Marttinen Matias

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Malmin esille nostama asia on myös hyvin tärkeä huomio tähän keskusteluun. Se oikeastaan ehkä kertoo myös siitä, miten laaja-alaisen ongelman parissa me tällä hetkellä yhdessä teemme työtä. On varmasti näin, että lainsäätäjä ei aikoinaan, kun vastaavasti meidän työlainsäädäntöä on säädetty voimaan, ole kyennyt näkemään tulevaisuuteen sillä tavalla, että nämä kaikki ikään kuin poikkeusolot olisi huomioitu. Tällä hetkellähän meillä on lainsäädännössä huomioitu vaikka tulipalot ja luonnonkatastrofit, mutta taas vastaavasti tämän muuttuneen turvallisuustilanteen myötä näyttää siltä, että kaikilta osin lainsäädäntö ei ole myöskään kovin yksiselitteistä. Tästä kertoo myös se, että tällä hetkellä työntekijöiden ja työnantajan näkemykset ovat taas vastaavasti erkaantuneet toisistaan. Tämän vuoksi olen käynnistänyt tästä asiasta nyt tarkan virka-analyysin ja selvityksen ministeriössä ja olen myös kutsunut partit koolle käymään tätä keskustelua yhdessä. Toivon, että tässä löydetään nyt yhteinen näkemys siitä, millä tavalla näissä tilanteissa toimitaan, koska on täysin päivänselvä asia, että suomalaisen kansalaisen täytyy pystyä luottamaan viranomaisen antamaan ohjeistukseen ja [Puhemies koputtaa] hänen täytyy toimia juuri sen mukaisesti.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat, tänään siis lähetekeskustelussa käsitellään esitystä ulkomaalaislain muuttamisesta. Tällä esityksellä toimeenpantaisiin kansallisesti täytäntöön EU:n yhdistelmälupadirektiivistä tulevia muutoksia. Suomen osalta nämä muutokset ovat tällä hetkellä vielä verrattain pieniä, koska merkittävin osa muutoksista on jo toimeenpantu täytäntöön aiemmin, kun säädettiin voimaan niin sanottua kolmen tai kuuden kuukauden työttömyyssäännöstä aiemmin tällä hallituskaudella. Tämän esityksen myötä ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännös oleskeluluvan peruuttamisaikaa koskien. Mikäli ulkomaalaisen työntekijän työolojen perusteella on aihetta epäillä erityistä hyväksikäyttöä, pidennettäisiin sallittua työttömyysaikaa, jonka aikana oleskelulupaa ei saisi peruuttaa. Pidennys olisi kolme kuukautta, jolloin kokonaisaika voisi olla enintään kuusi tai yhdeksän kuukautta. Työttömyyden suoja-aika siis esityksen myötä pitenisi niille henkilöille, jotka ovat joutuneet hyväksikäytön uhreiksi ja etsivät siten erittäinkin perustellusti uutta työtä Suomesta. Lisäksi laissa säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin siitä, miten kauan lupaviranomainen voi pidentää työperusteisen tai yrittäjyyden perusteella tehtävän oleskelulupapäätöksen tekemiselle varattua käsittelyaikaa poikkeuksellisissa hakemuksen monimutkaisuuteen liittyvissä olosuhteissa. Tällä hetkellä määräajasta ei säädetä, joten sääntelyllä pyritään tehostamaan hakemusten käsittelyä. Lisäksi käsittelyajan kuluminen jatkossa keskeytyisi, jos viranomainen joutuisi odottamaan toisen viranomaisen selvitystä, esimerkiksi työsuojeluviranomaisen tarkastusta tai poliisin esitutkintaa, jolla on merkitystä hakemuksen ratkaisemiseksi. Selvitys liittyisi esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön, ihmiskaupan tai laittoman maahantulon torjuntaan taikka sisäiseen turvallisuuteen, jolloin on tärkeää odottaa selvitystä, jotta oikeanlainen päätös voidaan tehdä. Rouva puhemies! Lisäksi tässä esityksessä ehdotetaan täsmennystä työnantajan ilmoittamisvelvollisuuteen sen ottaessa palvelukseensa työntekijän, joka on kolmannen maan kansalainen. Muutoksen tavoitteena olisi selkeyttää tilannetta työnantajalle, joka palkkaa maassa jo oleskelevan kolmannen maan kansalaisen palvelukseensa. Jatkossa työnantajan ilmoittamisvelvollisuus koskisi kaikkia näitä työntekijöitä, jolloin asia olisi työnantajan osalta helppo todeta. Nyt ongelmatilanteita on voinut syntyä työnantajalle silloin, kun kyseessä on EU- tai Eta-kansalaisen perheenjäsen, joka on kolmannen maan kansalainen. Tällöin ilmoittamisvelvollisuutta ei ole, mutta toisaalta työnantajalla ei välttämättä ole myöskään tietoa työntekijänsä perhesuhteista. Asia on merkittävä työnantajalle, koska ilmoittamisvelvollisuuden tehosteena on sanktio eli sakon mahdollisuus. Olen tyytyväinen, hyvät kansanedustajat, että saimme nyt tuotua eduskunnan käsiteltäväksi nämä yhdistelmälupadirektiivin työnhakijan asemaa vaikeissa tilanteissa parantavat muutokset. