Eerola Juho

Arvoisa rouva puhemies! Kun tuossa hetkeä aikaisemmin kuuntelin ministeri Essayahin vastaukset, joita hän on tänään antanut, niin on pakko todeta, että tällä kaudella on viimeinkin tehty paljon sellaisia maataloutta tukevia toimenpiteitä, jotka pikkuhiljalleen sitten parantavat kauan kärsinyttä alaa. Viime kaudella nämä toimenpiteet, joita nyt vaaditaan tehtäväksi, jäivät hyvin pitkälti tekemättä. Kuten edustaja Simula tuossa hetkeä aikaisemmin osuvasti totesi, silloista hallitusta tuntuivat täällä salikeskustelussa kiinnostavan enemmän sukupuolen kuin sukupolven vaihtamiseen liittyvät seikat ja kysymykset. [Veronika Honkasalon välihuuto — Mai Kivelän välihuuto] No, kaikki ei tietenkään ole vieläkään hyvin. Sikarutto ja energian hinnannousu, tämäntyyppiset kysymykset, vaikeuttavat entisestään. Mutta nämä nyt tehdyt toimenpiteet, mitä tässä on tänään käyty läpi, ovat kuitenkin sellaisia, että ne ovat alkaneet kääntämään tätä suuntaa, ja se näkyy nyt tällä hetkellä luottamusta ja uskoa mittaavissa kyselyissä, joita maatalousalan työntekijöille ja yrittäjille on tehty, ja siitä kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mäenpää tuossa oikeastaan sanoi hyvin pitkälti sen, mitä itsekin ajattelin sanoa. Vuodesta 2011 lähtien olen täällä ollut ja katsellut tätä tilannetta ja huomannut, että täällä on suunnilleen kaksi puoluetta, jotka kannattavat sitä, että turve määriteltäisiin uusiutuvaksi energiamuodoksi, ja ne ovat keskustapuolue ja perussuomalaiset. Aina tilanne kääntyy siihen, että keskenään aletaan riitelemään tästä, kun voisi pikemminkin tehdä yhteistyötä eikä syytellä siitä, mitä toinen on jättänyt tekemättä tällä kaudella ja mitä toiset ovat jättäneet tekemättä viime kaudella ja sitä edellisellä kaudella. Siitä on kohta suunnilleen 25 vuotta aikaa, kun suunnilleen arvalla ratkaistiin täällä, onko turve uusiutuvaa vaiko ei, ja sitten kuitenkin samalla leveysasteella on muita maita, joissa turve määritellään uusiutuvaksi. On tämä surullista. Täällä on muutama vihreä paikalla, mutta muuten on lähinnä perussuomalaisia ja keskustalaisia keskustelemassa tästä aiheesta, ja sitten me aletaan riitelemään tässä keskenämme, kun pikemminkin pitäisi löytää yhteinen sävel. Turve on minun näkemykseni mukaan tässä rauhattomassa maailmantilanteessa kaikin puolin semmoinen, että se pitäisi hyvin äkkiä määritellä huoltovarmuuden kannalta uusiutuvaksi energiamuodoksi.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Meri ja läsnä olevat kansanedustajat! Tämä kyseinen esitys iskee suoraan sinne, missä konnan sydän sykkii, eli lompakkoon, setelitukkuihin ja prameisiin statussymboleihin. Nämä jengiläisten kultakellot ja kaikennäköiset rahasäkit on saatava valtiolle, jotta rikollisen elämäntavan houkuttelevuus romahtaisi. Nyt tehdään lopputili siitä periaatteesta, että rikos kannattaisi. Tähän asti ammattirikolliset ovat voineet naureskella viranomaisille ja esitellä verottomia luksusautojaan ilman päivänkään rehellistä työkokemusta. Kun poliisi on kysynyt näitten varojen alkuperästä, niin vastaukseksi on riittänyt ylimielinen olan kohautus. Tämän esityksen myötä tuo röyhkeys loppuu. Hallitus tuo lakiin selittämättömän omaisuuden menettämisseuraamuksen. Jatkossa näyttökynnystä alennetaan sillä tavoin, että jos kotietsinnässä löytyy säkeittäin rahaa eikä rehellistä tulonlähdettä ole olemassa, omaisuus takavarikoidaan valtiolle varsinaiseksi rosvoveroksi ilman, että viranomaisten täytyy osoittaa yhtä tiettyä sekunnilleen yksilöityä rikoshetkeä. Tämä on merkittävää etenkin tänä päivänä, kun rikollisuus ja rikoshyöty liikkuvat rajojen yli aiempaa paljon helpommin ja samoin myöskin noitten tietoliikenneyhteyksien avulla. Erityisen ylpeä olen siitä, että perussuomalaisen ministerin johdolla Suomen hallitus ei tyydy pelkästään EU-direktiivin minimitasoon ja harmaaseen virkamiesmukavuuteen. Nyt käytetään kansallista liikkumavaraa täysimääräisesti ja mennään EU-vaatimuksia pidemmälle, kuten ministeri tuossa aiemmin kuvasi. Laki ulotetaan koskemaan laajasti eri rikoksia, kuten muun muassa laittomaan tuontitavaraan ryhtymistä, ja sillä halutaan putsata katumme ja varjoyhteiskuntamme rikoshyödystä sataprosenttisesti. Jos Brysselistä meille annetaan talikko, niin nyt me hitsataan siihen muutama lisäpiikki, jotta järjestäytynyt rikollisuus saadaan sinne talikon nokkaan. Ja niille ketkuille, jotka luulevat välttävänsä oikeutta juoksemalla haastemiehiä karkuun, on luvassa kylmää kyytiä. Omaisuuden menettämisvaatimus voidaan jatkossa antaa tiedoksi kuuluttamalla, jos rikollinen leikkii näkymätöntä miestä vaikkapa anomalla turvapaikkaa Venäjältä. Voit juosta, mutta rahojasi et saa mukaan, vaan valtio viepi ne. Laki palauttaa tavallisten, rehellisten veronmaksajien oikeustajun. Rikollisten rahoilla paikataan jatkossa valtion kassaa ja parannetaan markkinoiden tasapuolisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tänään on ministeri Meren kanttiinista tullut monta hyvää esitystä tänne käsiteltäväksi. Pidän tämän hallituksen oikeuspoliittisesta linjasta, joka on ”rajat kiinni, rosvot kiinni, naama kiinni”.

