Mikkonen Anna-Kristiina

Arvoisa rouva puhemies! Kolme vuotta me ollaan tässä salissa kuunneltu, miten hallituksen toimesta on välttämätöntä säälimättä leikata pienituloisilta, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä ja kyykyttää tavallista palkansaajaa lukuisilla työelämäheikennyksillä. Rahat ovat loppu, vaihtoehtoja ei ole. Rahaa kuitenkin näyttää löytyvän, kun kokoomuksen kaveri kysyy. Hallituksen kasvuriihessä tehtiin tämä kyseenalainen päätös Garden Helsingin 35 miljoonasta eurosta samaan aikaan, kun leikattiin Suomen sairaalaverkkoa 26 miljoonalla eurolla. Arvoisa puhemies! Suhmurointi suututtaa. Hallituksen toiminta murentaa suomalaisten luottamusta ja uskoa poliittiseen toimintaan sekä edistää demokratian heikkenemistä. Päätöksenteon uskottavuus, avoimuus ja luottamus murenevat hallituksen junailulla ja runttaamisella. Helsinki Gardenin osalta rahoituspäätöksen valmistelu on epäselvä, ja avoimia kysymyksiä on paljon: Millainen valmisteluprosessi asiaan liittyi ennen kehysriihessä tehtyä päätöstä? Mikä viranomainen vastasi valmistelusta? Kuka asian esitteli hallitukselle kehysriihessä? Mitä asiakirjoja valtioneuvostolla oli hankkeeseen liittyen kehysriihessä käytettävissään? Hallitus runnoo pohjamutiin kansalaisten uskon demokraattisiin prosesseihin ja instituutioihin ja siten osaltaan edistää demokratian heikkenemistä. Päätös Garden Helsingin valtiontuesta tuli opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehelle yllätyksenä. Epäselvää on, miten rahoituspäätös on valmisteltu ja miten ylipäätään on päädytty 35 miljoonaan euroon. Avoimia kysymyksiä on paljon, tässä niistä osa: Mihin ja minkä tahon tekemiin laskelmiin hankkeen vaikutusarvioinnit, mukaan lukien arviot hankkeen työllisyysvaikutuksista, perustuivat? Onko asiassa kuultu valtion liikuntaneuvostoa ennen kehysriihessä tehtyä rahoituspäätöstä tai sen jälkeen? Onko asiassa käsityksenne mukaan noudatettu EU:n valtiontukia koskevaa lainsäädäntöä? Hähmäisille hankkeille ei ole sijaa eikä tule olla sijaa päätöksenteossa. Hallituksen kasvuriihi keväällä 2025 johti kummalliseen suurituloisten veroaleen, jonka maksajiksi joutuivat pienituloiset ja keskituloinen, tavallinen suomalainen työläinen. Kuten pääministeri vastauspuheenvuorossaan muistutti, Orpon hallitus teki nämä kasvuriihen päätökset yhdessä. Politiikka on tosiaan arvovalintoja. Poliittisessa päätöksenteossa ei pidä saada parempaa kohtelua suhteella tai lahjoittamalla rahaa jollekin puolueelle tai poliittiselle toimijalle. On poikkeuksellista, että eduskunta joudutaan kutsumaan koolle keskellä kesää, keskellä istuntotaukoa. Me, sosiaalidemokraatit, joka tapauksessa jaamme yhdessä käsityksen siitä, että nyt on kyse äärimmäisen vakavista kysymyksistä, puhemies Halla-ahoa lainatakseni korruptioepäilyistä ja veronmaksajien rahan kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta tähän asiaan liittyvissä keskusteluissa. Eduskunnan koolle kutsuminen oli ainoa oikea ratkaisu. Suomalainen päätöksenteko on saanut nauttia kansainvälisesti vertaillen korkeasta kansalaisten luottamuksesta. Tämä on arvo, jota tulee kaikin keinoin suojella ja vaalia myös tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Yksi keskeinen ratkaisu digitaaliseen ja sukupuolittuneeseen väkivaltaan on koulutus. Naisiin kohdistuvan väkivallan, lähisuhdeväkivallan ja digitaalisen väkivallan tunnistaminen ja niihin puuttuminen on sisällytettävä sosiaali- ja terveysalan, oikeustieteen ja poliisin koulutukseen, sillä naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia vaan vakava yhteiskunnallinen ongelma. Asenteet tai tiedon puute eivät saa estää uhrien oikeusturvan toteutumista. Arvoisa hallitus, oletteko te valmiita panostamaan erityisesti naisten suojelemiseen vahvistamalla koulutuksen rahoitusta ja resursseja verkkoväkivallan ja sukupuolittuneen väkivallan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ollut erityisen mielenkiintoinen ja monipolvinen keskustelu niin taksien saatavuudesta kuin turvallisuudesta ylipäätään ja taksialasta. Tässä on hyvin tullut ilmi se, että on erityisiä kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa koulukuljetuksiin, hyvinvointialueiden kuljetuksiin, Kela-kyyteihin ja muihin sopimusajoihin. Edustaja Suhonen toi keskustelussa hyvin esille Kela-kyytien sekä hyvinvointialueiden taksiajoihin liittyviä hinnoittelukysymyksiä, jotka ovat varmasti erityiskysymyksiä, joita eritoten tulee jatkossa tarkistella. Kuten liikenne- ja viestintävaliokunta omassa mietinnössään muistuttaa, sääntelyn yhteisvaikutuksia tulee tarkastella kokonaisuutena ja kattavasti myöskin jatkossa. Tällä esityksellähän pyritään siihen, että tällä on vaikutuksia kuluttajien turvallisuudentunteeseen, palvelujen saatavuuteen ja valvonnan toimivuuteen ja sitä kautta harmaan talouden torjuntaan. Liikenne- ja viestintävaliokuntahan on valiokunta, jolle kuuluvat asiat niin maalla, merellä kuin ilmassa, toki myöskin siellä avaruudessa, joten vastaamme mietinnöllämme jo valmiiksi sitten myös tulevaisuuden taksialan haasteisiin sillä, että olemme esittäneet eduskunnalle hyväksyttäväksi lausumaa, että seuraamme tarkoin taksialan kehittymistä myöskin jatkossa, jolloin varmasti edustajien tulevaisuudenkuvat taksialasta