Eerola Juho

Arvoisa herra puhemies! Tämän lain päivityksellä tosiaan on iso kiire, ainakin tarve. Tämä alkuperäinen laki vuodelta 2019, mihin tässä on moni edustaja omassa puheenvuorossaan viitannut, ei enää riitä. Tällaiset tekniset ja myös maantieteelliset oletukset ja asetukset ovat siitä jo ehtineet muuttua. Tämä nykyinen kyberympäristö, jossa eletään, ei enää jakaudu kovin selkeästi Suomen sisäiseen tai Suomen ulkopuolelta tulevaan liikenteeseen. Näin nopeasti on seitsemässä vuodessa asia muuttunut. Tällaiset pilvipalvelut, hajautetut infrastruktuurit ja datakeskukset, mitkä ministerikin mainitsi, ja tällaiset kansainväliset palvelinketjut tekevät tästä maantieteellisestä rajauksesta, mikä tässä aiemmassa laissa oli, keinotekoisen. Tästä syystä kyllä kannatan tätä ja kiitän ministeri Häkkästä, että olette tämän tänne tuonut.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tätä mietintöä ei ole aikaisemmin täällä esitelty, toisin kuin tuo äskeinen — toki se ei nyt ollut vielä se mietintö vaan uusi lähete. Mutta siis asiaan. Tässä esityksessä ehdotetaan semmoista lainsäädäntöä, joka koskee näitten sähköisten todisteiden rajat ylittävää hankkimista eli esimerkiksi niin sanottua eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämis- ja säilyttämismääräystä. Kyse on siis asiaa koskevaa EU-asetusta täydentävästä kansallisesta lainsäädännöstä ja asiaa koskevan direktiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Tämä asetus yhdessä tämän direktiivin kanssa muodostaa tämmöisen uudenlaisen menettelyn rajat ylittävän sähköisen todistusaineiston hankinnassa. Tämän lainsäädäntökokonaisuuden tarkoituksena on tehostaa ja edelleen myös nopeuttaa toimivaltaisten viranomaisten rajat ylittävää pääsyä tähän sähköiseen todistusaineistoon. Asetuksen mukainen menettely perustuu pääosiltaan suoran yhteydenpidon malliin sen soveltamisalaan kuuluvien yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Tämän esityksen ykköslakiehdotuksella, arvoisa puhemies, ehdotetaan annettavaksi asetusta täydentävät kansalliset säännökset. Eurooppalaisen esittämismääräyksen ja eurooppalaisen säilyttämismääräyksen antamiseksi esityksessä ehdotetaan toimivaltaisiksi viranomaisiksi Suomessa pääsääntöisesti esitutkintaviranomaisia. Ehdotuksen mukaan syyttäjä tai sitten vaihtoehtoisesti tuomioistuin vahvistaa määräykset tietoluokasta riippuen. Tämän asetuksen edellytyksenä on, että muiden kuin oikeusviranomaisten osalta määräyksien antaminen edellyttää sitten joko syyttäjän tai tuomioistuimen vahvistuksen. Suomeen tulevien määräysten täytäntöönpanomenettelyssä toimivaltainen viranomainen olisi pääsääntöisesti poliisi, mutta ehdotuksen mukaan oikeusviranomaisten osallistuminen tähän menettelyyn olisi varmistettu tarvittavilta osin. Sitten tämän esityksen kakkoslakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi palveluntarjoajille kuuluvista direktiivin mukaisista velvoitteista ja vastuista, jotka varmistaisivat muun ohella asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisen yhteistyön toimivaltaisten viranomaisten kanssa sähköisten todisteiden hankkimiseksi rajat ylittävästi. Tämän direktiivin mukaiseksi keskusviranomaiseksi Suomessa ehdotetaan tässä nyt sitten Liikenne- ja viestintävirastoa eli tuttujen kesken Traficomia. Keskusviranomainen sitten muun muassa varmistaisi, että direktiiviä sovelletaan johdonmukaisella ja edelleen myöskin oikeasuhtaisella tavalla. No, tässä mietinnössään lakivaliokunta sitten toteaa, että teknologinen kehitys on muuttanut rikollisuuden muotoja — niin kuin kaikki olette huomanneet ja täällä on monessakin yhteydessä todettu — ja sitten vaikuttanut samalla merkittävästi myös rikosten selvittämismahdollisuuksiin. Valiokunta pitääkin tärkeänä tämän