Arvoisa herra puhemies, arvoisa ministeri ja läsnä olevat kansanedustajat! Kuten on aiemminkin todettu, nämä pitkät käsittelyajat heikentävät meidän oikeusjärjestelmän uskottavuutta. Ministeri Meri päätti oman puheenvuoronsa äsken jotenkin siihen tapaan, että on kaikkien asianosaisten — ja minun mielestäni vielä ennen kaikkea sen rikoksen uhrin — etu, että tämä rikosprosessi etenee ripeästi. Tämä sujuvampi rikosprosessi lisää oikeudenmukaisuutta ihan kaikille osapuolille, jotka tässä sitten mukana ovat. Meillä perussuomalaisilla onkin tässä hallituksessa ollut selkeä linja: puheet sikseen, byrokratia romukoppaan ja vauhtia asioitten hoitamiseen. Nykyisellään yksinkertaistenkin rikosasioitten käsittely on voinut venyä kohtuuttomasti tämän vanhanaikaisen lainsäädännön vuoksi, jota nyt toki tällä kaudella on korjattu ja nyt korjataan edelleen. Viranomaisten kädet on ollut sidottu pyörittämään paperisotaa, joka ei yleensä oikein johtanut mihinkään tai ainakaan mihinkään toivottuun. Hallitus karsii nyt esitutkintavaiheesta tyhjänpäiväisen työn ja antaa tutkinnanjohtajille aiempaa enemmän toimivaltaa. Viranomaisten rajalliset resurssit on kohdistettava sinne, missä niitä eniten tarvitaan, eli vakavimpien rikosten ja vaativampien kokonaisuuksien hoitamiseen. Erityisen hieno ja odotettu uudistus tässä nyt käsittelyssä olevassa lakiesityksessä on tämä saatavillaolohaasteen korjaaminen, mitä ministeri tuossa valaisi. Nyt tehdään loppu siitä älyttömyydestä, että rikoksesta epäilty voi piileskelyllään pysäyttää koko suomalaisen oikeuslaitoksen, tai jos nyt ei koko suomalaista oikeuslaitosta, niin ainakin oman asiansa käsittelyn. Tähän asti haastemiehiä pakoilevat konnat ovat voineet leikkiä viranomaisten kanssa kuurupiiloa ja luulla, että oikeus ei heitä saavuta, jos vain vetää verhot kiinni ja peiton korville. Jatkossa tämä oikeuden pakoilu ja tämmöinen kuvailemani kuurupiilo loppuu, sillä haaste voidaan antaa tiedoksi jo esitutkinnan yhteydessä. Oikeussaleissa ei enää jatkossa katsella tyhjiä tuoleja, kuten minä nyt katselen tätä puhetta pitäessäni. Oikeussaleissa ei tulla näin tekemään siksi, että joku on päättänyt ryhtyä tavoittelemattomaksi. Lisäksi näille käräjäoikeuksille annetaan mahdollisuus asettaa määräaika näitten todisteitten esittämiselle, eli niin kuin ministeri äsken kuvasi, tämä todisteprekluusio. Se sitten estää sen, että asioita viivytetään tahallaan vetämällä viime hetkellä joitain ässiä hihasta kuin Kummelin sketsissä konsanaan taannoin. Tämä esitys on täysin perussuomalaisten muinaistenkin vaaliohjelmien ja ajaman linjan mukainen, eli puretaan turhaa sääntelyä ja annetaan viranomaisille työrauhaa ja vahvistetaan rikosvastuun toteutumista. Nopeampi prosessi säästää myöskin veronmaksajien rahoja, kun valtion ei tarvitse maksaa näitä kalliita viivästymishyvityksiä. — Kiitokseni.

Arvoisa puhemies, ministeri Meri ja läsnä olevat kansanedustajat! Tämä esitys näkemykseni mukaan palauttaa vankiloihimme sitä jämäkkyyttä ja järjestystä, jota suomalainen yhteiskunta oikeutetusti vaatii. Vankilan tehtävähän on panna rangaistukset täytäntöön turvallisesti eikä niinkään mahdollistaa rikollisen toiminnan jatkamista muurien sisäpuolelta tai sitten muurien ulkopuolelta vankilomien aikana. Esityksen tärkein viesti on hyvinkin selvä: vaarallisten vankien paikka ei ole vankilomilla. Hallitus tiukentaa poistumislupien turvallisuusarviointia huomattavasti. Jatkossa on oltava täysi varmuus siitä, ettei vanki vaaranna kenenkään turvallisuutta tai jatka rötöstelyjään loman aikana. Kansalaisten turvallisuus menee aina rikollisten lomaoikeuksien edelle. Toiseksi hallitus iskee lujaa järjestäytyneeseen rikollisuuteen vankiloissa. Näitten jengipomojen ja jr-vankien vaikutusmahdollisuuksia rajoitetaan eristämällä heidät muista vangeista tehostetun valvonnan osastoille. Selkeyttämällä ja yhtenäistämällä vartijoiden valvontatoimivaltuuksia varmistetaan se, että henkilökunnalla on vihdoinkin selkeät työkalut ja valtuudet pitää nämä jengit kurissa ja herran nuhteessa. Kun säännöt ovat selvät, paranevat sekä vankilaturvallisuus että henkilökunnan ja vankienkin oikeusturva. Me eletään maailmassa, jossa meidän on varauduttava myös pahimpaan. Siksi onkin erinomaista, että tässä nyt tällä lailla säädetään Rikosseuraamuslaitokselle selkeitä toimivaltuuksia vakaviin yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Jos kriisi iskee, voidaan vankien oikeuksia, tapaamisia ja toimintoja supistaa tai jopa keskeyttää. Turvallisuus ja rangaistusten täytäntöönpano eivät saa vaarantua sekunniksikaan, oli tilanne sitten mikä hyvänsä. No, ettei kuulostaisi liian raa’alta ja kovalta, niin samaan aikaan, kun tässä esityksessä kuitenkin tehdään välttämättömät ja huomattavat kiristykset tähän turvallisuuteen, hallitus kuitenkin tukee vankien tällaista todellista kuntoutumista ja rikoksetonta elämää vapauttamisen jälkeen, kuten ministeri Meri tuossa esittelypuheenvuorossakin kertoi. Tämä on erittäin tärkeää ja järkevää kaikin tavoin ja auttaa näitten vankien siviiliin sopeutumisessa. Kaiken kaikkiaan tämä esitys lisää turvallisuutta ja parantaa meidän seuraamusjärjestelmämme uskottavuutta ilman, että tämäkään esitys mitään merkittäviä lisäkustannuksia meille veronmaksajille aiheuttaa, siitä kiitokseni.