Eestilä Markku

Arvoisa puhemies! Täällä vasemmistoliitto ja vihreät nostivat aivan oikein ilmastokriisin ja globaalin kuivuuden esille. Itse asiassa tämä globaali kuivuus voi olla todella vaarallista Euroopalle ja tietenkin Suomelle. Se voi laukaista massiiviset kansainvaellukset. Mutta aina ei voi nähdä uhkaa uhkana, vaan uhka on myös mahdollisuus, ja ilmastonmuutoksesta ja kasvukauden pidentymisestä hyötyy erityisesti nurmirehupohjainen maataloustuotanto. Sehän tarkoittaa kotieläintuotantoa. Itse tulen Itä-Suomesta, ja tässä yllättäen avautuukin Suomelle loistava mahdollisuus lisätä maatalous- ja elintarviketuotantoa ja lisätä vientiä, jonka kauppatase on aika pahasti negatiivinen. Eli pitää joskus nähdä näitä mahdollisuuksia, mitä nämä muuttuneet olosuhteet tuovat tullessaan. Sen takia Suomi ei lainkaan ole niin huonossa asemassa maatalouden ja agribisneksen suhteen, koska meillä ovat vesivarat hyvässä kunnossa, pohjavesivarat 90-prosenttisesti kunnossa, ja meillä on paljon etuja, jotka tässä keskustelussa nyt jäävät sivuraiteille.

Arvoisa puhemies! Metsien hiilensidontakyky on käsitykseni mukaan sidoksissa puuston keski-ikään. Kun me kysyimme Luken edustajilta valiokunnassa teoreettisen kysymyksen, että jos jokainen Suomen puu olisi 35 vuotta vanha, niin mikä olisi Suomen metsien vuotuinen kasvu, niin Luken asiantuntijoiden vastaus oli 150 miljoonaa kuutiota, ja nythän se on vähän yli 100 miljoonaa kuutiota. Arvoisa ministeri, miten meidän pitäisi ilmastopolitiikan näkökulmasta suhtautua hakkuisiin, koska ilman hakkuitahan me emme pääse lähelle sitä 35 vuoden keski-ikää? En tarkoita, että sen pitäisi olla tavoitteena, mutta jotenkin koen, että hakkuut koetaan negatiivisina ilmaston kannalta, koska hakataan, niin että oleellinen tekijä on se, kuinka nopeasti me ryhdymme metsän istutustoimenpiteisiin ja hoito- ja muihin toimenpiteisiin, koska jo 10 vuoden, 15 vuoden kuluttua hakattu metsä on täydessä hiilensidontakyvyssä.

