Räsänen Päivi

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Rantanen kävikin erittäin perusteellisesti tätä lakiesitystä läpi, ja itse yhdyn myös niihin kiitoksiin, joita täällä on annettu. On hyvä, että nyt ollaan esityksen äärellä, jossa säännöksiä lisätään Rajavartiolaitoksen uhkaperusteisesta rikostiedustelusta, joka antaa paremmat mahdollisuudet todellakin torjua laitonta maahantuloa ja ihmiskauppaan liittyvää vakavaa rikollisuutta, samoin jengi- ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Tulevat mieleen myös esimerkiksi huligaanijoukot, jotka tulevat sabotoimaan esimerkiksi jalkapallo- ja jääkiekko-otteluiden yhteydessä. Myös tämäntapaisten tilanteiden torjumiseen voidaan saada välineitä. Samoin tämä esitys todellakin tukee huoltovarmuutta ja elintärkeiden toimintojen turvaamista nykyaikaisessa hybridiuhkia korostavassa toimintaympäristössä. Kiinnitin huomiota siihen, että täällä lausuntopalautteessa tiedusteluvalvontavaltuutettu totesi näin, että ”viranomaisten rinnakkaiset tehtävät” — koska näitä tehtäviähän on nyt useilla eri viranomaisilla — ”voivat toisaalta tehostaa ja toisaalta heikentää tehokasta resurssien käyttöä”. Ilmeisesti tiedusteluvalvontavaltuutettu viittaa siihen, että tarvitaan tämmöistä viranomaisten toiminnan yhteensovittamista kokonaistehokkuuden varmistamiseksi. On tärkeää, että valiokunnassa varmasti myös kuullaan tiedusteluvalvontavaltuutettua ja muitakin viranomaisia, jotta voidaan pohtia sitä ja huolehtia siitä, että tämä lainsäädäntö ei ikään kuin johda siihen, että tehdään päällekkäistä työtä tai toistensa tietämättä käytetään näitä menetelmiä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä poliisilaissa säädettyjä tiedonsaanti- ja tietojenluovutussäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi niin, että ne mahdollistaisivat nykyistä paremmin poliisin tietojenvaihdon muiden viranomaisten kanssa muun muassa rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Nämä tavoitteet ovat erittäin tärkeitä, ja totean tähän alkuun, että olen toki tämän esityksen takana, vaikka joitakin huolia tähän liittyykin. Poliisilakiin lisättäisiin muiden säädösten ohella uusi säännös poliisin mahdollisuudesta saada tietyin edellytyksin henkilön henkilöllisyys- ja läsnäolotieto yksittäisissä tapauksissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajalta. Erityisesti tästä näkökulmasta sosiaali- ja terveysvaliokunta otti tähän esitykseen kantaa. Tämä tietojensaanti sosiaali- ja terveydenhuollosta tarkoittaa sitä, että poliisilla olisi mahdollisuus saada salassapitosäännösten estämättä tieto henkilön läsnäolosta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajan toimitiloissa tiettynä aikana ja myös tieto läsnä olleen henkilön henkilöllisyydestä, jos tieto on välttämätön. Tämä sana ”välttämätön” on tässä yhteydessä tärkeä huomioida, koska mitä tahansa tietoa ei voi luovuttaa. Ne tilanteet, joissa näitä tietoja esimerkiksi sairaalasta tai terveyskeskuksesta tai vaikkapa fysioterapeutin vastaanotolta voisi saada, liittyvät esimerkiksi tilanteisiin, joissa on kysymys sellaisen rikoksen paljastamisesta ja selvittämisestä, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Tämä tuo aikamoisen muutoksen nimenomaan terveyspalveluiden tarjoajien, terveydenhuollon henkilöstön, näkökulmasta. Tähän saakka se raja on ollut kuusi vuotta, millä millään tavalla voidaan tätä salassapitovelvollisuutta ikään kuin raottaa. Nyt tiedämme kaikki, että kaksi vuotta on melko alhainen taso. Se sisältää hyvin suuren määrän erilaisia mahdollisia rikoksia. Lisäksi voidaan tätä salassapitoa ohittaa, jos tieto koskee henkilöä, jonka voidaan olettaa syyllistyneen rikokseen tai jota on syytä epäillä rikoksesta, tai myös rikoksen uhria, eli hänestäkin voidaan antaa