Bergbom Miko

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on jälleen kerran käynnissä tämmöinen itseruoskinnan suomenmestaruuskilpailut siitä, kuinka Suomi tekee liian vähän ilmastotoimia ja kuinka tämä hallitus on suorastaan pahuuden ilmentymä, kun se on päättänyt laskea muun muassa polttoaineveroja tällä hallituskaudella. Se toden totta on poikkeuksellista Suomen lähihistoriassa, joka tuntee eri hallituskausilta lähinnä polttoaineveron korotuksia, mutta mitäpä muuta sitä vasemmalta voisi odottaakaan. Ilmastonmuutos, Suomen rooli siinä: Jos ajatellaan nyt positiivisen kautta, niin kyllä se ihan keskeisin voimavara, mitä meillä tässä maassa on, liittyy suomalaiseen teknologiseen osaamiseen ja sitä kautta niihin tuotteisiin, niihin tavaroihin, mitä tästä maasta viedään ulkomaille. Ymmärtääkseni nimenomaan ilmastovuosikertomuksessakin nostetaan esiin, että itse asiassa suomalaisella teknologialla noin niin kuin globaalisti pystytään laskemaan päästöjä. Ja tämä on se asia, jonka puolesta kyllä olen valmis liputtamaan. Ylpeänä puolustan sitä, että maailmalle voidaan viedä suomalaisia innovaatioita ja teknologioita, jotka esimerkiksi laskevat lähipäästöjä kaupungeissa, tehtaissa ja näin poispäin, joilla on sitten välittömiä vaikutuksia paikallisväestöön, heidän hyvinvointiinsa ja näin poispäin. Se on iloinen asia. Mutta sitten siitä, kuinka nopeasti haluamme olla hiilineutraaleja, arvoisa rouva puhemies, on kyllä käytävä vakava keskustelu. Nimittäin minun on henkilökohtaisesti kovin vaikea uskoa, että me suomalaiset päättäjät olisimme keksineet jotain niin viisasta ja fiksua, että me näemme sen kilpailuvalttina, että olemme toden totta yhtenä maailman ensimmäisenä maana hiilineutraali. Siis jos Suomella on 2035-tavoite, niin muistutetaan taas mieliin, että Euroopan unionilla, joka tekee siis todella tiukkaa ilmastopolitiikkaa muun muassa ennallistamisasetusten kautta — joka maksaa Suomelle muuten arvioiden mukaan 1,2 miljardia euroa, valtiolle noin miljardin vuodessa vuoteen 2050 mennessä joka vuosi — se on 2050, Ruotsilla 2045, Saksalla 2045, Britannialla 2050, Kanadalla 2050, Kiinalla 2060. Yhdysvalloista puhumattakaan, joka jälleen kerran Pariisin ilmastosopimuksesta lähti. Näin. Eli tavallaan se, mikä on se hinta, että me saamme olla hiilineutraaleja 2035, on tietenkin olennainen kysymys, ja se, kuka sen maksaa. Kuka sen maksaa? Maksaako sen se hyvätuloinen suomalainen, joka asuu kaukolämmön piirissä pääkaupunkiseudulla ja ajaa sähköautolla töihin? Maksaako? Maksaako se maaseudulla sitä dieselautoa käyttävä, omakotitalossa öljylämmitystä käyttävä vanhempi herrasmies sen laskun siitä hiilineutraalista maailmasta, vai maksaako sen koulussa suomalainen nuori — joka joutuu syömään sitä kasvisruokaa, mitä hän ei haluaisi syödä, koska se ei kerta kaikkiaan maistu hyvältä — sillä, että häneltä viedään jo liharuoatkin pöydästä ilmastonmuutoksen nimissä? Käykö siinä itse asiassa niin, että me ajetaan tieten tahtoen suomalainen metsäteollisuus alas, jonka arvonlisäykseen kuitenkin Suomen talous hyvin pitkälti edelleen perustuu, joskaan ei enää niin paljon kuin ennen mutta edelleen merkittävä, yli 10 miljardin euron arvonlisäys kokonaisuudessaan meidän maassa, tuhansia ja tuhansia työpaikkoja? Meillä on satojatuhansia metsänomistajia. Metsäteollisuus ajetaan siis alas. Halutaanko