Päivärinta Susanne

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi haluan sanoa, että toisin kuin edustaja Kalmari tuossa äsken väitti, ei tietenkään kokoomus vastusta elintarvikemarkkinalakia. Se on aivan väärä väite. Mutta itse asiaan: Maaseudun elinvoima, ruuantuotanto ja huoltovarmuus ja meidän kokonaisturvallisuus, ne kulkevat kaikki käsi kädessä. Kun meidän maaseudun väestö vähenee ja tilojen kannattavuus heikkenee, heikkenee samalla myös Suomen huoltovarmuus. Keskustan välikysymys todella lähtee aidosta ongelmasta, myönnettäköön se. Maatalouden kannattavuus on vakava kysymys, eikä sitä pidä missään tapauksessa vähätellä. Välikysymyksessä hallitusta syytetään siitä, että maatalouden kannattavuus on EU:n heikointa ja kustannuskriisi uhkaa tuotantoa. Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa on kuitenkin jo sanottava, että keskusta potee aikamoista poliittista muistinmenetystä — muistinmenetystä, jossa omaa hallitusvastuuta — siitähän ei ole kovinkaan kauan — ja keskustalaista maa- ja metsätalousministeriyttä yritetään pyyhkiä pois historiankirjoista. Maatalouden kannattavuuskriisi oli jo viime kaudella tosiasia, se oli fakta. Marraskuussa 2022 silloinen oppositio joutui jättämään hallitukselle välikysymyksen maatalouden kriisistä. Tilojen kustannukset olivat nousseet rajusti, ruokaketjujen epätasainen tulonjako oli tiedossa, viljelijän heikko neuvotteluasema oli kyllä tiedossa, ja parlamentaarinen raportti tarvittavista uudistuksista valmistui keskustan ollessa hallituksessa. Kuten keskusta nyt itse välikysymyksessä muistuttaa, kyllä, te jaoitte kriisipaketteja, mutta te ette ratkaisseet maatalouden rakenteellista ongelmaa, juuri sitä ongelmaa, mistä tänään on täällä puhuttu koko ajan. [Antti Kurvinen: Te olette pahentaneet niitä ongelmia!] Se ongelma on se, että viljelijälle jää ruokaketjussa liian pieni osa ruuan hinnasta. [Anne Kalmari: Koska te suositte kauppaa, laulatte sen lauluja!] Siitä me olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Keskusta vaatii nyt Orpon hallitusta ratkaisemaan ongelman, jonka olemassaolon itse totesi viime kaudella jo neljä vuotta sitten. Itse jätti ratkaisut tekemättä. Arvoisa puhemies! Pitänee myös muistuttaa keskustaa poliittisesta lähimuistista, joka sekin näyttää nyt kyllä valitettavasti pätkivän. Nimittäin kokoomusjohtoinen hallitus ei edes näinä taloudellisesti vaikeina aikoina ole leikannut ruokaa tuottavasta maataloudesta. Me emme ole leikanneet, vaikka säästöjä on jouduttu hakemaan kissojen ja koirien kanssa joka hallinnonalalta. Energiaveron palautuksia on korotettu. Maatalouden investointeihin ja omistajavaihdoksiin on avattu Finnveran rahoitusta. Elintarvikemarkkinalakia on uudistettu. Sitä on siis nimenomaan uudistettu tuottajan aseman vahvistamiseksi. Ruoka-alan kasvua ja vientiä vauhditetaan. Se on oikea suunta. Lannoitteiden saatavuutta helpotetaan. Paljon muutakin on tehty, niin kuin tänään olemme tässä salissa kuulleet. Työ jatkuu. Kaikkea ei ole tietenkään vielä saatu aikaiseksi. Keskusta vaatii nyt lisää kriisitukia, mutta tukipaketti toisensa perään ei ratkaise suomalaisen maatalouden perusongelmaa, eikä velkaantuva valtio voi loputtomasti maksaa ruokaketjun toimimattomuudesta. Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen työ ruokaketjun epätasapainon korjaamiseksi on tärkeää, ja on hienoa, että me olemme hyvässä vauhdissa. Epäreiluihin kauppatapoihin on puututtava, tuottajien neuvotteluasemaa on vahvistettava ja elintarvikemarkkinalakia vietävä määrätietoisesti tästäkin eteenpäin. [Anne Kalmari: Kyllä!] Se on aivan selvä, että suomalaisen maatalouden elinvoimasta meidän on todella huolehdittava pitkälle tulevaisuuteen, ei kriisipaketti kerrallaan. Ei meidän poliitikkojen onnistumista mitata tukipakettien tai uusien pykälien määrällä. Se mitataan sillä, jääkö ruuan tekijälle omasta työstä enemmän käteen. Ja kokoomuksen vastaus on selvä: on jäätävä. Viljelijän työn on oltava kannattavaa, ja tämän eteen meidän kaikkien tulee tehdä töitä. Arvoisa puhemies! Haluan myös muistuttaa lopuksi siitä, että ihan yleisessä keskustelussa meidän on tärkeää antaa maaseudulla työskenteleville ja maaseudulla asuville heille kuuluva arvo. Meidän puheistamme täytyy se välittyä. Tärkeää on sekin, että olemme helpottaneet nuorten viljelijöiden pääsyä alalle. On hyvä muistaa, että nuoret maanviljelijät ovat avainasemassa maatalouden tulevaisuudessa ja huoltovarmuudessa. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomalaisen maatalouden ahdinkoa ei käy kiistäminen, mutta onneksi Orpon hallitus on tehnyt lukuisia toimia tuottajan aseman vahvistamiseksi — todella monia toimia, niin kuin tänään tässä salissa olemme kuulleet. Mainitaan nyt vaikka tämä elintarvikemarkkinalain uudistaminen. Keskusta sen sijaan näyttää potevan aikamoista poliittista muistinmenetystä, kun näyttää tyystin unohtaneen, että jakoi viime kaudella kyllä kriisipaketteja, mutta tähän rakenteelliseen ongelmaan te ette pureutuneet — juuri siihen, mistä tänään puhutaan: siihen, että viljelijälle jää ruokaketjussa liian pieni osa ruuan hinnasta. Poliittisen muistinmenetyksen piikkiin mennee sekin, että sehän oli keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Kurvinen, joka neuvotteli nykyisen CAP-kauden, nykyisen CAP-sopimuksen, ja hänhän kehui vuolaasti neuvottelutulosta suomalaisten viljelijöiden kannalta erittäin hyväksi. Suora sitaatti: ”Kova neuvottelu-urakka tuotti hyvän tuloksen viljelijöiden kannalta.” No, nyt te sitä moititte ja moititte byrokratiasta. Eikö tämä neuvottelutulos sitten ollutkaan hyvä?

Kiitos, arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys ei ole vain synkkä tilasto. Se on monelle nuorelle tosi kipeä pettymys. Se on huoli tulevasta, ja se on syrjäytymistä. Nuorten työttömyys on Suomessa todella vakava ongelma, ja kuten tiedämme, kesätyöpaikankin saa todella liian harva. Liian moni jää silloin rannalle. Mutta tämä keskustan välikysymys ja keskustan vaihtoehdot valitettavasti eivät tuo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa, eivät vala nuorille tulevaisuudenuskoa, eivät tuo talouskasvua. Talouskasvu on kestävin ratkaisu nuorisotyöttömyyteen. Kuten jo tuossa aiemmin sanoin, niin valitettavasti tuntuu siltä, että tämä keskustan aatemaailma junnaa yhä edellisessä vasemmistohallituksessa, jossa työllisyystavoitteita edistettiin osin tempputyöllistämisellä ja laskennallisilla vaikutuksilla. Kun katsotaan esimerkiksi vuotta 2023, niin 15—24-vuotiaiden työttömyysaste nousi useina kuukausina yli 20 prosenttiin, ja minä ihmettelenkin, miksette te, arvon keskusta, silloin toimineet. Miksette silloin tehneet näitä toimenpiteitä, mitä