi on päällä, jos vaikka saataisiin joku äänestäjä sitten äänestämään sen takia, kun on kallista sähköä. Nyt olisi tärkeää hallituksen tuoda esille uskottava tarina siitä, kuinka tämä asia hallitaan niin, että ei ole niin kallista sähköä. Myöskin näille yrityksille tulee Suomessa antaa informaatiota siitä, millaista on olla datatoimijoitten alihankkijana, että saadaan uutta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, uusia yritystoimintoja, jotka palvelevat datakeskustoimijoita, ja saadaan Suomeen nämä työpaikat. Koulutuspoliittisesti täytyy tehdä avauksia siitä, että pääsemme kouluttamaan ihmisiä tälle kasvavalle alalle, mikä mahdollistaa tuhansien, kymmenientuhansien ihmisten työllistämisen. Jos näin yhteenvetona sanon, niin otetaan tämä asia valtiona haltuun. Kiitos, Vestman, tästä aloitteesta siinä mielessä, että nyt keskustellaan tästä lakialoitteesta, mutta myös laajemmin tätä voi nostaa. Otetaan tämä asia haltuun valtiona, niin me pärjätään tämän kanssa. Jos me ajelehditaan tämä mukana, katsotaan sivusta ja reagoidaan perästä, niin välttämättä tämä ei Suomelle ihan parasta tulosta tuo. Olen kyllä tämän datakeskusbuumin kannattaja ja olen iloinen tästä, mutta nyt on valtiolla pelin paikka ja tilaisuus ottaa asia haltuun.

Arvoisa puhemies! Ensin kiitos, hyvät kollegat, että olette täällä keskustelemassa tästä asiasta. Kuten edustaja Mikkonen edellä totesi, tämä kysymys datakeskusbuumista ja sen hyödyistä ja toisaalta riskeistä suomalaiselle yhteiskunnalle puhututtaa kansalaisia tällä hetkellä voimakkaasti. Ajattelin, kun en esittelypuheenvuorossani viikko sitten ehtinyt käydä pykäliä läpi, ja koska tämä on lakialoite, haluan nämä pykälät tarkemmin esitellä. Tässä aloitteessahan tosiaan ehdotetaan vastaavanlaisia datakeskusten sähköverkkoon liittämistä koskevia ehtoja kuin Irlanti on omaksunut vuodenvaihteessa omassa regulaatiossaan. Nämä säännökset esitetään lisättäväksi sähkömarkkinalakiin. Tämän ehdotetun sähkömarkkinalain 20 d §:n 1 momentin mukaan kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkonhaltijan sähkönkulutuksen liittämistä koskevissa ehdoissa olisi asetettava sähköntuotantoa ja toimitusta sekä sähköjärjestelmän joustoa koskevia ehtoja datakeskuksille, joiden liittymisteho on vähintään yksi megavolttiampeeria. Näissä ehdoissa olisi varmistettava, että datakeskus kykenee kattamaan koko sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla. Tämä on siis perusehto, joka koskee sitä, millaisia liittämisen ehtoja kunkin verkonhaltijan pitää omiin liittämisehtoihinsa ottaa. No, sitten tämän ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan datakeskusta, jonka liittymisteho on vähintään yksi megavolttiampeeria, ei saisi liittää sähköverkkoon ennen kuin datakeskuksella on käytettävissä sen liittymistehoa vastaava uusi sähköjärjestelmän jousto. Momentissa tarkoitettu uusi sähköjärjestelmän jousto voisi koostua joustavasta sähkön tuotantokapasiteetista, kulutusjoustosta ja energiavarastoista, ja sen olisi kyettävä vähintään kahden viikon yhtenäiseen joustoon. Kyse ei ole siis sellaisesta lyhytaikaisesta joustosta, jota datakeskuksilla alan standardin mukaankin käsitykseni mukaan nykyisellään on, vaan todella kysymys on pidempiaikaiseen joustoon kykenevyydestä, joka Suomen sähköjärjestelmän kannalta on se kriittinen kysymys. Tällä joustavalla sähköntuotannolla tarkoitettaisiin nopeasti käynnistyvää ja sähköjärjestelmän tasapainottamiseen soveltuvaa tuotantoa, kuten moottorivoimaloita, kaasuturbiinivoimaloita tai muuta vastaavaa säätövoiman tuotantoa. Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa säädetyn lisäksi datakeskusta, jonka liittymisteho on vähintään 10 megavolttiampeeria, ei saisi liittää sähköverkkoon ennen kuin datakeskuksella on sähköntoimitussopimus tai omaa sähköntuotantoa, joka lisää uutta sähköntuotantoa Suomen sähköjärjestelmään datakeskuksen vuosittaista sähkönkulutusta vastaavasti. Eli tässä ehdossa on kysymys sähköenergian määrää koskevasta ehdosta, jonka tulisi suurten datakeskusten osalta täyttyä jo verkkoon liityttäessä. Tällä uudella sähköntuotannolla tarkoitettaisiin tuotantoa, jota ei syntyisi ilman datakeskuksen kanssa tehtyä sähköntoimitussopimusta tai datakeskusyrityksen tekemää investointia omaan sähköntuotantoon. Kyse oli siis lisäisestä sähköntuotannosta. Tältä tuotannolta ei edellytettäisi tiettyä tuotantomuotoa, vaan kyse voisi olla esimerkiksi tuulivoimatuotannosta tai ydinvoimasta. Oleellista on, että sähköntuotanto olisi tosiaan nimenomaisesti lisäistä Suomeen. Pykälän 4 momentin mukaan järjestelmävastaava kantaverkonhaltija voisi kieltää datakeskuksen liittämisen sähköverkkoon tietyssä liittymispisteessä, jos tämä on tarpeen sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja tehokkuuden kannalta. Tässä momentissa olisi kysymys siis uudesta toimivallasta kantaverkonhaltija Fingridille, jotta Fingrid kykenee ohjaamaan datakeskusinvestointeja sinne, missä verkossa on kapasiteettia ja toisaalta missä tästä liittämisestä ei aiheudu haittaa verkon tehokkuudelle ja koko järjestelmän toimintavarmuudelle. Aloitteessa ehdotetaan lisäksi säännöstä datakeskusten velvoitteesta tarjota joustava sähköntuotanto tai muu vastaava sähköjärjestelmän jousto ja mahdollinen kulutusjousto sähkömarkkinoille. Eli ehdotetun 65 c §:n mukaan datakeskuksen, jonka liittymisteho on vähintään 1 megavolttiampeeria, olisi tarjottava edellä 20 d §:n 2 momentissa tarkoitettu joustava sähköntuotanto tai muu vastaava sähköjärjestelmän jousto sekä mahdollinen kulutusjousto järjestäytyneelle markkinapaikalle. Puhemies, datakeskukset eroavat useista muista sähkön suurkuluttajista siinä, että niiden sähkönkulutus on varsin tasaista, ympärivuorokautista ja nopeasti kasvavaa. Konesali ei jousta, mikä tarkoittaa, että jonkun muun pitää joustaa. Datakeskustoimijoilla on kuitenkin tekniset mahdollisuudet toteuttaa säätövoimaa, myös kulutusjoustoa tai muuta sähköjärjestelmän joustoa. Ne siis kykenevät hankkimaan uutta sähköntuotantoa ja myös joustoa markkinoilta tai rakentamaan sen itse. Näin ollen niiden erityiskohtelulle on sähköjärjestelmän toimintaan liittyvät objektiiviset perusteet.

Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää edustaja Vestmania tästä lakialoitteesta, joka on hyvin ajankohtainen. Se on itse asiassa tänään vielä ajankohtaisempi kuin viikko sitten, kun tästä samasta aloitteesta aloitettiin keskustelu, joka jäi silloin kesken, sillä datakeskusbuumi todellakin puhuttaa ihmisiä. Toissa päivänä avattiin kansalaisaloite, joka vaatii asettamaan datakeskuksille ehdot ja rajoitukset sähköverkkoon liittymiselle ja toiminnan harjoittamiselle, ja se saa jo viimeistään huomenna, ellei jopa tämän vuorokauden aikana, nuo vaadittavat 50 000 nimeä täyteen. Suomi houkuttelee datakeskuksia edullisen sähkön, kylmän ilmaston ja tilan vuoksi. Datakeskukset kilpailevat muiden investointien kanssa sähkökapasiteetista, ja siksi on ihan perusteltua kysyä, millaisia datakeskuksia, kuinka monta ja millä ehdoilla niitä Suomeen mahtuu. Ei se, että kyselee investointien ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten reunaehtojen perään, tarkoita sitä, että väheksyisi datakeskuksen tuomia työpaikkoja. Kyse on siitä, että meidän pitää itse olla kuskin paikalla, ja tämä on hallitukselta täysin unohtunut. Tuntuu siltä, että datakeskusbuumi yllätti hallituksen housut kintuissa, sillä vielä hetki sitten hallitus helpotti datakeskusten kaavoitusta ja aivan äsken hallitus vielä mietti yritystukia datakeskuksille — hyvä, että niistä sentään älyttiin luopua. Mutta sen sijaan, että nyt seurataan sivusta, kuinka sähkösyöppöjä datakeskuksia syntyy ympäri maata kuin sieniä sateella, on aika tehdä kokonaissuunnitelma ja asettaa reunaehdot datakeskuksille. Edustaja Vestmanin lakialoitteessa halutaan asettaa reunaehtoja yhteen datakeskusten tuomaan haasteeseen, valtavaan sähköntarpeeseen. Rakenteilla ja suunnitteilla olevat datakeskukset ovat nostamassa Suomen sähkönkulutusta aivan merkittävästi jo lähivuosina. Samalle sähkölle on kysyntää, kun teollisuus on irtautumassa fossiilisista. Huoli on noussut myös siitä, riittääkö sähköä kotitalouksille ja muulle teollisuudelle kohtuulliseen hintaan. Siksi vaatimus siitä, että datakeskusten tulisi itse tuottaa tarvitsemansa sähkö, on perusteltu. Uhkana on, että se uusiutuva sähkö, jota on lisättävä vihreän siirtymän läpiviemiseksi, valuukin datakeskusten myötä lisääntyneeseen kulutukseen. Lakialoitteen toinen vaatimus on, että datakeskusten pitää tarjota joustokykyä sähköjärjestelmään. Tämä on niin ikään perusteltu vaade. Ajattelen, että lakialoitteessa esitettyjen vaatimusten lisäksi datakeskusinvestoinneille on syytä laittaa muitakin ehtoja. Itse asiassa näiden sekä lakialoitteen vaatimusten tulisi olla keskustelussa kaikenlaisissa investointihankkeissa. Yksi vaatimus on hukkaenergian hyödyntäminen. Toinen on kysymys sähköverkkokapasiteetin käytöstä. Erityyppisten datakeskusten työllisyysvaikutukset ja niiden tuottama lisäarvo vaihtelevat. Erot näissä voivat olla suuria suhteessa muihin tarjolla oleviin investointeihin. Sen vuoksi pitäisi pystyä priorisoimaan sitä, millaisia investointeja rajalliseen sähköverkkoon liitetään. Nyt tilanne on se, että nopeat syövät hitaat ilman sen kummempaa harkintaa. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta se ei ole fiksua. Lisäarvoa tuottavien ja pysyviä työpaikkoja synnyttävien hankkeiden tulee olla etusijalla. Datakeskukset vaativat myös valtavasti tilaa. Siksi paras olisi, että ne sijoitettaisiin jo valmiiseen infraan, kuten tyhjentyneisiin tehdasrakennuksiin. Todellisuudessa datakeskuksille on kaavoitettu ympäri maata laajoja alueita pelloille sekä metsiin, jotka hakataan alta pois. On huolehdittava, että luontohaitta jää mahdollisimman pieneksi ja se kompensoidaan täysimääräisesti toisaalla. Nyt viimein on otettava käyttöön maankäytön muutosmaksu, sillä laajoja alueita tuottavaa metsämaata uhkaa hävitä datakeskusten alta. Juuri tänään saimme kuulla, että Googlen epäillään aloittaneen laittomat hakkuut Kajaanissa ja Muhoksella datakeskustyömaille. Ei näin voi toimia. Yhtiöiden on toimittava lakiemme mukaan, ja lakien noudattamisen pitää olla itsestäänselvyys myös datakeskusten rakennustyömailla. Valitettavasti senkin suhteen on ollut ongelmia. Datakeskusten työmailla on ollut epäilyjä työvoiman hyväksikäytöstä. On myös varmistettava, että verot maksetaan Suomeen, ja monikansallisten datakeskusten aggressiiviseen verosuunnitteluun pitää pystyä puuttumaan. Arvoisa puhemies! On kuitenkin hyvä muistaa, että ei ole kestävää tuottaa loputonta määrätä sähköä, vaikka se päästötöntä olisikin. Kaikella energiantuotannolla on ympäristövaikutuksia. Maapallon kestävyyskriisi ei ratkea sillä, että vaihdamme energian uusiutuvaan mutta lisäämme kulutusta entisestään. Tarvitaan neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentämistä ja energiansäästöä. Siksi datakeskustenkin osalta tarvitaan kohtuullisuutta.