me ajaa sitten vielä suomalainen ruuantuotanto alas — siis nyt puhun lihatuotannosta ynnä muusta — tai tuhota sen kustannuskilpailukyky ilmastonmuutoksen nimissä, kun muut Euroopan maat nauravat meille ja jatkavat omia toimiansa? Se on paitsi huoltovarmuuden kannalta myös ihan yleisen järjen käytön kannalta todennäköisesti erittäin huono idea. Eli korostan: Uskon niihin teknologisiin ratkaisuihin, joita tässä maassa kehittävät suomalaiset huippuyritykset. Hienoja innovaatioita, viedään niitä, käytetään niitä, otetaan ne käyttöön, mutta ei laiteta sitä laskua suomalaiselle veronmaksajalle, suomalaiselle metsäteollisuudelle, suomalaiselle maataloudelle, jotta voidaan sitten poseerata joissain ilmastopöydissä. Tässä on monia kysymyksiä, mitkä heräävät tästä ylipäätänsä. Ensinnäkin nyt vaikka Suomen päästöt ja Suomen metsien hiilinielut. Kyllä se nyt on vähän naurettavaa, että kun me mennään rajan yli Ruotsiin, niin siellä yhtäkkiä metsät sitovatkin paljon paremmin hiilidioksidia kuin Suomessa. Miten tämä voi olla mahdollista? Mehän tiedetään ilmiselvästi, että kysymys on eri laskentamalleista [Kaisa Garedew: Just näin!] ja Ruotsi on valinnut itsellensä paremmat laskentamallit. Kiitos hallituksen, tähänkin nyt puututaan ja selvitetään, mikä näissä Suomen malleissa on vikana. Siis summa summarum: toivon, että poliittisessa keskustelussa ilmastonmuutoksesta otetaan tosiasiat huomioon, arvioidaan ja tuodaan esiin rehellisesti ne kustannukset, joita niistä aiheutuu suomalaiselle veronmaksajalle, ja ennen kaikkea ei kiilusilmäisesti pyritä olemaan maailman ensimmäisenä ottamatta huomioon sitä, mikä se kustannus on tavalliselle suomalaiselle veronmaksajalle ja Suomen valtiolle. Esitänpä sellaisen veikkauksen, että seuraava hallitus joutuu toteamaan, että Suomi ei tule olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Mutta leikitään yhdessä vielä vähän aikaa, että se on mahdollista.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt ajattelin jatkaa siitä, mitä toimia ensi kaudella pitää tehdä. Eli tavallaan me olemme siis yhtä mieltä siitä, että korkomenoihin ja puolustusmenoihin emme voi vaikuttaa, joten ne tulevat pysymään stabiileina, elleivät jopa kasvavina. Sitten samaan aikaan me halutaan turvata kasvu, joka aikaansaa sen, että kun tehdään sopeutustoimia, niin pitää hyvin tarkkaan miettiä, mitä sopeutustoimia sitten tehdään, jotta ne eivät vaikuttaisi suoraan siihen kasvuun. Eli tämä on aika vaikea yhtälö, ja tämän asian nyt varmaan voi tunnistaa joka ikinen. No, sittenhän meidän pitää tehdä poliittisesti päätös siitä, painotetaanko me menoleikkauksia vai veronkorotuksia. Itse kannatan henkilökohtaisesti menoleikkauksia ensisijaisena sopeutuskeinona, koska katson, että Suomen kokonaisveroaste on edelleen varsin korkea ja meidän julkisen sektorin osuus bkt:stä on varsin korkea kaikesta huolimatta. Nyt korostan, että nämä ovat omia alustavia pohdintojani siitä, mitä kaikkea kannattaisi tehdä. Nämä eivät ole millään tavalla syvällisesti pohdittuja, ja näitä voivat sitten taas asiayhteydestä tapansa mukaisesti keskustalaiset irrotella, kuten aikaisemminkin, mutta totean nämä nyt silti kaikesta huolimatta, ja sen riskin otan, että näitäkin taas vääristellään. Mutta siis: Varsinainen kehitysyhteistyö kokonaan jäädytetään siihen saakka, että meidän julkinen talous alkaa