te olette nyt välikysymyksessänne esittäneet? Miksette te nuorten työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi tehneet näitä pitkään kaivattuja rakenteellisia uudistuksia, niitä uudistuksia, joita meidän verrokkimaissa on tehty jo aikaa sitten? No, me olemme nyt tehneet, ja talouskasvu on alkanut. Arvoisa puhemies! Kestävin ratkaisu nuorisotyöttömyyteen on todella talouskasvu. Siksi Orpon hallitus on toteuttanut mittavan kasvupaketin, keventänyt työn verotusta, uudistanut työmarkkinoita. Ja niin kuin todettu, hallituksen toimet todella tuottavat tulosta. Tämä ei ole mielipide, te olette varmaan kaikki lukeneet. Monta, monta viikkoa Suomen bkt kasvoi alkuvuodesta keskimääräisesti eniten koko Euroopassa. Eikö se ole hyvä asia? [Mikko Savola: Kyllä hyvin menee!] Ettekö te voisi tästäkin kertoa nuorille ettekä vain synkistellä ja pelotella heitä, maalata sitä synkkää kuvaa? Kertokaa nuorille, että tämä on erinomainen uutinen, että talouskasvu kiihtyy nyt odotettua nopeammin. Kertokaa, että se on siksi loistava uutinen nuorille, että yleensä työllisyys kohenee viiveellä perässä. Kertokaa näistä hyvistä asioista nuorille. Se olisi todellinen teko. Arvoisa puhemies! Toisin kuin on väitetty täällä tänään, Orpon hallitus ei ole lyönyt hanskoja tiskiin. Orpon hallitus on tehnyt monia kohdennettuja toimia nuorten hyväksi, kuten ollaan tänään kuultu monta kertaa. Käyttöön on otettu nuorten työllistymisseteli, jonka avulla työnantaja voi saada tukea 18—29-vuotiaiden nuorten palkkaamiseen. Seteli kattaa jopa puolet palkkakustannuksista. Me olemme myös madaltaneet yritysten kynnystä palkata työntekijöitä. Ja kun te maalaatte uhkakuvaa pätkätöistä, niin me sanomme, että määräaikainen työsuhdekin on parempi kuin se, ettei ole työtä ollenkaan. Se on hyvä asia. Kertokaa sekin meidän nuorille. Isojen kaupunkien kanssa käynnistetään nuorisotyöttömyyspilotteja. Tavoitteena on löytää uusia vaikuttavia tapoja tavoittaa ja tukea erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Lisäksi, kuten ollaan tänään kuultu, valtionhallintoon palkataan 500 nuorta työntekijää. Arvoisa puhemies! Koulutuksen osalta välikysymys sivuuttaa täysin sen, että hallitus on tehnyt merkittäviä panostuksia osaamistason nostamiseksi. Hallitus on muun muassa sitoutunut nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Itse sanon sen, että on aivan erinomainen uutinen, että alle 29-vuotiaat ilman korkeakoulupaikkaa jääneet voivat jatkossa suorittaa maksutta, siis maksutta, 30 opintopistettä avoimessa korkeakoulussa. Tämä on todella hyvä uutinen. Ei tarvitse pelätä tulevaa, ei tarvitse miettiä, mitä teen välivuotena. Voit opiskella. Ensi syksystä lähtien tarjolle tulee yli tuhat uutta korkeakoulun aloituspaikkaa erityisesti niille aloille, joilla työvoiman tarve on suurin. Nuorisobarometrin mukaan 81 prosenttia nuorista asettaa tavoitteekseen korkeakoulututkinnon suorittamisen. Tämä jos mikä kertoo siitä, että nuoret eivät ole luopuneet tulevaisuuden rakentamisesta. Synkistelyn sijaan on tärkeää rakentaa nuorille todellakin reittejä koulutukseen ja työelämään, vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa ja luottoa siihen, että kaikilla, joka ikisellä nuorella, on mahdollisuus terveeseen, turvalliseen ja merkitykselliseen elämään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tänään