Arvoisa puhemies! Olen työskennellyt energia-alalla kohtuullisen kauan, ja tässä aina unohtuu se, että tämä on ollut aika pitkä kaari, kuinka turpeen käyttö on vähentynyt energia-alalla. Se ei ollut viime hallituskaudella, vaan se on ollut jo pitkään koko ajan vähenevää. Kaikki fossiiliset — kivihiili, maakaasu, öljy — ovat vähentyneet kaukolämmön tuotannossa ja sähkön tuotannossa todella voimakkaasti, myös turve. Jos katsotaan turpeen vähentymistä vuodesta 2010 vuoteen 2025, 15 vuoden aikana, niin se on todella iso kaukolämmön osalta. Sitä käytettiin 2010 noin 19 prosenttia, ja 2025 sitä käytettiin vain 4 prosenttia kaukolämmön tuotannossa. Tämä on ollut aika trendinomainen. Minulla on täällä olemassa diat, mistä näkyy tämä muutos. Sitä ovat korvanneet biomassa, jäte, lämmön talteenotto ja sähkö. Siellä on aika isoja muutoksia tältä osin tapahtunut. Sama kehitys on tapahtunut sähköntuotannossa. Sähköntuotannossa turpeen osuus on ollut 2010 noin 6 prosenttia, kun se 2025 on ollut enää 0,6 prosenttia. Tämä polku on mennyt tässä koko ajan samalla tavalla, ja se ei ole yhden hallituskauden kysymys. Se on ollut useamman hallituskauden kysymys, ja siellä nimenomaan lähtökohta on se, että fossiilisista polttoaineista on muutettu ja sähköntuotanto on tänä päivänä erittäin puhdasta 95-prosenttisesti. Tältä osin voidaan sanoa, että tämä iso kaari on ollut tässä se. Olen itse ollut aikoinaan työn puolesta käymässä sellaisilla turvevoimalaitoksilla, joissa tuotettiin lämpöä ja sähköäkin osittain. Täytyy sanoa, että turpeen hinta meni sellaiseksi, että se ei enää kannattanut jatkossa. Se on ollut ehkä se kaikkein tärkein syy, miksi niitä laitoksia ei ole. Turvetta varmasti pitää käyttää meillä kasvuturpeena ja kuivikkeena, ja kriisi- ja huoltovarmuustilanteessa meillä pitää olla turvetta käytettävissä. Siinä mielessä voidaan ajatella, että tämä puoli on huolehdittava ja sitä sen verran täällä kuitenkin tuottava, että sitäkin pystytään tekemään. Aktiivihiili ja muut tällaiset mielenkiintoiset uudet hankkeet on myös tämän osalta huomioitava. Tässä vähän jää yhdelle hallituskaudelle liikaa kuormaa, kerrotaan tässä, kun tosiasiassa kehitys on ollut viimeiset 20 vuotta samansuuntainen: koko ajan se on vähentynyt. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää aloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia ja tämän asian puolesta ahkeroineita, jotka ovat tehneet töitä, että tämä asia tulee tänne eduskuntaan. He ovat myös käyneet täällä eduskunnassa vierailemassa ja tuomassa tietoa tänne paikan päälle meille kansanedustajille. Se on erittäin tärkeää. Turpeen alasajo on osa sitä ideologiapolitiikkaa, mikä vallitsi Euroopassa ja ehkä maailmassakin laajemmin vielä ennen kuin Venäjä teki laajemman hyökkäyssodan Ukrainaan. Uskottiin, että tämä globaali yhteisö on turvallinen ja voimme tehdä maiden välille riippuvuussuhteita, joiden on nyt havaittu olevan venäläisillekin mahdollisuus. Nyt, niin kuin ollaan havaittu, niin Suomi kuin Eurooppakin ovat irtautuneet niistä velvoitteista ja myöskin niistä riippuvuussuhteista, mitä silloin rakennettiin. Olemme tällaisten perusasioitten ääressä, että onko meillä itsellä energiaa tarpeeksi ja mitä energiaa täällä käytetään. Luulisin, että jos olisi tämä tilanne ymmärretty silloin aikanaan, niin koskaan tähän turpeen alasajoon ei oltaisi menty vaan oltaisiin pysytty enemmän omavaraisuudessa. Mutta ajattelin sanoa muutaman sanasen siitä, miten se on vaikuttanut maaseudun elämään, miltä se näyttää väljään asutulla seudulla, kun turvetta on ajettu alas. Maaseutuelinkeinojen alasajo pitkässä jaksossa on ajanut tietenkin meidän maaseudun kunnat ja kylät kovin hiljaisiksi. Hämmästelen sitä, että tämän päätöksenteon aikana näitä sosiaalisia ja alueellisia epätasa-arvoeroja, mitä on syntynyt sen vuoksi, ei ole punnittu silloin tarkkaan. On nähty tämä asia kuten tämä menisi yksin ympäristö edellä, ja niinhän siinä kävikin. Tämän vuoksi esimerkiksi näitten turvetuottajien lapset ja tutut ja kyläläiset ja nuoret eivät ole päässeet näihin perustöihin turvesoilla. Ja niin kuin näemme, nyt ennätyksellisen työttömyyden aikana juuri tällaiset perustyöt, matalan kynnyksenkin työpaikat, olisivat olleet tärkeitä noilla alueilla. Näin nämä meidän väljään asutut seudut näivettyvät. Samaan aikaan, niin kuin tässä aikaisemmin mainittiin, Italian roskaa ajetaan Suomeen — hyvin kyseenalainen harjoitus. Tänä päivänäkin olisi syytä käydä tarkastelemassa tosissaan, mitä siellä tulee mukana. Ainakin mitä Ylen dokumentteihin on uskominen, Italiasta ajetaan pähkinänkuoria Suomeen polttoon, eli poltetaan sellaista materiaalia, jota ei nyt välttämättä Suomeen tarvitsisi tuoda ihan vaihtotasettakin ajatellen ja myöskin omavaraisuutta ajatellen. Joten pitkäksi meni, sanotaanko näin. Turpeella olisi nyt ollut tässäkin asiassa paikkansa. Huoltovarmuuskysymyksenä turve on erittäin tärkeä. Tämä asia tietenkin menettää merkitystään koko ajan, kun ajamme alas näitä voimalaitoksia, joissa turvetta poltetaan. Sekin on valinta. Hämmästyttävää toki on, että tämä sama meininki jatkuu. Nimittäin elokuussa edustaja Viljanen toi esiin, että osa Suomen huoltovarmuusvarastossa olevasta viljastakin on tuotu ulkomailta. Eli emme ole vielä välttämättä oppineet tarpeeksi tästä turpeen alasajostakaan, sen omavaraisuuden merkityksestä, kun tämä hallitus jatkaa samanlaisia harjoituksia myös huoltovarmuusviljan kanssa. Turve on kuitenkin pala suomalaista energiapolitiikkaa, ja turve olisi ollut tärkeä tässä paletissa, myöskin lämmityskäytössä, tulevaisuudessa tämän kaiken energianvajauksen osalta, mikä meillä tulee eteen näitten datakeskusten ja muiden energiaintensiivisten investointien kautta. Joten minun mielestäni tämä turpeen säilyttäminen sellaisena kuin se aikoinaan oli, olisi ollut tämän maan etu ja sille olisi ollut tarvetta tänäkin päivänä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän aloitteen tekijöitä ja allekirjoittaneita. Turvetta ei olla kieltämässä, tunnistamme sen käyttömahdollisuuden tärkeyden kuivikkeena ja uusiutuvana polttoaineena poikkeus- ja kriisitilanteissa. Siksi kansalaisaloitteen vaatimus turpeen luokittelemisesta uusiutuvaksi energiaksi ei ole mutkatonta. Kansainvälisessä päästölaskennassa turve ei ole uusiutuva polttoaine samalla tavalla kuin puubiomassa. Turve kyllä muodostuu luonnossa, turve on uusiutuvaa, se on tosiasia, mutta sen hitaan uusiutumisen vuoksi sitä käsitellään kansainvälisessä päästölaskennassa käytännössä samalla tavoin kuin fossiilisia polttoaineita. Päästökauppa perustuu EU-lainsäädäntöön, eikä Suomi voi kansallisesti irrottaa yhtä polttoainetta järjestelmästä omalla päätöksellään. Arvoisa puhemies! Tämä ei tarkoita sitä, etteikö turpeella olisi paikallisesti monille alueille suuri merkitys. Siksi pidän tätä kansalaisaloitetta erittäin tärkeänä. Se edellyttää meitä selvittämään kaikki mahdollisuutemme kotimaisen energian omavaraisuudessa, huoltovarmuudessa ja kokonaisturvallisuudessa strategisen turpeen osalta. Suomen etu ei ole ideologinen vastakkainasettelu — turpeen puolesta tai sitä vastaan — vaan Suomen etu on toimiva energiajärjestelmä, kohtuullinen sähkön hinta, vahva huoltovarmuus ja realistinen ilmastopolitiikka. Näillä perusteilla pidän kansalaisaloitteen huoltovarmuushuolia perusteltuina ja kannatan aloitteen perusteellista ja huolellista käsittelyä valiokunnassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäiseksi kiitän aloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. Tein itse vuonna 2021 toimenpidealoitteen, jossa vaadin silloisen turpeen energiaveron kiristyksen perumista sekä turpeen julistamista uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Seison yhä tänä päivänä tuon aloitteeni takana, ja olen pitänyt turveasiaa esillä tarpeen tullen. Henkilökohtainen näkemykseni ei ole muuttunut eikä tule muuttumaan. Pidän erittäin tärkeänä, että puhun asiasta täällä tänään. Tärkeä osa tätä kokonaisuutta on se, mikä tässäkin aloitteessa tuodaan ilmi, että turve täytyisi saada eroon Euroopan unionin päästökaupasta, sillä pelkkä uusiutuvaksi luokittelu tai energiaveron peruminen ei enää riitä. Vastuuttoman politiikan lopputuotteena määrätyt päästökauppamaksut ovat turpeesta todella suuret. Minä haluan — ja voi voi, meitä on Pohjanmaalla paljon — että turve on jatkossakin osana meidän omaa energiapalettiamme, mielellään entistäkin suurempana, sanoisin. Itse olisin henkilökohtaisesti milloin vain valmis tuplaamaan turvetuotannon Suomessa. Meillähän oli parhaina aikoina suomalaisessa energiaturvekäytössä noin 0,7 prosenttia luonnonvaraisista soista, kun samanaikaisesti suojeltuna on 12 prosenttia. Tuolloin vuosia sitten olin jo sitä mieltä, että turvetuotanto olisi pitänyt kohottaa jonnekin 1,4 prosentin tasolle, niin että meillä olisi raaka-ainetta ollut myydä asti. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa tämä olisi ollut tällekin päivälle oiva apu. No, mieluummin minä joka tapauksessa kotimaista turvetta poltan kuin italialaisten jätteitä ja kallisarvoista tukkipuuta, jota tänä päivänä ajetaan turpeen tilalle — siis voi järjettömyyden päiviä. Minun täytyy tämä sanoa ääneen. Arvoisa puhemies! Viime kaudella, kun turvetuottajat kävivät vierailulla eduskunnassa, muistan hyvin, miten he ojensivat minulle turvetta täynnä olevan ämpärin. Tuossa ämpärissä lukee seuraavat faktat: turve on sataprosenttisesti uusiutuva luonnontuote, elintärkeä kasvualusta kotimaisten kasvisten ja vihannesten viljelyssä, korvaamaton kotieläinten kuivike ja ainoa kotimainen huoltovarmuuspolttoaine, joka säilyy varastoituna vuosikausia. Siinä lukee myös hyvin suurilla kirjaimilla: ”turve uusiutuvaksi”. Tuo ämpäri on muuten yhä työhuoneessani tallessa. Lupasin silloin, että istutan siihen jonkun krysanteemin kasvamaan. Tämä on jäänyt tekemättä, mutta nytpä lupaankin, että tämän lupaamani toimenpiteen teen. Nimittäin kun se turve on siellä useita vuosia ämpärissä ollut työhuoneessani, niin se on niin tömäkkää kasvualustaa, että jos minä menen nyt ja istutan siihen jotain, niin kyllä kuulkaas kukkii. Tämäkin kertoo turpeen mainiosta tehosta. Arvoisa puhemies! Punavihreät ajoivat turvealan ahdinkoa viime kaudella. Siitähän ei pääse yli eikä ympäri. He kiristivät turpeen verotusta ja lopuksi maksoivat romutuspalkkioita turvekoneista. Kyllä minä mietin, kuinkahan paljon maaseudulta mahtoikaan mennä työpaikkoja suoraan sanottuna ideologisen vihervasemmistolaisen höpöhöpönassupolitiikan aikaansaaman turpeen alasajon johdosta. En tiedä mitään niin vastuutonta kuin se, että jollakin tämän talon päätöksellä ajetaan joku elinkeino alas sellaisessa tilanteessa, kun katsomme, missä tänä päivänä ollaan. Viime kaudella ei ollut sen parempaa eikä sitä edellisellä, eikä muuten tule olemaan seuraavallakaan kaudella. Tässä ollaan aika lailla pakon edessä elämässä nyörit kiinni, mutta tässä nyt mennään. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite kertoo kansan tahdon. Itse olen tästä kansalaisaloitteesta sataprosenttisesti samanmielinen ja pidän sitä hyvin tärkeänä. Jos tämä aloite ei nyt jostain syystä mene läpi, niin toivon todellakin seuraavaan hallituspöytään viisasta oikeistopolitiikkaa tukemaan turpeen asemaa Suomessa, jotta saadaan asia edes joskus tulevaisuudessa korjatuksi. Vielä lopuksi haluaisin sanoa, että turvetuotanto on — kuten on varmasti miljoonaan kertaan mainittu — energiahuoltovarmuudelle hyvä mutta lisäksi myös todellinen mahdollisuus Suomelle, eikä meillä ole varaa jättää yhtään ainutta kiveä kääntämättä jokaisen maaseudun elinkeinon eteen. Meidän on tehtävä sellaisia politiikkatoimia, että turvetuotannon jatkuvuus taataan. Se jos jokin on isänmaallinen, kauaskantoinen ja vastuullinen teko. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia tärkeän asian nostamisesta. Aloitteessa halutaan turpeelle vahvempi asema energia- ja huoltovarmuuspolitiikassa: halutaan määritellä se Suomessa uusiutuvaksi ja vaikuttaa aktiivisesti EU:ssa sen päästökauppakohteluun. Miksi Suomi luopuisi omasta luonnonvarastaan, kun energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet keskiöön? Turve on ollut vuosikymmeniä osa energiahuoltoa, työllistänyt maakunnissa ja pitänyt rahaa Suomessa. Turvetta tarvitaan myös kasvualustoihin ja kuivikkeisiin, joille ei ole mitään järkevää kotimaista korvaajaa samassa mittakaavassa. Energiaturpeen alasajo on vaarantanut myös muun turvetuotannon. Kun koneisto, tuottajat ja osaaminen katoavat, tuotantoa ei saa takaisin hetkessä. Kotimainen varastoitava ja Suomessa tuotettava turve ei ole riippuvainen ulkomaisista toimitusketjuista. Nykyinen hallitus on jo korjaamassa tilannetta: kymmenen miljoonaa euroa huoltovarmuusvarastointiin tänä vuonna ja uusi tukimalli vuodesta 2027. Pelkkä uusiutuvaksi määrittely Suomessa ei poista turvetta EU-päästökaupasta. Siksi on keskityttävä käytännön vaikutuksiin. Turve ansaitsee arvonsa takaisin, ja on hienoa, että tämän kansalaisaloitteen myötä asia on saatu jälleen julkiseen keskusteluun. — Kiitos.