olla tasapainossa. Humanitäärisestä katastrofiavusta otetaan puolet pois. Käytännössä ymmärrän humanitäärisen katastrofiavun paremmin kuin varsinaisen kehitysyhteistyön, koska sillä autetaan akuutissa kriisissä, mutta sen pitäisi olla väline, jota käytetään lisätalousarviomenettelyn kautta tarvittaessa eikä ikään kuin vakiinnutettuna osana meidän budjettia. Kotoutumisen kustannuksissa edelleen pitäisi tehdä uusi, jälleen kerran tehokkaampi kotoutumislain uudistus seuraavalla kaudella ja leikata sieltä edelleen reippaasti rahaa. Pakolaiskiintiö pitää ottaa kokonaan pois, koska se ei edes ole enää yleiseurooppalainen ilmiö, että mailla olisi pakolaiskiintiöitä. Se ei ole kovin tehokas tapa auttaa eikä järkevää. Se on enemmän tämmöistä poliitikkojen poseeraamista, jolla autetaan yksittäisiä ihmisiä sen sijaan, että se juuriongelma, taustalla olevat konfliktit, pystyttäisiin ratkaisemaan. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa pitää ehdottomasti jatkaa jopa kovemmalla tahdilla kuin tällä kaudella, mutta se tulee kyllä edellyttämään samanaikaisesti sitä, että myös tehtäviä karsitaan. Niin kuin täällä on tänään aiemmin ilmaistu, että jos tehtävätaso pysyy samana mutta rahoitusta leikataan, niin se yhtälö on mahdoton. Eli käytännössä siinä pitää rinta rinnan kulkea tehtävien vähennys ja rahoituksen leikkaus. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutetun toimistot voidaan yhdistää, saadaan sillä jonkun verran synergiaetuja, ei paljon, mutta saadaan kuitenkin. Opetushallitus kokonaan pois OKM:n tehtäväksi. Samaten esimerkiksi ympäristöministeriö PS:n aiemman esityksen mukaan voitaisiin yhdistää vaikka maa- ja metsätalousministeriöön. Synergiaetuja on saatavilla, kun hallintoa tiivistetään. STEA-avustuksissa varmaan edelleen sopeutettavaa. Ulkoministeriön toimintamenoihin: aika valtavat toimintamenot on ulkoministeriöllä, jos vertaa nyt vaikka puolustusministeriöön, sieltä pystyy kyllä ottamaan vielä lisää näitten perusmuotoisten valtionhallinnon leikkausten päälle. Puhemies, jatkan pöntöstä. [Aki Lindén: Ihan kunnioitettava listaus tähän asti! — Eduskunnasta: Aika pieniä summia!] — Juuri näin, siksi jatketaan. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa rouva puhemies! Täältä jo kerettiin arvostelemaan, että summat ovat varsin pieniä, niin että jatketaan listausta. Eli STEA-avustukset olivat mukana, jes. Puoluetuki: symbolinen toimi, mutta kyllä, uskon, että sieltä on edelleen tehostettavissa. Mutta olen silti puoluetuen kannalla — voin perustella sitä myöhemmin pidemmässä puheenvuorossa — johtuen siitä, että en halua, että puoluetoimintaa ulkoistetaan täysin markkinoiden varaan, eturyhmien varaan. Sille on teoriassa olemassa ihan perustelu. Uskon, että vapaasta sivistystyöstä voidaan ottaa pois. Ei ole kaikista välttämättömin tehtävä, jos meidän velkaantumistahti on tämä. Eduskunnan jakovara: Minun mielestäni puolueiden, koko eduskunnan yhteisellä päätöksellä siitä voitaisiin luopua, se olisi reilua. Tiedän, että tämä hallitus on käyttänyt sitä, aiemmat hallitukset ovat käyttäneet sitä, ja siitä on tullut tämmöinen perinne, mutta se ei ole vain yksinkertaisesti perusteltua. Yritystuista: Jos ei siitä päästä sopuun, mitä sieltä otetaan, niin sitten vedetään juustohöylällä kylmän viileästi. Se on yksinkertaisesti ainoa vaihtoehto. Minun mielestäni