sääntelykokonaisuuden mukaisen sähköisten todisteiden rajat ylittävän hankkimismenettelyn nopeuttamista ja tehostamista tässä kovastikin muuttuneessa toimintaympäristössä. Ja valiokunta pitää edelleen myös esityksen sisältämää kansallista ratkaisua toimivaltaisista viranomaisista, jotka äsken kerroin, ja niiden tehtävistä oikeinkin perusteltuina. Mietinnössään, arvoisa rouva puhemies, lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muutamin huomioin ja muutosehdotuksin. Keskeisimmät muutosehdotukset liittyvät lähinnä perustuslakivaliokunnan esityksestä antamassaan lausunnossa tekemiin huomioihin koskien seuraamussääntelyn täsmentämistä tämän kakkoslakiehdotuksen osalta. Ehkä tämä tässä yhteydessä riittää. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä Kaakkois-Suomen taivaalla on tänä keväänä ollut muuttolintujen lisäksi aika paljon muutakin katseltavaa: droonit ja Hornetit, ja sitten savua sieltä Koiviston sataman suunnasta, vähän niin kuin smoke on the water. Mutta eritoten siinä Suomenlahden rannalla kun olen käyskennellyt, olen huolissani tästä Venäjän varjolaivastosta. Iran, niin kuin tiedetään, on saanut Hormuzinsalmen kiinni ihan merikelpoisiltakin aluksilta, mutta sitten Tanskan salmista tulee läpi sellaista purnukkaa sellaisen miehistön luotsaamana, että on ihan vain ajan kysymys, milloin vesillämme tapahtuu vakavaakin vakavampi öljyvahinko. Tiedän tämän kansainvälisen merilain ja mitä se edellyttää, mutta olisiko meillä mitään mahdollisuuksia edes nyt täälläkin mainitun pohjoismaisen yhteistyön ja ympäristönsuojelun nimissä tehdä jotain, niin että saataisiin edes vähän torpattua tätä vaarallista liikennettä? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset tosiaan valiokunnalle tästä mainiosta mietinnöstä, mikä tämän mainion lakiesityksen pohjalta on tehty. Tosiaan, niin kuin tässä on monessa puheenvuorossa aikaisemmin kuultu, tämän esityksen vaikutukset kohdistuvat nuoriin, erityisesti näihin 17-vuotiaisiin, ketkä poikkeusluvalla sitten tätä ajokorttia ajavat. Tämä nuorten liikenneturvallisuushan on meidän koko yhteiskunnan asia, ja tämäkin muutamassa puheenvuorossa aikaisemmin jo kuultiin, että Suomen tavoitteena, oikein hallitusohjelmaan kirjoitettuna, on se, että on nolla liikennekuolemaa ja vakavaa loukkaantumista vuonna 2050. Vuoden 2050 17- ja 18-vuotiaathan eivät ole vielä tänä päivänä edes syntyneet, joten meillä on vielä aikaa toteuttaa tämä hyvä tavoite. No, tähän pääsemiseksi tarvitaan ehkä nämä lakimuutokset... [Puhemies: Mikrofoni hävisi!] — Ei hävinnyt mikrofoni mutta ääni. [Puhemies: No, ääni mikrofonista!] — No niin, nyt löytyi myös äänioikeus minullekin, hyvä. — Eli tosiaan, niin kuin olin sanomassa, tämä lakimuutos varmaan tähän tarvitaan, mutta tarvitaan muitakin toimia, niin kuin vaikuttavaa liikennekasvatusta, sekä kotona että kouluissa ja yhteiskunnassa muutenkin. Edeltävä puhuja, edustaja Hoskonen, kuvasi tilannetta, kun hänet oli ohitettu, ja sitä, minkälaiseksi käytös liikenteessä on mennyt. Näitä tapauksia tosiaan näkee, en sitä kiistä, mutta tilastojen mukaan kuitenkin on menty parempaan suuntaan, niin että näitä liikennekuolemia tapahtuu kuitenkin vähemmän kuin menneinä vuosikymmeninä. Se on hyvää kehitystä. Mutta sitten nuorten eli nyt tässä tapauksessa 15—24-vuotiaitten liikenneturvallisuus ei ole parantunut toivotusti. Huomattavaa on myös nuorten liikennerikosten voimakas kasvu vuoden 2018 tehdyn ajokorttilain uudistuksen jälkeen, jolloin ikäpoikkeusluvan ja opetusluvan saamista helpotettiin ja ajokortin hankkimisprosessia kevennettiin huomattavasti. Melkein yhtä paljon tästä on tullut kritiikkiä ja palautetta kuin taksilaistakin. Tosin myös positiivista palautetta on tullut, että nuoret pääsevät helpommin harrastuksiin