Kunnioitettu herra puhemies! Olen jo yhden puheenvuoron tästä asiasta käyttänyt, mutta koska aihe on niin tärkeä, niin käytän vielä toisen. Kannatan tätä kansalaisaloitetta ja sen tavoitetta turpeen aseman palauttamisesta suomalaisessa energia- ja huoltovarmuuspolitiikassa. Turve on kotimainen luonnonvara, jota voidaan tuottaa Suomessa, varastoida pitkäksi aikaa ja käyttää silloin, kun sitä todella tarvitaan. Se ei ole riippuvainen tuontilaivoista, rajanylityspaikoista eikä ulkovaltojen poliittisista päätöksistä. Juuri tällaisia voimavaroja Suomen kaltaisen pohjoisen ja pitkien etäisyyksien maan pitäisi vaalia. Turve ei ole Suomelle tärkeää ainoastaan polttoaineena. Kuiviketurvetta tarvitaan eläintilojen eläinten hyvinvointiin, hygienian ja tautiturvallisuuden ylläpitämiseen. Kasvuturvetta tarvitaan puutarhataloudessa, taimituotannossa ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisessa. Energiaturve puolestaan toimii kaukolämmön, sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä varavoiman polttoaineena. Turve on myös erinomainen seospolttoaine, joka parantaa monien lämpölaitosten toimintavarmuutta. Materiaalina turve on vailla vertaansa, se on Suomen soilla kasvava huippuaine. Tästä huolimatta Suomessa tehtiin Marinin hallituksen aikana poliittisia ratkaisuja, joilla turveala ajettiin hyvin lyhyessä ajassa alas. Yrityksiä lopetettiin, koneita myytiin, työpaikkoja menetettiin ja vuosikymmenten aikana rakennettua omaisuutta hävitettiin. Perheiltä vietiin leipä pöydästä. Pidän tätä politiikkaa kansallisen edun vastaisena ja suoraan sanoen epäisänmaallisena. On täyttä hulluutta tehdä Suomesta entistä riippuvaisempi ulkomaisista polttoaineista ja samalla hävittää omaa varastoitavaa ja käyttövarmaa energiantuotantoa. Maailma on muuttunut: Euroopassa käydään sotaa, geopoliittiset jännitteet kasvavat, ja energian saatavuuteen liittyvät riskit ovat todellisia. Huoltovarmuutta ei rakenneta vasta kriisin alettua. Silloin ei enää hankita tuotantokoneita, kouluteta osaajia tai avata turvetuotantoalueita. Valmius on säilytettävä rauhan aikana. Nyt on korkein aika palauttaa tämä maallemme tärkeä valmius ja elinkeino. Arvoisa puhemies! Turpeen energiakäyttö on palautettava Suomessa vähintään samalle tasolle, jolla se oli ennen Marinin hallituksen aikana toteutettua turvealan alasajoa. Samalla on palautettava toimiva tuotantoketju, riittävät turvevarastot ja kotimainen yrittäjyys. Tämä voidaan tehdä vastuullisesti. Tuotantoa voidaan kohdentaa jo ojitetuille ja aiemmin käytössä olleille alueille, huolehtia vesistöjen suojelusta sekä velvoittaa alueiden asianmukaiseen jälkikäyttöön. Ilmastopolitiikka ei saa tarkoittaa sitä, että Suomi riisuu itsensä omista varmuusvarastoistaan ja tuotantokyvystään. Suomen tulee käyttää kaikki kansallinen liikkumavaransa, vaikuttaa määrätietoisesti EU:n päästökauppasääntelyyn ja lopettaa kotimaisen turpeen perusteeton syrjintä. Arvoisa puhemies! Turve on osa Suomen energiaomavaraisuutta, maataloutta, ruuantuotantoa ja kriisinkestävyyttä. Siksi kannatan tätä kansalaisaloitetta ja vaadin, että turveala nostetaan takaisin jaloilleen. Kansakunta, joka vapaaehtoisesti hävittää omat voimavaransa, tekee vakavan virheen. Suomen on pidettävä huolta omastaan sinivalkoisin värein. — Kiitoksia. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite turpeen puolesta on täsmälleen asian ytimessä. Turvetta koskevassa sääntelyssä ilmastohulluus eli ideologia on ajanut terveen järjen edelle. Kansalaisaloitteessa esitetään, että turve siirrettäisiin uusiutuvien veroluokkaan ja että huoltovarmuuslakiin turve määriteltäisiin strategiseksi kotimaiseksi ja uusiutuvaksi varmuusenergialähteeksi. Turve on käytännössä uusiutuvaa, koska sitä muodostuu koko ajan lisää. Lisäksi Suomessa turvetta muodostuu koko ajan enemmän kuin sitä nostetaan. On siis täysin pähkähullua, ettei sitä ole pystytty luokittelemaan uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Turvetta tarvitaan sekä energiakäyttöön että paljon muuhunkin, kuten turvallisen ja puhtaan suomalaisen ruuan tuotantoon. Turpeen saatavuus kaikkeen muuhun välttämättömään on täysin riippuvaista siitä, että energiaturpeen nostaminen on kannattavaa. Siksi kyse ei ole vain siitä, kuinka suuri osa Suomen lämmöntuotannosta on turpeesta. Se on vain yksi osa, mutta juuri se elintärkeä osa, turpeen säilyttämisen kokonaisuudessa. Olen jättänyt jo aiemmin eduskunnalle toimenpidealoitteen turveveron poistamisesta sekä SGEI-järjestelyn valmistelemisesta. Hallitus on ryhtynyt toimiin turpeen huoltovarmuusroolin vahvistamiseksi. Toisessa lisätalousarviossa Huoltovarmuusrahastolle myönnettiin kymmenen miljoonaa euroa turpeen varmuusvarastointiin, ja uusi turpeen tukimalli on nyt valmisteilla. Arvoisa puhemies! Kiitos tämän toimenpidealoitteen tekijöille ja allekirjoittajille. Tämä kannattaa nyt käsitellä valiokunnassa huolellisesti. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja miehet! Keskustelimme jo viime kerralla, tai silloin ekalla kerralla, tästä asiasta, ja silloin toin esiin sen, mitä Natossa, siellä Naton johdossa, ajateltiin energiasta. Silloin toin esiin sen, että Suomenkin tulee varautua yhtä hyvin energiaan kuin myöskin sotilaallisesti siihen kriisiin. En malta olla lukematta, kun tässä on Maaseudun Tulevaisuuden lehtileike, jossa kerrotaan — olen kyllä tiennyt tämän jo pitkään — että kainuulaiset turvekoneet käyvät nyt kaupaksi Ukrainaan: ”Suomalainen yritys on vienyt tuotteitaan Ukrainaan Vuokatista jo yli viiden vuoden ajan. Sotatila on rajoittanut Ukrainassa energiansaantia, kun esimerkiksi kivihiiltä on jäänyt sotatoimialueelle. Teollisuuden energiantarve kuitenkin säilyy, ja maassa turvaudutaan nyt muihin kotimaisiin energiamuotoihin. Yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi on noussut turve. Tämän myötä myös turvekoneiden kysyntä maassa on lisääntynyt. Aluksi yritys vei maanmuokkaukseen murskausjyrsimiä, mutta sittemmin kauppaa on käyty myös muista yrityksen valmistamista koneista. Tänä vuonna solmittiin ensimmäinen isompi yksittäinen sopimus turvekoneiden viemisestä Ukrainaan.” En tiedä, toivottavasti talousvaliokunnan jäsenet näitä asioita ja näitä puheita, mitä täälläkin on pidetty, tutkivat läpi ja ymmärtävät sen, että meillä on käsissämme tämmöinen valmis konsepti energian turvaajaksi ja sitä ei kannata hävittää. Tämä asia ei saa — mitenkähän minä nyt muotoilisin nätisti — siellä ympäristöministeriössäkään purjehtia vastatuuleen, vaan pitäisi myötätuoleen mennä ja todeta, että meillä on valmis konsepti tähän, jos tilanne kriisiytyy. Mutta sitten toinen, ihan yhtä tärkeä asia. En muista, puhuinko tästä kasvu- ja kuiviketurpeen tuotannosta viimeksi — olen jo puhunut niin monelta kantilta tästä asiasta. Tästä on tullut myös tämmöinen tiedote: ”Kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto on määriteltävä ympäristönsuojelulaissa ruokahuollon turvaamiseksi yleisen edun kannalta tärkeäksi toiminnaksi, esittävät MTK, SLC, Siipikarjaliitto, Kauppapuutarhaliitto, Pihvikarjaliitto, Bioenergia ry ja Koneyrittäjät ry. Taustalla on järjestöjen huoli kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden nopeasta heikkenemisestä, joka vaikuttaa eri toimialoihin. Jotta kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuusongelmat voidaan välttää, ympäristölupaprosessien tulee olla jatkossa ennakoitavia ja niiden tulee sovittaa yhteen erilaisia yhteiskunnallisia tarpeita. Myös tutkijat ovat tunnistaneet järjestöjen huolen. Luonnonvarakeskuksen laatiman kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartassa todetaan, että luvituksen sujuvoittamistoimet ovat kiireellisiä ja että ilman toimenpiteitä kuivike- ja kasvuturpeen saatavuus uhkaa puolittua jo vuoteen 2028 mennessä, toteaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.” Tämä on meidän ruuantuotannolle erittäin tärkeä materiaali. Turpeen antiseptiset ominaisuudet ja sen happamuus pitävät eläimet terveinä: broilerit, naudat, lehmät, siat. Tämä on näistä hyvin monille käytössä. Minuun otti yhteyttä yksi turveyrittäjä, joka on kuljettanut turvetta tiloille, ja hän kertoi, että isoimmilla tiloilla kosteana aikana menee kuiviketurvetta jopa 1 000 kuutiota kuukaudessa. Normaaliaikana sinne menee noin 600—650 kuutiota — sinne ajetaan viikoittain yksi täysperävaunu kuiviketurvetta. Luken ihmiset ovat tunnustaneet sen, että kuiviketurvetta ja kasvuturvetta ei voi korvata millään, tai ehkä se voidaan korvata jollain muulla, mutta ne kustannukset ovat sitten moninkertaisia. Tämä on meidän kotimainen tuote, joka meillä turvaa antibioottiresistenssin, ja meidän pitää tästä pitää kynsin ja hampain kiinni. Uskon, että olen nyt tämän asian puolesta niin paljon puhunut, että kukaan ei tule ainakaan minua syyttämään siinä vaiheessa, kun kaupasta on naudanliha loppu tai vihreät eivät saa salaattiansa. Toivoisin, että jossakin vaiheessa lamppu syttyisi edes hallituspuolueen kaikilla jäsenillä. — Kiitoksia. [Kaisa Garedew: Just näin, hyvä puhe!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Kyseessä olevalla hallituksen esityksellä toteutetaan välttämättömät ympäristörikosdirektiivin edellyttämät velvoitteet. Euroopan komissio antoi ehdotuksen uudeksi ympäristörikosdirektiiviksi vuoden 21 lopussa, ja uudella direktiivillä korvataan vanha, vuonna 2008 annettu ympäristörikosdirektiivi. Ehdotus sisältää rikosoikeuden alalla uudenlaista ja pitkälle menevää sääntelyä esimerkiksi seuraamusten osalta. Lopullinen direktiivi annettiin huhtikuussa 2024, ja se velvoittaa säätämään rikokseksi tietyt aineellisen ympäristölainsäädännön vastaiset teot. Tässä direktiivissä on kyse pelkästään kriminalisoinneista, aineellisen lainsäädännön sisällöstä on päätetty muissa yhteyksissä. Direktiivi edellyttää siinä määritellyille rikoksille nykyistä ankarampaa seuraamustasoa. Joltakin osin myös rangaistavuuden ala laajenee. Direktiivi myös edellyttää, että siinä määritellyt rikokset tulevat oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriin, jolloin niiden rangaistavuudesta on säädettävä rikoslaissa. Direktiivin johdosta rikoslain ympäristön turmelemista koskevaa pykälää ehdotetaan täydennettäväksi uusilla tekotavoilla. Näitä ovat erityisesti eräät jätteitä koskevan lainsäädännön vastaiset teot, EU:n kemikaaleja ja muita haitallisia aineita koskevien asetusten vastainen markkinoille saattaminen, eräät säteilylain ja uuden ydinenergialain vastaiset teot sekä ympäristön muuttamiseen ryhtyminen ilman laissa edellytettyä lupaa tai suunnitelmaa niin sanotussa yva-laissa tarkoitetun hankkeen toteuttamiseksi. Ympäristön turmeleminen edellyttää, että kyseessä oleva teko on luonteeltaan sellainen, että se tyypillisesti aiheuttaa esimerkiksi ympäristön pilaantumista. Luonnonsuojelurikosta koskevaan säännökseen ehdotetaan lisättäväksi tekotavoiksi luonnonsuojelulainsäädännön vastainen luontokohteen myytäväksi tarjoaminen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppaa koskevan niin sanotun CITES-asetuksen vastainen eräiden kohteiden maahantuonti. Lisäksi luonnonsuojelurikoksena säädettäisiin rangaistavaksi oikeudeton Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella olevan alueen suojelun perusteena olevan luontodirektiivissä tarkoitetun eläinlajin yksilön tai yksilöiden häiritseminen siten, että se haittaa merkittävästi lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä tai saavuttamista. Uudet jäterikosta ja törkeää jäterikosta koskevat rangaistussäännökset koskisivat vaarallisia jätteitä koskevia laittomia tekoja, kuten vaarallisen jätteen käsittelyä ilman ympäristönsuojelulaissa edellytettyä lupaa pois lukien tilanteet, joissa jätteen määrä on vähäinen. Lisäksi mainitut pykälät koskisivat EU:n niin sanotun jätteensiirtoasetuksen ja niin sanotun aluskierrätysasetuksen vastaisia tekoja, kuten jätteen kansainvälistä siirtämistä ilman asiaa koskevan viranomaisen hyväksyntää sekä aluksen siirtämistä purettavaksi muualle kuin hyväksyttyyn aluskierrätyslaitokseen. Ilmakehän heikentämisenä ja törkeänä ilmakehän heikentämisenä rangaistavaa olisi esimerkiksi otsonikerrosta heikentävien aineiden ja fluorattujen kasvihuonepäästöjen päästäminen ympäristöön, niiden käyttäminen, tuonti ja vienti näitä koskevan EU-lainsäädännön vastaisesti. Uudet ympäristöä vaarantavan tuotteen markkinoillesaattamisrikosta ja sen törkeää tekotapaa koskevat säännökset koskisivat ympäristön suojelemiseksi annetun EU-lainsäädännön vastaista ympäristöä vaarantavan tuotteen saattamista markkinoille esimerkiksi ilman laissa edellytettyä lupaa tai nimenomaisen kiellon vastaisesti. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi metsäkatorikoksesta ja törkeästä metsäkatorikoksesta. Näissä pykälissä säädettäisiin rangaistavaksi se, että EU:n niin sanotun metsäkatoasetuksen mukaisen nimenomaisen kiellon vastaisesti esimerkiksi saatetaan markkinoille asetuksessa tarkoitettu tuote tai hyödyke. Näiden uusien perustekomuotoisten tekojen rangaistusasteikoksi ehdotetaan sakosta kahteen vuoteen vankeutta. Rikosten tunnusmerkistöjen täyttyminen edellyttäisi tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Törkeiden tekomuotojen rangaistusasteikot olisivat vankeutta neljästä kuukaudesta viiteen vuoteen, ja ne olisivat rangaistavia ainoastaan tahallisina rikoksina. Esitykseen sisältyy myös ehdotus uudesta vieraslajirikoksesta ja sen rangaistussäännöksestä. Vieraslajirikoksena rangaistavia olisivat eräät EU:n niin sanotun vieraslajiasetuksen sekä vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain vastaiset teot, kuten laiton haitallisen vieraslajin ympäristöön päästäminen, kasvattaminen tai viljeleminen. Rangaistavuus edellyttäisi, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa vahinkoa ympäristölle tai kuoleman tai vakavan vamman tai vakavan sairauden ihmiselle. Direktiivi edellyttää hyvin ankaraa enimmäisrangaistusta sellaisille tahallisille teoille, jotka aiheuttavat erityisen vakavia ympäristövahinkoja. Tämän velvoitteen täytäntöönpanemiseksi ehdotetaan uutta ympäristön tuhoamista koskevaa rangaistussäännöstä, jonka rangaistusasteikko olisi yhdestä vuodesta kahdeksaan vuoteen vankeutta. Lisäksi ehdotetaan, että ympäristön tuhoaminen lisättäisiin niiden rikosten joukkoon, joiden ilmoittamatta jättäminen olisi rangaistavaa törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisenä. Niin ikään säädettäisiin terroristisessa tarkoituksessa tehdystä ympäristön tuhoamisesta, jonka asteikko olisi yhdestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Lisäksi direktiivin velvoitteiden johdosta ympäristörikoksia ja luonnonvararikoksia koskeviin rikoslain lukuihin lisättäisiin uudet soveltamissäännökset. Niiden mukaan viranomaisen myöntävän luvan nojalla toimiminen rinnastettaisiin ilman lupaa toimimiseen esimerkiksi silloin, kun lupaviranomaista on erehdytetty. Direktiivi sisältää oikeushenkilölle määrättävän sakon osalta täysin uudenlaista sääntelyä, mikä edellyttää asiaa koskevan kansallisen sääntelyn muuttamista. Direktiivin velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi ehdotetaan, että oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevassa rikoslain 9 luvussa säädettäisiin erityisestä yhteisösakon asteikosta direktiivin velvoitteita täytäntöönpanevien rikosten osalta. Ehdotetut lait on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen työeläkejärjestelmän viimeisen eläkelaitoksen periaatteen laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan, että työeläkejärjestelmän viimeisen eläkelaitoksen periaate, niin kutsuttu VILMA-periaate, laajennettaisiin koskemaan Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan palveluksen piiriin kuuluvien henkilöiden eläketurvaa sekä Ahvenanmaan julkisen sektorin eläkkeitä koskevan maakuntalain mukaisesti vakuutettujen henkilöiden eläketurvaa. Viimeisen eläkelaitoksen periaatteella tarkoitetaan, että viimeinen eläkelaitos toimii eläkehakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena eli antaa yhden yhteisen päätösyhdistelmän eläkkeenhakijan kaikista VILMAn piiriin kuuluneiden eläkejärjestelmien eläkkeistä. Ahvenanmaa ja Suomen Pankki ovat toivoneet VILMA-menettelyyn liittymistä. Ahvenanmaan maakunnan eläketurvan toimeenpanon siirtymisestä Kevalle, eläkemenojen maksusta ja Kevan kustannusten korvauksesta säädetään tasavallan presidentin Ahvenanmaan itsehallintolain 32 §:n nojalla sekä Ahvenanmaan maakunnan hallituksen suostumuksella annetussa, eräiden Ahvenanmaan maakunnan palveluksessa olevien henkilöiden eläketurvan hoitamista koskevassa asetuksessa, joka tulee voimaan 1.1.2027. Ahvenanmaa muuttaa omaa maakuntalakiaan samassa aikataulussa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu lakiesitys on pitkälti eläketekninen. Esityksen tavoitteena on sujuvoittaa eläkepäätöksen hakemista ja yksinkertaistaa eläketurvan toimeenpanoa. Esityksellä ei ole vaikutusta eläkkeiden rahoitukseen eikä eläke-etuuksiin. Lisäksi ehdotetaan, että työeläkealan toimijoiden tietojensaantioikeuksia koskevaa säännöstä muutettaisiin, sillä työeläkejärjestelmä siirtyy vastaanottamaan eläke- ja etuusasian toimeenpanossa tarpeelliset terveydentilaa koskevat tiedot sähköisesti 1.1.2027 Kelan Kanta-palvelun kysely- ja välityspalvelun kautta. Lisäksi ehdotetaan, että työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin lisättäisiin säännökset eläkeasioiden neuvottelukunnasta. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimi muutettaisiin Melaksi. Lisäksi ehdotetaan, että Merimieseläkekassa voisi käyttää nimestään lyhennettä MEK. Lisäksi Merimieseläkekassan valtuuskunnan kokouksen koollekutsumissäännöstä nykyaikaistettaisiin siten, että vaatimus kokouskutsun lähettämisestä kirjattuna kirjeenä poistettaisiin ja kokouskutsu voitaisiin lähettää sähköpostitse tai postitse. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.

Arvoisa rouva puhemies! Se huhu oli aivan paikallaan. — Tosiaan myös oman eduskuntaryhmän puolesta kiitokset tästä esityksestä. Tässä tulee varmaan toistoa, mutta ne, jotka eivät seuraa koko keskustelua, voivat sitten näistä myöhemmin tätä seurata. Tosiaan tämän lakimuutoksen myötä tupakoinnin kieltäminen ei enää edellyttäisi kunnan päätöstä. Esityksellä helpotettaisiin siten asuntoyhteisöjen mahdollisuutta kieltää tupakointi omalla päätöksellään. ”Tupakointikiellon edellytyksenä olisi, että tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansapua toiselle parvekkeelle, toisen huoneiston hallinnassa tai muutoin yksinomaisessa käytössä olevaan ulkotilaan tai tällaiselle ulkoalueelle taikka toisen huoneiston sisätiloihin.” Itselläni on tuossa Pitäjämäessä vuokra-asunto, ja jos on parvekkeen ovi auki, niin ei tarvitse kellosta katsoa, paljonko kello tiettyyn aikaan on, koska sieltä alkaa tulla tätä savua, ei nyt kovin häiritsevästi mutta kuitenkin. ”Tupakoinnin kieltäminen asuintilassa edellyttäisi lisäksi, että tupakansavun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä.” Arvoisa puhemies! Kun tämä tulee nyt ympäristövaliokuntaan ja olen siellä jäsenenä, niin kävin näitä lausuntopalautteita vähän läpi. Esityksessä annetuissa lausunnoissa otettiin kantaa ennen kaikkea ehdotuksiin helpottaa tupakoinnin kieltämistä ja kieltää eräät kannabinoidit tupakkatuotteista ja tupakan vastikkeista. Valtaosa lausuntojen antajista kannatti sääntelyehdotuksia. Niiden nähtiin vähentävän terveyshaittoja, joita ympäristön tupakansavulle altistumisesta aiheutuu, nopeuttavan ja sujuvoittavan tupakointikieltojen toimeenpanoa asuntoyhteisöissä ja keventävän kuntien työtaakkaa. Monissa lausunnoissa kannatettiin sinänsä sitä, että tupakoinnin kieltämistä asuntoyhtiöissä helpotetaan, mutta pidettiin silti parempana vaihtoehtona sitä, että tupakointi asuntoyhtiöissä tai ainakin asuntojen parvekkeilla kiellettäisiin suoraan laissa. Tupakointikiellon säätäminen lakiin nähtiin tehokkaampana vaihtoehtona etenkin lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien terveyden suojelemiseksi. Se nähtiin myös parempana eri asumismuodoissa elävien henkilöiden yhdenvertaisuuden ja tupakointikieltojen johdonmukaisuuden kannalta, koska huoneenvuokralakia oltiin säätämässä — ja ollaan jo nyt säädetty — siten, että tupakointi vuokra-asunnossa on sallittua vain vuokranantajan luvalla riippumatta siitä, milloin vuokrasopimus on solmittu. Moni lausunnonantaja olisi toivonut, että asuinyhteisö voisi päättää tupakointikiellosta ilman ehtoja ja lakiin nyt tulevia edellytyksiä. Monet viranomaiset ja järjestöt lausuivat kannattavansa sitä, että 79 §:ään ehdotettu sääntely koskisi myös sähkösavukkeiden käyttämistä. Eräiden kannabinoidien kieltämistä tupakkatuotteista ja tupakan vastikkeista kannatettiin lausunnoissa hyvin laajasti. Arvoisa puhemies! Nykyisin asuntoyhteisöt voivat hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntoyhteisön huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Prosessi on kuitenkin koettu kunnissa ja asuntoyhteisöissä raskaaksi ja työlääksi, kuten täällä on hyvin tuotu esille. Ne ovat hyvin aikaaviepiä. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja kehittää tupakka- ja nikotiinipolitiikkaa. STM toteaa, että tupakointi on suurin yksittäinen terveysriski ja keskeinen syy väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Tupakkatuotteet eivät ole normaaleja kulutushyödykkeitä. Ne aiheuttavat käyttäjälle vaikean riippuvuuden, ylläpitävät sitä ja sisältävät ihmisille myrkyllisiä aineita. Suomessa onkin asetettu tavoitteeksi tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä laati mietinnön siitä, kuinka tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö loppuisi Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Mietintö julkistettiin tammikuun lopussa 2023. Tupakka- ja nikotiinipolitiikalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden ja muiden vastaavien tuotteiden käytön aloittamista ja nikotiiniriippuvuuden syntymistä, edistetään tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden käytön lopettamista ja suojellaan väestön altistumista niiden savulle. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää muutosta tupakkalakiin. Tavoitteena on vähentää altistumista tupakansavulle ja parantaa asumisviihtyvyyttä. Parveketupakointi vaikuttaa myös muihin talon asukkaisiin. Tupakansavu voi kulkeutua parvekkeelta toisiin asuntoihin ja sisätiloihin. Asukas voi siis altistua savulle omassa kodissaan ilman omaa tupakointia. Tupakansavu sisältää terveydelle haitallisia aineita, ja passiivinen tupakointi lisää esimerkiksi sydän‑ ja hengityselinsairauksien riskiä. Tupakointi aiheuttaa myös paloturvallisuusriskin. Lakimuutoksen myötä asuntoyhteisö voisi päättää tupakointikiellosta itse. Päätös tehtäisiin kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Nykyisessä järjestelmässä kunta tekee päätöksen asuntoyhteisön hakemuksesta, ja prosessi voi kestää pitkään. Tämä esitys siis vapauttaa myös kuntien resursseja. Perussuomalaisten näkökulmasta päätösvaltaa tuodaan lähemmäksi taloyhtiöitä ja asukkaita, mikä on erittäin järkevää. Taloyhteisö tuntee oman rakennuksensa, sen rakenteet ja asumisolosuhteet. Samalla asukkaiden oikeusturvasta ja kuulemisesta tulee huolehtia. Tupakointikielto koskee siis parvekkeita, huoneistojen hallinnassa olevia ulkotiloja sekä tietyin edellytyksin huoneistojen sisätiloja. Kielto koskisi myös sähkötupakointia. Kiinteistöliitto on kuitenkin nostanut esiin huolen sääntelyn tulkinnanvaraisuudesta. Selkeät kriteerit ovatkin tärkeät, jotta päätöksenteko pysyy yhdenmukaisena ja asukkaiden oikeudet toteutuvat. Tämä esitys on erinomainen esitys savuttoman Suomen edistämiseksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä tupakkalain muutos on erittäin hyvä. Tavoitteena on vähentää altistumista tupakansavulle ja parantaa asumisviihtyisyyttä. Lakimuutoksen myötä asunto-osakeyhtiö voi päättää tupakointikiellosta itse. Perussuomalaisten näkökulmasta päätösvaltaa tuodaan lähemmäs taloyhtiöitä ja asukkaita, ja taloyhteisö tuntee oman rakennuksensa, sen rakenteet ja asumisolosuhteet. Samalla asukkaiden oikeusturvasta ja kuulemisesta tulee huolehtia. Tupakointikielto koskettaa parvekkeita, huoneistojen hallinnassa olevia ulkotiloja sekä tietyin edellytyksin huoneistojen sisätiloja, ja kielto koskisi myös sähkötupakointia. Erinomainen esitys savuttoman Suomen edistämiseksi. Haluan kuitenkin tuoda huoleni siitä, että ovathan kriteerit sellaiset, että sääntely ei tuo tulkinnanvaraisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Aloitan taas sanomalla sen, että tämä datakeskusinvestointi on myönteinen uutinen. Lupaan sen, että hallitus tekee kaikkensa, että syntyy uutta energiantuotantoa täyttämään se tarve, mikä on, ja teemme kaikkemme, että kansalaisten sähkölaskut pysyvät kohtuullisella tasolla. Nythän tämä saa liikkeelle sen, että ydinvoiman kehittäminen lähti liikkeelle välittömästi Loviisassa. Fortum aloittaa siellä jatkolupien hakemisen ja tämän tehon nostamisen. Myöskin aiesopimus uuden ydinvoimalan rakentamisesta sinne naapuritontille on liikkeellä. Uusiutuvan energian projekteja lähtee varmasti liikkeelle, kun kysyntä kasvaa. Sitten nämä ovat aivan oleellisia, mitä ministeri Puisto sanoi, varsinkin tämä viimeinen, nostan sen esille, eli tämä priorisointimalli. Eli silloin me voidaan konkreettisesti katsoa, minkä verran meidän sähköverkkoon ja sähköjärjestelmään mahtuu näitä datakeskuksia. Me tarvitaan siis paljon toimia, mutta meidän täytyy luottaa itseemme siinä... Vaikka ette hallitukseen luota, niin luottakaa suomalaisiin erinomaisiin viranomaisiin siinä, että taatusti syntyy säätövoimaa, perusvoimaa. Verkkoon investoidaan miljardeja tällä hetkellä. [Puhemies koputtaa] Kokonaisuus on hyvin tarkkaan valtioneuvoston kokonaisuudessaan kontrollissa.