pitää miettiä, että eduskunta on parlamentaarisesti sitoutunut t&k-menojen kasvuun, mutta se kasvuvauhti on aika valtava, ja siitä oikeasti... No, ihan ilman sarvia ja hampaita se on aika valtava summa, ja kyllä pitää minun mielestäni käydä se keskustelu, että mitkä siellä ovat välttämättömiä ja kaikista tehokkaimpia kasvun kannalta. Sitten suoria leikkauksia edelleen. Esimerkiksi Yleisradion indeksijäädytykset, joita nyt on säädetty, niitä pitää jatkaa. Ruotsinlaivojen osalta esimerkiksi tämä, että siellä on viihdehenkilöstölle tuki. Onko tarpeellinen, kysyn. Ei mielestäni ole. Uhkailkoot sitten ulosliputtamisella, mutta siinä sitten ulosliputtavat, jos se on heidän ainoa arvonsa olla Suomessa. Vuonna 2028 hallitus käyttää liikunnallisen elämäntavan ja liikuntaolosuhteiden edistämiseen 20 miljoonaa euroa budjetissa. Siis tämä on tämä Suomi liikkeelle -hanke. Otetaan pois kokonaan. Myönnän: hallitukselta virhe. Ei olisi pitänyt tehdä. Sitten miettisin myös osan sosiaaliturvamenojen indeksikorotusten jäädyttämisen jatkamista, mutta suojaisin sieltä nyt muun muassa hallitusohjelman tapaisesti esimerkiksi toimeentulotuen, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, lääkkeiden kattokorvaukset. Indeksit, se on vain fakta, että siinä aika isot rahat liikkuvat, kuten muun muassa Yleisradiolla. Hyvinvointialueiden tehtävistä: — Arvoisa rouva puhemies, pyydän pientä lisäaikaa. — Olen miettinyt tätä hyvinvointialueiden rahoitusta. Nythän on siis tehty näin, että tehtäviä on vähennetty ja samanaikaisesti otettu se rahoitusosuus pois hyvinvointialueilta. Olisiko näin helpompaa, että jatketaan sitä tehtäväkentän karsimista, jätetään rahoitus, mutta jäädytetään sen vastineeksi sitten myöhemmässä vaiheessa indeksi? Eli olisiko tämä yksi vaihtoehto? Miksi indeksiä ei ole jäädytetty? On ollut ongelma siinä, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat sanoneet, että se ei ole perustuslain mukaista. Eli tässäkin on tämmöinen tulkintakysymys taas: voidaanko indeksi jäädyttää? Minun mielestäni se olisi paljon kevyempi toimi kuin se, että leikataan suoraan sitä rahoitusta. [Puhemies koputtaa — Tuomas Kettunen: Jatkakaa vaan!] Kuntien tehtävien vähentäminen, OKM:n avustukset, yliopistojen valtionosuusindeksit. Sitten muita toimia, mitä voitaisiin tehdä, esimerkiksi YELiin liittyen: Minä hakisin Sitrasta pääomat suoraan sille, eli se Sitran osakemäärä, mikä heillä on tällä hetkellä, tehtäisiin siemenrahaksi YEL-rahastointiin. Voitaisiin valtion omaisuuden myyntituloja käyttää suoraan investointiohjelmaan. Perustelu on se, että valtio on huono omistaja noin niin kuin periaatteellisesti, koska jos ei ole ketään, joka kantaa riskiä siitä riskinotosta, ja sitten jos se epäonnistuu, niin kukaan ei kanna vastuuta, mutta toisaalta, jos siellä tapahtuu joitain hyviä onnistumisia, niin kukaan ei myöskään saa siitä hirveästi mitään hyvää itselleen, joten tästä syystä en näe valtiota perusteltuna omistajana. Nyt on aikaa käytetty 6 minuuttia 27 sekuntia. Rouva puhemies, pahoittelen. Joudun ottamaan toisen puheenvuoron, jossa jatkan näitä toimia, mitä voitaisiin vielä tehdä, mutta tässä oli vasta vähän reilun neljän miljardin edestä. [Vasemmalta: Reipas puheenvuoro!]

