Reijonen Minna

Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Nyt käsittelemme puolustustarvikkeita ja niiden vientiä. Puolustustarvikkeet ovat tosiaan tärkeitä meille, ja Suomelle on myös vienti äärettömän tärkeää. Jo talouden takia me tarvitaan sitä vientiä. Oli ilo kuulla, että hallinnosta ehkä vähän karsitaan — tuossa puheenvuorossa kävi ilmi, että hallintokuluista on tulossa karsintaa — mutta tämä vientiasia on hyvä. Kuitenkin meillä on osaamista puolustustarvikkeiden tekemiseen, ja turvallisuus on tärkeintä, mitä voidaan kansalaisille taata. Totta kai meidän pitää varmistaa, että meille itsellemme riittää näitä tarvikkeita, mutta vienti on todella järkevää. Ihannetila olisi se, että ei olisi niitä sotia eikä tarvittaisi puolustustarvikkeita yhtään missään maailmassa, mutta on ihan varma, että meidän aikanamme emme tule koskaan näkemään semmoista tilannetta. Sota koskettaa, ja hyvin lähellä Suomeakin koskettaa tämä sotatila, mikä täällä on maailmassa. Todellakin on tärkeätä, että puolustuksesta pidetään huolta. Turvallisuus on varmasti ensi vaalien iso teema, ja mikäpäs muu se on tärkeämpää. Jos ei ole turvallisuutta, niin ei ole kerta kaikkiaan yhtään mitään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat ovat meille äärettömän tärkeitä, ja tässä esityksessä ehdotetaan, että Puolustusvoimien virkojen eroamisikää koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että ne vastaisivat julkisten alojen eläkelainsääntelyä, jolla eläkkeelle siirtymistä on eliniänodotteen muutoksen vuoksi myöhennetty. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Tosiaan Puolustusvoimat on äärettömän tärkeä asia, ja siitä on hyvä aina muistuttaa, että varsinkin tämmöisenä ajankohtana, kun sodat riehuvat vaikka missä, me emme koskaan tiedä, mitä täällä meillä Suomessakin tapahtuu. Näin muuten tämä uudistus ja tämä esitys on melko tekninen kuitenkin. Oletan, että tämä menee ihan tämmöisenä eteenpäin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nyt on puhe Yleisradion kertomuksesta. Yleisradiota kun miettii, mikä se Yleisradion historia on, mistä se nimi on napattu, niin se oli oikeastaan aika mielenkiintoinen: Kun netistä tutkiskelin kaikkia aikaisempia tietoja Yleisradiosta, niin kävi ilmi, että tämä Yleisradion nimi on tullut Puolustusvoimilta. Se on oikeastaan aika mielenkiintoinen Suomen historian sinällään palanen. Tässä kun tätä keskustelua kuuntelin, niin oikeastaan vähän hirvittävälle tuntuu vihreiltäkin tämä keskustelu, mitä nyt kuulee. Siellä lueteltiin lähinnä perussuomalaisia vastaan olevia argumentteja. Kirjoitin vähän ylös, että siellä ajateltiin, että me perussuomalaiset haluamme omia ehtoja sinne tai joitakin autoritäärisiä juttuja ja uhkailla ruutuajalla ja uhkailla rahoituksen vähentämisellä. Vähän oudolle kuulostavat kyllä tämmöiset puheet. [Mari Holopaisen välihuuto] Totta kai jokainen varmasti miettii, mitenkä Yleisradio turvaa, mitenkä turvataan se puolueettomuus ja tasapuolisuus. Jossakin keskustelussa nousi esille tämä heteromiesten määrä. Totta kai itse ihmettelen kyllä semmoista, jos jossakin on mainittu, että on liikaa heteromiehiä jossakin tällä lailla. Mitenkä se nyt määritellään? Kuka sen määrittelee? Miten se määritellään, minkälainen prosenttiosuus jossakin on heteromiehiä, onko niitä liikaa vai liian vähän? Minusta tämmöiset määrittelyt ovat kyllä aika kummallisia, aika kummallisia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Terrorismi — se on äärettömän vakava asia. Terrorismi on määritelmältään poliittisella aatteella tai uskonnollisin motiivein väritettyä suunnitelmallista väkivaltaa, jonka tavoitteena on hyökätä yhteiskunnan turvallisuudentunnetta vastaan, herättää kauhua sekä levottomuutta ja horjuttaa valtiota ja sen rakenteita. Se kohdistetaan usein siviileihin niin