Arvoisa puhemies! Suomeen tosiaan on syntynyt datakeskusbuumi. Investoinneista toivotaan apua alavireiseen talous- ja työllisyystilanteeseen. Erityisesti yksittäisille kunnille kysymys voi olla mahdollisuudesta rahoittaa asukkaidensa palveluja. Buumin myötä syntyy kuitenkin merkittäviä haasteita ja kysymyksiä, joihin on osattava vastata. Kansalaiset ovat huolissaan muun muassa sähkön riittävyydestä ja sen hinnasta sekä datakeskusten ja sähköverkkojen rakentamisen seurauksista ympäristölle. Supo taas on todennut ääneen turvallisuuteen liittyviä riskejä. Ulospäin näyttää, ettei hallitus ole harkinnut näitä asioita riittävästi. Kysyisinkin pääministeriltä nyt tarkennusta: Kuka tätä datakeskuskokonaisuutta hallitsee ja erityisesti miten, ja riittävätkö nämä edustaja Puiston toteamat toimet? Ja ennen kaikkea voitteko todellakin luvata, ettei laskua tästä joudu lopulta maksamaan tavallinen kansalainen?

Arvoisa puhemies! Johtuen pitkälti tekoälybuumista, mistä juuri keskusteltiin, laskentakapasiteetin tarve on lisääntynyt, eli tulee paljon datakeskusinvestointeja. Nyt viimeisimmässä Fingridin puolivuosikatsauksessa heinäkuun lopussa ilmeni, että erilaisia datakeskusliityntäkyselyitä on tullut jopa sadan gigan arvosta. On ihan selvää, että se ei kokonaisuudessaan tule toteutumaan, mutta vaikka pieni osa tulisi toteutumaan, niin sillä on merkitystä meidän sähköjärjestelmälle. Me tarvitaan meidän sähköjärjestelmässä tietty määrä perusvoimaa, me tarvitaan siihen säätövoimaa, ja kysymys kokonaishallinnasta on minun mielestäni aivan relevantti. Meillä on nyt pari konkreettista hallituksen esitystä tulossa. Yksi on lausunnoilla, mikä liittyy datakeskusten rekisteröintiin. Se on omalla vastuullani. Siinä toimijat velvoitetaan antamaan tietyt tiedot, ovat ne sitten perimmäiset edunsaajat tai sitten erilaiset tekniset speksit. Toinen lakiesitys, mikä lähtee kohta liikkeelle, on näiden sähköliittymien priorisointi, eli sähköverkkoyhtiöt voivat priorisoida liittymiä.

Arvoisa puhemies! Suomella on mahdollisuus olla maailman ensimmäinen ilmastopositiivinen hyvinvointivaltio. Suomessa on kuitenkin menossa hallitsematon datakeskusten buumi, joka voi johtaa siihen, että Suomen puhtaan energian tuotanto kuluu kansainvälisten yritysten konesalien ylläpitoon. Sähkönkäyttö ei voi Suomessakaan kasvaa loputtomasti. Kohtuutta tarvitaan myös tekoälyn tarvitseman laskentakapasiteetin kasvuun. Kansalaiset ovat syystä huolestuneita. Tuntuu, että datakeskusten kokonaisuutta ei hallitse kukaan. Suomi ei tällä hetkellä velvoita hankkeita edes julkaisemaan energian käyttöä, kompensoimaan luontovaikutuksia tai hyödyntämään hukkalämpöä, emmekä myöskään priorisoi hankkeita. Päinvastoin hallitus on itse asiassa helpottanut datakeskusten luvitusta ja kaavaillut uusia tukia niille. Hallituksen tulee pikaisesti toimia sen eteen, että jatkossakin Suomessa riittää puhdasta energiaa yhteiskunnan sähköistymiselle ja fossiilienergian korvaamiselle sekä vähähiilisten korkean jalostusasteen investoinneille. Hyvä hallitus, oletteko te aikeissa valmistella kokonaissuunnitelmaa datakeskuksista niin, [Puhemies koputtaa] että luonto ei jää hankkeiden jalkoihin ja että riippuvuus fossiilienergiasta saadaan varmasti purettua?

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia vielä eduskunnalle erittäin hyvästä välikysymyskeskustelusta. Välikysymyskeskustelu oli arvokasta siinä mielessä, että pystyimme käsittelemään sitä, miten tärkeä rooli meidän maataloudella on meidän koko huoltovarmuuden ja ennen kaikkea ruuantuotannon ja myöskin sitten kokonaisturvallisuuden kannalta. Olemme silloin ihan kokonaisturvallisuuden ytimessä, kun puhumme siitä, että suomalainen ruuantuotanto pärjää ja pystyy tuottamaan suomalaisille ruokaa myös tulevaisuudessa. Hallitus eilen kertoi: 140 miljoonaa euroa olemme valmiita laittamaan tässä taloudellisessa tilanteessa maataloudelle, ja toisin kuin välikysymyksen esittäjät olivat sitä mieltä, että aloitetaan toimet ensi vuonna, ensi vuoden budjetissa, niin tämä hallitus reagoi jo keväällä kehysriihessä. Eli teimme heti energiaveron palautuspäätöksen, 10 miljoonaa, mikä oli mahdollista EU:n asettaman katon suhteen, ja ensi vuonna sama 10 miljoonaa, ja sen lisäksi nämä muut 120 miljoonaa euroa on suunnattu maataloudelle, koska tälle hallitukselle maatalouden pärjääminen on arvo itsessänsä. Me haluamme varmistaa sen. [Puhemies koputtaa] Näinä aikoina, kun lähestulkoon kaikesta on jouduttu leikkaamaan, ruuantuotannosta ei ole leikattu. [Puhemies koputtaa] Tämä hallitus puolustaa suomalaista maataloutta.

Arvoisa puhemies! Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä totesi, että maatalouden historiallisen huonon kannattavuuden nouseminen välikysymyskeskusteluun oli perusteltua. Kiitos kaikille eilisestä erinomaisesta keskustelusta. ”Hyvä, että eduskunnassakin saadaan kunnon keskustelu ja päästään asiaan! Tehdyt toimenpiteet ovat tähän poikkeukselliseen [Hälinää — Puhemies koputtaa] maailmanmarkkinatilanteeseen kuitenkin riittämättömiä. Valitettavasti tämä ei vain riitä. Tämä ei ole vain maanviljelijöiden juttu, tämä on koko yhteiskunnan juttu.” Arvoisa puhemies! Maatalous, ruuan tuottaminen on äärimmäisen energiaintensiivistä ja edelleen riippuvaista fossiilisista polttoaineista. Polttoaineen hintojen nousun takia monella maatilalla on jopa rajoitettu tuotantoa. Kysymys valtiovarainministeri Purralle: mitä aiotte tehdä tämän jo Suomen huoltovarmuutta uhkaavan tilanteen edessä, vai onko maa- ja metsätalous edelleenkin vain politiikan tekemisen väline eikä sen kohde?

Arvoisa puhemies! Iranin islamistinen diktatuuri toteutti tammikuussa mielenosoituksen väkivaltaisen tukahduttamisen, minkä jälkeen EU on asettanut uusia pakotteita ja ilmoittanut tukevansa Iranin siviiliväestöä sekä ihmisoikeuksia. Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance totesi tällä viikolla, että Iraniin liittyvä konflikti on siirtymässä nyt uuteen vaiheeseen. Nämä Iraniin liittyvät jännitteet heijastuvat myös Eurooppaan energian saatavuuden, polttoainehintojen, meriliikenteen kyberuhkien ja yleisen turvallisuustilanteen kautta. Kysyn kaksi kysymystä ulkoministeriltä. Ensimmäinen kysymys: mitä konkreettisia tuloksia EU on saavuttanut Iranin siviiliväestön tukemisessa tammikuun tapahtumien jälkeen? Ja toinen kysymys: miten hallitus arvioi Iraniin liittyvän konfliktin uuden vaiheen vaikuttavan Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, talouteen ja polttoainehintoihin?

Arvoisa puhemies! Päivitetään vähän tätä tilannekuvaa ja mietitään sitä kautta sitä meidän viestiä nyt työttöminä oleville ihmisille. Tilannekuva Suomessa on tällä hetkellä se, että meidän taloutemme kasvaa jopa historiallista vauhtia. Miksi se naurattaa tai huudattaa siellä? Se on erinomainen asia, hyvät sosiaalidemokraatit. Te ette sanallakaan puhuneet siitä, että Suomeen on tullut teollisuushistorian suurin investointi. [Vasemmalta: Koska ei tullut!] Tai oletteko huomanneet sitä, että meidän telakat käyvät täysillä? Suomeen on tulossa investointeja tällä hetkellä enemmän kuin juuri koskaan on nähty: [Välihuuto] puhtaaseen siirtymään, energiantuotantoon, sitä hyödyntävään teollisuuteen, paljon muuhunkin kuin datakeskuksiin. Se tarkoittaa työpaikkoja. Parempi työllisyys seuraa investointien ja talouden kasvun perässä. Mutta nyt on se näkymä olemassa, ja minun viestini suomalaisille työttömille on, että nyt on lupa toivoa parempaa tulevasta ja on mahdollista päästä töihin. Tuet ovat jossain paikassa tärkeitä, mutta tuet eivät luo pysyviä työpaikkoja. Nämä syntyvät hyvästä investointiympäristöstä ja [Puhemies koputtaa] yritysten halusta palkata, ja siinä me ollaan tällä hetkellä. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Nyt työpaikkoja [Puhemies koputtaa] nimittäin on alkanut syntymään. [Aki Lindénin välihuuto]

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee edustajan puhetta, niin tuntuu suurin ongelma olevan, että kyseessä on amerikkalainen yhtiö. Mutta itse asiaan: Kyllä minä olen erittäin iloinen Suomen puolesta tästä meidän teollisen historiamme yhdestä suurimmasta investoinnista Suomeen. Ne ovat Googlen arvioita, mutta joka tapauksessa puhutaan kymmenistätuhansista työpaikoista rakennusaikana, ja niitä töitä tehdään. Puhutaan tuhansista vakituisista työpaikoista. Jos siinä onnistutaan, että tähän ympärille syntyy vielä laajemmin datataloutta, ekosysteemiä, niin silloin me päästään siihen, mitä halutaan. Kuulkaa kun tämä on se tie, millä Suomi nousee tästä työttömyydestä. Suurin murhe ei ole nyt se, pitäisikö joku tuki vielä olla, vaan se, että saadaan aitoja työpaikkoja niille meidän ihmisille, jotka ovat käyneet kouluja. Niille nuorille ja työttömille ihmisille syntyy mahdollisuuksia päästä töihin. Tämä on erinomainen asia, ja hallitus huolehtii siitä osaltaan. Ja teemme kaikkemme, että Suomessa riittää sähköä ja se pysyy kohtuullisen hintaisena. Me emme voi luopua [Puhemies koputtaa] tästä sen takia, että meitä pelottaa tulevaisuus. Tartutaan tähän, [Puhemies koputtaa] ja pidetään huolta, että asiat menevät oikein. [Ben Zyskowicz: Ei kelpaa vasemmistolle työpaikat!]

Puhemies! Pääministeri Orpo, teidän työllisyyslupauksenne ovat olleet varsin virtuaalisia. Nyt esittelette Googlen ja muiden amerikkalaisten jättiyhtiöiden datakeskukset ja niiden työllisyysvaikutukset toistamalla papukaijana näiden yhtiöiden omia myyntipuheita. Sivuutatte järjestään datakeskusten ongelmat. Ensinnäkin sähkön hinta tietysti nousee — suomalaiset kotitaloudet ja teollisuus maksavat. Fortumin ydinvoimasta olette luvanneet jopa puolet Googlen käyttöön. Unohdatte myös mielellänne, että datakeskukset työllistävät lähinnä rakennusaikana — silloinkin runsaasti ulkomaista halpatyövoimaa. Nimenomaan Google jäi kiinni Haminan konesalityömaalla työperäisestä hyväksikäytöstä. Halpatyön hyväksikäytön estämiseksi ei hallitus ole tehnyt yhtään mitään vaan on päinvastoin heikentänyt työntekijöiden oikeuksia koko kautensa ajan. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Pääministeri Orpo, Suomi näyttää olevan alennusmyynnissä amerikkalaisille yhtiöille. Miten varmistatte suomalaisille riittävän ja edullisen sähkön, ja miten estätte ulkomaisen halpatyön hyväksikäytön datakeskustyömailla?

Arvoisa puhemies! Pohjois-Karjalan tilanne on tietenkin vaikea, kun raja on kiinni, ja tämä iskee niille alueille kaikkein kovimmin. Pitkään on ollut se kehitys, että Itä-Suomessa on ponnisteltu elinvoiman ylläpitämiseksi. Nyt on kuitenkin hyvä asia se, että kun katsoo sitä yritysbarometria, niin sehän on, ehkä nyt sitten Pohjois-Karjalaan lukuun ottamatta, erinomaisen hyvä. Nyt yrityksissä, pk-yrityksissä, ympäri Suomen uskotaan, tehdään, investoidaan. Mitä tulee Itä-Suomen täsmätoimiin, Itä-Suomi-työryhmä teki työnsä, jatkaa koko ajan, ja niitä keinoja, joita siellä on nostettu, me ollaan määrätietoisesti tehty. Maakuntalennot, yhteydet on turvattu, rautatie- ja liikenneverkkoon on panostettu, yliopistot ovat saaneet aloituspaikkoja ja tohtorikoulutusohjelmaa. Nyt sitä neljänsadan sähköverkkoa vedetään sinne itäiseen Suomeen, mikä mahdollistaa investointien syntymisen. Todella paljon tehdään, ja erityistalousalue-esitys on valmistelussa, jotta siitä pystyttäisiin tekemään myös päätöksiä. Paljon tapahtuu.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi kiitos maa- ja metsätalousministeri Essayahille tästä illasta. Ajattelin tähän illan päätteeksi tehdä kysymyksen myös ministerille [Pertti Hemmilä: Oliko tuo lupaus?] asiasta, siitä, onko tulossa hallitukselta näihin siirtolinjoihin, johtokäytäviin tämä esitys siitä, miten saadaan maanomistajille oikea korvaus siitä, että jopa ulkomaiset yhtiöt siirtävät sähköä maanomistajan maan kautta ja tällä hetkellä käytännössä ryöväämällä sen maapohjan. Elikkä tämä maanlunastuslain uudistus, mikä tehtiin — ja mekin valiokunnassa sitä hyvin pitkään käsiteltiin — ei näitä johtokäytäviä elikkä nauhamaisia lunastuksia korvaa, kun tämä korvaus ei toteutunut, elikkä ne eivät tule korvauksen piiriin, maanlunastuslain uudistuksen piiriin. Tämä olisi nyt erittäin tärkeää, koska tämä tilannehan on sillä tavalla karannut vähän niin kuin käsistä, että meillä on tällä hetkellä tosiaan 147 datakeskusta suunnitteilla Suomeen ja nämä kaikki edellyttävät jonkunlaista linjan rakentamista. Me tiedämme sen, että Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan Suomen tuulivoimasta 43 prosenttia tällä hetkellä. Se käytännössä tarkoittaisi sitä, että sitä sähköä tuodaan tänne etelään. Fingrid on sanonut, että me tarvittaisiin kolme vähintään 400-kilovolttista linjaa vierekkäin Pohjois-Pohjanmaalta tänne etelään, elikkä se on noin 300 metriä johtokäytävää, jotta me se sähkömäärä siirrettäisiin. Sen takia tietysti toivomme, että ne investoinnit tulisivatkin sinne, missä se sähkö tuotetaan, niin että ei näitä valtavia johtokäytäviä tarvitsisi tehdä. Kiitokset kaikille. Omasta puolestani tämä on minun kohdaltani viimeinen puheenvuoro, ja varmasti tämä ilta on antanut monelle ajattelemisen aihetta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Nimi mainittiin useampia kertoja, vaikka se yhdistettiin tähän Tynkkysen listaan, jonka en ole allekirjoittanut, ja niin kuin kaikki tiedämme, edustaja Tynkkynen lähti sitten europarlamenttiin. Mutta sen sijaan joudun vastaamaan KD:n lupauksista. Eikö se mene näin, että minä KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana vastaan meidän harjoittamastamme politiikasta? [Tuomas Kettunen: Menee näin!] Ja mitä KD lupasi ennen eduskuntavaaleja? Ruokaturvan vahvistaminen: siinä me ollaan onnistuttu aika hyvin. Kriisitukien järjestäminen: ei niin hyvin, mutta melko hyvin. Uusien kustannusten torjuminen: hyvin. EU:ssa maatalouden puolustaminen: melko hyvin. Sitten tullaan vaikeampiin haasteisiin. Energiakustannusten alentaminen: siinä me ei olla onnistuttu täydellisesti. No, sitten tuottajahintojen vahvistaminen: ei vielä toistaiseksi, mutta elintarvikemarkkinalakihan astui voimaan juuri taannoin, ja se vaikuttaa myöskin ruokaketjun rakenteelliseen uudistukseen. Ja mitä siihen tulee, minä olen kaksi kertaa tänään täällä salikeskustelussa nostanut esille sen ydinongelman, eli me emme täällä voi päättää maidon hinnasta eikä lihan hinnasta. Se tapahtuu markkinoilla, mutta me olemme luoneet työkaluja siihen, ja nyt olisi sitten tuottajien perustamien osuuskuntien tehtävä myöskin kantaa vastuuta tästä. Edustaja Viljanen kävi kuiskimassa, että se minun osoittamani kritiikki heitä kohtaan pitää kyllä paikkansa, mutta olisin tietysti toivonut, että joku keskustan edustaja olisi myöskin yhtynyt tähän kritiikkiin. Se pitää paikkansa, että ei se hintataso korjaannu, elleivät nämä muut toimijat ruokaketjussa myöskin kanna vastuutaan.