tieto, ja myös tilanteissa, joissa henkilö aiheuttaa omalla käytöksellään esimerkiksi sairaalassa tai terveyskeskuksessa työntekijöille henkeä, terveyttä tai omaisuutta uhkaavan vaaran. Tämähän on tietenkin hyvä, että poliisilla on mahdollisuus mennä selvittämään myös esimerkiksi lääkäriin tai sairaanhoitajaan kohdistuvia mahdollisia uhkatilanteita ja rikoksia nykyistä helpommin. Samoin tämä mahdollistetaan myös kadonneen tai kadonneeksi epäillyn tai mahdollisesti hengen tai terveyden vaarassa olevan henkilön löytämiseksi. Hallintovaliokunta lisäsi tähän 5 §:ään, joka koskee tietojensaantia sosiaali- ja terveydenhuollosta, että ensimmäisen momentin perusteella saatuja tietoja eli tätä kahden vuoden vankeusrajaa koskevia tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten kyseiset tiedot on saatu, mikä on mielestäni kyllä hyvä täsmennys ja hyvä lisäys. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa, täytyy kyllä tunnustaa, aika kriittisiä lausuntoja tuli. Eli vaikka tämän esityksen katsottiin parantavan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä työskentelevien ja asioivien henkilöiden turvallisuutta ja omaisuudensuojaa, niin siihen kohdistui kuitenkin myös huolia. Nimittäin keskeisenä huolena nousi esiin se, miten tässä esityksessä varsin kevyidenkin rikosten paljastamisen tai selvittämisen vuoksi salattavien potilas- ja asiakastietojen antaminen poliisille vaikuttaisi sitten potilaiden luottamukseen tiedonantajaan ja mitä tästä voisi seurata potilaalle, asiakkaalle tai yhteiskunnalle. Tuotiin esimerkiksi esiin se, että vaikkapa psykiatrian tai päihdesairauksien alalla on tyypillistä, että osa potilaista pelkää sairautensa vuoksi monenlaisia asioita. Terveydenhuollon eettinen perusvelvoite ja tavoite on edistää potilaiden hyvinvointia ja terveyttä, ja tätä tehtävää on mahdotonta toteuttaa, jos luottamus terveydenhuollon tietosuojaan rapautuu ja jos potilaat eivät hae hoitoa. Eli tämä luottamuksen menetys voi aiheuttaa hoitoon tai palveluihin hakeutumisen välttelyä tai viivästymistä, oireiden salaamista, hoitosuhteiden katkeamista. Tämä oli se keskeinen huoli, josta sosiaali- ja terveysvaliokunta lausui. Vaikka tähän näitä mainittuja ongelmia liittyy, niin toki hallintovaliokunta joutui käymään punnintaa erilaisten oikeushyvien kesken eli toisaalta sen suhteen, minkälaista hyötyä tulee rikosten paljastamiseen ja selvittämiseen ja ennaltaehkäisemiseen sillä, että poliisi saa tietoja helpommin ja että viranomaisten kesken tätä tietojenvaihtoa tapahtuu, ja minkälaisia mahdollisia haittoja tästä sitten tulee. Itse luotan, että hallintovaliokunta päätyi tässä oikeaan ratkaisuun, eli tuen tätä hallintovaliokunnan mietintöä. Tässähän on myös tehty korjauksia. Esimerkiksi on vaihdettu sana ”tarpeellinen” ”välttämättömään” ja tietyllä lailla tiukennettu näitä tietojen luovuttamisen ja saamisen edellytyksiä mielestäni tasapainoisella tavalla. Eli kiitos hallintovaliokunnalle ja sen puheenjohtajalle tästä työskentelystä. [Juha Hänninen: Erityisesti!]

Arvoisa herra puhemies! Täällä moni puhuja on iloinnut siitä, että tässä esityksessä maatalouden energiaveron tilapäiseen lisäpalautukseen ehdotetaan nyt kymmentä miljoonaa euroa, mikä on tärkeä toimenpide ajatellen kotimaista ruuantuotantoa ja myös ihan huoltovarmuutta. Tämä palautus maksetaan ammattimaisille maatalouden harjoittajille ja myös vesiviljelijöille viime vuoden polttoöljyn kulutusmäärän perusteella tämän vuoden aikana. Tällä toimella helpotetaan maatilojen kustannuspaineita, vahvistetaan kannattavuutta ja turvataan kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuutta. Viljelijät voivat odottaa nyt näitä tukimaksuja maksettaviksi automaattisesti Verohallinnon toimesta mahdollisimman pian lain tultua voimaan.

