Ojala-Niemelä Johanna

Arvoisa herra puhemies! Sotilastiedustelusta annettu laki tuli voimaan 1.6.2019, ja tämä tiedustelulainsäädännön kokonaisuus on toiminut tarkoitetulla tavalla. Lainsäädännön myötä uhkiin liittyvän tilannekuvan voidaan katsoa parantuneen jopa merkittävästi, ja kuitenkin toiminnan käynnistyminen, teknologia ja globaalin toimintaympäristön muutos ovat tuoneet esiin muutostarpeita, joita ei ole pystytty voimassa olevan lain yhteydessä tunnistamaan. Tässä esityksessä on lukuisia muutoksia. Siinä esitetään muutettavaksi sotilastiedustelusta annettua lakia, puolustusvoimista annettua lakia, rajavartiolakia ja rikoslakia sekä viittä muuta lakia. Hallituksen esityksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia, mutta esitys on käytävä huolellisesti läpi valiokuntakäsittelyn aikana myös perustuslakivaliokunnassa, jotta tätä sitten voidaan siellä syynätä perusoikeuksien toteutumisen kannalta.

Arvoisa herra puhemies! Olemme kokoontuneet näin heinäkuussa vakavan asian ääreen. Kiitän puhemiestä, että hän kutsui eduskunnan koolle keskustelemaan Garden Helsingin valtiontuesta, ja pääministeriä kiitän tästä tiedonannosta. SDP on ollut muun opposition kanssa eturintamassa vaatimassa selvitystä hallitukselta 35 miljoonan euron valtiontuesta ja pääministeri Orpon roolista tuen myöntämisessä. Kokoomus omassa ryhmäpuheenvuorossaan yritti silmänkääntötemppua. Helsinki varmasti koko maan veturina tarvitsee hallinsa, ja sen tarpeellisuutta ei kiistetä. Emme kuitenkaan tulleet tänään tänne keskustelemaan hallihankkeen tarpeellisuudesta vaan salailusta valtiontuen ympärillä. Erikoista on ollut se, että tämän hankkeen ympärillä on vallinnut radiohiljaisuus. Vaikka tavallisesti poliitikot yrittävät kerätä irtopisteitä edistämistään hankkeista, ei tälle hankkeelle ei tahtonut löytyä äitiä tai isää, vaan vaikenemisen muuri nousi kuin seinä vastaan eikä kukaan halunnut tunnustaa omistajuutta asiaan. Kun veronmaksajien rahoja käytetään ylipäänsä yhtään mihinkään, tulee päätöksenteon olla läpinäkyvää ja avointa ja hakuprosessien kunnossa ja kaikkien tiedossa tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi. Asiat ovat politiikassa usein sitä, miltä ne näyttävät. Samaan aikaan kun liikuntapaikoilta on valtakunnassa leikattu, yhdelle hankkeelle löytyi rahaa kymmeniä miljoonia euroja ohituskaistalta, kun vähän runtataan ja junaillaan. Asiat yleensä etenevät virkavalmistelun kautta poliittiseen päätöksentekoon, mutta tässä tehtiin päinvastoin. Pääministeri Orpon sanoin tehtiin poliittinen linjaus ja asia lähti sitten virkavalmisteluun. Kun tätä hanketta ja sen taustalla hääriviä henkilöitä tarkastelee, ei voi välttyä ajatukselta, että annetulle vaalirahalle saa kokoomuksessa vastinetta. Hankkeen taustalla olevat henkilöt ovat avokätisesti rahoittaneet sekä pääministeriä itseään että kokoomusta puolueena. Myöskin yhteisesti sovitut pelisäännöt, että lobbausrekisteriin merkitään vaikuttaminen, ovat vaipuneet unholaan, ja avoimuusrekisteriin ei ole merkitty tarvittavia tietoja. On paikallaan, että Valtiontalouden tarkastusvirasto on oma-aloitteisesti tarttunut asiaan ja selvittää tätä kysymystä. Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä yhteydessä syynätään myös omistus- ja rahoitusjärjestelyjä koskien Automotivea. Siihen laitettiin 120 miljoonaa euroa, joista 35 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Hallitus perusteli tätä teollisuuden turvaamisella Suomessa, autoteollisuuden ahdingon helpottamisella sekä huoltovarmuuskysymyksillä ja puolustusteollisuuden tarpeilla. Sattumaa tai ei, sama vaalirahoittaja häärii tämänkin hankkeen takana 20 prosentin osuudella, joten yhdyn Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Voutilaisen näkemykseen siitä, että tässä pääministeri olisi mahdollisesti ollut jäävi. Siteeraan suoraan Voutilaista: ”Hallintolain perusteella, jos yksittäisen asian käsittelyssä asianosaisena tai välittömänä hyödynsaajana on vaalirahoittaja, niin silloin tulee tulla heräte siitä, että ministerin pitää tehdä esteellisyysarviointi.” Tätä koskevat hallintolain 27 ja 28 §:t, niin sanottu yleisjääviys, sekä ministereiden osalta valtioneuvostosta annetun lain 17 a §. Summa summarum: vaalirahoitus ei itsessään tee jääviä, mutta pitäisi tehdä arviointi ja sen nojalla arvioida, kumpaan vaaka kallistuu. Kysynkin, pääministeri Orpo: oletteko te omalta kohdaltanne tehnyt tämän arvioinnin? Jos esteellisyys myöhemmin todetaan, niin seuraava kysymys: voidaanko pääministerin todeta toimineen huolimattomasti vai onko kyseessä tahallisuus tai törkeä huolimattomuus? Juristina pääministerin asemassa olisin jäävännyt varovaisuusperiaatteen nojalla itseni. On hyvä, että myös oikeuskansleri on tarttunut toimeen ja ryhtynyt selvittämään asiaa. Harmillista vain, että aikataulullisista syistä meillä ei luottamusäänestyksessä ole vielä käytettävissä kumpaakaan, ei VTT:n tai OKAn selvitystä. Se, että hallitus eilen päätyi perumaan hallihankkeen rahoituksen, ei muuta sitä seikkaa, että nämä asiat on selvitettävä juurta jaksaen.