Kunnioitettu rouva puhemies! Tuolta keskustan suunnalta lentää useitakin syytöksiä, ja yksi välihuudoissa esiin noussut syytös oli muun muassa se, miten nämä perussuomalaisten toimet nyt ovat sitten auttaneet siihen pumppuhintaan. Ihan käsi sydämellä kysyn nyt teiltä: jos te kerran olette sitä mieltä, että niillä toimilla, joita hallitus on tehnyt polttoaineen hinnan kurissa pitämiseksi, ei ole mitään merkitystä, niin oletteko te sitä mieltä, että jos me perutaan ne veronalennukset ja palataan sille jakeluvelvoiteuralle, jota te kannatitte ja jonka te eduskuntaan äänestitte, niin kävisiköhän niin, että se hinta nousisi pumpulla edelleen tästä tilanteesta? Näinhän siinä kävisi. Tämähän on tosiasia, ja tekin voitte sen myöntää ääneen. Palataan vähän... Mennään ensin tätä kautta läpi. Hallitus on siis — ottaen huomioon, että me jatkuvasti tehdään sopeutustoimia lähes jokaiselle sektorille, pois lukien käytännössä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja maatalous — siitä huolimatta pystynyt autoilun verotusta keventämään yli 300 miljoonalla eurolla. Sitten jos me katsotaan sitä, kun te olitte vallassa ja vastuussa, niin teidän hallituksenne ei kyennyt säästämään, ei kyennyt tekemään menosopeutuksia. Mutta on yksi asia ylitse muiden, jossa hallitus löysi into piukeana, hymyillen yksimielisyyden, ja se oli polttoaineveron korottaminen. Siihen keskustalta löytyi valmius. Säästöjä piti löytää, polttoaineveron korottaminen oli ensimmäisenä mielessä, kaikki muu unohdettiin. No, sitten tietenkin toivon ja uskallan ajatella näin, että jos te olette sitten jälkikäteen ajatelleet, että nämä ovat olleet huonoja päätöksiä, niin niitähän voidaan perua, ja kun katson teidän vaihtoehtobudjetteja, sitä, mitä te sitten olette tällä kaudella ajaneet, niin onkos nyt näin, että itse asiassa teidän vaihtoehtobudjetissa te yrititte peruuttaa muun muassa ajoneuvoveron perusveron keventämisen? Ja näinhän on. Te vastustitte sitä, että vanhempien autojen, joilla ajavat yleensä pienituloiset ihmiset, verotus kevenisi. Te vastustitte sitä. [Jaana Strandman: Ihanko oikeasti?] Onneksi teidän esitys ei mennyt läpi, hallitus sai ajoneuvoveron perusveron kevennettyä, vaikka keskusta yritti sitä vastustaa. Kuten kaikki tässä salissa tietävät, tosiasia on se, että yksikään puolue ei yksin tässä maassa päätä yhtään mitään, vaan se edellyttää sitä, että saavutetaan kompromissi. Tähän nähden uskallan sanoa, että tämän hallituksen autoilumyönteinen linja on hyvin perussuomalaisen näköinen. On totta kai niin, että jos me yksin saisimme linjata sitä, miten autoilun kustannuksia hillitään, niin se olisi kovempi. Jakeluvelvoite menisi automaattisesti EU:n minimiin, jos PS saisi päättää, [Mauri Peltokangas: Kyllä!] mutta näin ei ole, koska me elämme kompromissien maailmassa. Vastaavaa kompromissia tehdään maahanmuuttopolitiikassa ja tuloveropolitiikassa jokaisen puolueen suuntaan. Mutta tosiasia on se, että jos ihan millä tahansa mittarilla arvioidaan sitä, mikä hallitus on tehnyt eniten autoilijoiden eteen ja vähentänyt autoilijoiden kustannuksia, niin tämä hallitus on siinä kymmenen kertaa parempi kuin teidän hallituksenne. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Minusta on aivan oikein, että oppositio pyrkii kirittämään hallitusta hallituksen toimissa ja pyrkii siihen, että hallitus tekisi yhä entistä enemmän sen eteen töitä, että Suomessa yhä useampi saisi töitä ja suomalaisten ostovoima paranisi ja saataisiin köyhyyttä vähennettyä. Se on aivan oikein, se kuuluu oppositiolle. Mutta se, mikä tässä hämmentää viikosta toiseen, välikysymyksestä toiseen, on se, että te peittelette tai jopa ehkä häpeätte esittää sitä teidän omaa vaihtoehtoanne. Nimittäin tätäkin keskustelua silmällä pitäen kävin läpi vasemmiston vaihtoehtoja. Nämäkö auttavat köyhyydessä: bensaveron korotukset, ilmastopolitiikan kiristäminen — lukuohje: metsätehtaiden sulkeminen — työn ja yrittämisen veronkorotukset, kehitysavun lisääminen velaksi ja humanitäärisen maahanmuuton lisääminen? Nyt kysyn: miten nämä toimet, joita te vasemmistossa laajasti esitätte ja kannatatte, auttavat suomalaisia pienituloisia ihmisiä, suomalaisia köyhiä ihmisiä? Kertokaa se meille.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkasalo toden totta tänään salissa sanoi, että perussuomalaiset eivät ole saaneet hallituksessa mitään omia tavoitteitaan läpi. Se on kyllä mielenkiintoista, kun ottaa huomioon, että edustaja Honkasalo on kuitenkin itse tässä salissa joka kerta ollut vastustamassa hallituksen maahanmuuttopoliittisia uudistuksia. Toisaalta salin vasemmalta laidalta on kuultu esimerkiksi puheenvuoroja, että kuinka te kokoomuksessa voitte olla perussuomalaisten talutusnuorassa. No, näinhän ei tietenkään ole, koska jos näin olisi, niin siinä tapauksessahan nämä kiristykset olisivat vielä kovempia. Mutta joka tapauksessa edustaja Veronika Honkasalo on vastustanut itärajan sulkua, edustaja Veronika Honkasalo on vastustanut rajan poikkeuslakia, edustaja Veronika Honkasalo on vasemmistoliiton ja vihreiden tapaan vastustanut muun muassa jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen purkamista, kuten monia muitakin erittäin tärkeitä uudistuksia, joita tämä hallitus on tehnyt. Toisaalta vasemmistoliiton vaihtoehdossa vaaditaan — vastoin hallituksen näkemystä — esimerkiksi autoilun verotuksen merkittävää kiristämistä, polttoaineverojen kiristämistä, ajoneuvoveron kiristämistä. Tämän hallituksen linjahan on ollut päinvastainen. He ovat kritisoineet meitä siitä, että me olemme alentaneet esimerkiksi autoilun verotusta. He ovat vastustaneet täällä meidän tekemiä päätöksiä ilmastopolitiikkaan liittyen, joilla on turvattu muun muassa metsähakkuiden jatkuminen, suomalainen metsäteollisuus. Kaikkia näitä vasemmistoliitto on vastustanut, mutta herää kysymys, minkä takia he vastustavat näitä, jos kerran perussuomalaiset eivät olisi saaneet mitään aikaan. Eli siis kenen aikaansaannoksia nämä nyt sitten ovat, joita te olette vastustaneet täällä vuodesta toiseen? Ihmettelen, mutta ehkä vasemmistoliitto osaa sen kertoa. Mutta joka tapauksessa ilmeistä on se, että yhdenvertaisuusvaltuutetusta ja hänen toimistonsa 30-henkisen joukkueensa huudosta — vasemmistoliiton tukemana — huolimatta tämä hallitus jatkaa maahanmuuttopoliittisia kiristyksiä, eikä oppositio voi asialle yhtään mitään.