ja kouluun pitempien matkojen takaa. Se myönnettäköön myös. No, Suomi on sitoutunut niin sanottuun nollavisioon, jonka mukaan kenenkään ei tarvitsisi kuolla tai loukkaantua liikenteessä. Hallituksen esitys on oikeansuuntainen askel — tai ehkä ei nyt askel, mutta jonkunnäköinen ratinkääntö — tämän liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja alaikäisten kuljettajien suojelemiseksi. Tässä ehdotuksessa esitetyt muutokset kohdentuvat hyvin onnettomuustutkinnassa todettuihin keskeisiin riskitekijöihin, mitä on havaittu. Poikkeusluvan myöntämisehtojen kiristäminen on siksi mielestäni oikeinkin perusteltua, sillä puolet näistä onnettomuuksista tapahtuu yöaikaan ja lähes yksinomaan tällaisilla vapaa-ajan matkoilla, joilla ei todennäköisesti ollut minkäännäköistä yhteyttä poikkeusluvan perusteena oleviin tarpeisiin eli siis harrastuksiin ja koulunkäyntiin ja tämän tämmöiseen. Eli kaikin puolin hyvä esitys, mutta se ainoa pieni duubio, niin kuin nykyään hienosti sanotaan, kun jotain asiaa epäillään, on se, että näille tulisi jonkunnäköinen merkintä. En ole ihan nyt niin tarkkaan selannut tätä mietintöä tai esitystä yleensäkään, minkälainen merkintä siihen autoon sitten tulisi näille poikkeusluvalla ajaville. Ainakin itse muistan omasta hurjasta nuoruudestani sen, että jos jollain oli kahdeksankympin lätkä siinä autossa, niin se sitten aiheutti niissä, jotka olivat juuri päässeet eroon siitä kahdeksankympin lätkästä, sellaisen reaktion, että lähdettiin vähän kiihdyttelemään ja haastamaan sitten sitä kahdeksankympin lätkäläistä. Se sitten saattoi johtaa kaikennäköisiin riskitilanteisiin, mutta se oli tosiaan silloin omassa nuoruudessani. Nykyiset nuorethan ovat tietenkin kaikin puolin paljon fiksumpia kuin me entiset nuoret. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tosiaan kiitokset hallitukselle ja erityisesti ministeri Ranteelle tästä esityksestä ja myöskin tietysti liikenne- ja viestintävaliokunnalle mainiosta mietinnöstä aiheeseen liittyen. Tämä kabotaasiliikenteeseen liittyvä ongelma, tai oikeastaan kabotaasiliikenteeseen liittyvät ongelmat, on ollut hyvinkin viheliäinen. Ne ovat rasittaneet suomalaista kuljetusyrittäjää ja muuta ratinkääntäjää jo vuosien ajan, ja siksi onkin oikein hyvä, että nyt saadaan viimein monien vuosien vääntämisen jälkeen suomalaista työtä ja yrittäjyyttä palveleva ratkaisu ja edes hieman kuria näille muilta mailta vierahilta tuleville kuljetuksille. Mutta ihan niin kuin edustaja Lyly tuossa edellä kantoi huolta tästä valvonnasta, niin ehkä suurin ongelma on, että vaikka meillä on mainio poliisilaitos tässä maassa, niin sen jälkeen kun liikkuva poliisi on lakkautettu ja näin, niin tämä valvonnan puoli ei ole pysynyt perässä. Kannan tästä huolta ihan samalla tavoin, siitä, miten poliisi sitten tuolla kentällä tien päällä pystyy tunnistamaan nämä tulevaisuudessa. Tähän vaaditaan kyllä sitten koulutusta. Tähän samaan mietintöön liittyy myös tämä ajokorttilain uudistus, se, millaisella kortilla saa ajaa minkäkin painoista ja milläkin voimanlähteillä kulkevaa ajoneuvoa. Myös tämä puoli tässä esityksessä on oikeinkin kannatettava. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Lähes jokaisella meistä suomalaisista on mielipide takseista. Monella on myös omakohtainen kokemus, joko hyvä tai huono, ja usein ehkä molempia. Taksit ovat suomalaisessa arjessa erittäin tärkeä palvelu, ja joillekin ne täydentävät joukkoliikennettä, mutta esimerkiksi monille ikäihmisille tai muille erityisryhmille taksi on usein ainoa käytännöllinen tapa liikkua. Erityisesti juuri siksi taksipalveluissa tämä luottamus on aivan keskeinen asia. Taksilaista käydyn keskustelun yhteydessä, silloin kun siitä täällä keskusteltiin ja julkisuudessa keskusteltiin, oma