Arvoisa herra puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on ollut vaikea. Siitä olemme opposition kanssa samaa mieltä. Suomi ei kuitenkaan ajautunut tähän tilanteeseen vuonna 2023. Julkisen talouden velkaantuminen, heikko tuottavuuskehitys, investointien vähäisyys ja työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ovat kasautuneet pitkän ajan kuluessa. Suomen julkinen talous on todellakin syvästi, ja ollut jo pitkään, alijäämäinen. Velkasuhde lähestyy 90:tä prosenttia bkt:stä, ja vuosittaiset korkomenot kasvavat. Velkataakka kasvaa samaan aikaan kun väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Yhä harvempi työssäkäyvä kantaa vastuuta yhä useamman tarvitsemista palveluista, ja talouden kestävyyttä rapauttaa erityisesti romahtava syntyvyys. Suunnan muutokseen olisi todellakin pitänyt ryhtyä jo selvästi aiemmin. Toimintaympäristö viime vuosina on myös ollut poikkeuksellisen vaikea. Koronakriisin negatiiviset vaikutukset olivat tuskin tasaantuneet, kun korkojen voimakas nousu, turvallisuuspoliittinen epävarmuus ja hidas talouskasvu alkoivat vaikuttamaan laajasti koko Eurooppaan, myös Suomeen. Viimeaikaiset geopoliittiset jännitteet ja energian hinnan vaihtelu ovat entisestään heikentäneet näkymiä. Tällaisessa tilanteessa mitataan vastuullisen politiikan kyky toimia. On helppoa esittää vaatimuksia ilman vastuuta kokonaisuudesta. Vaikeampaa on tehdä päätöksiä, jotka eivät tuo nopeaa suosiota mutta vahvistavat Suomen kestokykyä pitkällä aikavälillä. Arvoisa puhemies! Oppositio arvostelee hallitusta sekä velkaantumisesta että niistä toimista, joilla velkaantumista pyritään hillitsemään. Velan kasvun taittaminen on Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Ilman tehtyjä päätöksiä se kasvaisi vielä nykyistä nopeammin. Hallitus on tehnyt poikkeuksellisen mittavia sopeutustoimia, uudistanut rakenteita ja vahvistanut työmarkkinoiden toimivuutta. Näiden vaikutukset eivät synny yhdessä yössä, mutta ilman niitä lähtötilanteemme olisi ilman muuta heikompi. Työllisyyskehitys on ollut valitettavan heikkoa. Jokainen työttömyyspäivä on liikaa, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Hallitus on tehnyt määrätietoisia toimia työllisyyden vahvistamiseksi. Työmarkkinoiden toimivuutta on parannettu, työn kannustimia lisätty ja osaamiseen panostettu. Kehysriihessä tätä jatkettiin: kohdennettiin toimia nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen, vahvistettiin osaamisen päivittämistä sekä lisättiin käytännön mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään. Kestävä työllisyys syntyy yrityksissä. Siksi hallitus on vahvistanut juuri yritysten kasvun edellytyksiä, keventänyt työn ja yrittämisen verotusta sekä parantanut investointiympäristöä. Tavoitteena on, että yhä useampi yritys voi kasvaa, investoida ja palkata. Arvoisa puhemies! Sopeutumistoimilla on vaikutuksia ihmisten arkeen. Siksi kristillisdemokraateille on ollut tärkeää varmistaa päätösten oikeudenmukaisuus ja puolustaa heikommassa asemassa olevia kansalaisia. Osa julkisen talouden sopeutuspäätöksistä on kohdistunut samoihin ihmisryhmiin, ja tässä tarvitaan korjausliikkeitä. Talouden tasapainottaminen ja sosiaalinen vastuu kulkevat käsi kädessä. Kehysriihessä tehtiin myös ratkaisuja, joilla tuetaan perheitä ja helpotetaan asumisen kustannuksia. Samalla huolehditaan siitä, että palvelut säilyvät ja yhteiskunnan eheys turvataan. Opintotukea uudistetaan kannustavammaksi, perheellisten opiskelijoiden asemaa vahvistetaan ja huoltajakorotusta