Arvoisa herra puhemies! Arvaa, minkä puolueen ohjelmasta löytyvät seuraavat sanat: antirasismi, tosiasiallinen yhdenvertaisuus, niin sanottu välineellistetty maahantulo, sateenkaari-ihmiset, rodullistetut suomalaiset, ihmisarvoa loukkaava ilmapiiri, rakenteellinen rasismi ja islamofobia. Todennäköisesti pohdit, että vasemmistoliiton ja vihreiden ohjelmista saattaa löytyä. Näin on, mutta ne löytyvät myös riippumattoman viranomaisen, yhdenvertaisuusvaltuutetun, kertomuksesta eduskunnalle. Kyllä, tämä koko yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus vilisee vasemmistolaista uuskieltä, jolla ei ole mitään tekemistä riippumattoman viranomaistoiminnan kanssa. Se on sanottava ääneen. Vasemmistoliitto ja vihreät ja heidän edustajansa saivat tänään hepulin tässä salissa, kun täältä perussuomalaisista nostettiin esiin erinäisiä ongelmia, mitä tämä kertomus pitää sisällään. Kun me kyseenalaistimme tämän riippumattomuuden, niin hehän hyökkäsivät täällä, mutta heille ei tuottanut mitään ongelmaa kuitenkaan esimerkiksi alle viikko sitten, kun he hyökkäsivät valtiovarainministeriön budjettipäällikköä vastaan sosiaalisessa mediassa. Se oli ok, mutta täällä kun kyseenalaistetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun riippumattomuutta, niin se ei ole ok. He aina valikoivat, ketä saa kritisoida. Sitä ei saa kritisoida, mitä vasemmisto rakastaa. Se, mikä tässä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa on surullista, on se, että siellä nousee esiin, puhemies, erittäin tärkeitä teemoja — ikäsyrjintä, vammaisuuteen liittyvät ongelmat ja syrjintätapaukset — mutta ne jäävät kaiken tämän roskan alle, mitä sinne on tungettu. Paljonpuhuvaa on myös se, mitä sieltä kertomuksesta puuttuu. Edustaja Vigelius nosti esiin täällä esimerkiksi poikien ja miesten kohtaamat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmat. Eipä paljon puhuta niistä. Siellä ei puhuta kunniaväkivallasta. Sana ”kunniaväkivalta” ei esiinny kertaakaan koko dokumentissa, vaikka se on tosiasiallinen yhdenvertaisuusongelma. [Mauri Peltokangas: Oho!] Takapajuisista kulttuureista tuodaan tänne toimintatapoja, joissa naisen asema on alhaisempi kuin eläimen. Ei yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnitä siihen huomiota, [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä!] ei kertomuksessa sanaakaan kunniaväkivallasta. Meillä on ollut lehdissä viime aikoina juttuja siitä, minkälaista se on elää tämmöisen kulttuurin alla, jossa mies alistaa naisia, silvotaan, ei minkäännäköisiä ihmisoikeuksia — ei sanaakaan yhdenvertaisuusvaltuutetulta. Ihmettelen, ja niin ihmettelee moni muukin suomalainen. Sen ymmärrän ja sen hyväksyn, että yhdenvertaisuusvaltuutettu yksilönä, ihmisenä ja koko toimisto, 30-henkinen joukkue siellä viestintätiimeineen ovat sitä mieltä, mitä he ovat, mutta toivotan heidät tervetulleiksi kamppailemaan näkemyksineen vaikka tänne eduskuntavaaleihin 2027. Menkööt jonkun puolueen listoille ehdolle. Tervetuloa, sitä on demokratia, tänne kertomaan mielipiteitä. Mutta riippumattomana viranomaisena voisi odottaa enemmän. Koko kertomus kyseenalaistaa hallituksen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan. Sen sijaan, että se nostaisi esimerkiksi objektiivisesti tosiasioita hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistuksista, kuten että tässä ovat uudistuksen tavoitteet, ne, mitä sillä on saavutettu, hyvät puolet, arvioitu joitain heikkouksia, ei, päinvastoin yhdenvertaisuusvaltuutettu ilmaisee hyvin selvästi, että nämä ovat heikennyksiä, ja vastustaa näitä. Rajamenettelyä vastustaa, turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan leikkaamista hän vastustaa, turvapaikanhakua rajoittavaa lakia eli poikkeuslakia, mikä on säädetty Venäjän vaikuttamisen takia, hän vastustaa. Säilöönoton ja