tulevat seuratuiksi sitten lainsäädännön puitteissa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen hankintalakiesitys kirvoitti lähes 700 lausuntoa, jotka olivat yksinomaan esityksen tyrmääviä. Hankintalain uudistus ja etenkin sen niin sanottu in-house-yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Mikäli eduskunta hyväksyy tämän hankintalakiesityksen, sen on arvioitu eri laskelmilla, muun muassa Kuntaliiton mukaan, nostavan kuntien ja julkisen sektorin kuluja 600 miljoonasta jopa kolmeen miljardiin. Esityksellä on merkittäviä vaikutuksia perustuslaissa turvattuun kunnalliseen itsehallintoon sekä useisiin muihin perustuslailla suojattuihin perusoikeuksiin. Esimerkiksi valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntien edellytykset turvata sivistykselliset perusoikeudet heikkenisivät merkittävästi taloudellisen itsenäisyyden vaarantuessa. Hankintalaki itsessään liittyy Suomen turvallisuuteen, ruokahuoltoon, kyberturvallisuuteen, pienten kuntien taloudelliseen tulevaisuuteen, julkisen talouden menojen kasvuun sekä palvelujen pakkokilpailuttamiseen markkinoilla. Tässä lakiesityksessä luodaan perusteetonta mielikuvaa siitä, että sidosyksiköt, jotka nyt hankkivat suuren osan palveluistaan markkinoilta, olisivat markkinahäiriköitä tai suuri joukko kuntia pyrkisi sidosyksiköillä kiertämään hankintalaissa asetettuja kilpailutusvelvoitteita. Sidosyksiköiden tuottamat palvelut ovat usein sellaisia, joita ei vastaavina tällä hetkellä tuoteta markkinaehtoisesti. In-house-yhtiön ei ole tarkoituskaan tavoitella voittoa. Ne tekevät laajempaa liiketoimintaa ja ovat usein monitoimialayhtiöitä. Merkittävin muutos nykytilaan on hankintalain 15 §:n muuttaminen siten, että sidosyksiköiden käytölle säädettäisiin kymmenen prosentin vähimmäisomistusta koskeva vaatimus. Jatkossa omistaja voisi tehdä hankintoja sidosyksiköiltään vain mikäli sen omistus yhtiöstä ylittää kymmenen prosentin osuuden. On tärkeää, että lopullisessa hallituksen esityksessä omistusvaatimuksen ulkopuolelle on rajattu kirjastojen tietojärjestelmäpalvelut sekä vesihuoltolaitokset. Jätehuollon osalta tilanne jää edelleen epäselväksi odottamaan jätelain uudistusta. Tällä ehdotetulla vähimmäisomistusosuusvaatimuksella arvioidaan olevan useita kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa merkittävästi vaikeuttavia seurauksia. On todennäköistä, että ehdotettu vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus ei muuttaisi suurten kuntien toimintaa juuri lainkaan mutta ajaisi pienet, kauempana kasvukeskuksista sijaitsevat kunnat kestämättömään tilanteeseen, jossa ne eivät voisi enää hankkia tehtäviensä toteuttamiseksi tarvitsemiaan palveluita sen enempää sidosyksiköiltä kuin markkinoiltakaan. Toisaalta on mahdollista, että sidosyksiköiden omistajat ryhtyvät tuottamaan tarvitsemiaan palveluita itse. Siten esitys ei toteuttaisi hallitusohjelman mukaisia tavoitteita parantaa julkisen sektorin tehokkuutta tai vahvistaa alueellista elinvoimaa ja yrittämisen edellytyksiä. Ehdotettu kymmenen prosentin vähimmäisomistusosuusvaatimus saattaa ainoastaan siirtää hankinnat kuntien ja hyvinvointialueiden itse tekemiksi. Tällöin hallituksen esitys ei kasvattaisi markkinoilta hankittavien palveluiden määrää vaan etupäässä vain lisäisi julkiseen hallintoon kohdistuvaa hallinnollista taakkaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimivilla sidosyksiköillä on tärkeä rooli hyvinvointialueiden välisessä yhteistyössä ja soteuudistuksen tavoitteiden toteuttamisessa ja saavuttamisessa. Hallituksen nyt esittämä hankintayksikön vähintään kymmenen prosentin omistusosuusrajaus voi pakottaa hyvinvointialueet luopumaan toimivista yhteisomistetuista palvelurakenteista ilman että markkinoilta on tosiasiassa saatavilla vastaavaa palvelua. Useissa kriittisissä sotepalveluissa, esimerkiksi erikoissairaanhoito, laboratoriopalvelut ja tietyt ict-järjestelmät, ei ole toimivia markkinoita. Hallituksen esitys uhkaa johtaa toimivien rakenteiden hajoamiseen, skaalaetujen häviämiseen, palvelujen laadun ja saatavuuden heikkenemiseen sekä huoltovarmuuden ja potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Sidosyksiköiden kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus vaarantaa myös ruokapalveluiden kustannustehokkaan ja laadukkaan järjestämisen. Tästä sairaalaruoka on erinomainen esimerkki. Kymmenen prosentin vaatimus hankaloittaa myös hyvinvointialueiden ruokapalvelujen järjestämistä. Siivous ja jätehuolto ovat myös kriisiaikojen osalta elintärkeitä toimintoja. Tämän hallituksen esityksen tavoite edistää elinkeinovapauden toteutumista on jopa puutteellisten vaikutusarvioiden mukaan jäämässä parhaimmillaankin vähäiseksi. Hallituksen esitys loukkaa osaltaan perustuslaista johdettua niin sanottua rahoitusvastuun periaatetta, ja Suomen kyberturvallisuuden ulkoistaminen kansainvälisille pääomille tällä tiukalla kilpailutuspakolla on kyseenalaista. Suomen omavaraisuus kriittisissä toiminnoissa ja omavaraisuus energiassa, vesihuollossa ja ruuantuotannossa on parasta puolustusta ja kokonaisturvallisuutta. Hallituksen esityksestä pitäisi vielä tehdä vaikuttavuusarviointi esityksen vaikutuksista kansalaisten palvelujen saatavuuteen sekä Suomen turvallisuuteen ja talouteen.

Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2018 tuli voimaan Sipilän kauden taksiuudistus, jolla romutettiin maailman luotettavin taksijärjestelmä. Tämä nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on meidän kautemme yritys paikata menneitä virheitä ja saada aikaiseksi suomalaisen taksin kunnianpalautus. Valitettavasti tämäkään taksilain korjaussarja ei riittäne korjaamaan kaikkea. Onkin syytä yhtyä valiokunnan ansiokkaan mietinnön lausumaan lainsäädännön kehittämistarpeista myös jatkossa. Taksien valvonnan kehittäminen on keskeistä harmaan talouden torjumiseksi. Erityisiä kysymyksiä voi myös liittyä esimerkiksi koulukuljetuksiin, hyvinvointialueiden järjestämiin kuljetuksiin sekä muihin sopimusajoihin. Tämän sääntelyn avulla pyritään palauttamaan luottamusta takseihin sekä vahvistamaan matkustajien turvallisuudentunnetta lisäämällä koulutusta, värillisin kilvin ja taksamittarein. Erityisen tärkeää on huolehtia taksien saatavuudesta ja turvallisuudesta. Kuluttajien mahdollisuudet vertailla palveluntuottajia ovat rajalliset. Valvonnan puutteet ovat osaltaan lisänneet harmaata taloutta sekä heikentäneet asiakkaiden turvallisuudentunnetta. Kuluttajan näkökulmasta keskeistä on palvelujen turvallisuus, hinnan ennakoitavuus ja hyvä saatavuus. Kuljettajien ja liikenneluvan haltijoiden kelpoisuusvaatimusten tiukentaminen sekä koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen on perusteltua, sillä ne lisäävät luottamusta toimialaan ja parantavat palvelujen laatua. Tavoitteena on myös lisätä valvonnan vaikuttavuutta ja uskottavuutta sekä osaltaan ennaltaehkäistä epärehellistä ja laitonta toimintaa. Värillisen, erityisen taksien rekisterikilven eli taksikilven tarkoituksena on lisätä kuluttajien luottamusta taksialaan, kun kuluttajat voivat tunnistaa luotettavasti rekisterikilvestä taksiauton. Taksinkuljettajan koulutuksen yhteiskunnallisena tavoitteena on luottamuksen palauttaminen, merkittävä turvallisuuden lisääminen, liikenne‑ ja matkustajaturvallisuuden edistäminen sekä kuluttajansuojan parantaminen. Taksinkuljettajan koulutuksen tavoitteena on ylipäätään osaamis‑ ja taitotason parantaminen, kaikilla mahdollisuus saada yhdenmukainen tieto‑ ja taitotaso, ammattitaidon vahvistaminen, asiakaspalvelutilanteisiin vaikuttaminen, alan arvostuksen lisääminen, houkuttelevuuden kasvattaminen, työllisyyden kasvu ja mahdollisuus osa-aikaisesta kokoaikatyöhön. Taksinkuljettajan ammattitaitoon kuuluu kielitaito, asiakkaiden kohtaaminen, rehellisyys, liikennekäyttäytyminen, paikallistuntemus ja kaluston laadun varmistaminen. Hallituksen esitykseen liittyviä keskeisiä harmaan talouden torjuntaan liittyviä ehdotuksia ovat ajoneuvon rekisteröinti elinkeinotoimintaan, liikenneluvan liittäminen rekisteritunnukseen, taksamittari, värilliset rekisterikilvet, hyvämaineisuuden laajennukset uusilla rikosnimikkeillä sekä koulutusorganisaatioiden luvanvaraisuusedellytykset. Taksimatkan yhteydessä kerättävä data, harmaan talouden torjunta ja alan valvonta kytkeytyvät keskeisesti taksamittariin. Mittarivaatimus voi osaltaan vahvistaa koko taksialan uskottavuutta ja kuluttajien luottamusta. Hallituksen esityksessä ehdotettavan taksamittarivaatimuksen tavoite on vahvistaa taksien luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja valvottavuutta sekä lisätä kuluttajille luottamusta taksipalveluihin. Esityksen mukaan taksamittarihan tulisi pakolliseksi kaikissa takseissa, jotta kaikista taksikuljetuksista saataisiin kerättyä valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja yhdenmukaisella ja luotettavalla tavalla. Taksamittari mahdollistaa matkan keskeisten tietojen — ajomatkan, ajoajan, hinnan, ajankohdan, ajoneuvon kokonaiskilometrimäärän — tallentamisen tavalla, joka tukee sekä viranomaisvalvontaa että asiakkaan oikeusturvaa. Tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa, parantaa erityisesti verovalvonnan edellytyksiä sekä helpottaa viranomaisten mahdollisuuksia valvoa taksiliikenteen sääntelyn noudattamista. Erityisiä kysymyksiä voi tosiaan liittyä koulukuljetuksiin, hyvinvointialueiden kuljetuksiin sekä muihin sopimusperustaisiin ajoihin, joissa hinnoittelu perustuu etukäteen sovittuihin kokonaisuuksiin eikä yksittäisen matkan mittaamiseen. Taksamittarisääntelyn toimeenpanoa ja vaikutuksia ja mahdollisia ongelmia on seurattava huolellisesti osana sääntelyn vaikutusarviointia. Seurannassa on kiinnitettävä erityistä huomiota taksamittarivaatimuksen vaikutuksiin harmaan talouden torjunnassa, valvonnan toimivuuteen, kuluttajansuojaan, sopimusperäisten kuljetusten ja osa-aikaisen yrittäjyyden edellytyksiin sekä taksipalvelujen alueelliseen saatavuuteen. Tavoitetilana on oltava jälleen olla maailman luotettavin taksijärjestelmä. Matka siihen on vielä kesken.