kuin esimerkiksi Turussa tapahtuneessa terrori-iskussa elokuussa vuonna 2017. Tekijänä oli Marokosta turvapaikanhakijana Suomeen tullut mies, joka oli omaksunut Isis-terroristijärjestön aatteet. Hänet tuomittiin Suomen ensimmäisen ja toivottavasti myös viimeisen terroristi-iskun tekijänä. Suojelupoliisin uhka-arvion mukaan terrorismin uhka on Suomessa viisiportaisella asteikolla portaalla kolme eli kohonnut — eli kohonnut. Saman uhka-arvion mukaan Euroopassa keskeisin uhka on edelleen radikaali-islamistinen terrorismi. Kun siellä salin vasemmalla laidalla jossitellaan, että terrorismille on muitakin motiiveja kuin radikaali-islamismi, niin haluan korostaa, että tämä lainsäädäntö koskee ihan kaikkia terroristeja motiiveista huolimatta ja ette löydä laista kohtaa, jolla rajattaisiin terrorismilaki koskemaan vain tiettyjä motivaattoreita, vaan se koskee tasa-arvoisesti kaikkia niitä. Nyt tätä lakia ollaan selkiyttämässä ja termi ”terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos” muutetaan yksinkertaisesti muotoon ”terrorismirikos”. Rangaistavuuden alaa laajennetaan koskemaan esimerkiksi vapaudenriistoja, törkeitä raiskauksia, törkeitä ryöstöjä sekä törkeitä lapsenraiskauksia. Rangaistavaksi tulee myös yritys antaa terroristista koulutusta, toiseen valtioon matkustaminen edistääkseen siellä terroristista matkustamista ja terroristisen rikoksen tekemiseksi matkustaminen sellaiseen valtioon, jonka kansalainen tai asukas ei ole. Lisäksi rangaistuksia myös kovennetaan. Edellä mainitut ovat tarpeellisia muutoksia lainsäädäntöön, jotta voimme pitää huolen siitä, että oikeuden edessä terroristit saavat ansaitsemansa tuomion. Terrorismi on hyökkäys koko yhteiskuntaamme vastaan, ja meidän tehtävämme on pyrkiä varmistamaan se, että maamme rauha ja turvallisuus säilyvät. Ne ovat äärettömän tärkeitä asioita.

Arvoisa puhemies! Todellakin tuo turvallisuus on todella tärkeää meille suomalaisille, se on näin aina, kaikenlainen turvallisuus niin arkena kuin juhlapäivänäkin. Jos miettii tätä Nato-asiaa, niin silloin kun niitä Nato-päätöksiä tehtiin, ne olivat isoja asioita. Joskus aina miettii, mikä se tilanne olisi, jos ei oltaisi Natossa, mikä se tilanne nyt olisi. Se voisi olla aika hankala, ja otettaisiinkokaan meitä enää Natoon tämän jälkeen, jos oltaisiin tähän pisteeseen menty. Tässä nousivat esille nuo reserviläisten asiat, ja kyllähän reserviläiset ovat tosi tärkeitä. Heillä on tosiaan motivaatiota kanssa olla mukana. Näin jatkoakin ajatellen he ovat tärkeitä, ja heidät pitää pitää mukana tässä puolustushommassa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta. Maailmantilanne ei ole koskaan ennustettava. Voimme esittää seuraavista juonenkäänteistä vain sivistyneitä arvauksia, mutta siksi meidän täytyy varautua. Esityksen tarkoituksena on nopeuttaa ja helpottaa maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten rakentamista ja lupaprosessien sujumista. Tällaisia tuotantolaitoksia olisivat esimerkiksi tehtaat, jotka valmistavat kemikaaleja tai räjähteitä puolustuksemme tarpeisiin. Kysymys kuuluu: haluammeko tilanteen, jossa kriittiset tuotantolaitokset jumittuvat vuosiksi byrokratian hampaisiin? Aivan varmasti emme halua. Sen sijaan haluamme lainsäädännön varmistavan, että pystymme toimimaan ketterästi, kun on kyse maanpuolustuksen intresseistä. Tämä esitys valitsee toimimisen jo etukäteen. Se valitsee varautumisen ja turvallisuuden sekä takaa maamme huoltovarmuutta. On myös ilmeisen tärkeää sanoa suoraan: tämä ei ole oikotie tinkimiseen ympäristöstä. Esityksessä on tarkkarajaisesti linjattu se, minkälaisia tuotantolaitoksia tämä koskee. Edelleen: olisi myös noudatettava sijoittamista ja turvallisuutta koskevia säädöksiä sekä varmistettava, ettei päästöillä vahingoiteta ympäristöä. Tämä on äärettömän tärkeä esitys.