olemme käyneet välikysymyskeskustelua hallituksen talouspolitiikasta, ja täytyy kyllä sanoa, että kun on kuunnellut opposition puheenvuoroja, niin eipä siellä paljon villoja ole ollut. Tuli sellainen tunne, että aivan kuin meidän talouden ongelmat Suomessa olisivat alkaneet kesäkuussa 2023, kun Orpon hallitus ryhtyi siivoushommiin teidän jälkienne jälkeen, siivoamaan niitä sotkuja. Minä kun kuvittelin tänään, että kaikille jo myöskin oppositiossa olisi selvää, että Suomen talous ei ole kasvanut 20 vuoteen — ei todellista kasvua ole ollut 20 vuoteen — mutta kun kuuntelee näitä teidän reseptejänne, niin yllättää itse asiassa vielä enemmän se, että te tarjoatte niitä samoja reseptejä, samoja vaihtoehtoja, joilla tätä maata on yritetty laittaa kuntoon 20 vuotta ja joilla sitä kasvua ei ole tullut. Ja mitä tänään on kuultu? Sitä samaa vanhaa reseptiä: lisää veroja, lisää valtionvelkaa ja lisää julkisia menoja. Emme me noilla eväillä tätä maata saa kuntoon. Arvoisa rouva puhemies! Vasemmisto-oppositio kyselee ihan tosissaan, onko hallitus valmis muuttamaan talouspolitiikan suuntaa. Minä sen sijaan kysyn, mikä on se suunta, jota oppositio nyt peräänkuuluttaa: mikä on se suunta? Pääoppositiopuolue SDP:n suunta on niin sekava, ettei siitä tämä kuuluisa erkkikään ota selvää. Ei saa mitään selvää. Riippuu ihan siitä, kuka SDP:ssä suunsa avaa. Voi kyllä ihan hyvällä syyllä kysyä, onko se tämä SDP:n kuuluisa Espanjan linja — tänään te olette siitä paljon puhuneet ja moittineet, että me hallituksessa puhumme siitä. Emmehän me siitä puhu, tehän siitä olette puhuneet. Onko se SDP:n linja Lindtmanin suunta, jossa perutaan yhteisöveron kevennys? Lindtmanin suuntahan on se, että yhteisöveron alentaminen on kuulemma rahan heittämistä Kankkulan kaivoon ja SDP:n taskussa se raha olisi sitten jotenkin paljon paremmassa hallussa kuin yrittäjän taskussa. Vai onko todella niin, arvoisa rouva puhemies, että tämä SDP:n linja on sittenkin tämä Lindtmanin ihannoima Espanjan sosialistihallituksen malli, josta todellakin Lindtmanin mukaan Suomen tulisi nyt oppinsa ammentaa? Siis Suomen tulisi oppinsa ammentaa Espanjasta? Espanjasta, jossa ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö, alipalkkaus ja pimeä työ ovat, kuulkaa, todella vakava ongelma. Espanjasta, jonka reseptinä on ollut väärinkäyttää yli kymmenen miljardia EU:lta saamiaan ja Suomenkin maksamia koronapandemiasta elpymiseen tarkoitettuja avustuksia. Siellä ne käytettiin sitten eläkkeiden maksuun ja valtion sosiaalimenoihin. Hyvä oppositio, minä voin vakuuttaa teille, että tuo suunta ei kyllä käy missään tapauksessa meille kokoomuksessa. Arvoisa puhemies! Ihmettelin myöskin tänään sitä, että kun muutama puheenvuoro oppositiosta tuli ja te sanoitte, että kyllä te iloitsette nyt näistä hyvistä talousuutisista, niin yhtään ainoaa siteerausta ei kuulunut. Yksikään ainoa oppositioedustaja ei pystynyt suusta pullauttamaan ulos, mitä nämä hyvät talousuutiset ovat. Tänäänhän niitä jälleen nähtiin iso liuta otsikoissa — iso liuta otsikoissa. Nordean tuoreet luvut kertovat, että hallituksen talouspolitiikka on todella alkanut tuottaa tulosta. Suomen teollisuus on elpynyt lähes 20 vuoden kuopasta. Eikä siinä kaikki, vaikka sekin on valtavan iso uutinen: Yksityinen kulutus on lähtenyt käyntiin, se on vironnut. Ostovoima on