Arvoisa puhemies! Tämä Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksessaan erityisesti raportoima nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin kohdistunut tarkastus on erityisen mielenkiintoista luettavaa. Tarkastuksessa on keskitytty nuorten palveluihin sen vuoksi, että nuorten mielenterveyshäiriöiden lisääntymisestä on saatu näyttöä tuoreissa tutkimuksissa. Diagnosoitujen nuorten lukumäärä niin 13—17-vuotiaiden kuin 18—29-vuotiaiden ikäryhmissä on kasvanut vuosien 2021—2023 aikana selvästi. Nuorten päihdepalveluja on tarkasteltu sen vuoksi, että niitä ja mielenterveyspalveluja pyritään kehittämään toiminnallisena kokonaisuutena. On kuitenkin käynyt ilmi, että alueelliset erot nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuudessa, resursseissa, palvelurakenteessa ja palveluvalikoimissa ovat huomattavia. Erityisesti nuorille kohdennetuissa päihdepalveluissa on suuria eroja ja myös puutteita. Nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa palvelurakenteet ovat yhdenmukaisempia kuin perustasolla, mutta hoidon toteutuksessa, henkilöstöresursseissa, potilaskohtaisissa kustannuksissa, hoitoonpääsyn nopeudessa ja osastohoidon roolissa on suuria eroja hyvinvointialueiden välillä. Alaikäisille kohdennettuja erikoissairaanhoidon päihdepalveluja on saatavilla harvoin, ja niistä puuttuu myös oleellisia palveluita. Hoitotakuu uhkaa jäädä tyhjäksi kirjaimeksi, sillä sitä tulkitaan eri tavoin, ja tarjolla olevat palvelut vaihtelevat huomattavasti. Yksi keskeinen toimi nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi on ollut ja on lasten ja nuorten terapiatakuu, joka tuli voimaan 1.5.2025. Terapiatakuu velvoittaa hyvinvointialueet järjestämään alle 23-vuotiaiden nuorten pääsyn tiettyihin psykososiaalisiin hoitoihin ja sosiaalihuollon tukeen viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Hoito ja tuki ovat maksuttomia. Terapiatakuun tavoitteena on ylipäätään vähentää nuorten syrjäytymisriskiä varmistamalla nuorelle oikea-aikainen hoito ja yhdenvertaisuus palvelurakennetta yhdenmukaistamalla. Hoitotakuun ja nopean hoitoonpääsyn tarkoituksena on tukea terapiatakuun oikea-aikaista toteutumista ja hoitoketjujen jatkuvuutta. Asiantuntijat tuovat kuitenkin esiin, että terapiatakuun tuloksellinen toteutus edellyttää hyvin toimivia alueellisia palvelurakenteita, joihin on syytä hyvinvointialueittain kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä perustason palvelujen ja erikoissairaanhoidon väliin ja sisälle jää edelleenkin katvealueita, joissa nuoret ja heidän perheensä eivät saa tarvitsemiaan palveluja. Kokonaisuus on edelleen pirstaleinen, eikä perustason mielenterveyden hoito ole kaikilla alueilla riittävän vahvaa. Hoitoonpääsyn ja hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi jalkautuva ja etsivä nuorisotyö ja muut kynnyksettömät palvelut ovat avainasemassa. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sananen valtionavustuksista. Yleishyödyllisille yhteisöille suunnatuilla valtionavustuksilla tuetaan yleisen edun mukaista ei-taloudellista toimintaa, joka täydentää julkisia palveluja ja tukee hallinnonalojen strategisia tavoitteita. Yleishyödylliset yhteisöt muodostavat keskeisen politiikkavälineen hyvinvoinnin, osallisuuden, kulttuurin, demokratian ja kestävän kehityksen edistämiseksi, ja tästä välineestä on syytä pitää hyvää huolta. Vapaaehtoistyön, järjestöjen työn arvo on Suomessa valtionvelan koron, kolmen miljardin euron, tasolla. Järjestöjen arvokas työ on mittaamattoman arvokasta.

Arvoisa puhemies! Tämä pätkätyölaki on jälleen kerran yksi Orpon hallituksen esittämistä työelämäheikennyksistä. Määräaikaisten työsopimusten laaja käyttö on tyypillistä erityisesti naisvaltaisilla aloilla, esimerkiksi kunnissa ja hyvinvointialueilla. Määräaikaisten työsopimusten käyttäminen tulee lisäämään työntekijöiden epävarmuutta ja on siten omiaan muun muassa lykkäämään perheen perustamista. Tämä hallituksen esitys kohdistuu erityisesti nuoriin ja naisiin. Hallituksen esitys, määräaikaisuuksia koskeva lakimuutos, voi osaltaan lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää, vaikka raskaus- ja perhevapaasyrjintä on kielletty myös ilman perusteltua syytä solmittavissa määräaikaisissa työsopimuksissa. Kun määräaikaiset työsuhteet esityksen myötä lisääntyvät, on odotettavissa, että myöskin vastaavien syrjintätapausten määrä tulee kasvamaan. Ilman perustetta tehtävä määräaikainen työsuhde on käyttötarkoitukseltaan päällekkäinen koeajan kanssa. Määräaikaisesta työsopimuksesta tällä lakimuutoksella tulee siis käytännössä pidennetty koeaika. Tätä aihetta koskeva tutkimustieto ei osoita, että tällä lakimuutoksella olisi selviä työllisyys- ja työttömyysvaikutuksia. Syrjintä itsessään on tasa-arvolaissa kielletty, mutta tämä esitys tulee hyvin todennäköisesti lisäämään syrjintää ja tekemään siihen puuttumisesta entistä vaikeampaa, sillä syrjinnän arvioidaan lisääntyvän määräaikaisten työsuhteiden määrän kasvun vuoksi ja syrjinnän arviointia tulee vaikeuttamaan se, että työnantaja voi tarjota määräaikaisia työsuhteita jollekin toiselle työntekijälle myös silloin, kun sillä olisi pysyvän työvoiman tarve. Tätä hallituksen esitystä pitäisi arvioida myöskin kansainvälisen ja EU-tason velvoitteiden valossa. Tällä esityksellä ei näyttäisi olevan tosiasiallisesti EU:n määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5. lausekkeen edellyttämiä tehokkaita oikeudellisia toimenpiteitä väärinkäytösten estämiseksi, joilla turvattaisiin puitesopimuksen tavoite ja sen tehokas vaikutus. Tämä hallituksen esitys heikentää yleisesti työntekijän suojelua ja työntekijän asemaa suhteessa työnantajaan. Tämä lakimuutos on omiaan heikentämään työntekijän mahdollisuuksia neuvotella oikeuksistaan ja puolustaa niitä, mukaan lukien puuttua kokemaansa tai havaitsemaansa syrjintään tai häirintään. Tämä ehdotettu sääntely mahdollistaa nykyistä helpommin työsuhteen päättämisen tai uusimatta jättämisen peiteltynä vastatoimena. Nyt esitetty sääntely on huonosti yhteensopivaa perustuslaista johtuvien työvoiman suojelua sekä yhdenvertaisuutta koskevien velvoitteiden kanssa. Yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi on ylipäätään toteutettu esityksessä puutteellisesti. Tämä pätkätyölaki on yksi osa Orpon hallituksen työelämäheikennyksistä.

