Eerola Juho

Arvoisa rouva puhemies! Kun tuossa hetkeä aikaisemmin kuuntelin ministeri Essayahin vastaukset, joita hän on tänään antanut, niin on pakko todeta, että tällä kaudella on viimeinkin tehty paljon sellaisia maataloutta tukevia toimenpiteitä, jotka pikkuhiljalleen sitten parantavat kauan kärsinyttä alaa. Viime kaudella nämä toimenpiteet, joita nyt vaaditaan tehtäväksi, jäivät hyvin pitkälti tekemättä. Kuten edustaja Simula tuossa hetkeä aikaisemmin osuvasti totesi, silloista hallitusta tuntuivat täällä salikeskustelussa kiinnostavan enemmän sukupuolen kuin sukupolven vaihtamiseen liittyvät seikat ja kysymykset. [Veronika Honkasalon välihuuto — Mai Kivelän välihuuto] No, kaikki ei tietenkään ole vieläkään hyvin. Sikarutto ja energian hinnannousu, tämäntyyppiset kysymykset, vaikeuttavat entisestään. Mutta nämä nyt tehdyt toimenpiteet, mitä tässä on tänään käyty läpi, ovat kuitenkin sellaisia, että ne ovat alkaneet kääntämään tätä suuntaa, ja se näkyy nyt tällä hetkellä luottamusta ja uskoa mittaavissa kyselyissä, joita maatalousalan työntekijöille ja yrittäjille on tehty, ja siitä kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan näissä aiemmin kuulluissa puheenvuoroissa käytännössä koko tämä talousvaliokunnan mietintö tuli esiteltyä. Erityisesti edustaja Ronkaisen puheenvuorossa käsiteltiin se asia, minkä tähden itse meinasin tätä puheenvuoroa pitää. Mutta alleviivataan se nyt vielä kerran: Tämä muutoshan on käytännössä tekninen ja liittyy ainoastaan näihin verotusteknisiin asioihin. Eli mikäli tätä rahaston verovelvollisuutta ei nyt muutettaisi tässä, niin sitä saatettaisiin joutua vastaisuudessa sitten pääomittamaan. Tämän muutoksen myötä, sen avulla, tälle Huoltovarmuusrahastolle tulee oikeus vähentää niitten hankintojen arvonlisävero, jotka kohdistuvat tämän liiketoiminnan muodossa tapahtuvaan materiaaliseen huoltovarmuustoimintaan. Nämä ehdotetut lait olisivat tulossa voimaan vappupäivänä eli 1.5., mutta koska tämän Huoltovarmuuskeskuksen organisaatiomuutos taas on astunut voimaan jo 1.4. eli aprillipäivänä, niin olisi mielekästä, että myös tämä alv-lain 7 §:n soveltaminen aloitettaisiin tuosta hetkestä alkaen, vaikka toki tiedetään, että tämä saattaa sitten veroviranomaisille tuottaa sinne Verohallintoon vähän ylimääräistä taakkaa. Mutta muuten olisi kyllä toivottava käytäntö, jos tähän päästäisiin. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hänninen tuossa edellä totesi pistämättömästi, että kotimainen ruoantuotanto on huoltovarmuuden ydintä ja ilman viljelijää ei ole ruokaa ja ilman ruokaa ei ole arjen turvallisuutta. Oli niin hienosti sanottu, että tämän halusin toistaa. Tämä Euroopan unionin yhteinen uusi maatalouspolitiikka on edelliseen rahoituskauteen verrattuna entistä vahvemmin tulosperusteista, ja politiikassa huomioidaan paikalliset olosuhteet, mikä erityisesti täällä pohjan perukoilla on merkittävää. Politiikassa huomioidaan paikalliset olosuhteet ja myös tarpeet sekä samalla lisätään kestävyyttä. Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on älykäs, kestävä, kilpailukykyinen ja monipuolinen maataloussektori, joka varmistaa pitkällä tähtäimellä tämän ruokaturvan. Euroopan unionin yhteisellä maatalouspolitiikalla edistetään muun muassa ilmastotoimia, luonnonvarojen suojelua sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Esityksellä ei ole suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Elomaahan tuossa jo ansiokkaasti esitteli tämän mietinnön, mutta kun eivät kuitenkaan kaikki kuunnelleet tai ehkä edes ymmärtäneet, niin kerrataan hieman jo sanottua. Eli tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Luonnonvarakeskuksesta annettua lakia ja ruoka- ja luonnonvaratilastoista annettua lakia. Tämän esityksen mukaan Luonnonvarakeskuksesta annettua lakia muutettaisiin nykyistä paljon paremmin vastaamaan Luonnonvarakeskuksen tarpeita ja etenkin nykyistä toimintaa, joka on aikojen saatossa vähän muuttunut. Lisäksi tähän lakiin lisättäisiin maatilojen kestävyyttä koskevan tietoverkon yhdyselimenä toimimista koskeva tehtävä. Myöskin ruoka- ja luonnonvaratilastosta annettua lakia päivitettäisiin vastaamaan paremmin Luonnonvarakeskuksen nykyistä toimintaa riistataloutta ja metsästystä koskevan tilastoinnin osalta, joka on vähän ollut puutteellinen, niin kuin olemme näistä metsästäjälehdistä saaneet lukea. Ehdotuksen mukaan jatkossa Luonnonvarakeskuksen strategisen johtamisen tueksi ei asetettaisi uutta Luonnonvarakeskuksen johtokuntaa nykyisen johtokunnan toimikauden päättymisen jälkeen. Luonnonvarakeskuksen on otettava toiminnassaan huomioon johtokunnan toimikauden päättyminen ja uuden neuvottelukunnan perustamiseen liittyvät muutokset Luonnonvarakeskuksen organisaatiossa. Nämä olivat ne kohdat, jotka halusin tästä mietinnöstä alleviivata. — Kiitokset.

Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministerille tämän lain esittelystä, ja kiitokset myös niistä kahdesta kuvaavasta esimerkistä, jotka nyt tästä sääntö-Suomesta meille kerroitte. Tässä on nyt monessakin puheenvuorossa kuultu tämän lakiesityksen ne hyvät puolet, mitä on tulossa, eli ehdotetaan pienpanimoiden ulosmyynnin helpottamista, ja tavoitteena tosiaan on kohentaa paikallistaloutta ja matkailumyyntiä. Lyhyesti sanottuna suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolellahan tässä ollaan, ja sitä ei voi pitää muuta kuin kannattavana, että tämmöistä sääntelyä puretaan. Ehkä ainoa huolenaihe tai pikemminkin kysymys liittyy pikkuisen samaan, mitä edustaja Räsänen paljon syvemmin tuossa kuvasi, eli tähän Alkon asemaan. En kysy tätä nyt ainoastaan siitä syystä, että olen itse Alkon hallintoneuvoston puheenjohtaja, kyllä minä tällä kaudella kerkeän siellä kokouspalkkioni nauttimaan, mutta laajemmin ottaen Alkon asemasta tulevaisuudessa: Miten ministeri sen näkee, ja miten sitä on ajateltu? Nyt kun ollaan saatu lukea näitä vuosikatsauksia tuloksesta ja näin, niin Alkon myyntihän vuosi vuodelta heikkenee, ja koko ajan pienenee se summa, mitä Alko tälle yhteiskunnalle tuottaa. En lähde ottamaan kantaa siihen, mitä edustaja Merinen on sanonut siitä, pystytäänkö sillä sitten korvaamaan se kaikki, mitä alkoholihaitoista tulee, vai ei, mutta kun tässä nyt suomalaista työtä ja yrittäjyyttä tuetaan ja kasvatetaan ja tällaista matkailumyyntiä ja näin poispäin, niin onko sieltä sitten ulosmitattavissa tulevaisuudessa kaikki se raha, mikä tällä hetkellä sitten saadaan Alkon kautta, vaiko ei? Tämä on ehkä se suurin kysymys, mikä minulla tässä on. Tässähän valmistelun aikana harkittiin semmoistakin vaihtoehtoa, jossa tämä ulosmyyntioikeus olisi ikään kuin rajattu koskemaan tietyntyyppisiä alkoholijuomia, siis sitä valmistustapaa. Mielestäni tämä vaihtoehto olisi ollut rajoitetumpi kuin nyt valittu sääntelymalli, ja sillä olisi ollut ehkä vähemmän vaikutusta sitten Alkon tilanteeseen. En sano, olisiko se ollut hyvä vai paha, mutta miten ministeri näkee Alkon aseman tulevaisuudessa? Pystytäänkö sillä lisärahalla, mitä nyt tulee matkailuelinkeinon myötä ja paikallistuotannon ja tämän myötä... Onko se rahamäärä kenties sama tai jopa suurempi kuin minkä Alko tällä hetkellä tälle yhteiskunnalle tulouttaa? — Kiitokset.