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri Meri, tosiaan lakivaliokunnan puheenjohtajana ja perussuomalaisena kansanedustajana, ihan Suomen kansalaisena muutenkin totean heti alkuun, että ihmiskauppa on vastenmielistä, usein kansainvälistä ja järjestäytynyttä rikollisuutta, johon Suomessa on puututtava kovalla kädellä. Meillä on kotipuolesta Kotkan akkumateriaalitehtaalta nyt karmivia esimerkkejä ihan viime ajoilta. Toivottavasti näissä Googlen investoinneissa, mitä nyt Haminan suuntaan on tulossa, voidaan nämä välttää. No, tällä esityksellä hallitus justiinsa tekee niin, että vältettäisiin: annetaan viranomaisille järeämmät työkalut rikollisen toiminnan repimiseksi juurineen. No, ennen kaikkea ihan uutenakin asiana tässä ovat nämä sijaissynnytykset ja niitten epäkohtiin puuttuminen. Kuten ministeri Meri tuossa totesi, niin tavallaan tällaisiin perusteltuihin laillisiin sijaissynnytyksiin ei sitten niinkään puututa, mutta tämmöisiin sijaissynnytyksiin, joiden voidaan todeta olevan ikään kuin ihmiskauppaa niin että sitä kohtua ikään kuin jollain lailla pakotetaan käyttämään tähän, ollaan nyt puuttumassa. Kaksi merkittävää parannusta, mitä tämä minun näkemykseni mukaan tuo: Ensinnäkin kriminalisoidaan ihmiskaupan uhrin palvelujen tietoinen hyväksikäyttö. Se iskee minun näkemykseni mukaan suoraan kysyntään. Eli viesti on selvä sekä yksityishenkilöille että myöskin tälleen moraalittomasti toimiville yrityksillekin: ihmisarvon polkemisella tienatut eurot tai halvat palvelut tuovat jatkossa ankarat rikosoikeudelliset seuraukset. Suomessa ei jatkossa tulla katsomaan sormien lävitse sitä, että joku hyötyy toisen ihmisen hädästä ja orjuuttamisesta. Toisekseen viranomaisille annetaan tehokkaat ja modernit tutkintakeinot: pakkokeinolaki, poliisilaki. Rikolliset käyttävät nykyisellään, niin kuin on nähty, surutta hyväkseen avoimia rajoja ja digitaalisia alustoja. Siksi poliisin ja Rajavartiolaitoksen tiedonhankintaa on entisestään vahvistettava. Meidän pitää suojella näitä yhteiskunnan heikompia, haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja etenkin lapsia. Se onnistuu vain siten, että poliisilla on valtuudet toimia eikä pelkästään seurata vierestä. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi on turvallinen maa, jossa laki määrittää yhteiskuntajärjestyksen. Ei saa päästää syntymään sellaista tilannetta Suomeen, meidän omaan kotimaahan, että syntyisi erilaisia varjoyhteiskuntia, joissa ihmisiä kohdellaan kauppatavarana. Tämä esitys vahvistaa turvallisuutta ja suojelee viattomia ihmisiä ilman, että se aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia meille veronmaksajille. Tämä on mielestäni erittäin vastuullista oikeuspolitiikkaa. — Kiitokset.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa rouva ministeri, tämä esitys rikostiedustelulainsäädännöksi on pitkään odotettu suunnanmuutos, jossa poliisille viimeinkin annetaan tarvittavat työkalut torjua rikollisuutta ennen kuin veri virtaa ja luodit viuhuvat. Poliisin toimintalogiikassa siirrytään tällaisesta vanhanaikaisesta — tai ei pelkästään vanhanaikaisesta, vaan vähän jälkeenjääneestä — rikosten jälkiselvittelystä nykyaikaiseen uhkaperusteiseen rikostiedusteluun. Tämä nykytilanne on ollut aika kestämätön, jos näin uskallan sanoa. Poliisin on pitänyt odottaa kädet sidottuina — siis silleen kuvaannollisesti sidottuina — että rikollisverkoston suunnitelmat etenevät riittävän pitkälle ennen kuin pakkokeinoihin on voitu tarttua, ja se on nykytilanteessa hölmöläisen hommaa. Kun järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja etenkin vielä tämä digitaalinen rikollisuus kolmantena kehittyvät koko ajan niin suurella vauhdilla, ettei perässä meinaa pysyä, niin sen tähden pitää mennä sinne edelle. Poliisi ei voi tässä tilanteessa seurata tilannetta pelkästään vierestä ja odottaa, että jotain tapahtuu. Meidän ei tarvitse muuta kuin katsoa lahden yli naapuriin, Ruotsin suuntaan, jotta voidaan nähdä, mitä tapahtuu, jos silmiä liian pitkään ummistetaan tai koetetaan katsoa sormien välistä. Ruotsin jengikehitys ja sieltä meille rantautuva rikollisuus on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun rikollisrakenteiden annetaan pitkän aikaa juurtua yhteiskuntaan. Sekä Ruotsin viranomaiset että ministerit ja muut poliitikot ovat varoittaneet meitä ihan julkisestikin jo, että toimikaa ennen kuin on liian myöhäistä. Suomen strategia ei voi olla pelkästään tulipalojen sammuttaminen, vaan niitten syttymisen estäminen. Tämä esitys ei anna suojaa edes kaikkein härskeimmille rikollisille työtavoille. Siihen tarvitaan vielä lisää työkaluja. Ruotsista tiedetään, että jengit käyttävät tietoisesti hyväkseen alle 15-vuotiaita lapsia, koska heillä ei ole rikosoikeudellista vastuuta. No, tämän esityksen myötä rikollisorganisaatiot eivät saa tiedustelusuojaa käyttämällä lapsia juoksupoikinaan. Tietyissä tilanteissa nämä rikostiedustelukeinot voidaan kohdistaa myös alaikäiseen, mikäli oikein tämän esityksen tutkailin. Tässä myös suojataan suomalaista yhteiskuntaa, oikeusvaltiota ja kansalaisten, meidän ihan kaikkien, turvallisuutta, kun tätä lainsäädäntöä viedään eteenpäin. Toivotaan, että valiokunnassa käsittely menee nopeasti. Kannatan lämpimästi ja vielä kerran kiitän.