Arvoisa puhemies! Tässä selonteko kuvaa osuvasti turvallisuusympäristön nopeaa muutosta, kuten edustaja Skinnarikin tuossa edellä totesi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, suurvaltakilpailu kiristyy, ja Euroopan turvallisuusjärjestys on murroksessa. Näissä oloissa Suomen on pidettävä kiinni vahvasta puolustuskyvystä, kansallisesta yhtenäisyydestä sekä tiiviistä yhteistyöstä liittolaistemme kanssa. Selonteon keskeinen viesti on, että Suomen turvallisuus rakentuu entistä vahvemmin Nato-jäsenyyden, pohjoismaisen yhteistyön, Euroopan unionin sekä oman uskottavan puolustuksen varaan. Samalla meidän on huolehdittava kokonaisturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta sekä yhteiskunnan kriisinkestävyydestä, siitä kuuluisasta resilienssistä. Pidän tärkeänä, että Suomi jatkaa vahvaa tukeaan Ukrainalle. Ukrainan menestys on samalla koko Euroopan turvallisuuden puolustamista. Meidän tulee myös aktiivisesti vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja puolustaa demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Arvoisa puhemies! Tämä selonteko antaa realistisen kuvan toimintaympäristön haasteista, mutta samalla se osoittaa, että Suomella on vahvat lähtökohdat vastata niihin. Yhteistyö liittolaisten kanssa, oma puolustuskykymme sekä kansalaisten luottamus yhteiskuntaan muodostavat turvallisuutemme perustan myös tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies! Tässä meillä on käsittelyssä ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisesta toimintaympäristön muutoksesta, ja on hyvä, että se on tuotu meille tänne käsiteltäväksi. Siinä ovat nämä toimintaympäristön muutokset kyllä suuret kaiken kaikkiaan. Sitä kuvaavat minusta hyvin muun muassa nämä arktisen alueen muutokset ja Grönlannin asema. Siltä osin olisin toivonut ne tässä huomioitavan paremmin. Ja tietenkin Palestiinan tunnustaminen on yksi semmoinen asia, mitä tulee tulevalla vaalikaudella edesauttaa.