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä. Jos lähden, hyvät edustajat, liikkeelle vielä näistä riihen tuloksista nimenomaan kasvu- ja työllisyystoimien osalta, kuten valtiovarainministeri on todennut, samalla erittäin vaikeassa taloustilanteessa olemme joutuneet hakemaan rahoitusta kaikkiin näihin toimiin, mitä taas vastaavasti hallitus on vienyt eteenpäin. Sen takia olemme hakeneet nimenomaisesti kaikista vaikuttavimpia ja nopeasti käyttöön otettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät vaikka rakentamiseen, korjausrakentamiseen, siihen, että me saamme aidosti nytten rakennustyömaita käyntiin ja suomalaisille ammattimiehille ja -naisille lisää työtä. [Krista Kiuru: Kolme vuotta meni siihenkin!] Kotitalousvähennystä tullaan korottamaan taas määräaikaisesti, ja kuten edustaja Mäkelä totesi, teemme myös itärajan maakuntiin omia toimenpiteitä. Oma arvioni on se, että näillä toimenpiteillä saadaan laajasti hyvin paljon myös aktiviteettia talouteen tänä vuonna, ja uskon, että itärajan maakunnat tulevat hyötymään merkittävästi näistä tehdyistä panostuksista.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen pääasiallisena tavoitteena on panna kansallisesti täytäntöön sisämarkkinoiden hätätilaa ja sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä koskeva Euroopan unionin toimenpidekehys. Kehystä koskevan EU:n neuvoston ja parlamentin asetuksen liiteasetus ja direktiivi sisältävät säännökset poikkeusmenettelyistä tiettyjen tuoteryhmien markkinoille saattamisessa. Tarkoituksena on varmistaa se, että sisämarkkinoilla on käytettävissä menettelyt, joiden avulla vältetään vastaavat häiriöt kuin on viime vuosina aiheutunut muun muassa koronapandemian aikana sekä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Nämä tapahtumat osoittivat unionin haavoittuvuudet erityisesti toimitusketjujen ja kriittisten tuotteiden saatavuuden näkökulmasta. Näillä EU-säädöksillä säädetään kolmiportaisesta kriisikehyksestä, joka koostuu valmiussuunnitteluvaiheesta, valmiustilavaiheesta ja sisämarkkinoiden hätätilavaiheesta. Näistä kolmesta vaiheesta viimeinen eli sisämarkkinoiden hätätilavaihe voidaan ottaa käyttöön neuvoston päätöksellä silloin, kun häiriö merkittävästi vaarantaa sisämarkkinoiden toiminnan. Hätätilassa komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla voidaan muun muassa velvoittaa yrityksiä asettamaan tietyt tilaukset etusijalle tai toimittamaan kriittistä tuotantoa koskevia tietoja. Liitedirektiivillä ja -asetuksella muutetaan useaa sisämarkkinoiden yhdenmukaistamisdirektiiviä ja -asetusta. Asetuksen ja direktiivin tavoitteena on, että kriittisten tuotteiden markkinoille saattaminen on mahdollista toteuttaa sisämarkkinoiden hätätilassa tavanomaista nopeammin ja nykyistä koordinoidummin. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetulla lailla luotaisiin poikkeusmenettelyjä, joiden avulla tuotteita voitaisiin saattaa markkinoille ilman tavanomaisia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttyessä. Laki myös sisältäisi säännökset merkinnästä ja jäljitettävyydestä, jotta poikkeusmenettelyin markkinoille saatetut tuotteet voidaan tunnistaa. Lisäksi lailla on tarkoitus tehostaa markkinavalvontaa ja tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Liitedirektiivin mukaan sen perusteella annettuja kansallisia säännöksiä on sovellettava 30. päivä toukokuuta alkaen. Liiteasetuksen mukaan asetusta sovelletaan sellaisenaan 29. päivä toukokuuta tätä vuotta lukien. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Kiitoksia kansanedustajille teidän puheenvuoroista ja näistä esille nousseista asioista. Pyrin mahdollisimman moneen asiaan ottamaan tässä kantaa tai vastaamaan, jos vain aika siihen riittää. Edustaja Riipi puhui hyvin viisaasti pk-yritysten arvon kehittämisestä. Oikeastaan voisi sanoa näin, että hallituksen politiikkahan tähtää nimenomaan suomalaisen pk-kentän kasvun tukemiseen. Jos katsotte, millä tavalla vaikka työmarkkinauudistusten tavoitetasoa on asetettu, niin kun katsotaan nyt vaikka esimerkiksi yt-lakia tai takaisinottovelvoitteen poistoa, niin nehän kohdistuvat alle 50 henkeä työllistäviin yrityksiin. Me tiedetään, että nimenomaan paikallisen sopimisen uudistus kohdistuu siihen yrityskenttään, joka on huomattavan pieni ja jonka työnantajayritykset eivät ole järjestäytyneet, joten heille halutaan antaa ne samat ikään kuin joustot, mitkä tulevat näille suuremmille työnantajille, jotka ovat työnantajaliittojen jäseniä. Olennaista on myös se, että näiden yritysten rahoituksen saatavuutta täytyy pystyä parantamaan. Uskon, että tästä olemme kaikki tässä salissa samaa mieltä, ja tämä työ on meillä käynnissä, ja toivon, että siihen löydetään nyt vahvemmin myös ratkaisuita. Mutta ilman muuta totta kai siis kuulen mielelläni myös siitä, mitä muuta voitaisiin tehdä. Täällä ovat nousseet esille myös aika paljon nytten työttömyysturvan velvoitteet, ja epäilen kuitenkin, hyvät kansanedustajat, että varmaan valtaosa tästä salista ajattelee niin, että työttömyysturvan tulee olla vastikkeellista, eikö näin? Jopa SDP:ssä tiedän, että varmaan valtaosa kansanedustajista näin ajattelee. Olen aivan avoin kuulemaan ehdotuksia, että jos meillä vastikkeellisuus ei perustuisi tähän työpaikkojen hakemiseen, niin mitä se voisi taas vastaavasti tarkoittaa. Edustaja Polvinen puhui siitä, että