kehitetään huomioimaan paremmin lasten määrä. Lisäksi asumisen kustannuksiin puututaan muun muassa kotitalousvähennyksen muutoksilla, asp-järjestelmän kehittämisellä ja korjausrakentamisen tukemisella. Hyvinvointiyhteiskunta ei kestä velan jatkuvaa kasvua. Jos julkinen talous menettää uskottavuutensa, seuraukset osuvat lopulta kaikkein raskaimmin niihin, jotka ovat eniten yhteiskunnan tuen varassa. Siksi vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Arvoisa puhemies! Opposition tehtävä ja rooli on arvostella hallitusta, ja siksi olemme tässä keskustelussa, mutta samalla kyllä tulee kysyä oppositiolta: Mikä on teidän vaihtoehtonne? Otetaanko lisää velkaa? Tehdäänkö vähemmän uudistuksia? Siirretäänkö vaikeat päätökset seuraaville hallituksille? Eikä uskottavaa vaihtoehtoa valitettavasti ole esitetty. Suomessa tarvitaan päätöksiä, ei pelkkiä vastalauseita. Arvoisa puhemies! Vaikka haasteita on paljon, taloudessa näkyy myös myönteisiä merkkejä. Vuoden alku on ollut odotettua vahvempi. Tilanne ei ole helppo, kaikkia ongelmia ole vielä ratkaistu, mutta kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee niitä päätöksiä, joita Suomen tulevaisuuden turvaaminen edellyttää.

Arvoisa puhemies! Kaksi huomiota, ennen muuta oppositiosta nousseista kommenteista: Tiedämme kaikki, että Naton tuoma turva perustuu ydinpelotteeseen, ja siksi ihmettelen sitä, että täällä on kyseenalaistettu tarve muuttaa ydinenergialakia vastaamaan Nato-maiden valtavirtaa, jotta tuo pelote olisi selkeä. Täällä on myös nostettu esiin esitys Palestiinan valtion pikaisesta tunnustamisesta. Valtion kriteerit täyttyvät kuitenkin vasta, kun on yhteisesti sovitut rajat, on toimiva hallinto. Palestiinan hallinnon alueella, Gazassa, edelleenkin vaikuttavat ja toimivat terroristijärjestöt, ja nämä eivät täytä näitä tunnusmerkkejä. Muistutan, että vuonna 24 hyväksytyssä UTP-selonteossa todetaan, että ”ratkaisun on perustuttava kansainvälisesti hyväksyttyjen parametrien mukaiseen ja osapuolten kesken neuvoteltuun [Puhemies koputtaa] kahden valtion malliin”.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta antaa ajantasaisen tilannekuvan maailmasta, joka on aiempaa epävakaampi, kovempi, vaikeammin ennakoitavissa. Suomen ja Euroopan turvallisuustilannetta leimaa vahvasti Venäjän pitkäkestoinen aggressio. Euroopan vahva ja yhtenäinen tuki Ukrainalle on välttämätöntä. Kestävä ja oikeudenmukainen rauha ei voi perustua siihen, että hyökkääjä hyötyy toiminnastaan, vaan rauhan on nojattava kansainväliseen oikeuteen, vastuuseen ja Ukrainan omaan päätösvaltaan. Selonteko kiinnittää perustellusti huomiota myös Lähi-itään ja Iranin tilanteen kärjistymiseen. Lähi-idän levottomuudet osoittavat, kuinka nopeasti samanaikaiset kriisit voivat sitoa huomiota ja voimavaroja sekä heikentää kansainvälistä vakautta laajemmin. Hormuzinsalmen sulkeminen on osoittanut konkreettisesti, miten alueellinen kriisi voi nopeasti heijastua globaaleihin energiamarkkinoihin, toimitusketjuihin, hintatasoon ja taloudelliseen vakauteen myös täällä Suomessa asti. Samalla nämä tapahtumat muistuttavat huoltovarmuuden, energiaomavaraisuuden ja toimitusketjujen toimintavarmuuden keskeisestä merkityksestä. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuuden perusta on vahva kansallinen puolustus, Nato-jäsenyys ja tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa. Nato-jäsenyys on vahvistanut Suomen turvallisuutta, ja integraatio liittokuntaan on edennyt hyvin. Suomen sotilasmaantieteellinen sijainti Naton itäisellä reunalla asettaa kovat vaatimukset maanpuolustuksellemme. Tämä edellyttää paitsi puolustusmenojen riittävää tasoa myös todellista puolustuskyvyn kehittämistä, eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamista ja kykyä toimia yhdessä erilaisissa kriisitilanteissa. Selonteon linjaa tukevat myös hallituksen tekemät panostukset puolustukseen. Turvallisuutta on vahvistettu määrätietoisesti. Suomalaisten maanpuolustustahto on pysynyt vahvana, ja laaja sitoutuminen yhteiseen turvallisuuteen on keskeinen osa kokonaisturvallisuutta. Vaikka transatlanttinen suhde on murroksessa, Yhdysvallat säilyy edelleen keskeisenä liittolaisena Suomelle ja Euroopalle, ja Suomen on rakennettava suhteitaan Yhdysvaltoihin omista vahvuuksistaan käsin mutta samalla lujitettava Euroopan yhteistä vastuunkantoa turvallisuudesta. Kaikki Pohjoismaat ovat saman puolustusliiton jäseniä. Tämä vahvistaa koko alueen turvallisuutta ja vakautta. Itämeren turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää Suomen huoltovarmuudelle ja saavutettavuudelle. Alueen suurin turvallisuusuhka on kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuva sabotaasi ja Venäjän varjolaivaston toiminta. Suomen on huolehdittava riittävästä sotilaallisesta läsnäolosta ja teknologisesta valvonnasta Itämerellä. Arktisen alueen merkitys kasvaa, ja Suomen on liittolaistensa kanssa työskenneltävä arktisen alueen vakauden, turvallisuuden ja kansainvälisen oikeuden toteutumisen puolesta. Alueeseen liittyvät turvallisuus-, ympäristö- ja talouskysymykset kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa alueen tulevaisuutta määrittäen. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraateille on tärkeää korostaa, että turvallisuus ei ole vain sotilaallista. Myös selonteosta nousee esiin laaja turvallisuuskäsitys, jossa painottuvat yhteiskunnan kriisinkestävyys, huoltovarmuus, kyberturvallisuus sekä taloudellisten ja teknologisten riippuvuuksien hallinta. Kriisinkestävä yhteiskunta rakentuu toimivista rakenteista, keskinäisestä luottamuksesta ja siitä, että ihmiset kokevat olevansa turvassa myös poikkeusoloissa. Rauhan aikaisen puolustuskyvyn kehittämisen ja ylläpidon tarkoituksena on luoda ensisijaisesti sellainen sotilaallinen pelote, joka estää sotaan joutumisen ja takaa rauhan säilymisen. Pelotteen ylläpito ja varautuminen ovat inhimillisessä ja taloudellisessa mielessä aina sotaan joutumista parempia vaihtoehtoja. Maanpuolustuksen suorituskyvyillä varaudutaan kuitenkin aina myös sotilaallisen voiman käyttöön. Sotilaskaluston ajantasaisuudessa on huomioitava hybridivaikuttamisen ja modernin sodankäynnin uhat. Droonit, miehittämättömät järjestelmät ovat yleistyneet mahdollistaen jatkuvan valvonnan, nopean reagoinnin ja kriittisen infrastruktuurin suojan ilman, että riskeerataan miehistöä. Kuitenkaan maanpuolustustahto ei ole vain sotilaallinen ilmiö, vaan siihen kuuluu myös yhteiskunnan kriisinkestävyys ja kyky toimia yhdessä isänmaan puolesta. Henkinen maanpuolustustahto tarkoittaa valmiutta puolustaa maata ja sen arvoja. Se on tahtoa pitää kiinni suomalaisista arvoista, myös kodista, uskonnosta ja isänmaasta.