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko liiallisen alijäämän korjaamisesta nostaa esiin vakavan mutta välttämättömän kysymyksen julkisen talouden kestävyydestä. Suomen velkaantuminen on jatkunut parikymmentä vuotta, eikä nykyistä kehitystä voida jättää tulevien sukupolvien kannettavaksi. Orpon—Purran hallitus on täysin epäonnistunut talouspolitiikassa. Hallitus lupasi taittaa velkaantumisen noustessaan valtaan, mutta kehyskauden lopussa valtio ottaa velkaa jopa 17 miljardia euroa lisää. Nyt velkaa otetaan jopa enemmän kuin Marinin kaudella, vaikka silloin syynä oli korona, Ukrainan sota, energiakriisi ja korkea inflaatio. Nyt ei ole näitä ulkoisia tekijöitä, ja siitä huolimatta velkaantuminen kasvaa. Julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeää ennen kaikkea siksi, että pystymme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tulevaisuudessa. Kestävä talous luo perustan laadukkaalle koulutukselle, sosiaali- ja terveyspalveluille sekä turvallisuudelle. Talouden vahvistaminen ei ole itseisarvo vaan väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että se tapahtuu oikeudenmukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin ihmisiin ja alueisiin, joihin taloudelliset muutokset kohdistuvat voimakkaimmin. Tällä kaudella leikkaukset ovat liikaa kohdistuneet samoille ihmisille, ja tämä kumulaatio on ollut valtaisa sen kohdalla, kenelle se on sattunut. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä elintarvikemarkkinalaiksi, jonka tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja vahvistaa erityisesti alkutuottajien asemaa elintarvikeketjussa. Suomalainen ruokaketju rakentuu viljelijöiden, tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan yhteistyöllä. Ketju toimii kuitenkin kestävällä tavalla vain silloin, kun sen osapuolten väliset suhteet ovat oikeudenmukaisia ja neuvotteluvoima ei johda kohtuuttomiin käytäntöihin. Vahva alkutuotanto on osa Suomen huoltovarmuutta, alueellista elinvoimaa ja kotimaisen ruuan saatavuutta. Siksi on perusteltua, että lainsäädännöllä luodaan reilummat pelisäännöt koko elintarvikeketjuun.

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn tuossa edellä puhuneen edustaja Kallion näkemyksiin siitä, että on hankalaa, että näitä esityksiä palastellaan. Täällä on nyt muun muassa tätä lyhytvuokrausta koskien useita eri esityksiä talossa käsiteltävänä, pääosin tässä rakentamislaissa mutta sitten myös tässä asunto-osakeyhtiölain muuttamisessa. Hyvää tässä on se, että huoneiston häiriöön on mahdollista puuttua aikaisempaa paremmin tämän lain nojalla, mutta edelleen näkisin tärkeänä, että tämä lyhytvuokrauksen rekisteröinti olisi välttämätöntä. Asunto-osakeyhtiöiden, paloviranomaisten, verottajan ja valvontaviranomaisten tulee tarvittaessa saada tieto, missä asunnossa lyhytvuokrausta harjoitetaan ja keitä asunnoissa majoittuu. Rekisteri on välttämätön myös palveluita käyttävien asiakkaiden turvallisuuden vuoksi, ja rekisteröinti ja asianmukainen asiakkaiden henkilötietojen kirjaaminen ja tietojen säilyttäminen on tärkeää myös kansalliselle turvallisuudelle. Turvallisuusviranomaisten tulee tarvittaessa saada tietoa siitä, keitä lyhytvuokrausasunnoissa oleskelee.

Arvoisa herra puhemies! Kysymys on perustuslain 10 §:n, jossa säädetään yksityiselämän suojasta, uudistamisesta, ja tästä on hallitusohjelmakirjaus, jota hallitus nyt toteuttaa. Myös hallintovaliokunta on ottanut kantaa, että poliisin toiminnan tueksi tarvitaan nykyistä selkeämpää lainsäädäntöä, joka mahdollistaa vakavampiin rikoksiin ja turvallisuusuhkiin puuttumisen jo aikaisessa vaiheessa. Puolustusvaliokunta pitää tätä tärkeänä, ja perustuslakivaliokunta on vuodesta 2016 alkaen kaikkiaan 14 kertaa huomauttanut, että perustuslain 10 §:n muutostarpeita pitäisi arvioida. Tarve syntyy turvallisuusympäristön ja vakavan rikollisuuden lisääntymisestä sekä teknologian kehityksestä. Pidän tärkeänä, että tämä esitys on täällä käsiteltävänä ja tämä lakiehdotus kohdistuu vain rajattuun määrään tilanteita, jotka hallituksen esityksessä on määritelty. Näen tärkeäksi, että tämä tänne tuodaan, mutta sitten tästä kiireellisyydestä meillä nyt toistaiseksi on eriävä näkemys, eli nähdään, että sitä ei olisi tarpeen käsitellä kiireellisenä. — Kiitos.