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on eläinten hyvinvoinnin kannalta historiallinen ja jämäkkä teko eläintensuojelun puolesta. Kuten oikeusministeri Leena Meri — joka muuten on monessa yhteydessä kunnostautunut eläinten oikeuksien vankkana puolestapuhujana — on todennut, eläimet ovat puolustuskyvyttömiä ja ne eivät voi suojella itse itseään, vaan se on meidän ihmisten tehtävä. Eläimiä kaltoin kohtelevat ihmiset eivät yksinkertaisesti ansaitse pitää eläimiä. Näin on ministeri Meri todennut, ja tässäkin istunnossa edustaja Sarkomaa tätä jo aiemmin siteerasi. Tämä uudistus iskee suoraan ongelman ytimeen. Ensinnäkin rangaistukset kovenevat. Eläintenpitokielto määrätään jatkossa lähes poikkeuksetta jo perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta. Sen vähimmäiskesto kolminkertaistetaan yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen, ja törkeässä rikoksessa minimikielto on sitten se viisi vuotta. Nykyisin näitä kieltoja on ollut lähes mahdotonta valvoa, kun on ollut tämä kotirauha ja sen piiri. Nyt korjataan tätä rangaistusasteikkoa niin, että poliisille annetaan kotietsintäoikeus, kun eläintenpitokiellon rikkomista epäillään. Kiinnijäämisriski kasvaa ratkaisevasti, eikä eläimiä enää piilotella viranomaisilta olohuoneissa. Tämä uudistus, niin kuin ministeri Meri tuossa jo aiemmin totesi, ei alun perin ollut hallitusohjelmassa, mutta sinnikkäiden, asiaansa uskovien edustajien ja etenkin ministerin itsensä toimesta, heidän aloitteestaan ja tahdonvoimallaan, tämä tosiaan viime vuonna saatiin mukaan. Sitten oppositiosta, erityisesti vihreiden ja vasemmistoliiton suunnalta — joita muuten nyt ei näy salissa yhtään, vaikka heille ikään kuin tärkeää asiaa täällä käsitellään, ei näy kiinnostavan — on vuosien aikana kuultu paljon puhetta ja kauniita korulauseita eläinten oikeuksista, mutta silloin, kun he itse viime kaudella istuivat hallituksessa, he eivät saaneet aikaiseksi yhtikäs mitään eläintenpitokieltojen tehostamiseksi tai rangaistusten koventamiseksi, ja nyt tosiaan eivät ole täällä salissa edes kiittämässä tätä hallitusta, joka asian panee kuntoon. No, samoin on totta — oppositiosta sentään edustaja Kallio hienosti istuu paikalla ja osallistuu keskusteluun — että nämä ongelmat, joita, edustaja Kallio, kuvasitte lihakarjataloudessa ja jotka viljelijöitä koskettavat, ovat täysin totta, ja pitää valiokuntakäsittelyssäkin kiinnittää huomiota siihen, että tilanne tältä osin ei sitten siinä pahene karjankasvattajien osalta. Mutta nämä ongelmat, mitä te kuvasitte, ovat sellaisia, mitä on ollut. Niitä oli olemassa viime kaudella. Keskustalla oli asiasta vastaava ministeri sitä edellisellä kaudella, kun keskusta oli hallituksessa. Nämä kaikki samat ongelmat olivat olemassa jo silloin, ja niitä ei silloinkaan laitettu kuntoon. Teot ratkaisevat, eivät tyhjät puheet tai mielikuvat. Tämä hallitus tekee sen, minkä edelliset jättivät tekemättä. — Kiitokset.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos, ministeri Meri, mainio esitys jälleen kerran. Toivottavasti kukaan ei suotta nyt pahoita mieltään tästä uuskielestä, kun tämä mies-sana putoaa pois ja jatkossa puhumme vain välitysmenettelystä emmekä välimiesmenettelystä. Joskus on tämmöisistäkin tullut riitaa. Tämä on kuitenkin muuten kaikilta osin oikein mainio. Tämä hallituksen esitys nimittäin tästä uudesta välimenettelylaista on paitsi oikeuspolitiikkaa myös täysveristä talous- ja kilpailukykypolitiikkaa. Siksi se on mielestäni nopeasti saatava voimaan. Tällä uudistuksella ei nimittäin vain päivitetä lakikirjaa, vaan sillä parannetaan Suomen asemaa kansainvälisessä talouskilpailussa. Kun yritykset riitelevät, kuten ministeri Meri tuossa edellä kertoi, niin kyse saattaa olla miljoonista euroista, ja vanha, kankea lainsäädäntömme on tarkoittanut sitä, että kansainväliset suuryritykset ovat yleensä kiertäneet Suomen kaukaa ja vieneet riitansa joko Tukholmaan tai Lontooseen tai muille maille vierahille. Silloin myös tästä riidanratkaisusta syntyvät miljoonatulot ja asiantuntijapalkkiot ynnä muut verotulot ovat valuneet muiden maiden kassoihin. Tämä on mielestäni ollut ihan hölmöläisen hommaa, ja tälle nyt onneksi saadaan piste aikaiseksi. Tämä esitys antaa selvän suuntaviivan. Teemme Suomesta houkuttelevan ja dynaamisen investointikohteen. Byrokratiaa puretaan mahdollistamalla sähköiset tuomiot ja etäkuulemiset, yritysten hallinnollista taakkaa myöskin kevennetään, ja riidanratkaisun kustannuksia alennetaan. Tällä kaikella teemme sääntely-ympäristöstämme niin vetovoimaisen, että kansainväliset toimijat haluavat oikein kilvan jättää rahansa Suomeen. Tässä on todellinen vetovoimatekijä, ja voidaan oikein mainostaa kansainvälisille yrityksille, että tulkaa tänne Suomeen riitelemään. — Kiitokset.

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä, mitä nyt käsitellään, meillä on järkevää ja tehokasta ja vastuullista oikeuspolitiikkaa, jota toki olemme aiemminkin ministeri Meren kanttiinista tottuneet tänne saliin saamaan. Tällä kyseisellä uudistuksella puretaan byrokratiaa ja lyhennetään käsittelyaikoja, vaarantamatta kuitenkaan kenenkään oikeusturvaa. Julkiset varat ja myöskin oikeuslaitoksen resurssit kohdistetaan oikein sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Rutiiniasiat tullaan jatkossa ratkaisemaan kevyemmässä kokoonpanossa, jotta tuomareiden aikaa vapautuu oikeudellisesti vaativien ja vähän monimutkaisempien asioiden ratkomiseen. Toive näistä uudistuksista on tullut kentältä, sieltä suorittavasta portaasta, joten on siinäkin mielessä ilo päästä tämän kaltaista lainsäädäntöä täällä toteuttamaan. Erityisen merkittävä muutos koskee näitä ulkomaalaisasioita. Kuten edustaja Garedew tuossa edellä mainiossa puheessaan saman totesikin, niin vuosina 2020—2025, tällä vuosikymmenellä, esimerkiksi kansainvälistä suojelua koskevat valitusluvat ovat muodostaneet peräti puolet korkeimman hallinto-oikeuden koko asiakaskannasta, ja tämä on tietenkin, niin kuin kaikki ymmärtävät, sitonut valtavasti resursseja. Nyt kun laajennetaan kahden jäsenen kokoonpanon käyttöä näissäkin asioissa, nopeutetaan käsittelyä ja vähennetään sumia ja säästetään meidän tavallisten suomalaisten veronmaksajien rahoja. Uudistus tekee hallintotuomioistuinten toiminnasta sujuvampaa ja vahvistaa meidän kaikkien oikeusturvaa entistä vahvemmaksi. Kannatan siis lämpimästi tätä hallituksen esitystä ja odotan innolla, että pääsemme tähän lakivaliokunnassa pureutumaan.