Arvoisa rouva puhemies! Keneltäkään ei pitänyt vaatia kohtuuttomia, näin julisti pääministeri Orpo vahvoista välittävää hallitusohjelmaansa selatessaan. Orpon hallitus on tehnyt sosiaaliturvaan Suomen historian suurimmat sosiaaliturvaleikkaukset — sosiaaliturvaleikkaukset, joiden yhteisvaikutukset kasautuvat erityisesti lapsiperheisiin, yksinhuoltajiin ja yksin asuviin. Sosiaali- ja terveysministeriön oman arvion mukaan 31 000 uutta lasta putoaa köyhyysrajan alapuolelle, vaikka hallitus omin sanoin tavoitteli perheiden hyvinvoinnin vahvistamista. Hallituksen tavoitteena oli myös puolittaa toimeentulotukea saavien määrä. Todellisuudessa viimesijaista etuutta eli toimeentulotukea saavien määrä on kääntynyt laskuun, ja nyt Kelassa pohditaan, onko yhdeksän ja puoli euroa enää ihmisarvoiseen elämään riittävä summa päivässä — ei ole. Tuolla summalla ei nyky-Suomessa elä. Eurostatin mukaan Suomen työllisyyskehitys on ollut EU:n heikointa. Erityisen huolestuttava on nuorten tilanne: alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on jo lähes 80 000. Tämä ei ole vain hetkellinen talousongelma. Pitkittynyt nuorisotyöttömyys jättää jälkiä koko yhteiskuntaan, osaamiseen, hyvinvointiin ja tulevaisuudenuskoon, ja juuri siksi talouspolitiikka ei voi olla vain excel-taulukoita. On kysymys siitä, millaista tulevaisuutta rakennamme. Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut perusturvaa tavallisilta suomalaisilta ihmisiltä, ja samaan aikaan ruoka, lääkkeet ja arjen välttämättömät menot kallistuvat. Nyt hallitus laittaa sairastamisenkin yhä enemmän tavallisen ihmisen maksettavaksi. Hallitus lupasi parantaa hoitoonpääsyä, mutta todellisuudessa suomalaiset joutuvat odottamaan terveyskeskukseen pääsyä entistä pidempään. Kun hallitus leikkasi terveyskeskuksilta 130 miljoonaa euroa ja romutti hoitotakuun, yli kaksi viikkoa lääkäriaikaa odottavien määrä kaksinkertaistui. Terveyskeskusmaksut ja poliklinikkamaksut nousevat rajusti juuri silloin, kun ihminen on heikoimmillaan. Samaan aikaan palveluverkkoa karsitaan, hoito karkaa kauemmaksi ja hoitajia ei ole tarpeeksi. Tutkijat varoittavatkin, että syöpä- ja sydänsairauksien hoitotulokset ovat Suomessa heikentyneet suhteessa muihin Pohjoismaihin juuri siksi, että ihmiset eivät pääse ajoissa perusterveydenhuoltoon. Silti hallitus jatkaa asiakasmaksujen korotuksia ja leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta lisää. Miksi hallitus ajaa tietoisesti alas julkista terveydenhuoltoa ja rakentaa Suomeen mallia, jossa hoitoonpääsy riippuu yhä enemmän ihmisen lompakon paksuudesta? Arvoisa puhemies! On totta, että kriisit maailmalla vaikuttavat myös Suomen talouteen, mutta kriisejä on ollut aiemminkin. Monissa aiemmissa kriiseissä Suomi on selvinnyt verrokkimaidensa kanssa, mutta nyt me erotumme joukosta kielteisellä tavalla ja olemme negatiivisessa kehityksessä Euroopan kärkimaa eli huonoimman työllisyys- ja talouskehityksen maa. Se on ikävä tosiasia. Arvoisa puhemies! Kunnat vastaavat arjen tärkeimmistä palveluista. Kun niiden rahoitusta leikataan, vaikutukset näkyvät väistämättä kouluissa, päiväkodeissa ja lasten arjessa. Monissa pienemmissä kunnissa liikkumavara on vähäinen. Silloin yksittäisetkin leikkaukset voivat johtaa vaikeisiin päätöksiin palveluista. Yli puolet leikkauksista osuu silloin esi- ja perusopetukseen ja merkittävä osa varhaiskasvatukseen. Tämä on huolestuttavaa aikana, jolloin oppimisen tukea pitäisi pikemminkin vahvistaa. Koulutuksesta ja lasten palveluista ei pidä leikata. Kyse on investoinneista tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Pääministeri aloitti vastauspuheenvuoronsa välikysymykseen tänään toteamalla, että hallitusohjelmassa määriteltiin selkeä visio Suomelle. Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista kokee, että Suomi menee nyt väärään suuntaan. Tulevaisuususko on karissut erityisesti kokoomuksen kannattajilta. Huolta aiheuttavat etenkin työttömyys, terveydenhuollon kustannukset ja julkisen talouden ongelmat. Näkemys maamme tulevaisuudesta on muuttunut aiempaa pessimistisemmäksi. Elämme todellisuudessa, jossa Suomessa on ennätystyöttömyys ja ennätysvelka. Velkaantuminen jatkuu ilman uskottavia suunnitelmia. Kaikki hallituksen keskeiset lupaukset on petetty, ja samalla hallituksen epäonnistuneen politiikan maksajiksi on laitettu yhteiskunnan heikoimmat. Palveluista leikataan, sosiaaliturvaa heikennetään, asiakasmaksuja nostetaan. Ihmisten luottamus tulevaan on pohjamudissa. Arvoisa puhemies! On selvää, että maailma ympärillämme on vaikeassa tilanteessa. Juuri siksi on katsottava myös sitä, miten muut maat ovat pärjänneet samassa tilanteessa, samoissa haasteissa, ja juuri tässä vertailussa Suomen tilanne on hälyttävä. Eurostatin mukaan Suomen työllisyyskehitys on ollut EU:n heikointa. Työttömyys on kasvanut Suomessa enemmän kuin missään muussa EU-maassa hallituskauden aikana. Samaan aikaan talouskasvu on jäänyt käytännössä paikalleen, kun esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat kasvaneet aivan eri tahtia. Tämä on olennainen kysymys, koska kriisi maailmassa ei koske vain Suomea, mutta juuri Suomi näyttää jäävän jälkeen. Hallitus pääsi valtaan hyvin selkeillä tavoitteilla: velkaa piti taittaa, työllisyys piti nostaa, kasvua piti synnyttää. Nyt hallituksen omatkin luvut kertovat siitä, ettei mitään näistä tavoitteista tulla saavuttamaan. Velka kasvaa edelleen voimakkaasti, työllisiä on lähes 80 000 vähemmän kuin hallituskauden alussa ja työttömiä noin 100 000 enemmän. Tämä ei ole opposition tulkinta, tämä on hallituksen