Arvoisa puhemies! Toisen hengen riistäminen on vakavin rikos, jonka ihminen voi tehdä. Sitä ei voi peruuttaa. Se aiheuttaa uhrin läheisille äärimmäistä tuskaa ja rikkoo yhteiskuntamme turvallisuudentunnetta. Osa rikollisista katuu ja ymmärtää tekojensa vakavuuden, ja he eivät enää palaa rikoksen polulle. Samaa valitettavasti emme kuitenkaan voi sanoa kaikista, vaan rikoshistoriamme tuntee muutamia tapauksia, jotka äärimmäisyydessään koettelevat oikeusjärjestelmämme sietokykyä. Kenties tunnetuimpana esimerkkinä voidaan käyttää niin sanottua sarjakuristajaa, jonka rikollinen ura on jatkunut aina nuoruudesta lähes tälle vuosikymmenelle asti. Vain vangittuna ollessaan hän on pysynyt poissa tekemästä rikoksia. Esimerkiksi vapauduttuaan vankilasta marraskuussa 2008 hän syyllistyi seuraavan vajaan vuoden aikana kolmesti tapon yritykseen. Hän oli tuolloin jo kolmelta ihmiseltä hengen riistänyt tuomittu rikollinen. Norjassa rangaistuskäytäntö mahdollistaa maksimivankeusrangaistuksen jatkamisen viisi vuotta kerrallaan, jos arvioidaan, että vanki on edelleen vaaraksi yhteiskunnalle. Tämä käytäntö mahdollistaa esimerkiksi Oslossa ja Utøyan saarella tehtyihin henkirikoksiin syyllistyneen henkilön pysymisen telkien takana, jos hänen katsotaan vielä 21 vuoden maksimirangaistuksen jälkeenkin olevan vaarallinen. Suomessa tämänkaltainen menettely ei tällä hetkellä ole vaarallisimpienkaan vankien kohdalla mahdollista, sillä käytössä oleva yhdistelmärangaistus ei mahdollista näiden vankien vapaudenmenetyksen jatkamista rangaistukseen sisältyvän vankeusajan päätyttyä, vaikka vangilla olisikin ilmeinen riski vapauduttuaan syyllistyä vakaviin rikoksiin. Vaikka meillä kaikilla on oikeus vapauteen, on se rikoksiin syyllistyttyä ansaittua myös menettää. Jos toistuvasti osoittaa kykenemättömyytensä noudattaa yhteiskunnan sääntöjä, on se ansaittua menettää vielä pitemmäksi aikaa. Äärimmäisessä tilanteessa on ansaittua pysyä telkien takana niin kauan kuin on muiden yhteiskuntamme jäsenten hengen ja turvallisuuden vuoksi välttämätöntä. Tämän varmuusvankeutta koskevan lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, että kaikkein vaarallisimmat väkivaltarikolliset pysyvät vangittuina niin kauan, kunnes heidän ei enää katsota olevan yhteiskunnalle vaarallisia. Tällaisia päätöksiä ei koskaan tehdä kevyesti, vaan ne perustetaan tarkkaan harkintaan. Kiitänkin erinomaisesta lainvalmistelusta. Tämä lakimuutos on odotettu sekä erittäin tarpeenmukainen.

Arvoisa puhemies! Onhan tämä aika mielenkiintoinen ja vähän kummallinenkin talo, koska tosiaan täällä on kolikolla aikoinaan ratkaistu, onko se turve uusiutuva vai ei. Varmasti sitä tuolla maailmallakin ihmetellään, eikö siitä muuten osattu päättää, kun kolikolla se ratkaistiin. Mutta tämä keskustelu metsäasioista ja muista — energia-asioista, turveasioista — on ollut tosi hyvää. Tosiaan meille turve ja metsä ovat tosi tärkeitä, ja myös tämä teollisuus, ja niitä tosiaan tarvitaan jo huoltovarmuudenkin nimissä. Sitten tuossa aikaisemmin tuli puhetta myös näistä dieselveroista ja muista. Kyllähän se vähän näin on, että kyllähän tämän dieselveron oikeasti joutaisi poistamaan. Ei me tarvita sitä dieselveroa. Näkisin sen kyllä näin. Myös nämä polttomoottoriajoneuvot ovat tärkeitä huoltovarmuuden kannalta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tosiaan nyt käsitellään näitä jalometalleja koskevaa asiaa ja vähän niitä muutoksia, mitä siihen on tulossa. Meistä varmaan jokainen on lapsuudessa tai muuten jossain vaiheessa tutkinut niitä erilaisia jalometalleja. On saattanut olla mummon hopealusikoita tai jotakin alpakkaa, mitä lusikoita niitä nyt oli, että mitähän nämä oikein sisältävät. Minä muistan omasta lapsuudestani, että kävin nuorena, siihen aikaan, kun vielä kirjoja, oikeita kirjoja, luettiin, hakemassa kirjankin tuolta kirjastosta lainaan, ja tutkittiin niitä leimoja, että mitä ne oikein