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset nimeävät kyselyissä usein terveyden tärkeimmäksi arvokseen. Tieteellisen tutkimuksen ansiosta monen sairauden ennuste on parantunut, ja Suomessa työskentelevät maailman huippuihin kuuluvat ammattilaiset. Terveydenhuollon tuloksemme ovat edelleen kansainvälisesti vertaillen vahvat, ja kyselyjen mukaan suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä käyttämiinsä palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikea ristiriita on se, että hoidamme kalliisti sairauksia ja tilanteita, jotka voitaisiin osin ehkäistä terveellisillä elintavoilla, esimerkiksi välttämällä päihteitä ja tupakkaa ja lisäämällä liikuntaa. [Välihuutoja vasemmalta] Alkoholi aiheuttaa edelleen merkittäviä haittoja, kuormittaa palveluita sekä tuottaa miljardiluokan kustannukset. Päihdesairauksia lisäävistä lakihankkeista on syytä luopua. Mielenterveysongelmat heikentävät yhä useamman työkykyä, ja nuorten työkyvyttömyyden kasvu on vakava huoli, mihin hallitus on vastannut terapiatakuulla. Väestö ikääntyy nopeasti. Palvelutarve kasvaa samalla, kun henkilöstöresurssit niukkenevat, ja siksi on välttämätöntä jatkaa uudistuksia, jotka turvaavat osaavan henkilöstön myös tulevaisuudessa. Digipalvelut, etähoito ja tekoäly voivat vapauttaa ammattilaisten aikaa siihen, mikä on hoitotyön ydin: ihmisen kohtaamiseen. Moderni teknologia, kuten diabeteksen älypumput, ei ainoastaan vähennä kalliita liitännäissairauksia ja tuo säästöjä vaan myös parantaa ihmisten arkea ja turvallisuutta. Terveydenhuollon tuloksellisuutta voidaan edelleen parantaa vahvistamalla ennaltaehkäisyä, varhaisen tuen palveluja, kuten lapsiperheiden kotipalveluja, ja ikäihmisten neuvolatoimintaa. Omaishoitajat tekevät yhteiskunnalle mittaamattoman arvokasta työtä usein oman jaksamisensa rajoilla. He tarvitsevat arkeensa enemmän käytännön tukea ja neuvontaa, mahdollisuuksia pitää vapaapäivä turvallisin mielin ja riittävän palkkion, joka tulisi myös [Puhemies koputtaa] ryhmämme mielestä säätää verovapaaksi.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että sosiaalidemokraatit avaavat omaa ajatteluaan talouden sopeutuksista jo nyt kevään kehysriihtä ajatellen, mutta ihmettelen kyllä näitä arvovalintoja: 100 miljoonan euron leikkausta maataloudesta, kaksivuotiaiden lasten kotihoidon tuen poistamista. Tässä turvallisuuspolitiikan turbulenssissa tarvittaisiin nimenomaan omavaraisuutta, huoltovarmuutta, ja talouden kestävyysvajeen juurisyy on heikko syntyvyys. Nyt tarvittaisiin nimenomaan luottamusta niin kodeissa kuin maatiloilla, että perheiden valinnanvapaudesta ei tingitä ja että kotimaisen ruuan tuotantoa arvostetaan myös jatkossa. Se on esimerkiksi nuorten viljelijöiden motivoinnin kannalta tärkeää. Eli nämä esitykset eivät kristillisdemokraattiselle eduskuntaryhmälle kelpaa, mutta on hyvä, että avasitte ajatteluanne, jotta kansalaiset tietävät, mitä te haluatte tehdä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kyennyt viemään läpi useita tärkeitä lakiuudistuksia samalla, kun Suomen taloutta on rakennettu kestävämmälle pohjalle ja turvallisuuttamme on vahvistettu ennätyksellisellä tavalla. Viranomaisille turvataan ajantasaiset toimivaltuudet vastata hybridiuhkiin, kyberhyökkäyksiin sekä rajat ylittävään ja muuhun vakavaan rikollisuuteen. Rajaturvallisuutta ja rikostiedustelua kehittämällä voidaan uhkiin puuttua varhaisessa vaiheessa. Viranomaisten yhteistyötä vahvistetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Valmiuslain uudistaminen päivittää poikkeusolojen toimivaltuudet vastaamaan nykypäivän uhkia ja vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Suomalaisen ruokaturvan kannalta on olennaista varmistaa kotimaisten tuottajien toimintaedellytykset. Elintarvikemarkkinalain uudistus vahvistaa erityisesti heikommassa asemassa olevien alkutuottajien ja pienten tavarantoimittajien