Arvoisa herra puhemies! Pidän erittäin hämmästyttävänä oikeastaan, että tässä talossa suuressa valiokunnassa on kuulemma aikanaan noin neljännesvuosisata sitten arvalla ratkaistu, onko turve uusiutuva vai uusiutumaton luonnonvara. Suomihan on maailman soisimpia maita, ja jopa maamme nimen on joskus väitetty johtuvan suosta ja maasta. Nyt onkin pakko suomia Suomea siitä, että aikanaan on arvottu turpeen olevan tällainen uusiutumaton luonnonvara. Turpeen avulla, niin kuin tässä on kuultu monessa puheenvuorossa, voitaisiin olla energian suhteen nykyistä omavaraisempia. Tällä olisi paljon merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta. Turve tuo turvaa. Lisäksi pitää mainita tämä, mikä on myös mainittu moneen kertaan, eli tämä kuivike- ja kasvuturve, jolla on merkitystä sitten ruuantuotannon, maatalouden ja puutarhatalouden suhteen ja joka voisi tuoda jopa vientituloja. Keskustan ja perussuomalaisten tässä loppujen lopuksi on turha mitenkään riidellä. Meillä on ihan sama tavoite. [Puhemies koputtaa] Eiköhän me saada tämä kuntoon, kun sovitaan vaan, että kumpikaan ei enää koskaan jätä tyhjää paperia hallitusneuvotteluissa. [Naurua — Tuomas Kettunen: Se oli kova lupaus!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä nimenomaisessa esityksessä rikoslakia ehdotetaan muutettavaksi sillä viisiin, että raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito säädetään rangaistavaksi. Lisäksi vielä lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle säädetään törkeä tekomuoto, ja tämän törkeän tekomuodon säätäminen ankaroittaa vastaisuudessa lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidon rangaistuksia. Näiden lainmuutosten tavoitteena on vahvistaa lasta seksuaalisesti esittäviin kuviin ja väkivaltakuvauksiin liittyvää rikoslainsäädäntöä. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään muun muassa vaikuttamaan lasta seksuaalisesti esittävien kuvien ja edelleen myöskin siis raakaa väkivaltaa esittävien kuvien kysynnän ja tarjonnan vähentymiseen ja siihen, ettei kukaan, ei yksikään, joutuisi seksuaaliväkivallan tai raa’an väkivallan kohteeksi, kun tämäntyyppistä kuvamateriaalia valmistetaan. Lakivaliokunta pitää esityksen tavoitteita erittäin kannatettavina. Tässä mietinnössään lakivaliokunta puoltaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä eräin huomioin, ja nyt niitä huomioita: Perustuslakivaliokunta on esityksestä meille antamassaan lausunnossa todennut, että suhteellisuusvaatimuksen osalta kysymyksiä herättää se, että väkivaltakuvauksen hallussapitoa koskevan saman tunnusmerkistön alla on kriminalisoitu sekä ihmisiä että myöskin eläimiä koskevan väkivaltakuvauksen hallussapito. No, lakivaliokunta kuitenkin pitää lasten häiriöttömän kehityksen kannalta olennaisena myöskin sitä, etteivät lapset joutuisi katselemaan eläimiinkään kohdistuvaa itsetarkoituksellista ja raakaa väkivaltaa. Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan myös eläimiin kohdistuvaa raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapidon kriminalisoinnilla voidaan siten katsoa olevan kytkentä lapsen terveyttä, koskemattomuutta ja häiriötöntä kehitystä koskeviin erilaisiin oikeushyviin. Lisäksi rikoslain nyt jo voimassa olevan 17 luvun 17 §:ssä tarkoitetun väkivaltakuvauksen levittämisrikoksen soveltamisalaan voi kuulua vastaavalla tavalla eläimeen kohdistuvaa raakaa väkivaltaa esittävä kuvamateriaali. Näin ollen myös siis rikoslain