tarkoittavat. Kyllähän tämä selkeyttää taas, ja kun kullan arvo on tosiaan Suomessa ja joka paikassa nyt niin korkealla, niin on ihan hyvä, että tämmöistä turvallisuudentunnetta tuodaan ja selkeytetään näitä asioita. Varmasti tämä muutos on ihan positiivinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Puolustus ja huoltovarmuus ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Siitä ollaan varmasti melko yhtä mieltä. On kuitenkin hienoa myös nähdä, että oppositiossa on oltu sittenkin huolissaan valtiontaloudesta, vaikka olettekin melko johdonmukaisesti vastustaneet melkeinpä kaikkia sopeutustoimia kuitenkaan tuomatta keskusteluun varteenotettavia ja realistisia vaihtoehtoja. Omien vaihtoehtojenne lisäksi voisitte tuoda keskusteluun myös suhteellisuudentajua. Tämän hallituksen aloittaessa Suomen talous ei ollut noussut vuoden 2008 tasosta yhtään minnekään. Oppositiopuolueista esimerkiksi sosiaalidemokraateilla ja keskustalla olisi ollut tuossa välissä aikaa tehdä ja toteuttaa hyviä suunnitelmia talouskasvun rakentamiseksi, useammassakin hallituksessa. Talouskasvun käyrä kuitenkin näytti melko viivasuoralta, siis vaakatasossa. Jos hallitukset hallituksien perään ovat laiminlyöneet taloudenpitoa ja kasvutoimien tekemistä nämä lukuisat vuodet, niin miten kaikki tämä tihutyö mitätöitäisiin parissa vuodessa? Kyllä siinä olisi taikuri itsekin ihmeissään. Vaihtoehtoja on oppositiosta kyllä esitetty, mutta vaihtoehto se on huonokin vaihtoehto. Sosiaalidemokraatit esimerkiksi ovat ehdottaneet yritystukien karsimista ja yhteisöveron kevennyksen perumista, vaikka seuraavassa käänteessä kiireellisiksi kasvutoimiksi mainittiin muun muassa yritysten rahoituksen kuntoon laittamista jykevillä toimilla. Näillä toimilla lähinnä jykevästi heikennettäisiin yrityksien toimintamahdollisuutta. Koettakaahan nyt päättää, haluatteko tukea yrityksiä ja työllisyyskasvua vai ette. Keskustan vaihtoehdot puolestaan kumisevat tyhjyyttään melkein yhtä paljon kuin se hallitusneuvotteluihin jätetty kuuluisa tyhjä paperi. Vastalauseessanne teillä ei ollut juuri mitään muuta sanottavaa kuin Saarikon junan kustannukset. Silläkö yksin laitetaan Suomi kuntoon? Vai pitääkö tämä ymmärtää niin, että olette lähes kaikkeen muuhun täysin tyytyväisiä? Hallituksen toimet valtiontalouden sopeuttamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi ovat oikeasuuntaisia, ja tämän muuten todistaa se, että EU ei vaadi lisätoimia tälle ja ensi vuodelle. Johdonmukainen työ kantaa hedelmää aikanaan. Jos jaossa olisi niitä nopeita pikavoittoja, niin ne olisi varmasti jo aiemmin tehty. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Totta kai ilmastoasioissa on otettava järki käteen ja ilmastopolitiikassa on otettava järki käteen. Meillä Suomessa on pitkät matkat, meillä on talvea, ja jos miettii, niin meillä tarvitaan autoja, meillä tarvitaan metsiä. Ja jos miettii semmoista asiaa kuin sodat, mitenkä paljon sodat tekevät näitä ilmastopäästöjä, ja jos sitten välillä ollaan huolissaan, [Mai Kivelän välihuuto] miten sen nyt sanoisin, lehmien ilmavaivoista, niin onhan se nyt vähän eri asia. Että jonkunlainen järki käteen. Huoltovarmuus on tärkeää, ja on äärettömän hölmöä, jos me maksetaan Romanialle jostakin päästömaksusta, jos nämä hiilinielut perustuvat vääriin tietoihin. Eihän siinä ole mitään järkeä. Metsät ovat meidän rikkaus, vihreätä rikkautta, vihreätä kultaa. Ja ihmetyttää tämä maito-lihahomma. Helsinkikin nyt kieltää nämä. Jotenkin tuntuu, että nämä arvot ovat vähän päälaellaan. Ei meidän tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että me asutaan Suomessa. Meidän pitää pystyä täällä elämään ja olemaan, käyttämään autoja, käyttämään metsiä — järki käteen. Ja tämä ilmastoahdistus: Ihan hirvittää, mitenkä nuoret ihmiset on saatu ahdistumaan tämmöisillä asioilla. Ei pidä tuntea syyllisyyttä siitä. Jonkunlaista järkeä tähän politiikkaan. — Kiitos.