Kunnioitettu rouva puhemies! Löysin tuolta Sebastian Tynkkysen listan. Siis tämä listahan, Tynkkysen lista, on vuodelta tuhat... kaksituhatta kaksikymmentäkaksi — ei 1922, vaan 2022. Tämä Tynkkysen lista on silloisen vuoden 22 lisätalousarvion yhteydessä perussuomalaisten esittämä vaatimus, jolla maatalouden kannattavuutta voitaisiin parantaa. Tämä lista on 18 kohdan lista, koska he tekivät tämmöiset 18 lausumaehdotusta silloiseen lisätalousarvioon, ja myös Makeraa ehdotettiin pääomitettavaksi 10 miljoonalla eurolla. No, tällä hallituskaudella Makeraa ei ole pääomitettu, ja näistä 18 lausumasta, joita perussuomalaiset tekivät, vain viittä on tämän hallituksen toimesta edistetty jollain tasolla. Rouva puhemies! Luen tämän listan. Tämä on varmaan luettu jo. Edustaja Östman, onko tämä... — Edustaja Viljanen on lukenut tämän listan. [Peter Östman: Missä te olitte silloin?] — Minä en ole ollut tässä salissa silloin, mutta minä luen sen uudelleen: 1) ”Hallitus julistaa maatalouden hätätilan ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.” — Ei ole tapahtunut, edustaja Östman. 2) ”Hallitus poistaa maatalousrakennusten kiinteistöveron jo vuoden 2022 maksuunpanosta alkaen pysyvästi.” — Edustaja Östman, ei ole tapahtunut. 3) ”Hallitus peruu, lakkaa valmistelemasta tai edistämästä sellaisia maataloutta koskevia ilmastopoliittisia toimenpiteitä, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia.” — Ei ole tapahtunut. Sen sijaan näitä järkeviä toimia, kuten biokaasutuotannon toimintaedellytyksiä, on merkittävästi vaikeutettu ja byrokratiaa lisätty. 4) ”Hallitus lisää maatilojen arvonlisäveron maksuun vuosittain 12 kuukautta kulutonta maksuaikaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi.” — Ei ole tapahtunut. 5) ”Hallitus varmistaa Maatilatalouden kehittämisrahaston maksuvarmuuslainojen ja takausvastuukyvyn riittävyyden.” — Ei ole tapahtunut. Makeraa ei ole lainkaan pääomitettu tällä hallituskaudella. Ainoa positiivinen muutos on se, että Makeran takausvaltuutta on korotettu 20 miljoonaan euroon. 6) ”Hallitus alentaa maatalouden energiakustannuksia muun muassa kohdennetuin verotoimenpitein.” — No, tämä on tapahtunut osittain. Maatalouden energiakustannukset ovat kohonneet kyllä järkyttävän suuriksi. 7) ”Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruokaketjun eri osien kustannusten jakamiseksi niin, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden loppuhinnasta.” — Ei ole tapahtunut. 8) ”Hallitus valmistelee pikaisesti elintarvikemarkkinalakiin tarvittavat kriisin edellyttämät muutokset.” — On tapahtunut. Hyvä asia. 9) ”Hallitus edistää pankkien valmiutta myöntää viljelijöiden lainoihin lyhennysvapaita ja korkohelpotuksia.” — Ei ole tapahtunut. 10) ”Hallitus helpottaa nuoren viljelijän vuotuista yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta.” — On tapahtunut. 11) ”Hallitus parantaa viljelijän mahdollisuutta yrityksensä velkasaneeraukseen.” — Ei ole tapahtunut. 12) ”Hallitus purkaa maataloutta ja tilamyyntiä koskevaa byrokratiaa ja lupavaatimuksia.” — Ei ole tapahtunut. 13) ”Hallitus tehostaa julkisen sektorin esimerkillisyyttä ruokapalveluhankinnoissa.” — Osittain, keinoina kuitenkin vain ohjaus ja suositukset. 14) ”Hallitus vahvistaa maatalouden sivuelinkeinojen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.” — Ei ole tapahtunut. 15) ”Hallitus turvaa maatalouden lomituspalvelujen saatavuuden.” — Ei ole tapahtunut. No, rahoitusta ei ole myöskään leikattu, mutta sitä ei voi pitää turvaamisena. Lomituspalveluitten osalta kyllä polttoaineen hinta on aika kallis tällä hetkellä. Moni lomittaja on aika tiukassa tilanteessa tällä hetkellä työmatkojen osalta. 16) ”Hallitus huolehtii viljelijöiden henkiseen jaksamiseen tarvittavista palveluista.” — On tapahtunut. Välitä viljelijästä -hanke vakinaistettiin, ja rahoitusta tulisi vahvistaa jatkossakin. 17) ”Hallitus selvittää tuottajan maksaman alv-kannan laskemista muun muassa lihan osalta ja ottaa soveltuvin osin käyttöön samantyyppisiä verohuojennuksia lihatuottajille, kuten Saksassa on tehty.” — Ei ole tapahtunut. 18) Kohta kuuluu näin: ”Hallitus viipymättä tekee toimenpiteitä lämmitys- sekä liikennepolttoaineiden hintojen alentamiseksi etenkin maatalouden, mutta myös koko alkutuotantoketjun, puuhuollon sekä teollisuuden tukemiseksi.” — Näin ei ole tapahtunut. Tämä oli se 18. kohta, jonka edustaja Sebastian Tynkkynen silloin vuonna 2022 hyvin rehvakkaasti toi esille ja teki tästä ihan TikTok-videon, mutta valitettavasti nämä eivät sitten toteutuneet, muuta kuin vain joiltain osin ja osittain.

Arvoisa puhemies! Tuntuu, että nämä vuodenkierrot kulkevat ja vuodenajat vaihtuvat tosi nopeasti täällä eduskunnassa. Puhuin tuossa keväällä jossakin keskustelussa täällä eduskunnassa eräästä viljatilan yrittäjästä, kenen kanssa keskustelin maatalouden kannattavuudesta, ja kerroin silloin täällä siitä, että hän pohti keväällä, kylvääkö keväällä ja onko varaa kuivata syksyllä. Nythän elämme sitä syksyä, ja täytyy valitettavasti kertoa, että nuori viljelijä teki silloin ratkaisun, että hän ei kylvä keväällä. Kyllä täytyy sanoa, että jos mietimme meidän huoltovarmuutta ja omavaraisuutta ja jos viljelijä joutuu tekemään ratkaisun, että ei kylvä, niin kyllähän sen silloin pitäisi olla hälytysmerkki siitä, että joku on pahasti vinksallaan tässä meidän suomalaisessa maataloudessa ja politiikassa, mikä on johtanut tähän kaikkeen. Itse toivon, että tämän päivän keskustelu veisi asioita eteenpäin, ja kuitenkin tunnutaan yhdessä jaettavan se huoli täällä salissa ihan halki opposition ja hallituspuolueittenkin toimesta — toki täällä ei hirveän monta hallituspuolueen kansanedustajaa enää ole jäljellä, mutta kuitenkin huoli tuntuisi olevan yhteinen maatalouden kannattavuudesta. Nyt minusta se avainkysymys tässä on se, mitä nyt tehdään toimia, niin että kun kuitenkin aivan hetken päästä on taas kevät, tuo nuori viljelijä voisi ensi keväänä todeta, että nyt kannattaa kylvää. Tällä hetkellä polttoaineen hinnat ovat todellakin pilvissä. Se koskettaa traktoreitten ja koneiden polttoaineita mutta myös sitä kuivausöljyä, mikä on sitten mahdollisesti ensi syksynä edessä. Sähkön hinta on kysymysmerkki. Nythän on jo ennustettu, että ensi talvena tulisi todella korkeita sähkön hintapiikkejä, ja ne vaikuttavat myös vahvasti maatalouden toimintaan. Ja tuottajahinnat ovat edelleenkin alhaalla. Eli minusta me olemme sen äärellä nyt, että tulevana talvena on tehtävä sellaisia ratkaisuja, että viljelijät rohkaistuvat ensi keväänä kylvämään. Totta kai hallituspuolueilla tässä on se suurin vetovastuu, ja nyt oikeastaan ne kauniit sanat ja päivittelyt ja empatia eivät varmaan riitä, vaan täytyy olla aktiivisia toimia, mitkä antavat uutta uskoa sitten meidän maatalousyrittäjille, että Suomessakin ruuantuotanto edelleen kannattaa.

Arvoisa rouva puhemies! Me täällä keskustelemme maataloudesta, nimittäin maataloudessa on vakava kannattavuuskriisi. Siihen on monia syitä. Tietenkin tämä kaupan ylivalta on mahdoton, ja siihen tarvitsisimme tänne tämän markkinalain niin, että me voisimme suitsia sitä ja saisimme reilumman hinnan tuottajalle. Sitten siihen vaikuttavat nämä kustannusten nousut. Olemme keskustelleet polttoaineesta, olemme keskustelleet monista muistakin asioista, ja ajattelen, että näitä keskustan ratkaisuja, joita olemme tänään esittäneet, kannattaisi vielä hiukan puida ja ruotia. Me esitämme täällä, että me jatkaisimme maatalouden energiaveron lisäpalautusta vuoden 2027 polttoaineen kulutukseen. Olisiko tämä sellainen ratkaisu, mikä tässä varsin kriittisessä kustannuskriisissä voitaisiin toteuttaa? Me esitämme, että poistettaisiin maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero määräajaksi. Tämä olisi noin 16 miljoonaa euroa, eli sillä arvolla voisimme tukea maataloutta. Tai että me ottaisimme käyttöön Ruotsin mallisen kansallisen kustannustuen polttoaine- ja lannoitekustannusten nousuun. Voisiko sieltä löytyä ratkaisu? Katsoisimme Ruotsista mallia, miten tällaisessa tilanteessa voidaan nopeasti reagoida niin, että se näkyy tuottajien ahdingossa eivätkä nämä tuet jää roikkumaan pitkien aikojen päähän. Sitten tämä sikaruton torjunta, josta itse asiassa aloitin — pidin siitä ensimmäisen puheenvuoron tänään jo tunteja sitten. Siinä toimet ovat tulleet liian myöhään ja olleet riittämättömiä. Esimerkiksi: asun keskellä Suomea, Lahden korkeuksilla, ja tällä hetkellä sikarutto on tunnin matkan päässä, ja jos se on tunnin matkan päässä Lahdesta, niin kyllä se on silloin aika lähellä lävistämään tämän koko maan. Sikataloudelle tästä rutosta voi tulla jopa 40 miljoonan vientitulojen menetykset puhumattakaan siitä, että sillä on vaikutuksia myös metsätalouteen, puunkuljetukseen ja moniin muihin asioihin. Voisiko tässä ottaa uutta vaihdetta silmään niin, että me saisimme esimerkiksi tämän edustaja Savolan esittämän tapporahan villisikojen metsästykseen ja sillä saisimme tilannetta hallintaan ja pystyisimme tässä kohtaa rajaamaan taudin jollekin alueelle? Erittäin kriittinen toimi. Sitten hallituksen on kerrottava, mitä kilpailuongelmille on tosiasiassa tehty, ja tuotava tarvittavat kilpailulain muutokset eduskuntaan. Voisiko tämän edistää jo tänään? Nimittäin kyllähän ministeri on täällä ollut kunniakkaasti paikalla koko keskustelun ajan, joten voitteko vielä kertoa, mitä tälle kilpailulaille on tehty. Siitä on tänään paljon puhuttu. Täällä ovat esimerkiksi kokoomusedustajat maininneet, että tälle on tehty jotain. Oma käsitykseni on se, että tämä jumittaa ja tälle ei ole tehty mitään, eduskunnassa emme ole päässeet tällaista lainsäädäntöä käsittelemään. Kun sitä täällä kehutaan, niin mitä sille on tehty ja milloin me pääsemme käsittelemään tällaisia lakeja?

Arvoisa rouva puhemies! Tuolla Pohjois-Pohjanmaalla kulkiessa ihmiset ovat ottaneet usein esille tämän omaisuudensuoja-asian näitten voimalinjojen vetämisen osalta ja kokevat, että näitä voimalinjoja tulee heidän mailleen niin paljon, että kokevat oman omaisuutensa olleen lähes tuhottu. Sen takia hämmästelen sitä, että tätä lunastuslakia ei ole uudistettu ja korvaukset näistä siirtolinjoista eivät ole ajan saatossa parantuneet. Nyt datatalouden osalta ollaan kuultu positiivisia uutisia Suomen talouden kannalta, ja minä hämmästelen sitä, että hallitus ei 2025, puolitoista vuotta sitten, tarttunut kirjalliseen kysymykseen datakeskusstrategiasta ja ajatukseen siitä, että luotaisiin strategia etukäteen, että voitaisiin valmistautua myös tähän energian valtavaan kasvun tarpeeseen, mikä vastaisi sitten datakeskusten sähkön tarvetta. Katselin tuossa hallitusohjelmaa, jossa mainitaan, että hyödynnettäisiin mahdollisuus tyyppihyväksyttyihin menettelyihin esimerkiksi näitten modulaaristen voimaloiden osalta eli pienydinvoimaloitten osalta. Ajattelen tässä vain ääneen, että missä viipyy jokaisen maakunnan osalta se maakunnallisen pienydinvoimalan suunnittelu valtion kannustamana, että saataisiin hajautettua ydinvoimatuotantoa ympäri Suomen, niin että näitten kaapeleitten vetely sikin sokin Suomea vähenisi. Nyt tämä omaisuudensuojauhka alkaa olla näitten kiihtyvien energiatarpeitten osalta niin suuri, että tuolla maaseudulla nousee huoli siitä, miksi ne heidän metsänsä sitten lopulta näitten osalta jäävät. Joten nyt olisi kiireellinen aika tehdä energiapoliittisia ratkaisuja siten, että ne olisivat myös sosiaalisesti hyväksyttyjä tässä maassa ja myöskin tämän sähkön hinnan osalta voitaisiin varmistaa se, että kansalaiset ja maatalousyrittäjät eivät joutuisi tällaisen uuden kustannusrakenteen ja rasituksen kohteeksi, minkä tämä datatalous huonosti hoidettuna voisi aiheuttaa. Olen aivan varma siitä, että jos tämä energiapoliittinen kysymys hoidetaan oikein, niin tällaista ongelmaa ei tule vaan tästä tulee meille enemmänkin mahdollisuus kuin uhka. Mutta jos tätä ei hoideta, niin tässä käy toisinpäin. Eli me olemme saaneet mahdollisuuden kasvattaa datataloudesta Suomen menestystarinaa, mutta meillä onkin uhka edessä, jos emme toimi ajoissa.

Arvoisa puhemies! Tässä ihan muutamia ajatuksia tästä, mitä päätöksiä on tehty tavalla, joka ei palvele kyllä maatalouden ja metsätalouden asioita parempaan suuntaan. Otan tämän meidän valiokunnassa päätetyn päästökauppa-asian: Siitä tulee Suomelle 60—200 miljoonan lasku, ja tämä lasku tulee maa- ja metsätalouteen. Siinä hallitus halusi liittää maa- ja metsätalouden tähän päästökaupan piiriin, vaikka se ei ollut EU:n velvoite. [Tuomas Kettunen: Ei ollut pakko näin nopeasti!] — Ei ollut pakko tässä aikataulussa, ja nythän EU siirsi tämän päästökaupan vuoden 27 alusta vuoden 28 alkuun. Mutta joka tapauksessa se, miksi tähän päästökauppaan otan näin voimakkaan kannan, johtuu siitä, että meillä ei ole vaihtoehtoja. Tieliikenteessä meillä on vaihtoehto. Me voidaan ajaa sähköautolla, me voidaan ajaa biokaasuautolla, ja niin edelleen. Tällä hetkellä muun muassa raskaan liikenteen kuorma-autoja rekisteröidään enenevässä määrin biometaanilla käyväksi. No niin, mutta se, miksi maatalouden osalta minä kritisoin, johtuu siitä, että meillä ei ole vaihtoehtoja: elikkä siis tällä hetkellä maailmassa on yksi traktorin valmistaja, New Holland, joka tekee kahta mallisarjaa biokaasutraktoreina, mutta esimerkiksi kotimainen Valtra ei tee biokaasuversiota. Sitten toinen juttu: näiden työkoneiden sähköistäminen on mahdoton ajatus. Elikkä siitä, mitkä esteet tällä hetkellä on välttää tämä päästökauppamaksu: olemme mahdottoman edessä. Ja sen takia kritisoin tätä maatalouden liittämistä päästökaupan piiriin, koska siihen ei ole olemassa tällä hetkellä ratkaisuja, millä me vältetään nämä päästökauppakulut, jotka siis ovat todella 60—200 miljoonaa maa- ja metsätalouteen. Sitten täällä on tullut esiin tämä yksityistieavustusasia, ja hyvin ovat tuoneet edustaja Hemmilä ja kumppanit tämän esille. Sen verran tarkennuksena, että 42 miljoonasta tultiin 6:een miljoonaan yksityistieavustusten osalta. Eli kyllähän tämä romahdus oli raju, ja niin kuin täällä on monta kertaa tullut esille, yksityistiet pitävät maaseudun ihmiset kunnossa. Sitten näitä muita asioita — en rupea kaikkia käymään läpi, mutta ihan muutaman vielä tässä sanon. Tämä viljelysuunnittelu pois neuvojärjestelmän, neuvotuen, piiristä oli kyllä minun mielestäni aivan tarpeetonta, koska kolmannes tästä neuvoavustuksesta käytettiin viljelysuunnitteluun, ja se on tänä päivänä tärkeä asia. Sitten samaten tämän nuoren viljelijän aloitustukimäärärahan pienentäminen tässä tilanteessa, kun meidän pitäisi nimenomaan kannustaa nuoria viljelijöitä ottamaan tilaa vastaan: sen aloitustuen kanssa voi olla niin, että sitä ei saa, kun vain kolmannes on budjetoitu rahaa tähän aloitustukeen. No, sitten vielä viimeisenä tämä turveasia on pakko ottaa esille, koska se vaikuttaa niin paljon maatalouspuolella, koska moni maanviljelijä on myös turvetuottaja. Sitä minä en käsitä, että täällä viime vaalikauden puheet olivat niin voimallisia turpeen puolesta, ja nyt tällä hetkellä ei ole tehty mitään muuta kuin kolme heikentävää asiaa turvetuotannon puolelle. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Välikysymys on siinä mielessä aiheellinen, että se käsittelee asiaa, joka on Suomelle paljon enemmän kuin yhden elinkeinon kysymys. Kyse on suomalaisesta ruuasta, huoltovarmuudesta, maaseudun elinvoimasta ja viime kädessä siitä, pystymmekö tässä maassa myös tulevaisuudessa tuottamaan oman ruokamme. Maatalouden kannattavuudesta on syytä olla huolissaan. Viljelijöiden kustannukset ovat nousseet, investointien tekeminen on vaikeaa, ja monella tilalla pohditaan nyt hyvin vakavasti toiminnan tulevaisuutta. Tätä todellisuutta ei pidä vähätellä, mutta samalla meidän pitäisi kysyä, mikä on suomalaisen maatalouspolitiikan pitkän aikavälin tavoite. Onko tavoitteena järjestelmä, jossa valtio maksaa uuden tukipaketin aina, kun tuotantopanosten hinnat nousevat? Vai pitäisikö tavoitteena sen sijaan olla maatalous, jossa tuottaja saa mahdollisimman suuren osan toimeentulostaan markkinoilta, pystyy investoimaan ja kehittämään tilaansa ja jossa suomalaisesta ruuasta tehdään entistä vahvempi vientituote? Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole jäänyt toimettomaksi vaan on toiminut myös ennakoiden, kuten maa- ja metsätalousministeri ja pääministerikin ovat tänään useampaan kertaan todenneet. Ensinnäkin maatalouden energiaveron palautusta on korotettu. Vuoden 26 tukimaksuja on aikaistettu helpottamaan tilojen maksuvalmiutta. Myös lannoitemarkkinoiden tarjontaa on pyritty lisäämään. Toisekseen nuorten viljelijöiden alalle pääsyä on helpotettu. Aloitustuen yrittäjätulovaatimus on laskettu 25 000 eurosta 22 000 euroon, ja vaaditun tulotason saavuttamiseen annettua aikaa on pidennetty. Kolmanneksi maatalouden investointien rahoituksessa on tehty merkittävä rakenteellinen uudistus. Toukokuusta lähtien Finnvera on voinut olla mukana suurissa maatalouden investoinneissa ja omistajanvaihdoksissa. Tämä on tärkeää juuri nyt, koska suomalaisen maatalouden tulevaisuus ratkaistaan investoinneilla ja sukupolvenvaihdoksilla. Myös ruokaketjun tulonjakoa on korjattu. Kesäkuussa voimaan tullut elintarvikemarkkinalain uudistus antaa uusia välineitä puuttua kohtuuttomiin sopimusehtoihin ja private label -tuotteisiin liittyviin käytänteisiin sekä vahvistaa neuvotteluasemaltaan heikomman toimijan suojaa. Maatalousyrittäjän asemaa ei voida kestävästi parantaa vain kasvattamalla julkista tukea. Suurempi osa ruuan arvosta on saatava palaamaan sinne, missä ruoka tuotetaan. Yksi merkittävä mahdollisuus on vienti. Suomi tuottaa puhdasta, turvallista ja korkealaatuista ruokaa. Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä. Kyse ei ole vain vientipolitiikasta vaan myös maatalouden kannattavuuspolitiikasta. Kun suomalaiselle ruualle löytyy uusia markkinoita ja korkeamman lisäarvon tuotteita pystytään myymään maailmalle, ruokaketjuun tulee uutta rahaa sen sijaan, että samaa euroa vain jaetaan ketjun sisällä uudelleen ja uudelleen. Arvoisa puhemies! Tänä kesänä maataloutta on vaikeuttanut myös afrikkalainen sikarutto. Sen taloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä erityisesti viennin näkökulmasta. Nyt tärkeintä on estää taudin leviäminen sikaloihin, turvata viranomaisten riittävät resurssit ja pitää villisikakanta hallinnassa, ja tähänkin hallitus on jo työkaluja tarjonnut. Välikysymyksessä nostetaan esiin maatalouden pitkäaikainen kannattavuusongelma. Sana ”pitkäaikainen” tässä onkin olennainen. Suomalaisen maatalouden rakenteelliset ongelmat eivät ole syntyneet vuonna 2023 tai sen jälkeen, eivätkä ne katoa yhden hallituksen tai yhden kriisipaketin päätöksillä. Siksi meidän pitäisi pystyä katsomaan yli vaalikausien: Miten saamme nuoret jatkamaan maatiloja? Miten saamme investoinnit liikkeelle? Miten vahvistamme viljelijän neuvotteluasemaa suhteessa muuhun ruokaketjuun? Miten kasvatamme ruokavientiä? Miten vähennämme riippuvuuttamme ulkomaisista tuotantopanoksista? Näihin kysymyksiin vastaamalla rakennetaan suomalaisen maatalouden tulevaisuus. Arvoisa puhemies! Ruuantuotanto on osa Suomen huoltovarmuutta. Siksi Suomen maataloudessa tulee voida investoida ja yrittää kannattavasti. Tavoitteena on oltava suomalainen maatalous, joka ei ainoastaan selviydy seuraavista kriiseistä vaan joka pystyy uudistumaan, kasvamaan ja menestymään myös tulevina vuosikymmeninä. Siinä työssä tuottaja tarvitsee politiikalta ennen kaikkea sitä, mitä muutkin yrittäjät: ennustettavuutta, reiluja markkinoita ja mahdollisuuden saada työstään kunnollinen toimeentulo.