sääntelyn johdonmukaisuussyyt perustelevat meille sitä, että väkivaltakuvauksen levittämis- ja hallussapitorikokset ovat soveltamisalaltaan mahdollisimman samanlaiset. Lakivaliokunnan käsityksen mukaan ehdotettu säännöksen kattama rangaistavan käyttäytymisen ala ei ole suhteellisuusvaatimuksen kannalta mitenkään ongelmallinen. Hieman keskustelussa sitten herätti kummastusta se, tuleeko vastaisuudessa sitten tämmöiseen metsästykseen, kalastukseen ja kenties karjatalouteen ja tämmöiseen liittyvä kuvamateriaali myöskin kielletyksi, mutta tästä todettiin, että näin ei tule olemaan. Sen toiminnan, mikä yhteiskunnassa on laillista noin muutenkin, kuvaaminen on myös sitten laillista jatkossakin. Arvoisa puhemies! Tämän väkivaltakuvauksen hallussapitoa koskeva uusi rangaistussäännös kattaa sekä ihmisiin että eläimiin kohdistuvaa raakaa väkivaltaa esittävät kuvat ja kuvatallenteet, ja siitä voidaan tuomita sakkoon. Lakivaliokunta katsoo ehdotetun sakkorangaistuksen olevan perusteltu huomioiden muun muassa ehdotetun säännöksen soveltamisalan. Lakivaliokunta kuitenkin katsoo, että lapsiin kohdistuvaa raakaa väkivaltaa esittävän materiaalin hallussapitoa voidaan pitää ehdotetun sääntelyn soveltamisalaan kuuluvista teoista kaikkein vahingollisimpana ja kaikkein vaarallisimpana. Valiokunta näin ollen ehdottaakin tähän liittyen hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi rikoslain 17 luvun 17 a §:ssä tarkoitetun väkivaltakuvauksen hallussapitoa koskevan rangaistussäännöksen osalta, tuleeko lapsiin kohdistuvaa raakaa väkivaltaa esittävän materiaalin hallussapidon osalta säätää itsenäinen rangaistussäännös ja sen osalta säätää mahdolliseksi seuraamukseksi vankeusrangaistus. Arvoisa puhemies! Väkivaltakuvauksen hallussapitoa koskevan rangaistussäännöksen osalta perustuslakivaliokunta on esityksestä meille antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota esityksen perusteluissa esiin nostettuihin esimerkkeihin tällaisen raa’an väkivallan sisällöstä ja kiinnittänyt sääntelyn täsmällisyyden ja ennustettavuuden osalta huomiota myös siihen, että tämän eläimiin kohdistuvan väkivaltakuvauksen osalta lienee jossain määrin epäselvempää, milloin väkivaltaa voidaan pitää säännöksessä tarkoitettuna raakana väkivaltana. Perustuslakivaliokunta on todennut, että lakivaliokunnan on valtiosääntöisistä syistä syytä täsmentää sääntelyä. Lakivaliokunta on mietintönsä perusteluissa sitten käsitellyt tarkemmin ehdotetun säännöksen soveltamisalaan kuuluvia tilanteita mutta katsonut, ettei eläimiäkään koskevan kuvamateriaalin osalta väkivallan raakuutta koskevin osin sääntelyä ole käytännössä mahdollista tai perusteltua täsmentää, vaan ehdotettu säännös on myös tältä osin ihan asianmukainen. Lakivaliokunta korostaa, että eläimeen kohdistuvaa raakaa väkivaltaa esittävän materiaalin kohdalla olennaista on kuvamateriaalin kokonaisuus ja väkivallan esittämistapa, samoin kuin tämän raa’an väkivallan eli edellytyksen kohdalla noin muutenkin. Ehkä tämä tästä mietinnöstä. — Kiitokset.