Arvoisa herra puhemies! Olen toiminut Pohjoismaiden neuvostossa vuodesta 2011 saakka, tosin neljä vuotta olin varajäsenenä, mutta kuitenkin aika pitkään. Silloin joskus noin 15 vuotta sitten joku saattoi vielä sanoa, että vmp, mutta tällä vuosikymmenellä niin ei enää kukaan sano, ja yhteistyön merkitys on vain vahvistunut, vähintään siitä syystä, että ollaan kaikki nykyään Naton jäseniä. Nämä ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat tulleet myös keskusteluun Pohjoismaiden neuvostossa, kun ne aikaisemmin olivat lähinnä haram, että niitä ei paljon käsitelty siellä. Tätä Ruotsin puheenjohtajuuskautta leimasi keskustelu tämän Helsingin sopimukseen liittyvän päivityksen vaikutuksista, kuten varapresidentti Berg tuossa edellä kertoi, ja etenkin näitten itsehallintoalueitten tulevasta asemasta. Kävi myös niin, että Grönlanti yhtenä näistä itsehallintoalueista nousi osaksi jopa maailmanpolitiikkaa ja keskustelua. Edustaja Kokko — joka poistui jo salista — tuossa aikaisemmin kiinnitti huomiota ja osui naulan kantaan itse asiassa sellaisessa asiassa, josta itsekin olen vähän kantanut huolta, eli nämä Pohjoismaiden neuvoston suositukset ja se, kuinka vähälle huomiolle ne jäävät tässä meidän eduskuntatyössä. En itsekään lähellekään kaikkia niitä suosituksia, mitä sieltä tulee, todellakaan kannata, mutta toivoisin sitä, että ne saisivat jonkunnäköistä suurempaa painoarvoa täällä meidän valiokunnissa eikä pelkästään merkittäisi niitä aina tiedoksi. Niistä on kuitenkin osa jopa melkein hyviäkin. En pitkitä tätä keskustelua nyt pidempään, että ehkä kenties joku muukin vielä ehtisi puhumaan, mutta omalta osaltani tähän loppuun haluan kiittää paitsi meidän sihteeristöä, josta osa istuu tuolla lehterillä, erityisesti Suomen valtuuskunnan puheenjohtajaa, presidentti Väyrystä ja varapresidentti, varapuheenjohtaja Kim Bergiä. Väyrysen ja Kimin viitoittamalla tiellä on hyvä kulkea. [Naurua — Ben Zyskowicz: Kuulostaa hyvältä yhteistyöltä!]

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustajia tästä rikkaasta keskustelusta, jota täällä valiokunnan mietintöön liittyen käytiin, ja kiitän myös siitä keskustelusta, edustajat Lehtinen, Holopainen, Viitala — onko muita paikalla? — mitä valiokunnassa käytiin. Oli haastava työ, mutta saatiin jollain tavalla kuitenkin maaliin, ja on totta, että tämä ei ehkä ollut kaikista helpoin asia valiokunnalle tällä kaudella käsitellä. En tässä nyt käy riitelemään, mutta toinen paikalla olevista oppositiopuolueita edustavista lakivaliokunnan jäsenistä, edustaja Holopainen, omassa puheenvuorossaan otti työturvallisuuden yhteydessä esiin vankiloitten yliasutustilanteen eli sen, että vankeja on enemmän kuin heille on paikkoja. Tämä on totta. No, tämä tilanne tulee paranemaan kyllä tulevaisuudessa, ollaan saamassa lisää vankipaikkoja. Mutta edustaja Holopainen kertoi syyksi tälle yliasutustilanteelle harjoitetun kriminaalipolitiikan, mikä on varmasti totta, mutta minulle jäi vähän epäselväksi, tarkoittiko hän nyt tämän hallituksen kriminaalipolitiikkaa vai edellisen hallituksen kriminaalipolitiikkaa. Kun nyt olen katsonut näitä tilastoja, niin hyvin pitkälti nämä vankimäärät ylittivät sen paikkamäärän käytännössä sen takia tai siitä syystä, kun tehtiin viime kaudella sinänsä erittäin hyviä muutoksia seksuaalirikollisuutta koskeviin asioihin. Eli raiskauslainsäädäntö ja tämän tämmöinen kun muutettiin, niin se on ollut yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka ovat tätä vankimäärää lisänneet. Edustaja Lehtinenhän tuossa edellä kertoikin muun muassa, miten se on vaikuttanut ulkomaalaistaustaisten vankien määrään. — Kiitos.