oman politiikan tulos — epäonnistunutta talouspolitiikkaa. Samaan aikaan hallitus on tehnyt ratkaisuja, jotka heikentävät ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. Kun sosiaaliturvaa leikataan, asiakasmaksuja nostetaan ja työelämän epävarmuutta lisätään, vaikutukset eivät jää vain tilastoihin. Ne näkyvät ihmisten arjessa. Ne näkyvät siinä, uskalletaanko kuluttaa, uskalletaanko investoida, uskalletaanko palkata. OECD:n mukaan Suomen kasvu oli vuonna 2025 kehittyneiden maiden heikoin. Samalla myös kotitalouksien luottamus on heikentynyt voimakkaasti. Hallitus puhuu paljon kilpailukyvystä ja Euroopan talouskurista, mutta myös Euroopassa uskottavuus syntyy teoista. Suomi on samaan aikaan ajanut EU:n tiukkaa finanssipolitiikkaa ja päätynyt itse liiallisen alijäämän menettelyyn. Se heikentää Suomen uskottavuutta. Euroopassa käydään juuri nyt erittäin tärkeää keskustelua siitä, miten kilpailukykyä vahvistetaan muuttuvassa maailmassa. Kaikkialla Euroopassa investoidaan vihreään siirtymään, osaamiseen, tutkimukseen ja teknologiaan. Suomella olisi tässä valtavasti mahdollisuuksia. Meillä on osaamista, puhdasta energiaa, vahva koulutusjärjestelmä. Mutta kasvua ei rakenneta pelkillä leikkauksilla, kasvua rakennetaan vakaudella, ennakoitavuudella ja investoinneilla tulevaisuuteen. Siksi SDP:n vaihtoehto on toinen. Meidän mielestämme julkista taloutta pitää vahvistaa, mutta tavalla, joka tukee kasvua eikä tukahduta kasvua. Tarvitsemme investointeja osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, puhtaan siirtymän hankkeisiin sekä toimiviin palveluihin, jotka pitävät ihmiset mukana työelämässä. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee kasvua, Suomi tarvitsee työtä, Suomi tarvitsee luottamusta. Tällä hetkellä hallituksen politiikka ei ole onnistunut vahvistamaan niistä yhtäkään. Siksi tämä välikysymys on tarpeellinen, siksi Suomen suunta tarvitsee nyt muutoksen.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten luottamus sotepalveluihin on romahtanut. Hallituksen päätöksien takia hoitoonpääsy vaikeutuu ja terveydenhuollon asiakasmaksut vaan nousevat. Maksukorotukset johtavat epävarmuuteen: onko tavallisella suomalaisella ylipäätään enää edes varaa sairastaa? Viime vuonna Suomessa päätyi ulosottoon yli puoli miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Tämä kertoo siitä, että tavallisilla ihmisillä on jo nyt vaikeuksia, haasteita pärjätä terveydenhuollon maksujen kanssa. Silti hallitus vain korottaa entisestään terveyskeskusmaksuja, erikoissairaanhoidon maksuja ja lääkkeidenkin hintoja veronkorotusten seurauksena. Miten te, pääministeri Orpo, turvaatte tavallisten suomalaisten ihmisten oikea-aikaisen hoitoonpääsyn?

Arvoisa puhemies! Keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia — näin te lupasitte, pääministeri Orpo, vielä vuonna 2023. Kuitenkin nyt kehysriihen päätösten seurauksena tämän hallituskauden aikana terveyskeskuksen käyntimaksu nousee 74 prosenttia ja sairaalan poliklinikkamaksu jopa 88 prosenttia. Taas te päätitte lähettää epäonnistuneen talouspolitiikkanne laskun tavallisille suomalaisille sairaille ja vanhuksille. Lääkäriliitto on varoittanut, että soten asiakasmaksujen korotukset lisäävät epätasa-arvoa. Hallitus murentaa hyvinvointialueiden rahoituspohjaa ja karsii palveluverkkoja alueilla. Hallituksen politiikka eriarvoistaa niin ihmisiä kuin alueita. Hallitus nostaa sairastamisen hintaa tavalliselle suomalaiselle ja samaan aikaan lisää terveyseroja. Onko tämä teistä enää kohtuullista, pääministeri Orpo?

Arvoisa rouva puhemies! Ennätysvelka, ennätystyöttömyys, ennätyskonkurssit ja ennennäkemätön joukko, yli 30 000 uutta lapsiperhettä, lisää köyhyysrajan alapuolelle Orpon hallituksen aikana. Tilastokeskuksen mukaan miltei miljoona suomalaista oli vuonna 2024 köyhyys‑ tai syrjäytymisriskissä. Heistä lapsia on 173 000. Riskissä olevien henkilöiden määrä vain kasvoi edellisvuodesta. Keneltäkään ei pitänyt vaatia kohtuuttomia. Kuitenkin kaikkein heikko-osaisimpien toimeentulosta on leikattu ja suojaosien poistolla vaikeutettu työllistymistä. Orpon hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissaan. Ihmiset ovat pettyneitä rikottuihin lupauksiin ja epäoikeudenmukaisiin arvovalintoihin. Maailmanlaajuiset kriisit ja taloudellinen epävarmuus varjostavat tulevaisuudenkuvaa. Kodeissa tingitään välttämättömyyksistä, ruokaostoksista ja hankinnoista. Sisäistä turvallisuutta heikennetään leikkaamalla samaan aikaan terveydenhuollosta, koulutuksesta, vammaisilta ja vanhuksilta. Hallitus eriarvoistaa politiikallaan niin ihmisiä kuin alueita. Usko tulevaisuuteen on karissut, ja pettyneitä ovat jopa kokoomuksen omat kannattajat. Elinkeinoelämän valtuuskunnan, Evan, tekemän tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa suomalaisista uskoo Suomen menevän väärään suuntaan. Siksi nyt viimeistään tarvitaankin suunnanmuutos. SDP:n vaihtoehto on toisenlainen. Tarvitaan työtä yhdenvertaisuuden, palvelujen ja osaavamman kansakunnan eteen. Valtion velkaantumista voidaan hillitä ilman leikkauksia etuuksiin tai palveluihin. Keskeisintä on kuitenkin uuden kasvun ja uusien työpaikkojen luomisen mahdollistava ympäristö. Tarvitaan panostusta tulevaisuutta luoviin osaamis‑ ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne‑ ja asuntorakentamishankkeisiin. Kunnat vastaavat arjen tärkeimmistä, kansalaisten lähellä olevista palveluista. Kun valtionosuuksista rahoitusta leikataan, vaikutukset näkyvät väistämättä kouluissa, päiväkodeissa ja lasten arjessa. Monessa kunnassa talous on jo valmiiksi