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä kiittää sekä ministeriä että valiokuntaa siitä, että vihdoinkin tämä asia nyt saadaan kuntoon. Itse kyllä korostaisin — ja se varmaan jossain määrin täällä hallituksen esityksessäkin löytyy jossakin muodossa — nimenomaan viljelijöitten omaisuudensuojaa ja elinkeinovapautta. Tilanne on nimittäin se, että nämä valtavat hanhiparvet ovat esimerkiksi Tohmajärvellä syöneet puolet kunnan nurmialasta. Jokainenhan silloin jo ymmärtää, että jotakinhan tälle on tehtävä. Koko lintudirektiivissä ja myös luontodirektiivissä on selvät varaventtiilit sitä varten, kun populaatio aiheuttaa ongelmia ihmisille ja heidän omaisuudelleen, onpa turvallisuus mikä tahansa. Molemmista direktiiveistä löytyy selvät poikkeamiset, milloin pitää ryhtyä toimenpiteisiin, ja valkoposkihanhien kohdalla tämä on kyllä ylittynyt jo vuosia sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Hyvä, että tämä nyt saadaan kuntoon, ja toivotaan, että ne käytännön järjestelyt sitten tehdään turvallisesti ja niin kuin direktiivi edellyttää, [Puhemies koputtaa] asiallisesti.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Lylylle rakentavasta puheenvuorosta. On edelleen ehkä jatkettava tätä pohdintaa tästä kulurakenteesta, minkä aloitin, koska täytyyhän samalla kiinnittää huomiota siihen, että saadaan lisää tuloja. Eihän tämä valtio nyt ihan toimeton ole ollut, kyllähän se on laskujeni mukaan tehnyt 700 miljoonan edestä valtion kulurakennetta pienentäviä päätöksiä. 700 miljoonaa alkaa olla semmoinen, että kohta talous häiriintyy jo sen takia, niin ettei sitä ainakaan nopeasti voi nostaa. Mutta siitä huolimatta, jos me ajattelemme sitä menettelyä, mihin olemme joutuneet Euroopan unionin neuvoston ohjaamana, tätä liiallisen alijäämän korjaamismenettelyä, niin se ongelma on edelleen, että nettokulut kasvavat liian nopeasti. Eikä se ole kenenkään meidän vika, mutta se pitää ensin ymmärtää ja hyväksyä ja analysoida. Kun kuitenkin ollaan tehty niitä valtion menoja vähentäviä päätöksiä, niin saman tien jokaisella kansliapäälliköllä pitäisi olla minun mielestäni hahmotus siitä, missä mennään. Silloin kun ruvetaan esittämään lisää kulurakenteita ja jotakin lisää, tulipa se EU:sta tai mistä tahansa se velvoite, niin täytyy miettiä, pystytäänkö, onko meillä varaa enää ottaa vastaan näitä EU:sta tulevia, sanotaanko, vaikka ympäristö- ja ilmastovelvoite, koska ne sitten menevät lakiin ja siihen pitää olla sitten lisää henkilökuntaa toteuttamaan, ja sitten toisella kädellä pitäisi vähentää henkilökuntaa. Moni virasto tai semmoinen instituutio, jonka on pakko tehdä jotakin, on joutunut tämmöiseen vähän skitsofreeniseen tilanteeseen, ja tämä muodostaa erittäin hankalan tilanteen. Mutta se, mitä meidän ei pitäisi tehdä... Otetaan nyt esimerkiksi tämä ennallistamisasetus, mitä Suomi vastusti yksimielisesti. Jos se tarkoittaa sitä, että meiltä lähtee talousmetsien suojeluun pahimmillaan 2,2 miljoonaa hehtaaria, tai siis metsäpinta-alaa lähtee 2,2 miljoonaa pahimman skenaarion mukaan, niin siellä menee talousmetsien suojeluun sekä yksityisiä että valtion metsiä. Eihän me voida tämmöisiä lähteä toteuttamaan, vaan on pakko ajaa nämä toteutukset täydelliseen minimiin, jossa vaikutukset meidän talousmetsiin ja puuhuoltoon ovat minimaalisia. Koska tälläkin hetkellä metsäteollisuus vastaa tavaraviennistä 18,6 prosentilla, niin eihän meillä ole varaa tämmöistä tulon kivijalkaa lähteä syömään. Tässä oli vähän esimerkki siitä, että pitää samalla menoja vähentää ja samalla tuloja lisätä. Mutta minulle on tullut semmoinen kuva, että onko tämä nyt viimeisen päälle ministeriössä tämä tietoisuus, että ei mikään ministeriö voi enää elää samalla kulurakenteella kuin ennen. Jos minä olen oikein käsittänyt, niin ennen ministerin hyvyys mitattiin sillä, kuinka hyvin pystyi puolustamaan oman ministeriön hallinnonalan budjettia ja taistelemaan siitä budjetista, mutta nythän se pitäisi kääntää niin, että se on paras ministeri, joka pystyy alentamaan oman hallinnonalan budjettia, mutta kuitenkin niin, ettei tule häiriöitä sitten toiminnoissa. Tämä ministerin hyvyys pitäisi kääntää toisinpäin, koska ministereillä on toimeenpanovastuu.

Arvoisa puhemies! Kun miettii vihreää siirtymää ja ilmastonmuutosta, niin kyllähän väistämättä ainakin se oma ajattelu johtaa maaseudun mahdollisuuksiin. Niitähän on ruuantuotannon lisääminen Suomessa, totta kai, kun kuivuudesta johtuvat olosuhteet muualla kääntyvät vastaisiksi. Sitten meillä on kaivosteollisuus, vihreään siirtymään liittyvä keskeinen teollisuudenala, ja sitten tietenkin hyvin hoidetut, nopeasti istutetut metsät, kun niitä avohakataan, ja sitä kautta metsäteollisuus. Nämä ovat niitä selviä mahdollisuuksia. Kyllä on pakko sanoa, että uhkiakin löytyy, ja tottahan myös ne on mahdollisuuksien rinnalla nostettava esille. Yksi suurimpia uhkia on keskittävä talousjärjestelmä, rahoitusjärjestelmä ja palvelujärjestelmä. Edustaja Viljanen nosti täällä esille Ponssen ja Genelecin Ylä-Savosta, ja kyllä nämä yhtiöt haluavat jatkossakin palkata työntekijöitä, mutta niitä työntekijöitä ei tule, jos siellä ei ole palveluja eikä infra kunnossa. Eli näiden perusasioiden täytyy olla painotettuina myös eduskunnassa, jotta tulevaisuus maaseudulla [Puhemies koputtaa] on hyvä. [Timo Suhonen: Erinomainen puhe!]