Jatkan totuuden puhumista nyt. — Tämä kyseessä oleva hallituksen esitys, mistä siis valiokuntamme on tämän mietinnön sorvannut, sisältää rikosseuraamusalaa koskevia säännösehdotuksia, joista keskeisimmät koskettavat rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän tulevaa uudistamista. Lakivaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin: Ensimmäiseksi mennään tähän rikosseuraamusalan ammatilliseen tutkintoon, joka aika paljon meitä valiokunnassa puhututti, kuten paikalla olevat edustajat Holopainen ja Viitala hyvin muistavat: Eli rikosseuraamusalan ammatillinen tutkinto suoritetaan nykyisellään Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa tuolla Vantaalla — jossa käytiin vierailullakin. Vartijan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrän lisäämiseksi tässä esityksessä nyt ehdotetaan, että tämän ammatillisen tutkinnon suorittamistavan — ja jäljempänä tulen käyttämään nimitystä opiskelijamalli — rinnalle otetaan käyttöön sen tyyppinen malli, jossa tämän vartijan ammatillisen tutkinnon voi sitten suorittaa myös työn ohella opiskellen, ja siitä käytän jäljempänä nimitystä työssäoppimismalli. Tähän työssäoppimismalliin voivat hakeutua sellaiset Rikosseuraamuslaitoksessa vartijan määräaikaisessa virkasuhteessa toimivat henkilöt, jotka ovat jo suorittaneet jonkin muun ammatillisen tutkinnon ja jotka on sitten arvioitu näin ollen tälle alalle soveltuviksi. Tässä meidän lakivaliokunnan tekemässä mietinnössä ilmenee, että Rikosseuraamuslaitoksen tilanne on käytännössä ollut hyvinkin pitkään haasteellinen ja henkilöstöä on liian vähän suhteessa vankimäärään, joka taas on ennätyksellisen suuri tällä hetkellä. Ehdotettu työssäoppimismalli koskettaa alustavien arvioiden mukaan muutamia kymmeniä henkilöitä vuositasolla, joten se ei yksin tule ratkaisemaan tätä käsillä olevaa vartijapulaa. No, valiokunta kuitenkin katsoo, että se on tärkeä lisäkeino nostaa näitten koulutettujen vartijoitten määrää nykyisen opiskelijamallin opiskelijamäärän lisäämisen rinnalla, eli valiokunta siis puoltaa tämän työssäoppimismallin käyttöönottoa. Valiokunta pitää ehdotetussa työssäoppimismallissa myönteisenä erityisesti sitä, että se mahdollistaa rikosseuraamusalan tutkinnon suorittamisen laajastikin eri puolilla laajaa Suomenmaata vankilaverkostoa hyödyntäen. Tässä nykyisessä opiskelijamallissa koulutus on maantieteellisesti pitkälti keskitettyä, sillä tämä opetus tapahtuu käytännössä siellä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa Vantaalla, minkä jo mainitsinkin, mikä voi sitten maantieteellisesti kauempana asuvien kannalta eri syistä ehkä vähentää koulutuksen houkuttelevuutta tai sitten jopa kokonaan estää siihen osallistumisen. No, sivistysvaliokunta sitten meille kirjoitti lausunnon, ja siinä he nostavat esille pedagogisen osaamisen ja tasalaatuisuuden turvaamisen haasteen tämän työssäoppimismallin mukaisessa koulutuksessa. Sivistysvaliokunta pitääkin tärkeänä varmistaa, että myös työssäoppimisväylän kautta suoritettavan tutkinnon sisällöt määritellään selkeästi huolellisella valmistelulla. Lisäksi tässä lausunnossa tuodaan esiin huoli siitä, että kahden opintoväylän välille voi syntyä eriarvoisuutta myös opintososiaalisten etujen, ohjauksen ja opintosuoritusten arvioinnin osalta. Näitä edellä mainittuja seikkoja käsitellään vähän tarkemmin siinä meidän mietinnössä, mutta tiivistäen voisin todeta tässä yhteydessä, kun aikakin juoksee, että myös tässä työssäoppimismallissa opiskelu on tutkintosäännön ja opetussuunnitelman mukaista. Lisäksi Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen opettajilla on pedagogista osaamista hyvinkin paljon, ja he vastaavat opiskelijoiden opettamisesta sekä heidän osaamisensa arvioinnista molemmilla väylillä. Sitten toinen iso kokonaisuus, mikä meillä oli, on tämä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen asema, joka pikkasen nyt muuttuu: Tämäkin keskustelutti meitä paljon. Tähän hallituksen esitykseen siis sisältyy muutosehdotuksia myös tähän koulutuskeskuksen asemaan, ja koulutuskeskuksesta säädetään nykyisin tästä koulutuskeskuksesta annetussa laissa. No, sen mukaan koulutuskeskuksessa on ollut tämmöinen laajapohjainen johtokunta, jonka tehtävänä on kehittää ja seurata ja tukea tämän koulutuskeskuksen toimintaa sekä ratkaista oikaisuvaatimukset ja muut sen toimivaltaan säädetyt asiat. Sitten lisäksi tässä koulutuskeskuksella on yksikönpäällikkö, jonka tehtävänä on muun muassa ollut johtaa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa sekä ratkaista koulutuskeskukselle kuuluvia asioita. Vuonna 22, neljä vuotta sitten, voimaan tulleessa rikosseuraamusalan organisaatiouudistuksessa tämä koulutuskeskus liitettiin osaksi tätä Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualuetta, ja nyt käsittelyssä olevassa esityksessä sitten taas ehdotetaan, että tämä koulutuskeskuksen hallinto yhtenäistettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen muun organisaation kanssa. Tämän toteuttamiseksi ehdotetaan, että koulutuskeskuksen hallintoa koskevat säännökset siirretään Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetusta laista ja valtioneuvoston asetuksesta tähän Rikosseuraamuslaitoksesta annettuun lakiin ja valtioneuvoston asetukseen. No, valiokunta on päätynyt pitämään tätä esitystä myös tältä osin hyväksyttävänä. Ottaen kuitenkin huomioon valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esiin tulleen laajan huolen Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtokunnan lakkauttamisesta ja sen vaikutuksista, se katsoo, että koulutuskeskuksen ja rikosseuraamusalan koulutuksen monipuolisen asiantuntijuuden turvaamiseksi on aiheellista perustaa laajapohjainen yhteistyöelin. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa säädettäväksi neuvottelukunnasta, joka toimii koulutuskeskuksen yhteydessä. Neuvottelukunnan tehtävänä on kehittää, seurata ja tukea Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen toimintaa. Sitten vielä voisin muutaman sanan sanoa tästä seurannasta, jos arvoisa puhemies vielä sallii: Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistus on erittäin merkittävä, minkä vuoksi lakivaliokunta edellyttää, että sen toimivuutta ja vaikutuksia seurataan tarkoin ja jos aihetta ilmenee, ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin. Seurattava on muun muassa uudistuksen vaikutuksia koulutettujen vartijoiden määrään, koulutuksen ja osaamisen laatuun sekä opiskelijoiden asemaan eri koulutusväylillä. Myös työpaikkaohjaajien osaamista ja mahdollisuuksia ohjata opiskelijoita tulee seurata. Niin ikään Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen taloudellisten resurssien riittävyyttä sekä uudistuksen vaikutuksia Rikosseuraamusalan veto- ja pitovoimaan sekä koulutusyhteistyöhön, opintopolkujen jatkumoihin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaan tulee seurata, ja myöskin on seurattava Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen hallintoa koskevien muutosten toimivuutta ja vaikutuksia. Näistä seikoista johtuen tulee antaa lakivaliokunnalle selvitys vuoden 2030 loppuun mennessä. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyisi muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 25/2026 sisältyvät 3., 4. ja 6.—10. lakiehdotuksen ja sitten muutettuna hallituksen esitykseen HE 25/2026 sisältyvät 1., 2. ja 5. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyisi tämän 12. lakiehdotuksen ja sitten hylkäisi hallituksen esitykseen 25/2026 sisältyvän 11. lakiehdotuksen. — Näin. Olkaapa hyvät.