pitää voida opiskella. Kyllä, meillä on tällä hetkellä jo äärimmäisen laajat mahdollisuudet opiskella työttömyysturvalla, ja ne laajenevat edelleen, mutta on tärkeää myös muistaa, että työttömien työnhakijoiden tulee olla ensisijaisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Minun nähdäkseni lainsäädäntö antaa nyt jo aika paljon mahdollisuuksia siihen, miten sitä omaa osaamista voi kaikkinensa kehittää. On myös tärkeätä muistaa se, että tälläkin hetkellä jo, ja itse asiassa aikaisemminkin, vain hyvin rajallinen osa avoimista työpaikoista on tullut hakuun tämän julkisen TE-hallinnon palvelun kautta. Eli en tiedä, miten vaikka Uudessakaupungissa, mutta epäilen kuitenkin, että joka tapauksessa meidän pk-kenttä käyttää vaikka yksityisiä palveluntarjoajia, jotka pystyvät sitten taas tukemaan sitä työnhakua. Sinänsä ymmärrän tämän esille tulleen palautteen, mutta tämä hallitus ei tule karsimaan työttömyysturvan vastikkeellisuutta, vaan sitten jos tästä haluttaisiin luopua, pitäisi pohtia, mikä on se korvaava malli, jolla taas kuitenkin pidetään yllä sitä työnhakijoiden velvoittavuutta ja pidetään heidät kuitenkin siinä mukana, niin että heidän kannattaa seurata sitä työpaikkojen kehitystä ja kannattaa pohtia, millä tapaa päästään eteenpäin. Ja TE-palveluissa totta kai huomio siinä, miten voidaan turvata sitten taas ne palvelut, osoittaa koulutusta ja mahdollisia muita toimenpiteitä, jos taas vastaavasti näin kuuluu olla. Edustaja Lyly puhui hyvin viisaasti — kun oli kaikki laputkin mukana, mitkä teillä ovat aina hyvin järjestyksessä. Olen samaa mieltä myös siitä, että meidän pitkäaikaistyöttömyys näyttää nyt rakenteellistuvan, ja epäilen vahvasti myös niin, että siitä voi tulla tulevina vuosina iso, aito ongelma myös sen osalta, miten rakennetyöttömyys saadaan Suomessa taas sulatettua. Minulla ei ole yhtään semmoista haavekuvaa siitä, etteikö tilanne olisi hyvin haastava, ja on totta kai samalla myös niin, että näiden henkilöiden osalta ne täsmäkoulutustoimet, joita pitäisi... Olen tämän viestinyt myös hyvin voimakkaasti työllisyysalueiden johdolle jo viime syksynä, kun nähtiin se, että eri puolilla Suomea tietyillä toimialoilla — puolustusteollisuus, meriteollisuus, Lapin matkailu, teknologiateollisuus tällä hetkellä — olisi järkevää käynnistää muun muassa muuntokoulutuksia ja yhteishankintakoulutuksia viipymättä, koska nyt nimenomaan päästäisiin paremmin mukaan tämän vuoden kuluessa siihen, että voidaan taas tarjota sitä työvoimaa. Mutta selvästi on myös niin, että me tarvitaan sinne myös joitain uusia toimia kaikkinensa. Edustaja Kaarisalo otti esille välityömarkkinat, ja siitä olen samaa mieltä. Kuntouttavan työtoiminnan osalta meillä on käynnissä lainsäädännön valmistelu yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Toivon, että voin tässä myöhemmin keväällä kertoa siitä lisää, mutta selkeästi hallituksen tavoitteena on luoda siis uudenkaltainen, nimenomaan työhön poluttava palvelu, jonka aikana vaikka työnteko olisi mahdollista. Tällä hetkellähän tässä vanhassa mallissa ei ole ollut mahdollisuutta tehdä töitä samaan aikaan kun on osallistunut siihen palveluun. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia kansanedustajille hyvistä puheenvuoroista ja kommenteista. En varmasti nyt pysty aivan kaikkiin kysymyksiin vastaamaan, mutta pyrin ainakin kohtalaisen laajasti. Edustaja Laine-Nousimaa, aloitan teistä, kun kysyitte jäänmurtajakokonaisuudesta ja siitä, mikä se työllistävä vaikutus kotimaassa on. Vastaukseni on ehdoton ja yksiselitteinen: Se on erittäin merkittävä. Se on erittäin merkittävä, kun me tiedämme sen, että meriteollisuuden alihankintayrityksiä on Suomessa noin 1 200 ja se verkosto ulottuu läpi koko Suomen. On näin, että osalla telakoista on myös kohtalaisen paljon ulkomaalaisia työntekijöitä. Se ei sinänsä ole ongelma, kun haetaan sellaisiin tehtäviin, joihin ei löydy kotimaasta vastaavasti tekijöitä, mutta ongelma tulee siitä, jos tehdään hyvin pitkiä alihankintaketjuja. Kuka tietää Turun Meyerin telakalla, tullaanko sen kahdeksannen tason alihankintayrityksessä noudattamaan suomalaisia työehtoja tai maksamaan TESien mukaisia palkkoja? Olen sanonut suoraan myös telakoiden toimitusjohtajille ja johdolle, että minun keskeinen tavoitteeni tässä tilanteessa on se, että kun tilauskirjat ovat täynnä, suomalaisten työntekijöiden määrä nousee meriteollisuudessa. Ja kun puhutaan näistä ongelmista, joita on ollut esillä, niin olen myös todennut telakoiden toimitusjohtajille, että odotan, että ne ongelmat laitetaan kuntoon. Jos näin ei tapahdu, niin me palaamme asiaan. Hallitus on jo tekemässä myös rikoslakiin sääntelyn kiristystä, joka koskee kiskontaa työelämässä. Kyllä me haluamme nämä palkkavarkaat ja konnat laittaa kuriin, koska valtaosa alan yrittäjistä ja yrityksistä kuitenkin toimii lakien ja sääntöjen mukaisesti. Mutta