kasvussa, varsinkin naisten ostovoima, korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen, ja investoinnit ovat kasvaneet. Mutta hyvä oppositio, te ette näistä mainitse sanaakaan. Sen sijaan te maalaatte kuvaa, että kaikki on pielessä ja sammutetaan Suomesta valot, kun hallitus on täysin epäonnistunut. Asia on juuri päinvastoin. Talous on myös psykologiaa. Toivoisin, että tekin kertoisitte tosiasioita ettekä vain pelottelisi. No, suunta on nyt kuitenkin se, että Suomen talous todennäköisesti jatkaa tästä piristymistään. En tiedä, kuinka vaikeaa se on teille, kun te olette siellä SDP:ssä niitä ministerinsalkkuja jo jaelleet, mutta toivon totisesti, että kerrotte niin kuin asiat ovat. Tehän mainostatte, että kaiken voi tehdä reilummin. Toivon itse sitä todella. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että reilusti ohi tavoitteen ja totuuden. Kokoomuksessa me olemme määrätietoisesti rakentaneet enemmän kasvua, enemmän investointeja, joten me saadaan Suomeen silloin lisää työpaikkoja ja uskoa Suomen tulevaisuuteen. [Puhemies koputtaa] Tervetuloa talkoisiin mukaan, pääoppositiopuolue SDP! — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin ei voi sanoa muuta kuin että kyllä täällä vasemmisto-opposition välikysymyksiltä lähti pohja pois jo ennen kuin tämä paperi tuli printteristä ulos. Te sanotte täällä, että te mielellänne iloitsette näistä hyvistä talousuutisista. Yhtä ainoaa ette ole pystyneet suusta ulos puristamaan, ette yhtä ainoaa. No, voin kerrata niitä teille. Tänään todella Nordean luvut kertovat, että hallituksen talouspolitiikka on tuottanut tulosta. Suomen teollisuus on elpynyt lähes 20 vuoden kuopasta. Yksityinen kulutus. Täällä edustaja Perholehto väitti, että kulutus on jäissä. Päinvastoin, se on piristynyt, se on lähtenyt käyntiin. Ostovoima on kasvanut, ja investoinnit ovat kasvaneet. Te ette tätä halua kertoa. Te haluatte jatkaa sitä suomalaisten äänestäjien pelottelua. Se on se teidän suunta, ja te kysytte, miksi me emme muuta taloussuuntaamme. Meidän suunta on selvä, ja se on juuri tämän päivän talousuutiset. Tulkaa tekin iloitsemaan niistä oikeasti, ja kertokaa äänestäjille, mitä on tapahtunut. Lopettakaa se pelottelu.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomen huoltovarmuus alkaa pellolta. Ilman kannattavaa maataloutta meillä ei ole kotimaista ruokaa, eikä ilman kotimaista ruokaa meillä ole omavaraisuutta. Se on aivan selvä. Maaseudun elinvoima, ruuantuotanto ja kokonaisturvallisuushan kulkevat käsi kädessä. Kun maaseudun väestö vähenee ja tilojen kannattavuus heikkenee, heikkenee samalla myös Suomen huoltovarmuus. Siksi on tärkeää, että hallitus on sitoutunut siihen, ettei maataloudesta leikata. Hallitus vahvistaa viljelijöiden asemaa ruokaketjussa päivittämällä elintarvikelainsäädäntöä. Alkutuottajan on todella saatava työstään oikeudenmukainen korvaus — niin kuin olemme täällä kuulleet. Maatalousyrittäminen on todella rankkaa työtä. Sitä se todella Suomessa on. Suomalaisen maatalouden elinvoimasta on todella pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa, ja haluaisin muistuttaa jokaista suomalaista siitä, että me voimme omalta osaltamme tukea kotimaisia tuottajia ostamalla sitä lähiruokaa ja myös käymällä maaseudulla ja viettämällä siellä aikaa ja tutustumalla siihen, mikä tilanne maaseudulla on. — Kiitos.