eduskunta-avustajani päätti ihan omasta mielenkiinnostaan selvittää, mitä taksinkuljettajan ajoluvan hankkiminen Suomessa silloin vaati. Hän teki, vapaa-ajallaan toki, minun suostumuksellani, tämän taksinkuljettajan kokeen, ja hänen luvallaan tästä nyt sitten kerron, miten se meni: No, koe maksoi 138 euroa, ja ajolupahakemus päälle 57 euroa. No, varsinaiseen kokeeseen hän ei lukenut käytännössä lainkaan, mutta toki hänellä oli sitten taustalla noin 15 vuoden kokemus muusta ammattiliikenteestä. Tämä koe silloin koostui 50 monivalintakysymyksestä, ja aikaa sen suorittamiseen oli 45 minuuttia. Hän kertoi, että koe oli haastava mutta ei ollenkaan mahdoton. Koetilanne sinänsä oli ihan tarkka. Kaikki älylaitteet oli pitänyt jättää sinne koetilan ulkopuolelle, kelloa myöten. Koe piti tehdä joko suomeksi tai ruotsiksi, eikä siinä tulkkia saanut käyttää, ja näin haluttiin varmistaa, että kuljettajalla on riittävä kielitaito. Mutta tämä oli justiinsa se, mikä herätti kysymyksen ja epäilyn, niin kuin tässäkin edellinen puhuja Rintamäki kertoi, että kun ei osaa kieltä, ja moni muukin on täällä sen sanonut, että ei osaa kieltä, ja kun tätä asiaa sitten lähdettiin selvittämään tarkemmin, niin internetistä löytyi sivu, josta pystyi opettelemaan ulkoa kaikki tässä kokeessa käytetyt kysymykset, ja siellä oli myös oikeat vastaukset. Eli ne pystyi opettelemaan sieltä, eli kuka tahansa pystyi pänttäämään nämä vastaukset ulkoa, vaikka ei olisi ymmärtänyt suomea tai ruotsia sanaakaan. Eli jos tämän kokeen pystyi läpäisemään ymmärtämättä edes näitä kysymyksiä, niin järjestelmä ei enää käytännössä mitannut osaamista, vaan ehkä muistia. No, onneksi nämä sivut ovat nyt sittemmin, aivan äskettäin, kadonneet sieltä internetin ihmeellisestä maailmasta — varmaan joku edellisessä keskustelussa käsitelty tekoäly ne sieltä vielä löytäisi, mutta ihan julkisesti ne eivät enää sieltä löydy — ja tässä kohtaa en ole nyt aivan varma, pitääkö kiittää Traficomia, liikenneministeriä vai servereitä vai mitä, mutta joka tapauksessa tähän epäkohtaan nyt on selvästi haluttu puuttua. Nyt on hienoa, että tähän taksilakiin kaikessa muussakin mielessä puututaan ja korjataan, ja siitä tosiaan ministeriä kiitän. Kuljettajien koulutusvaatimus, rikostaustan tarkempi huomiointi sekä taksien tunnistettavuuden ja valvonnan paraneminen ovat tärkeitä seikkoja, ja hienoa, että nyt tosiaan tämä tilanne korjataan. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän Huoltovarmuusrahaston rahoituksessa ehkä kaikkein keskeisintä on se, että tämä rahoitus on kestävällä pohjalla. Eli tässä esityksessä, mikä nyt on meillä käsittelyssä, tämä huoltovarmuusmaksun määräytymisperuste muutetaan ainakin minun näkemykseni mukaan selkeämmäksi sitomalla se polttoaineiden energiasisältöön. Samalla tämä Huoltovarmuusrahaston rahoitus nostetaan sellaiselle tasolle, että se vastaa ikään kuin tämän päivän turvallisuusympäristöä. Minun mielestäni on aika tärkeää todeta se, että vaikka sähkön huoltovarmuusmaksun prosentuaalinen muutos näyttääkin ehkä jonkun silmissä suurelta, niin sitten tämä euromääräinen vaikutus kuitenkin kotitalouksille on verraten pieni. Kyse on ehkä käytännössä muutamien eurojen muutoksesta vuositasolla. Tärkeää on tämän lisäksi myöskin se, että nämä maksun tuotot eivät mene mihinkään valtion yleisiin menoihin vaan suoraan tosiaan tähän Huoltovarmuusrahastoon. Tällä sitten tullaan varmistamaan se, että tämä kerätty raha, mikä saadaan, käytetään nimenomaan Suomen varautumiseen. Omasta näkökulmastani ja perussuomalaistenkin näkökulmasta on aika keskeistä, että Suomen huoltovarmuus pidetään kunnossa ja sitä kehitetään, niin että järjestelmä on selkeä ja johdonmukainen. Oman näkemykseni mukaan tämä esitys kyllä tätä tavoitetta tukee.