jos ei toimi, niin siitä kuuluu ankara ja tiukka rangaistus, koska muuten tämä tilanne ei myöskään tule kaikilta osin kuntoon. Mitä tuli näistä maahanmuuttoon liittyvistä luvuista, on selvää, että erityisesti ukrainalaisia on kohtalaisen paljon työttömänä. Minä uskon, että kaikki tässä salissa toivottavat ukrainalaiset Suomeen tervetulleiksi. Me olemme puolustaneet Ukrainaa voimakkaasti, tukeneet heitä, mutta on valitettavasti myös näin, että useastakin syystä johtuen kaikki ukrainalaiset eivät ole saaneet sitä tarvittavaa tukea ja apua tuolla alueilla. Heidän polkunsa työelämään on ollut osin aika vaikea, mutta samaan aikaan pitää muistaa — eikö niin — että he ovat äärimmäisen työteliästä kansaa. Jokainen heistä haluaa mennä töihin, kun löytyy vain se oma polku. Ja minä uskon kyllä siihen, että me haluamme poluttaa näitä ihmisiä taas vastaavasti työelämään voimakkaammin, ja meillä myös monella alalla, puhutaan vaikka alkutuotannosta, on hyvin paljon työtehtäviä, minne käytännössä me emme vain löydä kotimaista työvoimaa. Nyt on vain kysymys siitä, miten tätä työtä saadaan alueilla tehtyä voimakkaammin, jotta heille löytyy myös mahdollisimman laajasti työpaikkoja sitten jatkossa. Esille nousivat aika laajasti myös sakkomaksut. Ainakin edustaja Eskelinen — hän ei valitettavasti ole enää paikalla — otti ne esille. Nyt on, hyvät kansanedustajat, tärkeää muistaa se, että myös kunnat halusivat voimakkaasti työllisyydenhoidon tehtävät omalle vastuulleen. Ja jos on niin, että vastuut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle, niin eikö ole myöskin järkevää ja aivan perusteltua silloin, jos kunnilla ja kaupungeilla on kaikki ne työkalut käytössään, että samalla myös se rahoitusvastuu on voimakkaammin siirtynyt kuntien ja kaupunkien vastuulle? Kuten totesin, tämä malli sakkomaksuista järjestämisvastuun siirrosta on tehty aikaisemman hallituksen aikana. Se valmisteltiin minusta hyvin, koska nähtiin, että tämä tehtävien siirto onnistui vuosi sitten äärimmäisen sujuvasti. Me arvioimme nyt kyllä sitä, onko tarpeen tehdä tiettyjä täsmämuutoksia tähän malliin, mutta on tärkeää myös muistaa se, että kovin suuria muutoksia en voi teille luvata, koska niillä on myös julkisen talouden sisällä aika isoja taloudellisia vaikutuksia ja budjettirajoite rajoittaa myös omaa toimintaani tässä kohtalaisen paljon. Suojaosista: Uskon, että vastuuministeri Grahn-Laasonen pystyy vastaamaan niistä. En mene niihin nyt sen enempää. Mutta loppuun vielä, rouva puhemies: Täällä edustaja Suhonen totesi, että missä ovat kasvutoimet, missä on vastuu. Oletteko siis sitä mieltä, että minä en täällä vastuuministerinä, kun vastaan teidän kysymyksiinne, kantaisi ministerivastuuta näistä tekemistäni toimista ja päätöksistä? Minä puolustan täällä hallituksen linjaa parlamentissa niin kuin kuuluu. Minun kuuluu nauttia eduskunnan luottamusta, ja minä perustelen teille tarvittaessa joka ainoan hallituksen tekemän ratkaisun. Ja kuten totesin, me teemme lisää. Kasvutoimia on tehty kymmeniä erilaisia. Lisää on vastaavasti tulossa. Totesin myös sen, että tänä keväänä valmistellaan uusia päätöksiä hallituksen kehysriihessä. Me käymme läpi kaikki tulleet ehdotukset myös opposition puolelta. Minulla ei ole mitenkään vaikea ottaa vastaan hyviä ehdotuksia vaikka keskustan ryhmästä, vaikka SDP:n ryhmästä. Hyvät kansanedustajat, ymmärrän, että olemme eri mieltä, mutta toivon kuitenkin jonkinlaista tolkkua siihen, mitä tässä salissa oikein puhutaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On selvää, että edelliset vuodet ovat koetelleet Suomea ja suomalaisia. Vaikka työttömyys on yhteiskunnalle vakava ongelma, niin vielä suurempi ongelma se on ihmiselle itselleen. Kun aamulla ei olekaan työvuoroa, johon lähteä, totta kai se luo toivottomuutta ja suurta huolta. Viime vuodet ovat olleet Suomelle ja suomalaisille vaikeat. Tämän ihmisten ja kotien huolen otamme hallituksessa äärimmäisen vakavasti. Olemme tehneet ja teemme jatkossakin kaikkemme, jotta tilanne kääntyy parempaan suuntaan. Viime syksyn budjettiriihessä hallitus päätti lukuisista työllisyyttä edistävistä toimista. Päätimme ensinnäkin ohjata 30 miljoonaa euroa työllisyysseteliin nuorten työllistymisen edistämiseksi. Päätimme toimista, joilla pienten yrittäjien työllistämiskykyä parannetaan, joilla työllistymistä edistävien palveluiden vaikuttavuutta lisätään ja joilla voimme kannustaa nykyistä paremmin yrittäjyyteen. Herra puhemies! Kun yrityksillä menee hyvin ja markkinoilla on kysyntää, yritykset tarvitsevat lisää työntekijöitä. Kun talous kasvaa, myös työpaikkojen määrä kasvaa. Talouden mittarit ovat viime aikoina olleet rohkaisevia. Niihin on hyvä oppositiossakin tutustua. Ensinnäkin Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen bruttokansantuote kasvoi 0,6 prosenttia viime vuoden lopulla. Samoin kasvoivat työllisyys ja tehtyjen