Arvoisa herra puhemies! Tämän lain päivityksellä tosiaan on iso kiire, ainakin tarve. Tämä alkuperäinen laki vuodelta 2019, mihin tässä on moni edustaja omassa puheenvuorossaan viitannut, ei enää riitä. Tällaiset tekniset ja myös maantieteelliset oletukset ja asetukset ovat siitä jo ehtineet muuttua. Tämä nykyinen kyberympäristö, jossa eletään, ei enää jakaudu kovin selkeästi Suomen sisäiseen tai Suomen ulkopuolelta tulevaan liikenteeseen. Näin nopeasti on seitsemässä vuodessa asia muuttunut. Tällaiset pilvipalvelut, hajautetut infrastruktuurit ja datakeskukset, mitkä ministerikin mainitsi, ja tällaiset kansainväliset palvelinketjut tekevät tästä maantieteellisestä rajauksesta, mikä tässä aiemmassa laissa oli, keinotekoisen. Tästä syystä kyllä kannatan tätä ja kiitän ministeri Häkkästä, että olette tämän tänne tuonut.

Arvoisa rouva puhemies! Taidan pitää puheeni tästä omalta paikaltani, kun eduskunnan oikeusasiamies istuu siinä virkamiesaitiossa. Tuntuisi oudolta puhua selkä häneen päin ja kiittää hyvästä työstä, mitä olette nyt tämän vuoden aikana tehnyt — ja kiitokset välitätte myös edelliselle kollegalle Petri Jääskeläiselle, jonka työn pohjalta tietysti tämäkin raportti on tehty, tai yhteistyössä koko toimiston kanssa. Edustaja Garedew tuossa edellä totesi, että vuodesta 2013 saakka ovat nämä samat asiat olleet tässä listalla. Olen itse lukenut näitä vuodesta 2011 saakka, mitä olen täällä eduskunnassa ollut, ja minun mielestäni top kymppi — ihmisoikeusongelmat pienin variantein — on pysynyt käytännössä valitettavasti aivan samana. Jotenkin tuntui tuossa aiemmin, kun tästä samasta asiasta täällä keskusteltiin — vai onko jotenkin värittynyt tämä, miten kuuntelen näitä asioita — että syyllistettiin nykyhallitusta siitä, että näitä ongelmia on ikään kuin luotu. Ei niitä varmaan ole pystytty ratkaisemaan, ja ehkä jotkut asiat ovat jopa pahentuneet, mutta käytännössä tämä lista on ollut aivan sama. On ollut ainakin omassa muistissa, että nämä oikeuskäsittelyn pitkät ajat ovat olleet suunnilleen sieltä vuodesta 2011 saakka. Vanhustenhoidon ongelmat ovat olleet ihan siellä kärjessä, lastensuojelun ongelmat, kaikki nämä ovat pysyneet. Ehkä uutena sitten ovat tulleet vielä nämä digitalisaatioon liittyvät haasteet. Nyt kuitenkin tällä kaudella, viime vuonna ja, niin kuin Garedew tuossa äsken sanoi, ihan vasta nyt, on tulossa voimaan näitä tiettyjä asioita, lastensuojelun puutteisiin ja sitten oikeusprosessin ja rikosprosessin käsittelyaikoihin liittyviä juttuja, mitä meilläkin lakivaliokunnassa on käsitelty. Niitä on vasta nyt muutettu tai vuonna 2025 tullut voimaan, niin että ne eivät millään ole tähän kertomukseen sitten kaikki ehtineet. Olen tottunut pettymään monennäköisissä asioissa, mutta toivon, että nämä nyt ainakin omalta osaltaan sitten jollain lailla vähän parantaisivat tilannetta. Vaikka tapaus- ja juttumäärät ovat sinänsä nousseet, niin sitten ne, mitkä laajempaan käsittelyyn ja jatkotoimenpiteisiin ovat lähteneet, eivät ole nousseet, joten se on sentään positiivista. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta oli silloin Juha Sipilän kaudella hyvä uudistus, mikä silloin 2019 tuli voimaan, ja minun mielestäni se laki on hyvä. Toki siinäkin on parantamisen varaa varmaan vielä, mutta isoin ongelma on, että se lain henki ja ne käytännöt eivät ole sinne suorittavaan portaaseen vielä kaikilta osin päätyneet, ja esimerkiksi vieraannuttamiseen liittyvät ongelmat ja vuoroasumiseen liittyvät haasteet ovat vielä säilyneet. Arvoisa oikeusasiamies, mitä näille ongelmille tulisi tehdä?

Herra puhemies! Tämä välikysymys tosiaan puuttuu vakaviin ongelmiin eli nuorisotyöttömyyteen ja nuorten tulevaisuudenuskon heikkenemiseen. Se, mitä tehdään tänään, vaikuttaa tulevaisuudessa. Terapiatakuu, harrastamisen Suomen malli, työllistymisseteli, jopa kännykkärajoitukset ja sitten etenkin tämä talouden nyt alkanut piristyminen parantavat nuorisotyöttömyyttä ja tätä tulevaisuudenuskoa sitten tulevaisuudessa. Sitten taas se, mitä tehtiin aiemmin, vaikuttaa luonnollisesti tähän päivään. Tämän vuosikymmenen alun koronarajoitukset laittoivat lapsilta sekä koulut että harrastuspaikat säppiin aivan liian pitkiksi ajoiksi, ja se ei voinut olla vaikuttamatta. Nämä korona-ajan lapset ovat tämän päivän nuoriso, se nuoriso, jolta tulevaisuudenusko silloin vietiin. Onni on se, että nykyään näkymät ovat huomattavan paljon paremmat.