maahantulokiellon käyttötilanteita on lisätty hallituksen päätösten seurauksena, että saadaan esimerkiksi laittomasti maassa olevat rikolliset ulos tästä maasta — hän vastustaa. Laittomasti maassa olevien oikeutta terveyspalveluihin kun on rajoitettu, niin hän vastustaa sitä muutosta. Tilapäistä suojelua saaneiden mahdollisuudet vakinaistaa oleskelunsa on poistettu, sitäkin hän vastustaa. Kaikkia järkeviä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä hän vastustaa. Itse asiassa hän toteaa jopa, että kansalaisuuden ja oleskeluluvan saamisen ehtoja pitäisi helpottaa. Tämä on poliittinen kanta. [Mauri Peltokangas: Uskomatonta!] Tämä on poliittinen kanta, ei tämä ole mikään viranomaiskanta. Se on poliittinen näkemys siitä, mille tasolle ehdot kansalaisuudesta ja oleskeluluvasta Suomen eduskunnan pitäisi säätää. Se on poliittinen päätös. On poliittinen päätös olla asettamatta kansalaisuudelle juuri mitään ehtoja, kuten vasemmistoliitto ja vihreät haluaisivat yhdessä muun keskusta- ja demarijoukon kanssa. On poliittinen päätös sitten, kuten tämä hallitus on tehnyt, että kansalaisuudelle asetetaan tiukemmat ehdot, toimeentulovaatimusta, nuhteettomuutta, asumisaikavaatimuksia tiukennetaan. Se on poliittinen kysymys, ja kun viranomainen ottaa tässä vasemmistolaisen näkemyksen siihen, niin kyllä, totta kai, näitä voi kritisoida. Sitten voi tietenkin nostaa esiin sen, että kun meidän valtio velkaantuu tällä hetkellä järkyttävää tahtia, meillä on edessä seuraavalla kaudella noin kymmenen miljardin sopeutuskokonaisuus, niin onko toden totta niin, että me tarvitaan joku vasemmistovaltuutettu riippumattomana viranomaisena kertomaan meille, että maahanmuuttopolitiikka on liian tiukkaa? Vai voisiko olla niin, että tämä yhdenvertaisuusvaltuutettu ja vaikka tasa-arvovaltuutetun toimisto voitaisiin yhdistää ja näin ollen vaikka lakkauttaa yhdenvertaisuusvaltuutettu? Voisiko heiltä leikata? Se on poliittinen näkemys. Minusta voi leikata. Vasemmiston on ihan turha tulla tänne, kuten aiemmin debatissa he tulivat, kertomaan, että tämä on järkyttävää oikeusvaltion pilkkaamista ja mitä vielä. Totta kai meillä on oikeus sanoa näin ja esittää näin. Sitä on demokratia. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kolmatta vuotta putkeen aika moni suomalainen miettii kotisohvalla, että oppositio taitavasti arvostelee hallitusta sen tekemistä päätöksistä, mutta minkä takia oppositio ei uskalla täällä kyselytunnilla pääsääntöisesti esittää omaa vaihtoehtoaan. Tehän olette toimittaneet sen meille kaikille luettavaksi, edustaja Harjanne esitteli. Esimerkiksi vihreät ovat vaihtoehdossaan esittäneet, että hakkuita on rajoitettava — lukuohje: metsätehtaita suljettava, polttoaineveroa korotettava, autoilijoiden kustannuksia korotettava. Vasemmistoliitto esittää miljardien veronkorotuslistaa. Maistuuko tämä herra pääministerille? Keskustan kasvutoimena on 40 000 työttömyysperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi lisää tähän maahan. SDP:n vaihtoehtona on käytännössä perua hallituksen toimet, mutta tilalle vielä vähän korkeampaa verotusta kuin mitä tämä hallitus esittää. [Välihuutoja vasemmalta] Tässä on opposition vaihtoehtoja. Arvoisa herra pääministeri, miksi nämä vaihtoehdot, mitä oppositio esittää mutta ei täällä kyselytunnilla kehtaa teille kertoa, eivät kelpaa hallitukselle? — Kiitos.