työtuntien määrä. Talous on kääntynyt kasvuun viime vuonna. Tämä, jos mikä, luo toivoa. Myös viennin kehityksessä on myönteisiä merkkejä. Tavaraviennin arvo nousi viime vuonna noin neljä prosenttia. Palveluiden viennin arvo nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä ennätykselliseen lähes 11 miljardiin euroon. Tilauskantojen kehitys kertoo myös tulevaisuuden positiivisesta kehityksestä. Suomen suurimman vientialan tilauskanta on noussut räjähdysmäisesti. Teknologiateollisuudessa uusien tilausten arvo kasvoi loppuvuonna 45 prosenttia. Jäänmurtajatilaukset ovat tuoneet telakoille täydet tilauskirjat. Wärtsilä laajentaa Vaasassa ja ilmoitti helmikuussa 140 miljoonan euron investoinnista. Eikö tämä ole hyvä asia? [Oikealta ja keskeltä: Kyllä!] Positiiviset signaalit näkyvät nyt myös kotimaan markkinoilla. Vähittäiskaupassa myynti on kasvanut syyskuusta lähtien. Tämä kertoo, että suomalaisten kyky kuluttaa on kasvanut. Se ei ole ihme, sillä palkansaajien ostovoima on noussut kohisten viimeisten kolmen vuoden aikana. Naisilla ostovoima on nyt jopa parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen — parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Herra puhemies! Talouden mittareiden välittämä viesti suomalaisille on siis varsin rohkaiseva. Suomella on kaikki edellytykset kasvuun. Tämä on edellyttänyt Suomen uudistamista, ja sen tehtävän hallitus on ottanut äärimmäisen vakavasti. Suomi on vuodesta 2008, finanssikriisistä lähtien, ollut tilanteessa, jossa edellytyksiä kestävälle kasvulle ei kerta kaikkiaan ole ollut. Suomessa ei ole tehty uudistuksia vuosikymmeniin. Nyt niitä, hyvät kansanedustajat, tehdään. Suomella on kaikki edellytykset pitkän aikavälin menestykseen — menestykseen, joka on kestävää ja johon jokainen suomalainen pääsee osaksi. Sen takia tätä työtä tehdään. Rehellistä on kuitenkin myös vasemmisto-opposition myöntää, että tämä ei onnistu ilman yhteiskuntamme valjastamista kohti kasvun edellytyksiä: [Timo Heinonen: Kuunnelkaapa!] sitä, että parannamme kilpailukykyämme niin työmarkkinoilla kuin osaamisessa, sitä, että julkista taloutta sopeutetaan vastaamaan todellista kantokykyämme, ja sitä, että pystymme tukemaan yrittäjien edellytyksiä onnistua. [Antti Kurvinen: Millä tavoin?] Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kevennämme työn verotusta historiallisella tavalla. Olemme ottaneet käyttöön verokannustimen puhtaan teollisuuden investoinneille. Olemme sujuvoittaneet investointeja yhden luukun luvituspalvelulla. Me kevennämme yhteisöveroa, perkaamme pankkisääntelyä ja varmistamme, että yritykset saavat rahoitusta investointeihinsa. [Anne Kalmari: Eivät ole saaneet!] Olemme uudistaneet suomalaisia työmarkkinoita, jotta yhä useampi yritys uskaltaa palkata uusia työntekijöitä. Tämä on keskeisin lääke siinä, että ihmisille saadaan töitä ja toimeentuloa. Jokainen suomalainen ansaitsee saada mahdollisuuden päästä osaksi suomalaista työelämää. Hallituksen investointipäätökset sekä 3,3 miljardin euron määräaikainen investointipaketti työllistävät vuosittain kymmeniä tuhansia suomalaisia. Hankkeita toteutetaan ympäri Suomea, ja niillä parannetaan kansalaisten arkea, yritysten toimintaedellytyksiä ja turvallisuutta. Uusia hankkeita käynnistyy tänäkin vuonna liki miljardilla eurolla. Myös nuorten pääsy työuraan kiinni pitää varmistaa. Siihen jo mainittu 30 miljoonan euron panostus tähtää. Nämä työllisyyssetelit on nyt saatu alueiden käyttöön, ja ne tulevat varmasti hyödyttämään tuhansia, tuhansia nuoria joka puolella Suomea siinä, että he pääsevät työn syrjään kiinni. Työttömyys on tällä hetkellä liian korkealla tasolla, mutta tilanne ei ole toivoton. Työllisyysasteemme on itse asiassa EU:n keskitasoa — itse asiassa jopa hienoisesti keskitason paremmalla puolella. Tänäkin päivänä kaksi ja puoli miljoonaa suomalaista käy töissä. Eikö se ole hyvä asia? Korkeiden työttömyyslukujen takana on myös... [Välihuutoja vasemmalta] — Kannattaa kuunnella, hyvät kansanedustajat. — Korkeiden työttömyyslukujen takana on myös työvoimaan laskettavien ihmisten määrän kasvu. Hallituksen tekemät uudistukset ovat aktivoineet työvoiman ulkopuolelta ihmisiä työnhakuun. Myös maahanmuutto kasvattaa työvoiman määrää. Koska työvoima kasvaa ensisijaisesti maahanmuutosta, kasvaa myös työllisten ja työttömien määrä maahanmuuton seurauksena. Ulkomaalaisten osuus työttömistä työnhakijoista oli noin 15 prosenttia viime joulukuussa 2025. Muualla kuin Suomessa syntyneiden työttömyysaste on noussut reilusta 10 prosentista melkein 20 prosenttiin. [Piritta Rantasen välihuuto] Arvoisa puhemies! Suomen tilannetta ei kestävästi ratkaista millään muulla kuin talouskasvulla. Kasvu on ainoa lääke ja ainoa tie saada suomalaisille lisää työtä, lisää mahdollisuuksia ja lisää toimeentuloa. Jokainen suomalainen varmasti ymmärtää, että kun valtion kassa on tuhlattu ja velaksi