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi edustaja Hemmilälle kiitos. Toit aivan oikeita asioita esille. Vahvistan sen, että lihantuottajien tilanne on tällä hetkellä huomattavasti helpompi kuin muun muassa vuoden 24 alussa, jolloinka tilanne oli niin huono, että minä sanoin pojille, että ei ole mitään järkeä jatkaa tämmöistä toimintaa, kun Atria laski lihanhintaa 20 senttiä ja kustannukset olivat nousseet ja tilanne oli todella huolestuttava. Mutta onni onnettomuudessa, että meillä kävivät kaupan hyllyt tyhjinä välillä, niin korjautui tämä hintakin. Nyt voi jo hengittää — nyt voi jo hengittää. Tässä yhteydessä on tietysti hyvä myös kiittää hallitusta ja ministeriä siitä, että tämä korvauskelpoisuus tuli myös meidän nuorille viljelijöille, mikä tietysti omalta osaltaan paransi meidänkin tilannetta. Ainahan pitää silloin kiittää, kun on kiitoksen aihe. Nyt lyhyesti vielä tähän... [Sari Essayahin välihuuto] — No niin, tässä ei keskustella siitä vaan siitä, että kun me joitakin positiivisia asioita saadaan maatiloilla eteenpäin, niin se on aina tietysti kaikkien meidän, kansakunnankin, etu ja ruokaturvallisuuden kannalta hyvä asia. — Mutta tästä nyt ihan muutama kohta. Otan suoran lainauksen viime välikysymyskeskustelusta viime vaalikaudelta: ”Suomalaisesta ruuasta on tullut hallituksen riitelyn uhri. Tällaisena aikana, kun kansallisesta ruokaturvasta pitäisi pitää erityisesti huolta. Valitettavasti on todettava, että pääministerin ja keskustaministerin suusta nämä sanat ’ruokaturva’ ja ’huoltovarmuus’ ovat pelkkää sanahelinää.” Näin siis kertoi oppositiojohtaja Riikka Purra viime vaalikaudella. Ja sitten hän jatkoi, että perussuomalaiset tulevat julkistamaan omat konkreettiset ehdotuksensa viljelijöitten tilanteen parantamiseksi. No niin, me olemme kuulleet tässä edustaja Viljasen puheessa nämä konkreettiset ehdotukset, ja ihan lyhyesti vain niistä sanon näin, että siinä oli 18 kohtaa ja hallitus on niistä kohdista tehnyt neljä joko osittain tai sitten kokonansa. Muun muassa vakinaistettiin tämä Välitä viljelijästä ‑hanke, joka oli kuitenkin edellisellä hallituskaudellakin käytössä, ja se oli yksi näistä kohdista. Nämä kolme muuta olivat helpottaa nuoren viljelijän yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta ja sitten nämä elintarvikemarkkinalakiin tehtävät muutokset ja sitten energiakustannusten alentaminen, joka nyt on tullut jossakin määrin tämän polttoaineen kautta. Mutta jos nyt sanon tästä polttoainetilanteesta, miten todellisuudessa tämä tilanne on: Meillä tämä energianhinnan, elikkä polttoaineen hinnan, nousu on tarkoittanut 63 000:ta euroa — 63 000:ta euroa. Hallituksen päätöksellä siitä tulee mahdollisesti noin 7 000 euroa takaisin, elikkä 56 000 euroa on menoja, siis lisämenoja, tästä polttoaineesta. Päästään siihen käsitykseen, missä mennään. Arvoisa puhemies! Mitä hallitus olisi voinut tehdä? Tässähän tietysti semmoinen kysymys kuuluu, ja minä nyt ajattelen näin, että esimerkiksi tuo kiinteistöverovapaus... — Otan nämä kaikki, mitkä olivat siinä 18 kohdan listassa, koska ne ovat semmoisia asioita, jotka ovat pyörineet viime hallituskaudellakin täällä edessä. — ...olisi ensinnäkin vaikuttanut juuri näihin nuoriin tuottajiin, jotka ovat investoineet voimakkaasti elikkä tehneet sitä, mitä ovat jalostavat yritykset pyytäneet, investoineet uusia isoja navettoja tai sikaloita tai kanaloita. Se, miksi tähän kiinteistöveroon tartun, on se, että minusta se on niin erikoinen asia. Aikaisemmin oli katumaksu — asemakaava-alueella kun maksettiin kiinteistövero, puhuttiin katumaksusta. Se oli siitä, että kaupunki tai kunta rakensi infran täysin siihen tontin portille asti ja sen jälkeen sitten talonväki teki autotallin eteen tietä ja pihalle tietä. Katumaksu oli tämmöinen. Sitten kun se ulotettiin koskemaan kunnissa myös maaseutua, niin mekin maksetaan melkoinen summa kiinteistöveroa, mutta me emme saa mitään vastineeksi siitä, vaan niin kuin täällä hyvin tulivat edustaja Hemmilän puheessakin nämä yksityistiet, niin käytännössä me pidämme siis meidän kylätien kunnossa, koska meidän osuus on siinä tietoimituksessa 86 prosenttia. Elikkä käytännössä me joudumme maanviljelijänä pitämään kunnossa kylätien, jota käyttää noin seitsemän muuta taloutta. Siksi minä tähän kiinteistöveroasiaan juuri puutun, koska minun mielestäni tämä kiinteistövero on muutenkin epäoikeudenmukainen maanviljelijöitä kohtaan, kun siitä ei tule... [Pertti Hemmilä: Kaikkia haja-asutusalueella asuvia!] — Juuri näin, kaikkia haja-asutusalueella asuvia ja erityisesti maanviljelijöitä, koska se kiinteistövero määräytyy niitten rakennusinvestointien mukaan. No niin, sitten tämä energiakustannus: Siihen olisi voinut tuplapalautuksen ajatella, suuremman energiaveron palautuksen. Se olisi vaatinut tietysti EU:lta hyväksynnän. Sitten yksi asia: lyhennysvapaat lainoihin. Tätähän on käytetty aikaisemminkin. Sehän ei millään tavalla ole mikään tuki sinänsä, jos lyhennysvapaat antaa. Se vain helpottaa sen viljelijän ahdinkoa, kun muutenkin pankit ovat hyvin niukkoja antamaan laina-aikoihin pidennystä. Sitten tämä alvikannan laskeminen. Saksassahan on lihantuotantoon laskettu alvikanta juuri sen takia, että koska rehusta maksetaan 13,5 prosenttia alvia ja lihasta 25,5, niin käytännössä sinä siinä tuotannossa joudut koko ajan alvivelan puolelle, kun ne eivät mene yksi yhteen. Sitten vielä tuo Makeran pääomittaminen viimeisenä kohtana, koska 80 prosenttia tuli hylkyjä Pohjois-Pohjanmaan elinvoimakeskuksesta investointiavustuksista sen vuoksi, että ei ole pääomia käytössä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! No, nyt edustaja Östman poistui. Täällä on aika usein semmoinen olo, että voin kertoa jonkun asian jollekin, mutta en voi ymmärtää sitä hänen puolestaan, ja toisinpäin, että minulle voi kertoa jonkun asian, mutta se kertoja ei välttämättä voi minun puolestani sitä ymmärtää. Tänään on aika monessa kohti tällainen olo tullut. Missä, milloin ja kuka ja missä kohti ja mihin asioihin voi vaikuttaa — me vähän pyöritään siinä ympärillä, ja voi olla kuulijoiden välillä vähän vaikea hahmottaa, mistä täällä puhutaan. Minkälaisia toimenpiteitä minkäkin hallituksen aikana on tehty? Joo, jokainen hallitus tekee sellaisia toimia kuin sillä hallituskokoonpanolla pystyy erilaisten neuvottelujen ja sisäisten vääntöjen kanssa tekemään. Itse en ollut politiikassa aiemmin mukana ollenkaan, mutta taidan olla ainut, ainakin tällä hetkellä salissa, joka on maatalouspolitiikkaa pääaineena lukenut, ja aika pitkä historia tältä puolelta. Siis yliopistoahan ei kannata käydä eikä ylipäätään kouluja, jos politiikkaan haluaa, koska se vaikeuttaa tämmöistä asioiden yksinkertaistamista. Mutta jos katsotaan sitä paljon puhuttua tulostaulua, niin eihän se vain yksinkertaisesti hyvältä näytä. Vaikka sieltä nyt putsataan se yksittäinen vuosi, se 2022, pois, niin tulokset näyttävät huonoilta. Niin kuin sanoin jo aiemmin tänään, ei tämä mikään nautinto ole todeta tällaista. Totean jälleen kerran, että me ollaan samaa mieltä, kaikki halutaan maataloudelle parempaa. Ja se parempi on, kun katsotaan tuulilasista eteenpäin. Totta kai autolla ja moottoripyörällä tai millä tahansa kulkupelillä ajaessa kannattaa välillä vilkaista sinne taustapeiliin, ei peräpeiliin, koska peräpeilihän on ihan eri asia kuin taustapeili. Tähän oikeastaan kiertyy tämä... Vähän viittasin jo tähän poliittiseen kulttuuriin, ja edelleen toistan itseäni, että kaikki on jo moneen kertaan sanottu. Se, mikä häiritsee äärimmäisen paljon ainakin itseäni tässä eduskunnan työskentelyssä, on se — niin kuin edustaja Mehtälä sanoi, ja olen itse puhunut siitä monta kertaa — että monesta asiasta on tullut politiikan tekemisen väline sen sijaan, että olisi politiikan tekemisen kohde. Tämä edustaja Viljasen esille nostama Tynkkysen listahan oli malliesimerkki, ihan käsikirjaesimerkki tämmöisestä kunnon MAGA-politiikasta. Tehdään asioita, joilla haetaan kannatusta, jotta sitä kannatusta voidaan käyttää aivan muiden asioiden hoitamiseen. Maatalous, joka on varmaan viimeisenä, laittamatta nyt arvojärjestykseen eri asioita... On hävytöntä, että se otetaan tämmöisen politiikan tekemisen kohteeksi. Se näkyy sitten, minkälaiseen asemaan se sitten joutuu. Jälleen kerraten: kaikki me haluamme maataloudelle ja suomalaisille viljelijöille parempaa. Mutta oikeastaan semmoinen konkreettinen kysymys, kun täällä viitattiinkin jo siihen valtioneuvoston selontekoon tästä ruokastrategiasta, niin siellä lukee näin: ”Kauppapolitiikka ja kansainvälisen kaupan säännöt ja sitoumukset määrittävät ehtoja ruoka- ja maatalouspolitiikalle. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja geopolitiikan murros ovat tuoneet epävakautta kansainväliseen kauppaan ja korostaneet ruokaturvan omavaraisuuden ja kriittisten tuotantopanosten saatavuuden merkitystä. Suomen elintarvikevienti koki merkittävän šokin vuonna 2014 Venäjän asettamien vastapakotteiden seurauksena. Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vuoksi asetetut pakotteet ovat pysäyttäneet maiden välisen maatalous- ja elintarvikekaupan lähes täysin, eikä tilanne ole palautumassa ennalleen. Venäjän merkitys lannoitteiden ja energian toimittajana on myös hiipumassa.” Tässä on oikeastaan kuvattu varsin hyvin, hyvin tiiviisti ne asiat, mitkä ovat vaikuttaneet monella tapaa suomalaiseen maatalouteen. On todettu myös se, että kun täällä on, että mihin voidaan vaikuttaa, mihin ei voida vaikuttaa... Voihan siinä käydä niin, että jos esimerkiksi keskusta on ensi kaudella hallituksessa, niin sitten taas nämä samat puheet pidetään, allekirjoittajat vain puheissa vaihtuvat ja puolueet. Mutta miten näihin kysymyksiin ihan oikeasti vastataan, jotta se suomalainen viljelijä ja varsinkin se nuori lähtee sinne alalle? Sitten on ihan pakko mainita, arvoisa puhemies, näistä parista perussuomalaisten puheenvuorosta. Hehän erityisesti ovat ansioituneet tässä poliittisessa kulttuurissa, joka lähti silloin 2011 kummalliseen suuntaan ja 2017 entisestään korostui. Jos täällä ruvetaan houkuttelemaan puolueita seuraavaan hallitukseen, niin on kyllä aivan väärässä paikassa. Eivät ainakaan nämä rekordit, mitä Mäenpäältä, Keskisarjalta, Peltokankaalta ja Simulalta... Kyllä saa tahtia parantaa aika paljon ja tyylilajia vaihtaa, että se houkuttaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lupasin edellisessä puheessa, että otan konkretiaa esille, ja nyt sitä sitten tulee. Ensinnäkin kaksi asiaa, mitkä tässä illan aikana ovat tulleet ministerin ja hallituksen puheissa esille: Yksi niistä on se, että hallitus ei omilla toimillaan nosta viljelijän arjen kustannuksia — siis hallitus ei omilla toimillaan nosta viljelijän arjen kustannuksia. Sitten toinen on se, että hallitus on edistänyt luvituksen saantia sekä biokaasun ja turpeen tuottamista. Nyt minun on pakko vähän tarkentaa näitä asioita. Käydäänpä ensin tämä luvitusasia läpi. Tämän hallituksen toimesta perustettiin uusi Lupa- ja valvontavirasto, jonka pääpaikka on siis Tampereella. Siinä yhteydessä kaikesta keskustan vastustuksesta huolimatta tähän Lupa- ja valvontavirastoon sisällytettiin yleisen edun valvontayksikkö — siis yleisen edun valvontayksikkö. Nyt on ollut hyvinkin tarkkaan yrittäjien kanssa keskustelua tästä asiasta, ja siellä on muun muassa peruttu jo olemassa olevia turvetuotantolupia, jotka olisivat kuiviketurpeen tuottamiseen. Muun muassa malminetsintäluvat on myös tämä yleisen edun valvontayksikkö valittanut kumoon. Se, mikä tässä minusta on oikeastaan vielä merkittävämpää maatalouden osalta, on se, että tämän uudistuksen yhteydessä nostettiin lupamaksuja aivan valtavasti. Eli nythän pitää tämmöisen kotieläintilan, niin kuin meidänkin tilan, maksaa ympäristölupaa vähintään 21 000 euroa. Mutta minun mielestäni siellä turvetuotannon puolella tämä lupien nosto oli aivan valtava. Elikkä jos on alle 10 hehtaarin turvetuotantoalue, niin pitää maksaa jo 20 800 euroa luvasta, ja jos noustaan 50 hehtaariin turvetonta aluetta, niin se lupamaksu on jo vajaa 50 000 euroa. Miettikääpä, hyvät ystävät, kollegat, että jos tämmöisestä pelkästä paperista, joka ei mitään muuta kuin oikeuttaa tekemään jotain työtä, pitää maksaa 50 000 euroa, niin kyllä pitää olla jo valtava hinku siihen työntekoon, että lähdet yrittämään, jos siitä lupapaperista maksat niin paljon. No niin, sitten toinen kohta. Lupasin nämä kolme kohtaa tuoda esille. Toinen kohta on tämä biokaasu. Täällä tuli ministerin puheessa ihan oikein, että sitä biokaasutilannetta on parannettu. Kyllä, ulosmyyntirajan nostolla parannettiin sitä mahdollisuutta, että kun on saanut maatalouden investointitukia, niin voidaan myydä ulos energiaa 50 prosenttia, eikä tämä investointituki leikkaudu pois, ja se on positiivinen asia. Mutta samalla hetkellä hallitus on vaikeuttanut pienimuotoista biokaasutoimintaa viidellä eri asialla, joista neljä on tapahtunut talousvaliokunnan puolella ja yksi ympäristövaliokunnan puolella. Nämä neljä kohtaa ovat todentamisvaatimus alle kahden megawatin laitoksille, mitä ei muun muassa Ruotsissa edellytetä mutta Suomessa edellytetään, ja se laitos tuo noin 7 000 euroa kustannusta per yrittäjä. Sitten biometaanin osuutta vähennettiin neljästä prosentista kahteen prosenttiin, mikä vähensi biometaanin kysyntää. Eilen oli Biotalouspäivät tuolla Seinäjoella, ja tämä asia tuli varmasti, että näin on käynyt. No, sitten on joustomekanismi kolmantena. Siellä joustomekanismin osalta, josta me jätettiin eriävä, oli se, että kun nestekaasua eli fossiilista korvataan biometaanilla, niin pitää tuottaa tätä biometaania kaksinkertainen määrä, mikä on aivan järjenvastaista. Näin vaan on. Sitten on vielä tämä kasvilajimääritelmä, että pääkasvia ei tullut lakiin, jolloinka jää tulkinnanvaraiseksi se, saako viljelijä siitä joustomekanismin kautta sitä tukea, mitä kuuluisi saada, uusiutuvan energian tukea. Sitten on vielä tämä ympäristölupa. Elikkä ennen sai tehdä biokaasulaitoksen navetan päähän rakennusluvalla. Tästä lähtien tämä hallitus ajoi ympäristölupauudistuksen niin, että jokainen biokaasulaitos, navetan päähänkin pikkunen pömpeli, vaatii ympäristöluvan, ja se maksaa. [Tuomas Kettunen: Käsittämätöntä!] Vielä eräänä kohtana on tämä turve. Elikkä koska maatalouteen liittyy niin olennaisena osana tämä kuiviketurve, [Puhemies koputtaa] niin tämän kasvu- ja kuiviketurpeen osalta sanon vain sen, että siellä myös nämä konkreettiset parannukset ovat jääneet tekemättä, elikkä sielläkin nämä lupamaksut [Puhemies koputtaa] ovat aivan valtavat, ja sitä jo kävinkin läpi. Minun mielestäni yrittäjänä ajattelen näin, että tässä on mahdoton ajatus semmoinen, että puheet ja teot ovat ristiriidassa, [Puhemies koputtaa] vaan niiden pitää vastata toinen toisiaan. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella en täällä talossa ollut, mutta täällä tänään moneen kertaan viitatun MAKA-raportin lisäksi ehkä toiseksi eniten julkisuudessa ollut listaus tai raportti oli niin sanottu Tynkkysen lista, josta minäkin eri medioista paljon tietoa sain etenkin sosiaalisen median kautta. Maaliskuussa 2022 silloinen parlamentaarikko Tynkkynen teki 19 kohdan listan, jolla maatalouden kannattavuutta piti parantaa. Tätä listaa olisi olettanut toteutettavan tällä vaalikaudella, kun koko perussuomalainen ryhmä tietääkseni siihen sitoutui ja sitä ajoi. Mutta heti hallitusneuvotteluiden jälkeen pystyimme toteamaan, että osa listasta oli jo lentänyt roskakoriin. Lista kuuluu seuraavasti: 1. ”Hallitus julistaa maatalouden hätätilan ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.” No, tämähän ei ole tapahtunut. 2. ”Hallitus poistaa maatalousrakennusten kiinteistöveron jo vuoden 2022 maksuunpanosta alkaen pysyvästi.” Tämä ei ole toteutunut, eikä se tämän päivän kuullun perusteella tule toteutumaankaan. 3. ”Hallitus peruu, lakkaa valmistelemasta tai edistämästä sellaisia maataloutta koskevia ilmastopoliittisia toimenpiteitä, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia.” Näin ei ole tapahtunut. Sen sijaan järkeviä toimia, kuten biokaasutuotannon toimintaedellytyksiä, on merkittävästi vaikeutettu tällä vaalikaudella ja byrokratiaa on lisätty. Ja edelleen listalla numero 4. ”Hallitus lisää maatilojen arvonlisäveron maksuun vuosittain 12 kuukautta kulutonta maksuaikaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi.” Ei toteutunut. 5. ”Hallitus varmistaa Maatilatalouden kehittämisrahaston maksuvarmuuslainojen ja takausvastuukyvyn riittävyyden.” Ei ole tapahtunut. Makeraa ei ole lainkaan pääomitettu, mutta Makeran takausvaltuutta on kyllä korotettu 20 miljoonaan euroon. Listalta 6. ”Hallitus alentaa maatalouden energiakustannuksia muun muassa kohdennetuin verotoimenpitein.” Tämä on tapahtunut osittain, mutta maatalouden energiakustannukset ovat nousseet niin räjähdysmäisesti, että tämä määräaikainen maatalouden energiaveron lisäpalautus on toimena aivan riittämätön. Listalta numero 7. ”Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruokaketjun eri osien kustannusten jakamiseksi niin, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden loppuhinnasta.” Ei ole tapahtunut. Toimet ovat olleet ehkä oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä tarpeeseen nähden. Elintarvikemarkkinalakia on kyllä uudistettu, mikä on hieno asia. Tämän keskustan tekemän lain päivitys on positiivinen asia, mutta kilpailulaki on edelleen koskematta, ja tämän päivän perusteella tällä vaalikaudella sellaiseksi tulee jäämään. Sen sijaan kaupan asemaa on vahvistettu uusilla myyntiartikkeleilla. Listan numero 8. ”Hallitus valmistelee pikaisesti elintarvikemarkkinoille tarvittavat, kriisin edellyttämät muutokset.” Tämä on tapahtunut. 9. ”Hallitus edistää pankkien valmiutta myöntää viljelijöiden lainoihin lyhennysvapaita ja korkohelpotuksia.” Ei ole tapahtunut. 10. ”Hallitus helpottaa nuoren viljelijän vuotuista yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta.” Tämä on tapahtunut. 11. ”Hallitus parantaa viljelijän mahdollisuutta yrityksensä velkasaneeraukseen.” Ei ole tapahtunut. Yrityssaneerauslakia on kyllä uudistettu, mutta uudistus ei kosketa maataloutta. 12. ”Hallitus purkaa maataloutta ja tilamyyntiä koskevaa byrokratiaa ja lupavaatimuksia.” Ei ole tapahtunut. 13. ”Hallitus tehostaa julkisen sektorin esimerkillisyyttä ruokapalveluhankinnoissa.” Osittain toteutunut, mutta keinona vain ohjaus ja suositukset. 14. ”Hallitus vahvistaa maatalouden sivuelinkeinojen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.” Ei ole tapahtunut, kuten ei myöskään ”Hallitus turvaa maatalouden lomituspalveluiden saatavuuden”. 16. ”Hallitus huolehtii viljelijöiden henkiseen jaksamiseen tarvittavista palveluista.” On tapahtunut. Välitä viljelijästä -hanke on vakinaistettu, mutta myös rahoitus pitäisi vakinaistaa. 17. Haluttiin alv-kannan laskemista — ei ole tapahtunut. 18. liittyy kiinteästi polttonesteiden hintaan ja sen kompensointiin. Kaikkihan me tiedämme, että se ei ole toteutunut. Hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti. Arvoisa puhemies! Tämä aikakirjoihin Tynkkysen listan tämänhetkisestä toteutumatilanteesta, [Puhemies koputtaa] joka ei ole mairitteleva, mutta onneksi vaalikautta on vielä jäljellä, ja luotamme hallitukseen, että Tynkkysen lista on toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin jäämme vaalitauolle.