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esittelen nyt tosiaan siis aiheeseen liittyen lakivaliokunnan mietinnön, mutta sitä ennen kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä. Näitä on aina virkistävää käsitellä, olipa itse mitä mieltä tahansa itse asiasta. Tässä mainitussa kansalaisaloitteessa ehdotetaan ryhtymistä lainvalmisteluun, jolla kannabiksen laittomuus kumottaisiin ja se korvattaisiin siten, että kannabiksen käyttö, hallussapito, omatarveviljely, valmistus ja myynti sallittaisiin ikärajoin. Valmistukselle ja myynnille ehdotetaan luotavaksi muihin, jo ennestään laillisiin päihteisiin rinnastuva sääntelyjärjestelmä. Lisäksi tämä kansalaisaloite sisältää kannabiksen osalta ehdotuksia liittyen verotukseen, maatalouteen ja rekisterimerkintöihin. Lakivaliokunta toteaa, että kansalaisaloite on sinänsä ajankohtainen ja kytkeytyy maailmalla käytävään keskusteluun kannabiksen asemasta ja huumausainepolitiikan mahdollisista muutostarpeista. Lakivaliokunta ei kuitenkaan kannata kansalaisaloitteessa tarkoitettua laillistamista ja aloitteen mukaisen sääntelyjärjestelmän luomista, eikä laillistamisen tarkempaan arviointiin ja selvittämiseen ole valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltua nyt ryhtyä. Valiokunta ei pidä todennäköisenä, että kannabiksen saatavuutta lisäämällä voitaisiin vähentää kokeilijoiden ja käyttäjien määrää. Päinvastoin saatavuuden kasvu voi johtaa kulutuksen ja sitä myöten myös haittojen kasvuun väestötasolla. Edelleen lakivaliokunta katsoo, että aloitteen tavoitteet haittojen vähentämisestä ja lasten ja nuorten suojelemisesta tulee pyrkiä tavoittamaan muilla keinoin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansalaisaloitteessa tarkoitettu laillistaminen ei olisi myöskään nykyisen EU-lainsäädännön mukaista. Lakivaliokunta ehdottaa, että kansalaisaloitteeseen sisältyvä ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä siis hylätään. Siltä osin kuin kyse olisi kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta lakivaliokunta toteaa, että se on melko hiljattain arvioinut tätä asiaa aiemman kansalaisaloitteen yhteydessä, jossa siis ehdotettiin kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista. No, tuolloin muutamia vuosia sitten lakivaliokunta ei puoltanut tässäkään kansalaisaloitteessa ehdotettua. Valiokunta ei pitänyt myöskään tarpeellisena ryhtyä selvittämään yleisesti kaikkien huumeiden rangaistavuudesta luopumista. Lakivaliokunta siis katsoo, että yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa nyt ollaan, ei ole sittemmin tapahtunut tältä kannalta sellaisia merkittäviä muutoksia, joiden myötä kannabiksen tai sitten muidenkaan huumeiden käytön rangaistavuutta olisi perusteltua arvioida eri tavoin kuin tässä valiokunnan aiemmassa mietinnössä. Rouva puhemies! Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että huumeiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämisessä on keskeisessä asemassa tietenkin myös tämä ennaltaehkäisevä työ, valistus ja varhainen puuttuminen. Syrjäytymisen estäminen eri käytettävissä olevin keinoin on myöskin tärkeää. Lakivaliokunta näkee ja katsoo, että on täysin selvää, että huumeiden käytön haittojen vähentämisessä on joka tapauksessa keskeisessä roolissa ennen muuta muu kuin rikoslainsäädäntö. Keskeistä on hoitoonpääsyn mahdollisuudet ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. Sitten lopuksi, arvoisa rouva puhemies, mainitsen, että tämä käsittely lakivaliokunnassa tämän asian osalta, niin kuin aina muittenkin asioitten osalta, oli oikein rakentavaa, mukaan lukien nämä asiantuntijakuulemiset, joita meillä runsaasti oli. Lopputulos ei ollut täysin yksimielinen, vaan vasemmistoliitto ja vihreät tekivät tähän mietintöön vastalauseen, ja niitä perusteita varmaan sitten tulevissa puheenvuoroissa kenties kuulemme. — Kiitokset.