on eletty vuosikausia, ei tässä julkisen talouden tilanteessa tällä hallituksella ole mahdollisuutta tehdä muutoksia velkakuormaa kasvattamalla — eikö niin, hyvät SDP:n kansanedustajat? [Antti Lindtman: Paljonko se on kasvanut?] Se tie on kuljettu loppuun, ja se on osoittautunut kestämättömäksi suomalaisten kannalta. [Pia Viitanen: Tämä hallitus tekee ennätyksen velanotossa!] Tämä hallitus on suunnannut toimet kasvun ja yrittäjyyden edistämiseksi, sillä, hyvät kansanedustajat, yrityksissähän ne työpaikat syntyvät, eikö näin? Herra puhemies! Tuntuu siltä, että oppositiossa ei taideta edes haluta nähdä niitä myönteisiä merkkejä, joita Suomessa tapahtuu joka päivä. Ei edes haluta nähdä sitä, että Suomella on lukuisia syitä myös optimismiin, siihen, että tulevaisuuteen voi ja kannattaa luottaa. Kun oppositio peräänkuuluttaa toimia työllisyyden edistämiseksi ja työttömien palveluiden parantamiseksi, on syytä muistaa, että työllisyyspalvelu-uudistus sakkomaksuineen ja velvoitteineen on edellisen hallituksen käsialaa. [Välihuutoja vasemmalta] Tässä uudessa työllisyysalueiden mallissa on eletty nyt vuosi, ja hallitus on jo tällä hetkellä keventänyt työllisyysalueiden kaavamaisia velvoitteita. Mallissa on yhä ongelmia, me käymme niitä läpi ja ratkaisemme niitä keskeisiä kysymyksiä. Se, mitä nyt tarvitaan, on investointien edelleen vauhdittamista, rauhaa Ukrainaan ja luottamusta kasvuun. Luottamusta ei synny sillä, että synkistellään ja pelotellaan suomalaisia tarpeettomasti [Timo Heinonen: Kuulitteko?] — eikö niin, edustaja Lindtman? Kun vienti vetää, talous kasvaa ja ostovoima jatkaa paranemistaan, [Antti Kurvinen: Fantastinen tilanne!] niin mieluummin voisimme jopa yhdessä ruokkia tätä positiivista kehitystä — vai mitä olette mieltä oppositiossa? Hallitus myös valmistautuu kohti kehysriihtä, ja kaikki vaikuttavat toimet ovat meillä harkinnassa, totta kai. [Antti Lindtman: Hyvä!] Painotamme kuitenkin, että velkarahan pumppaaminen ei ole se tie, johon Suomella on varaa. [Joona Räsänen: Ettekö te sitä juuri tee?] Sellaista lupausta ei ole reilua myydä suomalaisille. Siksi on syytä painottaa toimien vaikuttavuutta. Herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Pelon sijaan nyt on syytä kylvää suomalaisille luottamusta [Arto Satonen: Juuri näin!] — pelon sijaan nyt on syytä kylvää suomalaisille luottamusta. Sitä suomalaiset tarvitsevat.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Lämmin kiitos kansanedustajille hyvästä keskustelusta. Hienoa myös nähdä se, että itse asiassa kansallisen turvallisuuden vahvistaminen, se huoli, jakaa kyllä meitä kaikkia tässä salissa, ja se kuului kyllä myös teidän kaikkien puheenvuoroista läpi. Valiokunnan puheenjohtaja pohti minusta hyvin ääneen myös näiden erilaisten näkökulmien tasapainottelua, mutta nähdäkseni tässä esityksessä on kuitenkin kyetty varsin hyvin vastaamaan myös näihin huomioihin. Kun aloitin nykyisessä tehtävässäni, niin havahduin siihen, että kyllähän meillä on tällä puolella nimenomaan maanpuolustuksellisten hankkeiden luvittamisen näkökulmasta aivan selkeitä ongelmia myös tässä luvituksessa. Meidän on minusta nyt välttämätöntä saada tehtyä näitä muutoksia, jotta toteutuvat nämä hankkeet, joita on lopulta lukumääräisesti aika vähän, ainakin vielä. Se on ehkä tärkeää myös muistaa, että tämä koskee nyt yksittäisiä hankkeita ainakin tällä hetkellä. Mutta taas toisaalta, jos näitä hankkeita on tarpeen toteuttaa jatkossa enemmän, niin ainakin sitten meillä tämä lainsäädäntöpohja on paremmassa kunnossa. On myös tärkeää muistaa se, että jotta tähän sijoittamislupaprosessiin pääsee, niin sen taustallahan on myös se puolustusministeriön oma arviointi, ja se taas osataan sitten kyllä rajoittaa aika paljon myös sitä hankkeiden joukkoa kaikkinensa. Kuten edustajat myös totesivat, niin yvahan tehdään joka tapauksessa tässä erikseen. Palvelemme totta kai parhaalla tavalla eduskuntaa, ja virkakuntamme toimittaa tästä lisätietoa. Nähdäkseni tämä vastaa nyt hyvin pitkälti niihin tarpeisiin, mitä meidän puolustuspuolelta on tullut esille. Haluan myös lausua erittäin lämpimät kiitokset meidän ministeriön virkakunnalle, koska tämä esitys on valmisteltu äärimmäisen nopealla aikataululla, noin puolen vuoden aikana, ja on saatu nyt vastaavasti teidän käsittelyynne. Nyt tietysti on sitten teidän kansanedustajien vuoro, ja te päätätte, miten tämän ehdotuksen osalta taas vastaavasti käy. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävällä tavalla eurooppalaista turvallisuusympäristöä. Tässä ajassa emme voi liiaksi korostaa yhtenäisen ja toimitusvarman puolustusteollisen perustan merkitystä. Me tarvitsemme puolustusteollisia hankkeita, ja näiden syntyminen Suomeen pitää mahdollistaa niin ketterästi kuin vain mahdollista. Voimassa oleva lainsäädäntö tunnistaa nimenomaisesti puolustushallintoa ja sen omaa toimintaa koskevat tarpeet mutta ei kaikilta osin ota huomioon maanpuolustukselle tärkeitä yksityisiä hankkeita. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan lainsäädäntöä muutettavaksi siten, että yksityisesti toteutettavien maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten luvitusta sujuvoitetaan. Tämänkaltaisten tuotantolaitosten merkitys maanpuolustukselle voi olla erityisen tärkeä esimerkiksi tilanteessa, jossa ne tuottavat maanpuolustuksen kannalta kriittisiä lopputuotteita, osakomponentteja tai raaka-aineita. Esityksellä mahdollistetaan nopeampi ja sujuvampi sijoittamis-, lupa- ja rakentamislupamenettely maanpuolustukselle tärkeille tuotantolaitoksille. Tavoitteena on, että kemikaaliturvallisuuslakiin lisättäväksi ehdotettu maanpuolustukselle tärkeä tuotantolaitos tai muu maanpuolustuksen varautumistarkoituksen edellyttämä tuotantolaitos, jolla on olennainen merkitys maanpuolustukselle, voitaisiin toiminnanharjoittajan hakemuksesta sijoittaa sijoitusluvalla alueelle, jossa ei ole asemakaavaa tai yleiskaavaa. Kaavoitusprosessiin ryhtymisen sijaan sijoittamisen edellytykset voitaisiin ratkaista maanpuolustukselle tärkeän tuotantotaitoksen sijoittamislupamenettelyssä. Lisäksi esityksessä annettaisiin kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle mahdollisuus myöntää oikeus rakentamisen aloittamiseen ennen lainvoimaista lupapäätöstä. Mahdollisuus rakentamisen aloittamiseen edesauttaisi sitä, että rakentaminen pysyisi maanpuolustukselle kriittisten tuotantolaitosten osalta aikataulussa, kun tarve ilmenee. Esityksen mukainen pääsäännöstä poikkeava aloittamisoikeus koskisi nimenomaisesti puolustusministeriön lausunnon perusteella maanpuolustukselle tärkeitä tai maanpuolustuksen varautumiselle olennaisen merkityksellisiä tuotantolaitoksia, ja luvanhakijan tulee asettaa myös hyväksyttävä vakuus muutoksenhaun turvaamiseksi. Kemikaaliturvallisuuslakiin lisätään ehdotuksessa säännökset, joilla otettaisiin huomioon rakentamislain uusi maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamislupa. Lupamenettelyssä maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen lupahakemus tai ilmoitus voitaisiin käsitellä etuajassa suhteessa muihin hakemuksiin ja ilmoituksiin. Lisäksi maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen toiminnanharjoittaja voisi rajoittaa kansallisen turvallisuuden vuoksi tuotantolaitosta koskevien tietojen antamista ulkopuolisille. Viranomaiset saisivat edelleen kaiken tarvitsemansa tiedon. Menettelyt perustuisivat kohteisiin, joilla puolustusministeriö katsoo olevan maanpuolustukselle olennainen merkitys. Esityksessä ei poiketa turvallisuusvaatimuksista tai turvallisuuden arviointia koskevista säännöksistä. Vaarallisten aineiden ja räjähteiden tuotantolaitoksia koskevat vaatimukset koskevat myös maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia, ja lupaharkinta suoritetaan vastaavasti kuin nykyisinkin kemikaaliturvallisuuslainsäädännön nojalla. Esitys pyydetään käsittelemään kiireisenä kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden hankkeiden etenemisen vuoksi. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Esityksessä esitetään muutettavaksi jalometallituotteista annettua lakia. Jalometallituotteiden vaatimuksista säädetään jalometallituotteista annetussa laissa ja asetuksessa sekä jalometallituotteiden tarkastusta ja leimausta koskevassa yleissopimuksessa, jonka perustajajäsen Suomi on ollut vuodesta 1975. Jalometallituotteita ovat muun muassa kullasta, hopeasta, platinasta tai palladiumista valmistetut korut, koriste-esineet ja kellot. Jalometallituotteista annettua lakia on katsottu tarpeelliseksi päivittää kahdesta syystä. Ensinnäkin yleissopimuksen liitteisiin on tehty muutoksia, jotka on katsottu tarpeelliseksi viedä kansalliseen lainsäädäntöön. Nämä muutokset koskevat jalometallituotteissa käytettävien jalometallien vähimmäispitoisuuksia ja hyväksyttäviä jalometallipitoisuuksia. Osa muutoksista toteutetaan jalometallituotteista annetun asetuksen muutoksella. Toiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on suorittamassaan käytännön valvonnassa ja muussa yhteydessä havainnut muutostarpeita, jotka ovat lähinnä teknisiä ja tarkoituksenmukaisuuteen perustuvia. Tällaisia ovat esimerkiksi määritelmiä, nimileimarekisteriä ja valvontaviranomaisen oikeuksia koskevat tarkennukset. Säännöksellä selkeytetään jalometallituotteiden ja muiden metallituotteiden välistä eroa silloin, kun tuotteita saatetaan markkinoille ja myydään. Kuluttaja pystyy tällöin ostotilanteessa luotettavimmin erottamaan jalometallituotteen muusta metallituotteesta. Nimileiman rekisteröintiä ja rekisteriä koskevat säännökset on siirretty asetuksesta lain tasolle. Samalla säännöksiä on kevennetty muun muassa nimileiman rekisteröinnin lopettamisen ja leiman rekisteriin palauttamisen osalta. Muutokset vähentävät näin yrittäjien hallinnollista taakkaa. Valvontaviranomaisen oikeuksia tarkennettaisiin siten, että valvontaviranomaisella olisi oikeus tehdä tarvittavia tarkastuksia muualla kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa. Esitys ei vaikuta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatoimintaan, eikä esityksellä ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Hyvät kansanedustajat! Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivä toukokuuta 2026. — Kiitos.