Arvoisa kunnioitettu puhemies! EU:n huonoin kannattavuus maatiloilla, mutta silti minä uskon suomalaiseen maatalouteen. Usko on koetuksella, kun miettii sukupolvenvaihdosneuvojan kanssa oman tilan jatkajan kanssa sitä, kannattaako vai ei. Siksikin toivon sydämestäni, että niitä toimia, mitä keskusta tänään on nostanut, vietäisiin eteenpäin. Ministeri Essayah on kiitettävästi istunut aitiossa kuuntelemassa ja on varmasti parhaansa tässä hallituksessa koettanutkin, vaikka se ei todellakaan ole riittänyt. Mutta nämä asiat kuuluvat monelle muullekin ministerille. Esimerkiksi ministeri Puisto vastaa kilpailulaista. Kilpailulaissa tukkujen asemaa olisi muutettava. Siellä pitäisi myydä samaan hintaan ostotuotteita kilpailijoille, ellei sitten tätä keskittynyttä tukkutoimintaa hajoteta. Tämä koskee niin myllyjä kuin kauppajättejä. Nimittäin meillä on edelleenkin Valion osalta Kivi-maitopäätös, jossa se joutuu määräävässä markkina-asemassa ollessaan myymään toisille samaan hintaan sitä raaka-ainetta. Tuottajaorganisaatioiden pitäisi pystyä olemaan valtakunnallisia, ja niiden pitäisi pystyä neuvottelemaan hinnoista, koska EU tämän jo mahdollistaa. Meidän tulisi antaa selkänoja niin, ettei tarvitse jännittää, että syytetään kartellista. Ministeri Multalan käsialaa on päästökauppa ja nimenomaan maa- ja metsätalouden kytkeminen siihen ihan Suomen kansallisilla omilla päätöksillä. Tämä lisää monta kymmentä senttiä polttoöljyn hintaan, ja siihen luvattiin, silloin kun sitä tehtiin, kompensaatiota, mutta sitä ei ole näkynyt. Miksi ihmeessä kytkeä maa- ja metsätalouden polttoaineet liikenteen päästökauppaan, kun ei ollut mikään pakko? Ministeri Ikoselle kuuluu käytännön hankintalaki, mutta työ- ja elinkeinoministerille kuuluu hankintalaki muutoin, eli sinne Puiston tontille. Hankintalakia tehtäessä keskusta esitti, että olisimme laittaneet sinne perälaudan siitä, että emme voisi ostaa julkisiin keittiöihin ruokaa, joka ei täytä Suomen lainsäädännön vaatimuksia. Tämä lausunnoissa todettiin mahdolliseksi, mutta sitä ei silti haluttu sinne lisätä. Kuvitelkaa, että käytämme suomalaisia verovaroja siihen, että ostamme ruokaa, joka ei täytä Suomen lainsäädännön edellytyksiä. Tähän saimme myös SDP:n ja muiden oppositiopuolueitten tuen. Toivon, että tähän asiaan vielä palataan, ja itse asiassa ministeri Ikonen pystyisi sen siinä käytännön hankinta-asetuksessaan myöskin muuttamaan. Ministeri Purra on nostanut bensan ja dieselin sekä polttoöljyn veroja niin paljon, että nyt maksetaan veroja enemmän kuin viime hallituskaudella keskimäärin. Bensasta maksetaan veroja 14 senttiä enemmän, dieselistä 23 senttiä enemmän ja polttoöljystä 19 senttiä enemmän kuin keskimäärin viime hallituskaudella. Tämä päätös on täysin valtiovarainministerin omissa käsissä. Sen lisäksi haluan vielä nostaa esille biokaasun tuotannon heikennykset. Kun kerran liikenteen päästökauppaan lisättiin maatalous, olisi kohtuullista, että se maatalous pystyisi korvaamaan tätä uusiutuvalla niin, että ei tarvitsisi maksaa näitä korkeita päästökaupan maksuja. Mutta mitä tehtiin? Biokaasuun ei enää uskottu, vaan biokaasun edellytyksiä on heikennetty ehkä viidellä kuudella eri lailla. Sieltä on karsittu tukia, siellä on jakeluvelvoitetta muutettu ja on tehty erilaisia joustomekanismeja, jolloin näitten polttoainejakelijoitten ei enää kannata ottaa biokaasua sinne, vaan ne voivat vaikka ostaa kosteikoita tai rahoittaa sähkötyökaluja ulkopuolisille toimijoille. Tässä muutamia esimerkkejä. Toivon, että niihin vielä tartutaan, sillä kun maailma kuivuu, niin Suomen ruuantuotantoa tarvitaan entistä enemmän. Meillä on entistä suurempi osuus koko maailman huoltovarmuudesta, [Puhemies koputtaa] mutta jos mitään ei tehdä, kurki ehtii kuolla ennen kuin suo sulaa.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa kannattaa muistaa, että maatalouden kannattavuus ja viljelijän heikko asema ruokaketjussa eivät ole syntyneet tämän hallituskauden aikana. MTK ja maatalousyrittäjät ovat tehneet vuosien ajan työtä tilanteen korjaamiseksi. Myös keskusta on ollut pitkään hallitusvastuussa ja vaatinut aivan samoja asioita: viljelijän markkina-aseman vahvistamista, elintarvikemarkkinalain kehittämistä ja ruokaketjun voimasuhteiden korjaamista. Nyt tämä Petteri Orpon hallitus on tehnyt nämä kaikki, mutta niiden vaikutuksethan tulevat viiveellä, kuten me tiedetään. Sato korjataan myöhemmin. Arvoisa puhemies! Suomalaisen maatalouden kannattavuus on huoltovarmuuden, alueiden elinvoiman ja koko Suomen turvallisuuden kannalta ratkaiseva kysymys. Olen itse asunut aina maatilalla, vilja- ja kasvinviljelytilalla, lukuun ottamatta opiskeluvuosia, joten ymmärrän ja haluan edistää maataloutta ihan sisäsyntyisesti. Viljelijät ovat joutuneet kantamaan viime vuosina poikkeuksellisen suuren taakan, kun energian, lannoitteiden, kuljetusten ja rahoituksen kustannukset ovat nousseet, mutta nousseita kustannuksia ei ole voitu siirtää täysimääräisesti tuotteiden hintoihin. Tässä on maatalouden kannattavuusongelman ydin. Tämän päivän maanviljelijä on osaava yrittäjä. Tiloilla hyödynnetään teknologiaa, kehitetään viljelymenetelmiä ja etsitään jatkuvasti uusia keinoja parantaa tuottavuutta ja kestävyyttä. Viljelijät kyllä osaavat työnsä. Eduskunnasta käsin taas pyritään luomaan edellytykset yrittäjän tekemälle työlle. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on, että Suomessa pystytään tuottamaan omaa ruokaa myös poikkeusoloissa. Maa, joka pystyy huolehtimaan omasta ruokaturvastaan, on vahvempi ja turvallisempi maa. Siksi meidän on vahvistettava tuottajan markkina-asemaa, vähennettävä riippuvuuttamme tuontipanoksista, edistettävä ravinteiden kierrätystä sekä huolehdittava energian, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten saatavuudesta myös kriisitilanteissa. Keskustan välikysymys nostaa esiin todellisia haasteita, mutta kuva hallituksen toimettomuudesta ei pidä paikkaansa. Luvattua suunnanmuutosta on tehty. Sille emme voi mitään, että Ukrainan sota ja Lähi-idän kriisi ovat aiheuttaneet kustannussokkeja. Hallitus on vahvistanut maatalouden toimintaedellytyksiä muun muassa korottamalla energiaveron palautusta kahdeksi vuodeksi, EU:n kriisitukien kohdentamista maatalouteen, tukimaksatusten aikaistamista, investointien rahoituksen parantamista ja elintarvikemarkkinalain uudistusta. Samalla on edistetty kotimaista lannoitetuotantoa, ravinnekiertoa ja ruokavientiä. Myöskään ruokaa tuottavasta maataloudesta ei ole leikattu, vaikka lähes kaikkialta muilta hallinnonaloilta on jouduttu säästämään. Pitkällä aikavälillä ratkaisu ei kuitenkaan voi perustua uusiin tukipaketteihin. Kestävä ratkaisu syntyy siitä, että ruokamarkkina toimii nykyistä oikeudenmukaisemmin ja viljelijä saa tuotteestaan sellaisen hinnan, joka yhdessä tukien kanssa kattaa kustannukset, turvaa toimeentulon ja mahdollistaa investoinnit. Siksi meidän on vahvistettava tuottajien markkina-asemaa, huolehdittava huoltovarmuudesta ja vähennettävä riippuvuutta tuontipanoksista. Samalla on turvattava suomalaisen maatalouden riittävä rahoitus myös tulevissa EU-neuvotteluissa. Kokoomuksen lähtökohta on selvä: viljelijän työn pitää kannattaa, ja suomalaisella ruuantuotannolla pitää olla tulevaisuus. Tämä hallitus on tehnyt konkreettisia toimia tämän tavoitteen eteen, ja työtä jatketaan edelleen määrätietoisesti. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan nostaa tässä keskustelussa esiin huoltovarmuuden. Olen saanut toimia tällä kaudella eduskunnan huoltovarmuusryhmän puheenjohtajana, ja siinä työssä yksi asia tulee vastaan kerta toisensa jälkeen: kriiseihin pitää varautua ennen kuin ne ovat päällä. Ruuan kohdalla tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että Suomessa on myös tulevaisuudessa maatiloja ja ihmisiä, jotka haluavat tuottaa ruokaa. Viljelijän pitää pystyä luottamaan siihen, että työllä on tulevaisuus. Nuoren pitää uskaltaa ottaa tila jatkettavakseen, ja tilalla pitää uskaltaa investoida. Tarvitsemme kotimaista energiaa, lannoitteita ja ravinteita, toimivat tiet ja kuljetukset sekä rahoitusta investointeihin, ja ennen kaikkea viljelijän tulisi saada tuotteestaan sellainen hinta, että tätä koko työtä kannattaa tehdä. Näitä asioita hallitus on vienyt eteenpäin. Maatalouden energiaveron palautusta korotetaan investointeihin, ja omistajavaihdoksiin on avattu Finnveran rahoitusta. Myös biokaasuinvestointien ehtoja on parannettu ja kotimaista lannoitetuotantoa sekä ravinteiden kiertoa vahvistettu. Turhaa byrokratiaa pitää purkaa. Yksi konkreettinen asia on peltojen korvauskelpoisuus. Nyt tämä pitkään odotettu asia viedään kuntoon koko Suomessa. Se parantaa tilusrakennetta, helpottaa myös tilojen kehittymistä ja vähentää hallinnollista työtä. Myös ruokaketjun pelisääntöjä on uudistettava. Välikysymyksessä on väitetty, että kokoomus olisi vastustanut elintarvikemarkkinalain uudistamista, ja tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Me kokoomuksen edustajat maa- ja metsätalousvaliokunnassa olemme ajaneet uudistusta ja halunneet samalla varmistaa reilut pelisäännöt koko ruokaketjuun. Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu tänään ilmastonmuutoksesta. Myös siinä keskustelussa kannattaa katsoa Suomea huoltovarmuuden näkökulmasta. Suomessa on valtavat makean veden varannot. Kun Euroopassa kärsitään yhä enemmän vesipulasta ja kuivuudesta, Suomen vesivarat ovat meille merkittävä strateginen voimavara. Kasvukauden pidentyminen voi myös parantaa joidenkin kasvien viljelyedellytyksiä Suomessa, ja samalla meidän on varauduttava muuttuviin sääoloihin ja niiden tuomiin riskeihin. Jos ruuantuotannon edellytykset vaikeutuvat muualla maailmassa, Suomen merkitys ruuantuottajana voi kasvaa. Siksi meidän pitää tässäkin vaiheessa pitää ruuantuotannon rakennuspalikat kunnossa. Afrikkalainen sikarutto muistuttaa konkreettisesti siitä, mitä huoltovarmuus myös tarkoittaa. Nyt tärkeintä on saada tauti hallintaan ja varmistaa, että suomalaisilla sikatiloilla on edellytykset jatkaa myös tämän kriisin jälkeen. Maatila ei elä vain vaalikausi kerrallaan. Investoinnit tehdään vuosikymmeniksi. Siksi maatalous tarvitsee pitkäjänteistä ja ennakoivaa politiikkaa. Pidän tärkeänä, että nykyisen hallituksen kasvua, yrittäjyyttä ja kotimaista tuotantoa painottavaa linjaa voidaan jatkaa myös seuraavalla vaalikaudella, mutta sen ratkaisevat suomalaiset. Meidän tehtävämme on tehdä työtä sen eteen, että suomalaisella viljelijällä on myös tulevaisuudessa syy jatkaa tilaansa, investoida ja tuottaa meille ruokaa. Se on suomalaisen huoltovarmuuden perusta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kalliita sanoja edustaja Kalliolta äsken. — Meillä on tänään tämän välikysymyksen aiheena tosiaan maatalous, niin kuin varmaan joku siellä median ääressä voi seuratakin. Maatalous on siitä harvinainen aihepiiri, että se koskettaa kaikkia täällä eduskunnassa, koska me jokainenhan syömme joka päivä ja vieläpä useamman kerran. Maatalous on myös aihe, josta tuntuu löytyvän melko laaja yksimielisyys puolueiden kesken. Kun puheita pidetään, suomalaisen viljelijän puolella ovat jotakuinkin kaikki. Melko harvalla tässä salissa kuitenkaan on omakohtaista kokemusta siitä, millaista on olla maanviljelijä Suomessa. Olen sen ajan elänyt ja kokenut ja siihen paneutunut yrittäjänä ja kouluttajana vajaat 40 vuotta. Ja tässä yhteydessä voin mainita, että Tuomas Kuhmosen kanssa koulutettiin viljelijöitä 1995 EU:n liittymissopimukseen liittyvissä asioissa. Siitä voi saada vähän perspektiiviä. Arvoisa puhemies! Alkuun tahdon sanoa sen, että uskon tässä salissa edustajien tahtovan maataloudelle hyvää ja viljelijöille hyvää, mutta samalla tiedän, että aivan liian harva todella ymmärtää, mikä tilanne maatiloilla nyt tällä hetkellä on. Tämä johtaa siihen, että maataloudesta tulee politiikanteon väline — politiikanteon väline: siis tapa nostaa omaa suosiota puhumalla sinänsä oikeista asioista vailla aitoa tahtoa niitä edistää. Otan esimerkin. Viime kaudella silloinen oppositio, joka nyt istuu hallituksessa, puhui oikeista asioista: tuotantorakennusten kiinteistöveron poistosta, energiakustannusten alentamisesta, byrokratian purkamisesta, viljelijälle reilummasta osuudesta ruuan hinnasta. Nämä olivat siis täysin oikeita asioita. Madalletaan kustannuksia ja tehdään markkinasta reilumpi. Niin myös konkreettisesti viime hallitus teki. Se maksoi lannoitetuen, energiaveron tuplapalautuksen, maatalouden kiinteistöveron palautuksen, muun muassa. Missä nämä kaikki nyt ovat? Mitä näille lupauksille tapahtui Säätytalolla? Hallitusohjelmaan tuli kyllä hyviä kirjauksia. Taustalla oli parlamentaarinen työ, siis kaikkien puolueiden yhteinen työ, ja siinä tehty linjaukset vaalien alla 2023. Tähän hallitus ohjelmassaan sitoutui, ja siellä yhtenä konkreettisena ehdotuksena oli kilpailulain avaaminen. Näin ei ole tehty, ja kysyn: miksi ei? Siksi, koska liian harva ymmärtää, miten huono tilanne kotimaisilla tuottajilla tällä hetkellä on. Ja valitettavasti myös siksi, koska hallitus ei ole joko halunnut tai uskaltanut tehdä tarvittavia muutoksia, jotka olisivat pois kotimaisen ruokakaupan mahtavista katteista. Nimittäin me olemme nyt siinä tilanteessa, että meillä on maailman parhaiten kannattava ruokakauppa ja Euroopan huonoiten kannattavat viljelijät. Tämähän on väärin. Tämä on väärin, ja tähän on pakko saada muutos. Arvoisa puhemies! Jotta tilanteen voisi korjata, pitää tietää, mistä on kyse. Ennen muuta juuri nyt on kyse tuotantokustannusten valtavasta noususta. Lannoitteet, energia, voiteluaineet, polttoaineet — kaikki kustannukset ovat rajusti nousseet. Myös hallitus on lisännyt kustannuksia muun muassa korottamalla lupamaksuja ja lisäämällä sääntelyä. Pidän toisen puheenvuoron ihan tästä aiheesta. Siispä politiikan keinoin Suomi voisi madaltaa kustannuksia: Poistetaan maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero. Jatketaan maatalouden energiaveron lisäpalautusta. Laajennetaan se nestekaasuun, josta tein kirjallisen kysymyksen edustaja Kallion kanssa hetki sitten. Otetaan käyttöön Ruotsin mallin mukainen kansallinen kustannustuki, joka kohdennetaan polttoaine- ja lannoitekustannusten nousuun, ja tähänhän EU-komissio on antanut jo suostumuksen. Ja sitten se isompi ja tärkein puoli eli ruokamarkkinan korjaaminen. Se tapahtuu kilpailulain avaamisen kautta. Kauppa on kymmenet vuodet kerännyt hyödyn siitä, että Suomessa maatalouden tuottavuuden kehitys on ollut koko Euroopan parasta, ja olen sen kyllä konkreettisesti huomannut omassa yrityksessä. Näin ei kerta kaikkiaan voi jatkua. Arvoisa puhemies! Viime vuosina olemme ensi kertaa joutuneet todistamaan sen, että kaupoissa ovat hyllyt tyhjillään. Tosiasia on, että lähes neljä maatilaa tosiaan lopettaa päivässä toimintansa. Tekijät ikääntyvät. Nuoria on vaikea saada alalle, vaikka meillä neljä nuorta miestä on töissä meidän yrityksessä. Se on jo aivan poikkeus. Moni oikeasti haluaisi ryhtyä tähän maailman parhaaseen ammattiin. [Puhemies koputtaa] Tässä talossa kannetaan ratkaisun avaimia moniin keskeisiin ongelmiin. Nyt on aika lunastaa lupaukset ja vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat omissa käsissämme. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Keskustelemme maataloudesta ja ruuan ja maaseudun pärjäämisestä nyt viidettä tuntia. Salissa ei ole puhemiehen lisäksi yhtään perussuomalaista, ja kokoomuksen edustajia on jäljellä enää kaksi. Toivoisin, että myös hallituspuolueet palaisivat keskustelemaan. Tämä on nimittäin kohtalonkysymys [Peter Östmanin välihuuto] kaikkien suomalaisten näkökulmasta. Kiitän kuitenkin ministeriä, joka on istunut täällä erittäin tunnollisesti ja kuunnellut tätä keskustelua. Se on mielestäni arvokasta, kun puhumme ruuasta, jota kaikki meistä syövät. Suomalaisen maatalouden kannattavuus on Euroopan heikointa. Suomessa on Euroopan kallein diesel, ja neljä tilaa lopettaa joka päivä. Siinä lienee riittävästi syitä välikysymykselle, ja koen, että keskustelu tämän osalta on ollut antoisaa. Te lupasitte täyskäännöksen, ja sitä ei ole tullut. Tästä on esitetty tänään useita eri lukuja. Tilojen määrä on puolittunut 2000-luvulla ja kannattavuuskerroin pudonnut kuudesosaan tällä hallituskaudella. Viljelijän tuotto ja kustannukset eivät kohtaa, ja te pyörittelette strategioita, mutta tilojen kustannusten nousu nyt vaatii toimia. Lannoitteiden, polttoaineiden ja sähkön hinnannousu ajaa viljelijöitä yhä ahtaammalle. Kentän viesti on erittäin karua. Lannoitteet ovat niin kalliita, ettei niitä käytetä. Polttoöljy on niin kallista, ettei viljaa ole varaa kuivata, jos eteen sattuu sadekausi. Diesel maksaa tankilla 2,5 euroa, vähän pumpusta riippuen. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet tänä vuonna merkittävästi, ja siihen ei ole puututtu. Edellisten hallitusten syyttely lienee aika turhaa, kun hinnannousu pelkästään tänä vuonna on ollut melkoista. Kun asiakas tankkaa tankilla Suomen kalleinta dieseliä, niin Suomi kerää ennätyspotin veroja. Tämä hallitus on romuttanut yksityistieavustukset, joiden avulla muun muassa puu liikkuu metsistä tehtaille. Myös tämä on ollut merkittävä osa maatalouden kannattavuutta. Yksityistiekorvaukset ovat niin alhaalla, etteivät ne paljon enää voisi laskea. Muistan, kun Sipilän pääministerikaudella nämä luvut liikkuivat siellä 20—30 miljoonassa eurossa, ja nyt olemme 6 miljoonassa eurossa. [Peter Östman: Ei, vaan 5—10:ssä!] Siinä on merkittävä ongelma. Investointeja ei rakenneta rapistuvien teiden varaan, ja tästä meillä kaikilla on yhdessä vastuu. Meillä on Euroopan korkein dieselin hinta, ja siitä kerätään enemmän veroja. [Hälinää — Puhemies koputtaa] On häpeällistä, että huoltovarmuutta pidetään yllä ulkomailta tuotavalla viljalla. Lähtökohtana pitää olla suomalainen ruoka ja kotimainen tuotanto erityisesti nyt, kun tilojen tulevaisuus on vaakalaudalla. Pitkät valikoima- ja hinnoittelujaksot eivät saa johtaa kaupoissa siihen, että kustannusnousut jäävät kuukausiksi yksin tuottajien tai elintarvikeyritysten kannettaviksi. Sopimuksiin tarvitaan toimivia hinnantarkistusmekanismeja, ja kilpailulaki on vähintä, mitä te voitte nyt eduskuntaan kiireellisesti tuoda. Kirjaukset ovat hyviä hallitusohjelmassa, mutta niitä ei ole vielä nähty meidän pöydällä. Valtiontakausjärjestelmiä on vahvistettava ja vaiheittaisia sukupolvenvaihdoksia helpotettava verotuksen ja rahoituksen keinoin. Riippuvuutta tuontilannoitteista ja fossiilisista tuotantopanoksista on vähennettävä. Kotimaista ravinnekiertoa, kierrätyslannoitteita, biokaasua ja muuta maatilojen energiantuotantoa on edistettävä investoinneilla ja purkamalla niiden sääntelyä. Nyt olemme todistaneet vuodessa ainakin viittä uutta sääntelyä biokaasuun. Ei näin voi jatkua, kun me haluamme huoltovarmuutta ja myös tuottavaa ravinnekiertoa. Sitten tästä byrokratiasta ja absurdeista valvontamaksuista: Hallitus lupasi purkaa byrokratiaa, mutta hallinnollinen taakka ja lupamaksut ovat päinvastoin moninkertaistuneet. Esimerkiksi hanhien karkottamisen lupamaksu nostettiin 1 500 euroon ja luomuvalvonnan perusmaksu on 231 euroa plus 163 euron tuntimaksu. Viljelijöiden kukkaroista tilkitään nyt valtiontalouden aukkoja. Keskusta on erittäin huolissaan siitä, onko tässä maassa suomalaista ruokaa jatkossakin. Olen kiitollinen kaikille, jotka tätä asiaa tänään ja tulevaisuudessa salissa puolustavat. Toivon ripeitä toimia esimerkiksi sikaruton taltuttamiseksi.