tiukka ennen kehysriihen uusia, yllättäen ilmoitettuja hallituksen säästöjä. Samalla kun palveluista leikataan, hallitus toteuttaa miljardiluokan verohelpotuksia. Tavalliset suomalaiset maksavat tämän hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan. Hallituksen esityksessä myöskin perusväylänpidosta leikataan, vaikka korjausvelka vain jatkaa kasvuaan Suomen maanteillä, raiteilla ja silloilla. Investoinneista on rahoitettava ykkösluokan teiden välttämätöntä kunnossapitoa. Hallitus osoittaa useilla lakiesityksillään lisätehtäviä Traficomille mutta osoittaa sinne myös lisää säästöjä, myöskin Väylään. Miten näistä lisätehtävistä selvitään kaikkien niiden lisäsäästöjen jälkeen? Arvoisa puhemies! Kehysriihestä odotettiin myös viimein ratkaisuja Itä-Suomen tilanteeseen. Hallitus puhuu toisaalta Itä-Suomen kasvusta ja turvallisuudesta, mutta kehysriihessä sovittu Itä-Suomen liikennepaketti jättää Etelä-Savon maakunnan kokonaan ilman investointeja. Tämä ratkaisu herättää vakavaa huolta, sillä hallitus samaan aikaan korostaa itäisen Suomen elinvoiman ja turvallisuuden vahvistamista. Miten kokonainen maakunta voi unohtua kokonaan kehyksestä? Kyse on kokonaisturvallisuudesta, samalla myös aluekehityksestä ja saavutettavuudesta. Epävarmuuden ajassa tarvitaan päätöksiä, jotka vahvistavat luottamusta ja kasvua koko Suomessa. Hallituksen politiikalla eriarvoistetaan niin ihmisiä kuin alueitakin.

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuusympäristön muutoksesta on tärkeä ja selkeä selonteko, täydennys muuttuneen turvallisuusympäristön tilasta. Valta, voima ja kilpailu sekä mureneva sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä — miten varautua tähän ennakoimattomaan maailman jatkuvaan muutokseen? On syytä kiinnittää erityistä huomiota riskienhallintaan, varautumiseen, kilpailukykyyn sekä kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän vaalimiseen ja vahvistamiseen. Euroopan vastuu omasta maanosastaan vain korostuu entisestään. Onhan EU Suomen tärkein arvo- ja turvallisuusyhteisö. Myös Natoa on kehitettävä entistä eurooppalaisemmaksi. Suomen kannalta oleellista on myös muistaa se, että Suomen itäraja ei ole vain Suomen vaan EU:n ja Naton itäraja myös. Globaalin politiikan muutokset ja geostrateginen kilpailu heijastuvat voimakkaasti talouteen. Monenvälistä järjestelmää haastaa joidenkin turvautuminen yksipuolisiin toimiin. Uhka kauppasodasta tulleineen on aidosti läsnä. Teknologinen kilpailu kovenee. Kriittiset raaka-aineet sekä teknologiat vaikuttavat aiempaa selvemmin globaaliin vaikutusvaltaan, kilpailukykyyn, strategiseen asemaan sekä turvallisuusintressien suojaamiseen. Suuri keskinäisriippuvuus tekee kokonaisia kansakuntia haavoittuvaksi, ja toisaalta protektionismi nostaa päätään. Kansalaisten pitäminen mukana talouden ja teknologian murroksessa on myös osaltaan turvallisuuskysymys. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan arvopohjaisella realismilla. Niin diplomatialla kuin tiedustelulla on entistä suurempi painoarvo ja merkitys yhtenäisen tilannekuvan ja ennakoivan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Aikaamme leimaavat geopoliittinen epävakaus, hybridiuhat ja yhteiskuntiemme lisääntyvä haavoittuvuus. Suomeen kohdistuu vaikuttamista ja ilmatilaloukkauksia, ja varjolaivasto seilaa Itämerellä. Laaja-alaista vaikuttamista, kriittisen infrastruktuurin kyber-, hybridi- ja sabotaasitoimia, on jo havaittu laajalti Euroopassa. Arvoisa puhemies! Poliittisen tuen lisäksi Ukraina tarvitsee sotilaallista, taloudellista, humanitääristä sekä materiaalista tukea. Tuen jatkaminen Ukrainalle on tärkeää, kuten myös pakotteiden jatkaminen Venäjälle. Suomi on ollut mukana perustamassa hyökkäysrikosta käsittelevää erityistuomioistuinta sekä Euroopan neuvoston yhteyteen yleissopimuksella perustettavaa Ukrainan kansainvälistä vaadekomissiota osana prosessia, jossa perustetaan kansainvälinen korvausmekanismi Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen ja korvausvaatimusten käsittelyyn yhteistyössä Ukrainan kanssa. Kansainvälisen korvausmekanismin on tarkoitus koostua kolmesta osasta: ensimmäinen osa on hyökkäyssodan aiheuttamia vahinkoja koskevia korvausvaatimuksia tallettava vahinkorekisteri, toinen osa korvausvaatimuksia arvioiva ja niistä päättävä vaadekomissio, ja kolmas osa olisi rahasto, josta taas korvaukset maksetaan. Vaadekomission perustamisen myötä Euroopan neuvoston yhteydessä toimiva Ukrainan vahinkorekisteri ja sen toiminnot sulautetaan vaadekomissioon. Ukrainan kestävä rauha tarvitsee myös jatkuvaa pitkäkestoista panostusta pelotteeseen. Suomi hyödyntää omassa varautumisessaan Ukrainan oppeja yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Arvoisa puhemies! Transatlanttisessa toimintaympäristössä ennakoimattomuus, Amerikka ensin ‑lähestymistapa, halu puuttua muiden, jopa Euroopan valtioiden, sisäpolitiikkaan sekä aiempaa suurempi valmius sotilaalliseen voimankäyttöön ovat luoneet ennennäkemättömän jännitteen kansainväliseen toimintaan. Tuntuu uskomattomalta, että vielä muutama kuukausi sitten pohjoismaisessa yhteistyössä oletimme suurimman kysymyksen olevan Grönlannin kaltaisten itsehallintoalueiden edustusoikeus Pohjoismaiden neuvostossa. Evan vastajulkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat ulkopolitiikassa nykyistä enemmän yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian kanssa. Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että yhteistyön Pohjoismaiden kanssa tulisi painottua Suomen ulkopolitiikassa nykyistä enemmän. On panostettava liittolaisuuksiin ja erilaisiin kumppanuuksiin, jotka täydentävät toisiaan. Pohjoismaat ovat aiempaa selvemmin Suomen kaikkein läheisimpiä yhteistyökumppaneita. Pohjoismainen yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi, ja siihen suhtaudutaan prioriteettina kaikissa Pohjoismaissa. Yhteistyön edistymistä on nähty muun muassa puolustuksen, kokonaisturvallisuuden, liikenteen, infrastruktuurin sekä arktisen alueen osalta. Yhä useammat valtiot ovat havahtuneet arktisen alueen merkitykseen ja halunneet lisätä läsnäoloaan siellä. Arktinen alue liittyy erottamattomasti niin Euroopan turvallisuuteen kuin transatlanttisen alueen yhtenäisyyteen. Arvoisa puhemies! Viimeaikaiset ei-toivotut kehityskulut korostavat entisestään pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön merkitystä. Tarvitsemme luotettavia, vakaita kumppaneita. Ylipäätään tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä varautumiseen, puolustukseen, huoltovarmuuteen, kriittiseen infraan sekä henkiseen kriisinkestävyyteen liittyen. Suomi toimii osaltaan suunnannäyttäjänä Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana ohjelmallaan Pohjoismainen kokonaisturvallisuus, joka painottaa tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä varautumiseen, puolustukseen, terveysturvallisuuteen, huoltovarmuuteen, kriittiseen infraan, henkiseen kriisinkestävyyteen, demokratiaan ja luottamukseen. Tavoitteena on entistä koordinoidumpi ja kriisinkestävämpi Pohjola, jolla on paremmat valmiudet vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön äskettäin julkaiseman selvityksen mukaan hyvinvointialueiden kehitys on jo nyt eriytynyt, ja tällä lakiehdotuksen mukaisella mallilla se tulee johtamaan myös palvelujen eriytymiseen. Osa alueista saa kehitettyä palvelujaan ja pidettyä niitä jopa maksuttomina, osa joutuu palvelujen leikkauksien kierteeseen ja joutuu pitämään palvelumaksut lain sallimissa maksimeissa. Koko hallituksen esityksen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen on noin 388 miljoonaa euroa vähentävä vuoden 2029 tasossa. Kolmella alueella rahoitus lisääntyy, muualla vähenee. Hyvinvointialueille vyörytetään uusia leikkauksia ja aiheutetaan epävarmuutta tulevasta. Tämä hallituksen esitys on jälleen yksi esityksistä, joka leikkaa hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua ja siirtää rahoitusta pois alueilta, joilla palvelujen tarve on suuri. Rahoitusta jaetaan pelkästään väestömäärän perusteella noin 13 prosentin osuudella, minkä verran esimerkiksi Etelä-Savo menettää rahoitustaan väestötappion mukana. Ikääntyvältä alueelta lähtijät ovat usein nuoria tai työikäisiä, jotka käyttävät muuttovoittoalueella enemmän työterveyden tai YTHS:n palveluja kuin hyvinvointialueen palveluita. Väestötappioalueelle jäävät paljon palveluja käyttävät ja iäkkäät, joiden palvelutarve on voimakkaassa kasvussa. Jatkuva sopeutusten kierre johtaa palvelujen heikentymiseen. Arvoisa puhemies! Meillä Etelä-Savossa kausiasutuksen määrä on hyvinvointialueista suurin, noin 35 prosenttia suhteessa hyvinvointialueen väestöön. Jo nykyisellään hyvinvointialueemme joutuu kattamaan pelastustoimen rahoitusta muusta rahoitusosuudestaan usealla miljoonalla eurolla. Koska alue on laaja, suurelta osin pääkaupunkiseudulta tuleva kausiasutus tuo palvelujen kysyntään suuren kausivaihtelun ja kiinteistöjen määrä kasvaa. Hyvinvointialueen palvelutuotannolle muodostuu saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä pysyvä lisäkustannus, joka tulee kompensoida rahoituksessa. Tällä esityksellä Etelä-Savon hyvinvointialueen saaristoisuuden perusteella saama rahoitus vähenee 700 000 eurolla. Esityksessä olisi varmistettava aluekohtainen rahoituksen riittävyys, kompensaatiomekanismien riittävyys, ennakoitavuus sekä tietopohjan laatu — sekä korjausmenettelyjen läpinäkyvyys ja oikeusturva että kausiasutuksen parempi huomiointi esimerkiksi luomalla kausiasutuksen kiinteistöille pelastustoimea koskeva valmiusmaksu. Saaristoisuuden ja saaristoisten hyvinvointialueiden osalta lakimuutos olisi syytä tehdä vasta siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden kaikki olosuhdetekijät päivitetään ja samassa vaiheessa voidaan reaalisesti katsoa, miten etenkin kausiasuminen tulee hyvinvointialueen rahoituksessa huomioida. Myös kausiasutuksen osittainen muuttuminen ympärivuotiseksi ja pitkien etäisyyksien vaikutus on huomioitava. Lopuksi täytyy todeta, että hyvinvointialueiden rahoitusta ja tulevaisuuden muutostarpeita ollaan parhaillaan pohtimassa parlamentaarisesti. On hämmentävää, että samalla kun pohditaan tulevaa yhdessä puolueiden kesken, hallitus tekee kuitenkin jatkuvasti omia muutoksia ja heikennyksiä alueiden rahoitukseen. Hyvinvointialueet tarvitsevat työrauhaa ja aikaa palvelujen kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Tänään Eduskuntatalon portailla mieltään osoittivat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson edustajat, jotka ovat huolissaan hyvinvointialueiden rahoituspohjan huonosta tilanteesta, sen korjaamisen puolesta. Kaakkois-Suomessahan väestö vanhenee, sairastavuus lisääntyy ja samaan aikaan VM:n säästöpaineet johtavat lyhytnäköisiin säästötoimiin ja palvelujen saatavuuden heikkenemiseen. Alueiden eriytyminen siis näkyy ja kiihtyy entisestään Suomessa. Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, että hallitus ei tule saavuttamaan sen tärkeintä tavoitetta eli velkaantumisen taittamista. Yhdeksi tärkeimmäksi syyksi tähän kerrotaan olevan kuluttajien jatkuva epävarmuus. Kasvu ei käynnisty, ja työllisyys ei kohene.