Kiitoksia, arvostettu herra puhemies! Tässä esittelen seuraavana hankintalain muutosten kokonaisuuden eduskunnalle: Tämän esityksen tavoitteena on uudistaa julkisia hankintoja vastaamaan paremmin nykyajan taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita. Siksi nyt laitamme rajat sidosyksiköiden täysin karanneelle laajamittaiselle käytölle, verrytämme markkinaa ja luomme konkreettisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä pärjätä pienille ja keskisuurille yrityksille kaikkialla Suomessa, kaikilla alueilla. Julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osan kansantaloudestamme. Siksi on erittäin olennaista, miten ja millaisilla kriteereillä yhteisiä verovarojamme käytetään. Kyse ei ole vain muutaman vuoden aikajänteestä. Tätä uudistustyötä tehdään Suomen ja suomalaisten pitkäjänteinen etu edellä. Hankintalain uudistus on erittäin merkittävä rakenteellinen uudistus, jolla lisätään kilpailua ja parannetaan markkinoiden toimivuutta. Samalla tehostetaan julkisen sektorin toimintaa, saadaan säästöjä keskipitkällä aikavälillä sekä parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä. Toimivat markkinat edesauttavat koko yhteiskuntaa ja Suomen talouskasvua. Samalla on selvää, että kun sidosyksiköiden käyttö on mennyt näin pitkälle, on väistämättä edessä myös muutostyötä. Keskeisintä tässä koko uudistuksessa on se, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät mukaan nykyistä huomattavasti paremmin julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Tällä on merkitystä niin alueellisesti ja paikallisesti kuin koko Suomen näkökulmasta. Esityksen ytimessä on julkisen sektorin kilpailun ja tehokkuuden lisääminen ja kustannussäästöjen aikaansaaminen. Ehdotetuilla muutoksilla velvoitetaan hankintayksiköt kiinnittämään entistä enemmän huomiota hankintojen huolelliseen suunnitteluun. Huolellisesti valmisteltu ja suunniteltu hankintaprosessi on avainasemassa siinä, että kilpailua saadaan lisättyä ja yrityksille avattua mahdollisuuksia päästä mukaan prosesseihin ja sitä kautta kilpailuun. Sidosyksiköitä koskevilla muutoksilla taas vahvistamme markkinoiden toimivuutta. Tilanne on tällä hetkellä se, että meillä on Suomessa muodostunut hyvin laaja sidosyksiköiden käyttötapa. Hankintalakia tai vähintäänkin sen henkeä on kierretty vuosien mittaan räikeästi. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat ostaneet marginaalisia, jopa alle prosentin kymmenyksen suuruisia, omistusosuuksia näistä yhtiöistä ja käyttäneet tätä perusteena olla kilpailuttamatta hankintojaan näiltä yhtiöiltä. On aivan kestämätöntä, että jopa 0,02 prosentin omistuksella kierretään kilpailutuksia ja että in-house-yhtiöt omistavat myös ristiin toisiaan. Nyt hallitus uudistaa julkisia hankintoja vastaamaan paremmin nykyajan taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita. Parantamalla julkisen sektorin tuottavuutta luomme samalla tilaa alueelliselle elinvoimalle ja yrittäjyydelle. Me mahdollistamme sen, että markkinaa voi ylipäänsä syntyä. Haluamme myös varmistaa, että suomalaiset yritykset pääsevät nykyistä helpommin mukaan näihin tarjouskilpailuihin. Siksi esityksessä puretaan esteitä ja luodaan edellytyksiä sille, että pk-sektorin yritysten innovatiivisuus ja osaaminen saadaan laajemmin hyödyntämään koko yhteiskuntaa. Kilpailun lisääntyminen on paitsi yritysten myös veronmaksajien etu. Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää meiltä myös tiukempaa otetta julkisissa hankinnoissa. Tässä esityksessä vahvistetaan huoltovarmuuden ja turvallisuusnäkökohtien huomioimista läpi koko hankintaprosessin ja sopimuskauden. Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, ettemme hyväksy epärehellistä toimintaa. Siksi esitämme hankintalakiin tiukennusta, jonka myötä lainvoimainen tuomio törkeästä kirjanpitorikoksesta tai tietyistä ympäristörikoksista johtaa jatkossa pakolliseen poissulkemiseen tarjouskilpailuista. Lisäksi selkeytämme hankintayksiköiden tiedonsaantioikeuksia. On välttämätöntä, että hankintayksiköillä on riittävät työkalut varmistua myös sopimuskumppanien, alihankkijoiden ja voimavarayksiköiden nuhteettomuudesta. Tällä esityksellä teemme siis suomalaisista julkisista hankinnoista entistä ammattimaisempia, vastuullisempia ja taloudellisesti kestävämpiä. Kyse on, hyvät kollegat, järkevästä taloudenpidosta ja suomalaisen yrittäjyyden edistämisestä.