Kunnioitettu herra puhemies! Maatalouden välikysymys on oivallinen paikka puhua suomalaisesta maatalouspolitiikasta. Miksi välikysymys päätettiin jättää, on se, että kun tähän vaalikauteen lähdettiin, oltiin aika suuressa uskossa ja lupauksissa, mitkä nykyiset hallituspuolueet olivat antaneet. Luvattiin suunnanmuutosta, totaalista suunnanmuutosta suomalaiseen maatalouspolitiikkaan, luvattiin parempaa kannattavuutta suomalaiselle maataloudelle. Kun muistelemme edelliskautta, välikysymyksiäkin jätettiin, oli Tynkkysen listoja ja haluttiin julistaa kansallinen hätätila maatalouden kriisin vuoksi ja niin edelleen. Eli paljon oli odotuksia näiden kaikkien puheiden jälkeen. Herra puhemies! Mikä on ongelma? Ongelma on korkeat tuotantokustannukset ja liian alhaiset hinnat tuottajille. Katsoin tuossa löpön hintaa eli polttoöljyn hintaa: talvilaatu 2 euroa 13 senttiä. Sitten kun katsotaan polttoainepumpulla olevaa hintaa, mennään jo kahteen ja puoleen euroon dieselin osalta. Nämä kaikki vaikuttavat suoraan maatalouden kustannuksiin — lannoitekustannukset, kasvinsuojeluaineet ja niin edelleen. Kun polttoaine maksaa enemmän ja kun energia maksaa enemmän, ne tuovat välillisiä kustannuksia suoraan maatalouteen ja heikentävät kannattavuutta suomalaisella tuottajalla. Herra puhemies! Ruuan hinnasta on puhuttu tässä keskustelussa. Hyvä esimerkki on ottaa siitä, että kun ruuan hinta on noussut kaupassa nyt 20 prosenttia, niin otetaanpa kaurahiutalepaketti: kilo sitä maksaa euro 35 senttiä. Mikä on viljelijän osuus tuosta? Se on 20 senttiä. Voitteko kuvitella, 20 senttiä — aivan marginaaliosuus siitä, mitä ruoka tuolla kaupassa maksaa. Tässä on se ongelma, se suuri ongelma: että viljelijä ei saa siitä tuotteestaan riittävää hintaa ja kauppa kahmii voitot. Kaupan ylivalta on suuri. Tarvitaan kilpailulain muutos, jota tältä hallitukselta vielä odotetaan. Herra puhemies! Afrikkalainen sikarutto puhututtaa paljon. Se on tuomassa noin 40 miljoonan euron tappiot suomalaiselle sikataloudelle. Sain tänä aamuna viestin Etelä-Karjalasta, sieltä itärajalta. Siellä kävi vilinä, kun villisiat juoksivat riistakamerassa. Kysyin tuolta metsästäjältä, että milloinkas näitä aiotaan seuraavan kerran metsästää. Hän sanoi, että no, ensi viikonloppuna, kun ei ole töitä, niin viikonloppuna pääsee jälleen metsälle. Tarvitaan voimakkaammat kannusteet villisikakannan pienentämiseksi ja sikaruton estämiseksi Suomessa. Olin kyllä hyvin pettynyt siitä, että perussuomalaisten varapuheenjohtaja laski leikiksi tällä vakavalla asialla omassa debattipuheenvuorossaan. Afrikkalainen sikarutto on valtava ongelma. Se pitää saada estettyä, ettei se leviä ainakaan suomalaisiin sikaloihin. Mutta, herra puhemies, hallitukselta tarvitaan toimia siinä, että sianlihan vienti saadaan myös jatkossa käyntiin. Tarvitaan diplomaattista toimintaa, tarvitaan neuvotteluita, tarvitaan ennen kaikkea määrätietoista johtajuutta siihen, että tämä ongelma ratkaistaan. Herra puhemies! On monia sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti maatalouteen. Toissa viikolla tapasin sekä lihakarjatalouden edustajia että siipikarjatalouden edustajia. Puhuimme kuiviketurpeesta. Nyt on kyllä valtava huoli päällä siinä, nimittäin uusia nevoja ei avata tällä hetkellä Suomeen. Hinnat ovat kovat, lupamaksut ovat moninkertaistuneet — voi joutua maksamaan 47 000 euroa siitä, että avaa uuden nevan, eikä ole takuuta sille, saako tuon auki. Tämä on valtava ongelma. Korvikkeita näille kuivikkeille ei ole. Ja tämä lupamaksun hinta on tänä vuonna noussut, kun hallitusohjelmassahan on määritelty — aivan oikein — strateginen huoltovarmuuspolttoaine ja ‑tuote turve mutta teot siitä puuttuvat. Tähän tarvitaan aito ja oikea muutos myöskin. Haluan vielä sanoa siitä, mikä vaikuttaa välillisesti maaseudun elinvoimaan, nimittäin se, jos valtionhallinnon palveluita keskitetään. Maanmittauslaitos, Traficom ja poliisi ovat näitä viimeisimpiä, jotka ovat tietoon tulleet, ja kun työpaikkoja sieltä maakunnan reuna-alueelta lähtee ja keskittyy maakuntakeskukseen, on sillä elinvoimaan vaikutus. Herra puhemies! Viljelijät tarvitsevat ennen kaikkea arvostusta, tulevaisuudenuskoa, pitkäjänteisyyttä tuotantoon, ja sitä kautta tuleviakin viljelijöitä, suomalaisia ruuantuottajia. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Olemme tänään keskustelleet suomalaisen maatalouden kriisistä, ja hyvä niin. Kuten me kaikki tiedämme, suomalaisen maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä Euroopan heikoin, ja ainakaan toistaiseksi tässä maassa ei ole vielä tehty riittävän väkeviä toimia tämän tilanteen ratkaisemiseksi. Tässä salissa on tämän päivän keskustelun aikana nostettu esille hyvin erilaisia yksityiskohtia, toki tärkeitä sellaisia, mutta mielestäni tässä maailmanajassa olisi tärkeää pohtia nimenomaan kotimaisen ruuantuotannon merkitystä myös kriisinsietokyvyn ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Omavaraisuuden merkitys on tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa, aivan keskeisessä roolissa. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus ei tarkoita sitä, paljonko Suomessa tuotetaan ruokaa tänä vuonna ja mihin hintaan. Kyse on ennen kaikkea siitä, säilyykö meillä riittävä tuotantokapasiteetti silloin, jos kriisi osuu kohdalle. Nyt kannattavuuskriisin keskellä olisi ensinnäkin varmistettava, että esimerkiksi viljelijällä on taloudellinen mahdollisuus ylläpitää ja jatkaa tuotantoa nyt ennen, mutta myös mahdollisen kriisin aikana. Alkutuottajan on tultava työllään toimeen, aivan kuten kaikkien muidenkin suomalaisten. Kun puhumme tässä salissa usein suomalaisesta väestönkehityksestä ja esimerkiksi maaseudun autioitumisesta, on hyvä muistaa, että myös nämä asiat liittyvät kiinteästi viime sijassa turvallisuuteen. Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, Huoltovarmuuskeskus määrittelee elintarvikehuoltoa kokonaisuutena, jossa maatalous on kytkeytynyt muun muassa energiaan, logistiikkaan ja muihin kriittisiin toimintoihin. Mielestäni yksi relevantti kysymys, johon meillä myös on oltava vastaus, on hyvin yksinkertainen: jos kävisi niin, että kansainväliset toimitusketjut häiriintyisivät vakavasti, kuinka nopeasti me tosiasiallisesti pystymme Suomessa korvaamaan niiden menetyksiä? On huomionarvoista, että lannoitteet, energia, polttoaineet, koneet, varaosat, rehut, kuljetukset ja elintarviketeollisuus muodostavat yhden ison ketjun, ekosysteemin. Jos tuotantoedellytykset heikkenevät jo nykyään normaaliolosuhteissa, mahdollisuutemme selvitä vakavasta kriisistä heikkenevät olennaisella tavalla. En ole tämän päivän keskustelun aikana kuullut vielä, onko hallituksella kokonaisarvio siitä, mikä on Suomen kriittinen vähimmäistaso maatalouden tuotantokapasiteetille, ja miten hallitus aikoo varmistaa, että tuo kapasiteetti säilyy mahdollisen kriisin aikana, jos jo tällä hetkellä tilat lopettavat toimintansa kannattamattomuuden takia.