Arvoisa rouva puhemies! Yleensä on tapana, että mietintö esitellään ensimmäisessä käsittelyssä, ja olen pitänyt kunnia-asiana aina oman valiokuntani mietinnöt esitellä, mutta kun viime viikolla sattui sitten sellainen tilanne, etten päässyt, niin esittelenpä sen siis nyt. Tässä nimenomaisessa esityksessä on kyse suullisen todistelun tallentamisesta ja vastaanottamisesta yleisissä tuomioistuimissa koskevan uudistuksen voimaanpanosta. Esityksessä ehdotetaan, että uudistus tulisi voimaan lokakuun 1. päivä tänä vuonna. Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä selkeytyksiä erityisesti määräaika- ja vireilletulosäännöksiin yleisten tuomioistuinten osalta. Esityksen taustalla on se, että eduskunnan vuoden 2022 alussa hyväksymillä laeilla oikeudenkäyntimenettelyä yleisissä tuomioistuimissa uudistettiin siten, että käräjäoikeudet tekevät jatkossa vastaanottamastaan suullisesta todistelusta kuva- ja äänitallenteen, jolta sitten todistelu lähtökohtaisesti otetaan vastaan muutoksenhakuasiain käsittelyssä sekä hovioikeudessa että myöskin korkeimmassa oikeudessa, jos sinne saakka mennään. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa parantaa muutoksenhaussa tapahtuvan näytön arvioinnin oikeellisuutta ja tehostaa muutoksenhakumenettelyä sekä edelleen myöskin vähentää muutoksenhausta näille asianosaisille ja todistajille aiheutuvia kustannuksia sekä muuta haittaa. Tähän uuteen menettelyyn, arvoisa puhemies, siirtyminen edellytti kuitenkin kuva- ja äänitallenteiden tekemiseen ja esittämiseen käytettävän videotallennusjärjestelmän suunnittelua ja rakentamista, ja siksi lakien voimaantulo jätettiin säädettäväksi erikseen lailla. Tässä nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan uudistuksen voimaantuloa, kuten sanoin, 1.10.2026. Lakivaliokunnan saaman selvityksen valossa nämä tekniset ja muut uudistuksen voimaantulon edellyttämät valmiudet ja toimet tulisivat olemaan kunnossa siten, että uudistus voi tällöin tulla voimaan. Lakivaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena tämän uudistuksen voimaantuloa esityksen mukaisesti ja puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ihan totta, minkä edustaja Räsänen tuossa sanoi, että THL on vähän muuttanut tätä tilastointitapaansa ja nyt arvioidaan tämä ulkomailta tuotu määrä, mutta siinä on tosiaan ongelma se, että ne eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin. Eihän me tiedetä myöskään sitä, mitä 10—15 vuotta sitten kenties on ulkomailta tullut. Tästä oli puhetta, että alkoholisairaudet eivät ole vähentyneet — vaikka ehkä se virallisesti tilastoitu kulutus sitten olisikin laskenut, niin alkoholisairaudet eivät ole — mutta siihen yksi selitys on ilmeisesti se, että alkoholin kulutus on noussut vanhenevissa ikäluokissa, eli iäkkäämmät ihmiset juovat enemmän kuin iäkkäät ihmiset 20 tai 30 vuotta sitten, kun he eivät juoneet juuri ollenkaan. Eli nämä niin sanotut suuret ikäluokat ovat tottuneet käyttämään paljon alkoholia, ja he ovat nyt eläkepäivillä alkaneet juomaan enemmän, mutta itseni ikäisistä ja itseäni nuoremmista ja näin samaa ei ole havaittu, vaan nuoremmat polvet käyttävät alkoholia viisaammin.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tällä kaudella ja tässä kuussa ja tänä iltanakin ollut paljon näitä sakkoasioihin liittyviä esityksiä, mietintöjä joko ensimmäisessä tai toisessa käsittelyssä, jotka ovat hyvin pitkälti toisilleen sukua ja tosiaan palvelevat sitä tavoitetta, mistä edellisessä aiheessa edustaja Lylykin puhui, että isoimpana ongelmana on ollut tämä oikeusprosessin kesto — se pituus, kuinka kauan se on vienyt, on vain kasvanut ja kasvanut. Näillä esityksillä, mitä tässä tehdään, on koetettu nimenomaan sujuvoittaa tätä prosessia, jotta ihmiset saisivat oikeutta nopeammin. Kuten edustaja Hänninen tuossa edellä totesi, tässä on myös tästä kokonaisturvallisuudesta selkeästi kyse — aivan totta. Tämän esityksen tosiasiallinen tavoite on siis selkeyttää ja yhtenäistää sakon täytäntöönpanosta annetun lain nojalla täytäntöönpantavien seuraamusten toimeenpanosäännöksiä. Siltä osin erittäin kannatettava esitys. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ja mietinnössä on kyse sakkomenettelyn käytön laajentamisesta. Sakkomenettelyssä on kyse rangaistuksen määräämisestä tuomioistuimen ulkopuolella eli käytännössä poliisimiehen toimesta. Sakkomenettelyssä poliisi tai syyttäjä määrää sakkorangaistuksen. Sakkomenettely on nykyiselläänkin mahdollinen, jos rikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Esityksessä sakkomenettelylain soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa sillä viisiin, että lain mukaisessa menettelyssä voidaan käsitellä rikosasiat, joista voi seurata sakkoa tai sitten enintään kaksi vuotta vankeutta. Soveltamisalan ulkopuolelle on tarkoitus rajata kuitenkin tietyt rikokset, kuten henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, seksuaalirikokset sekä myöskin terrorismirikokset. Soveltamisalan laajennus ei myöskään koske semmoisia tilanteita, joissa on kyse alaikäisen tekemäksi epäillystä rikoksesta. Tämän esityksen mukaan viranomaisten toimivallan jakoa on tarkoitus muuttaa siten, että poliisi voi ratkaista sellaiset asiat, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään sakkoa tai kuusi kuukautta vankeutta. Poliisi voi esityksen mukaan määrätä enintään 60 päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen, ja loput asiat sitten ratkaisee syyttäjä. Nykyisin poliisilla on ratkaisuvalta tietyissä laissa nimenomaisesti luetelluissa asioissa ja poliisi voi määrätä seuraamukseksi enintään 20 päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen. Esityksestä poiketen lakivaliokunta kuitenkin ehdottaa tässä yksimielisessä mietinnössä, että oikeusturvaan kytkeytyvistä syistä poliisin määräämä seuraamus rajattaisiin enintään 40 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Esityksessä ehdotetaan myös sakkomenettelyssä määrättävän menettämisseuraamuksen enimmäismäärän korottamista 1 000 eurosta 5 000 euroon. Esityksessä ehdotetaan myöskin, että sakkomenettelyssä voidaan määrätä päihdetutkimuskustannusten korvausvelvollisuus sekä edelleen ratkaista asianomistajan riidaton, enintään 5 000 euron suuruiseen rikokseen perustuva yksityisoikeudellinen vaatimus. Rouva puhemies! Lakivaliokunta pitää tätä esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta pitää myös esityksen tavoitteita rikosprosessin sujuvoittamisesta erittäin tärkeinä. Lakivaliokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräin pienin muutoksin, joista sisällöllisesti keskeisin on ehkä tämä edellä mainittu poliisin määräämän sakkorangaistuksen rajaaminen enintään siihen 40 päiväsakon suuruiseen sakkoon. — Kiitokset.