Arvoisa puhemies! Oikeastaan tämä liikenteen päästöongelmahan ratkeaa sillä, kun EU on asettanut säännöt, että 2035 sitten ollaan nollapäästöisissä autoissa. Ostetaan uusia autoja, jos sattuu olemaan rahaa kukkarossa, niin sillähän se on selvä. Arvoisa puhemies! Haluan puuttua asiaan, minkä edustaja Ovaska täällä nosti esille, että 2028 meille tulee ETS kakkonen, liikennepolttoaineiden päästökauppa. Se nostaa tietenkin polttoaineitten hintaa. Sitten meillä nousee jakeluvelvoite. Sillä jakeluvelvoitteella on semmoinen ominaisuus, että sitä biokomponenttia voidaan dieseliin sekoittaa enemmän kuin bensiiniin, ja se johtaa siihen, että 2028 dieselin hinta tulee nousemaan enemmän kuin bensan hinta. Tuon sen esille, että kyllä meidän täytyy tässä salissa ilman mitään poliittista intohimoa keskustella siitä, onko perustetta enää dieselautoilla pitää käyttövoimaveroa, koska 2028 bensan ja dieselin hinnat, jos mitään ei tehdä, tulevat eroamaan niin, että diesel on huomattavan paljon kalliimpaa. Diesel on hyvin yleinen [Puhemies koputtaa] Itä‑ ja Pohjois-Suomessa henkilöautojen polttoaineena. [Eduskunnasta: Ei ole!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Honkasalolle sanoisin, että ehdottomasti hyvät ja luotettavat tutkimukset ovat sellaisia, mitä pitää arvioida ja ottaa huomioon. Sama koskee asiantuntijoita. Mutta, edustaja Honkasalo, ettehän te mihinkään pääse siitä, että tutkimukset vain yleensä sattuvat olemaan epävarmoja, kiistanalaisia, muuttuvia ja ristiriitaisia. Se kuuluu tutkimuksen olemukseen. Ne elävät ajassa: aina tulee parempia tutkimuksia ja tulee toisenlaisia tutkimuksia. Jos me itse kukin aina valitsemme sopivan asiantuntijatutkimuksen, niin tämä keskustelu politisoituu aivan täysin. Tästä ei meinaa oikeastaan tulla mitään. Ja juuri ilmasto- ja metsäkeskustelu on umpipolitisoitunut, ja sitähän monet tutkimuksetkin tekevät. Koko tutkimussektori on niin kuin pikkupolitikointia silloin, kun lähdetään semmoisia tutkimuksia tekemään, joiden tieteellinen näyttö on heikko. Sanoisin edustaja Honkasalolle, että mitä järkeä on vesittää... [Veronika Honkasalo ja Mai Kivelä pyytävät vastauspuheenvuoroa] Edustaja Honkasalo: mitä järkeä on Itä-Suomessa vesittää peltoja, kun tutkimukset sanovat, että turvepeltojen viljely [Puhemies koputtaa] nurmilla tutkitusti vähentää sekä hiilidioksidi- että typpioksiduulipäästöjä [Puhemies koputtaa] merkittävästi verrattuna viljanviljelyyn? Siellä pitää olla liha- ja maito-ohjelma, ei... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Arvoisa puhemies! Itä-Suomi elää metsästä, ja siinä suhteessa hieman puolustan kyllä edustaja Hoskosen puheenvuoroa. Hän kyllä osaa varmaan puolustaa itsekin itseään, mutta ilmeisesti hän tarkoitti sitä, että metsiin, soihin ja näiden maaperään liittyvät laskelmat ovat olleet vääriä. [Hannu Hoskonen: Nimenomaan!] Sitä minä en tiedä, ovatko ne olleet vääriä, mutta ainakin ne ovat olleet muuttuvia ja vaihtuvia, ja sen takia niitten luotettavuustaso on ollut aika heikko. Kuitenkin jos poliittisia johtopäätöksiä tehdään näitten laskelmien perusteella, niin oikeusvarmuus kyllä on kohtalaisen heikko. Haluan tuoda esille sen, että metsä- ja nielukeskustelu on umpipolitisoitunutta. [Hannu Hoskonen: Näin on!] Ne tutkimustulokset, mitä esitetään, ovat myös osittain politisoituneita. Ja jotkut väittävät, kuten Hoskonen esitti, että me joudutaan miljardien summilla ostamaan päästöoikeuksia ulkomailta. Eihän niitä ole laskettukaan siellä. Kyllä minun mielestäni tämä keskustelu pitäisi saattaa oikealle tasolle.