asemaa sekä tasapainottaa neuvotteluvoimaa ruokaketjussa. Kuluttajille tämä tarkoittaa vakaampaa kotimaista tuotantoa ja reilumpia markkinakäytäntöjä. Arvoisa puhemies! Eduskuntaan on tulossa useita tärkeitä selontekoja, kuten kansallinen ruokastrategia, ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä oikeudenhoidon selonteko. Eduskuntaryhmämme edellyttää, että hallitus tuo pikaisesti hallitusohjelmaan myös kirjatun väestöpoliittisen selonteon. Alhainen syntyvyys uhkaa talouden, esimerkiksi eläkejärjestelmän ja työmarkkinoiden, kestävyyttä. Lasten ja nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan kestävyyden ehto. Vaikka sopeutuksia on jouduttu monin tavoin tekemään, lapsiperheiden asemasta on huolehdittu esimerkiksi korottamalla lapsilisiä, kasvattamalla äitiyspakkauksen arvoa ja keventämällä verotusta lapsiperheiden osalta työtulovähennyksen lapsikorotuksen nostolla. Kotihoidon tuen puolustaminen on kristillisdemokraateille arvovalinta. Mahdollisuus hoitaa pieniä lapsia kotona on monille perheille keskeinen osa valinnanvapautta. Tukea kehitetään nyt huomioimaan myös kotoutuminen: kielitaidon vahvistaminen, osallisuus ja kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan hyödyttävät koko perhettä. Jatkamme lastensuojelun uudistamista vahvistamalla varhaista tukea ja moniammatillista lapsiperhetyötä, ja palvelurakennetta kehitetään niin, että avopalvelut muodostavat vahvemman perustan perheiden tukemiselle ja apua saa oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä. Väestö ikääntyy nopeasti, ja palvelujen tarve kasvaa. Erikoissairaanhoidon ja korjaavien sosiaalipalveluiden, esimerkiksi lastensuojelun, kustannukset ovat kasvaneet kovaa vauhtia samalla, kun peruspalveluiden voimavarat ovat polkeneet paikallaan. Siksi on välttämätöntä jatkaa uudistuksia, joilla pystytään turvaamaan riittävä henkilöstö ja oikeus laadukkaisiin palveluihin myös tulevina vuosina. Tuloksellisuutta voidaan parantaa vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja, esimerkiksi ikäihmisten neuvoloita tai matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. Alkoholipolitiikan ensisijaisena tavoitteena tulee jatkossakin olla kansanterveyden edistäminen. Siksi haluamme edistää toimia, joilla voidaan vähentää päihdehaittoja. Omaishoitajien asemaa tulee vahvistaa. Vahvastikin tuettu omaishoito on julkiselle taloudelle edullisempaa kuin laitoshoito. Keliakiakorvaus on tärkeä oikeudenmukaisuuskysymys, sillä hoito edellyttää elinikäistä ja usein kalliimpaa ruokavaliota. Saattohoidon ei tule riippua asuinpaikasta tai omaisten vaikutusmahdollisuuksista, vaan sen on oltava jokaiselle taattu oikeus. Siksi on tärkeää, että oikeus saattohoitoon kirjataan lakiin, jotta jokainen saa elämänsä viime vaiheissa kivunlievitystä ja inhimillistä hoitoa, ei kiirettä eikä yksinäisyyttä. Arvoisa puhemies! Elämme epävarmuuden ajassa, keskellä murroskautta, jossa suurvaltojen keskinäiset suhteet, teknologian kehitys ja pienenevät ikäluokat muovaavat yhteiskuntaamme. Voimme vaikuttaa näihin globaaleihin trendeihin vain rajallisesti, mutta varautuminen tulevaan on omissa käsissämme. Onkin hienoa, että niin turvallisuuden vahvistamisesta kuin talouden sopeuttamisesta velkajarrumenettelyn kautta vallitsee laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee toimia, joilla maatamme kehitetään turvallisena, kilpailukykyisenä ja oikeudenmukaisena yhteiskuntana, sellaisena yhteiskuntana, joka tulevaisuudessakin kykenee pitämään heikoimmista huolta.