Suhonen Timo

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Arvoisa nuorisoministeri, lupasin kysyä teiltä nämä minulle kansalaisen toimittamat kysymykset: ”Miten hallitus voi samaan aikaan puhua nuorten tulevaisuuden rakentamisesta, kun opiskelijoiden perusturvaa heikennetään ja yhä useampi joutuu elämään köyhyysrajan tuntumassa? Miten opiskelijan pitäisi keskittyä opintoihin, jos arki rakentuu jatkuvalle toimeentulostressille, velkaantumiselle ja epävarmoille työkeikoille? Miksi opiskelijoiden yleinen asumistuki haluttiin heikentää asumislisäksi, vaikka tiedossa oli, että muutos pudottaa monen toimeentuloa jopa sadoilla euroilla kuukaudessa? Onko hallituksen mielestä realistista, että opiskelijat paikkaavat leikkaukset työnteolla tilanteessa, jossa töitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla riittävästi? Millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo estää sen, ettei korkeakouluopinnoista tule yhä enemmän vain hyväosaisten mahdollisuus? Nuorilta odotetaan nopeampaa valmistumista. Miten se onnistuu, jos opiskelijat joutuvat käyttämään yhä enemmän aikaa toimeentulon paikkaamiseen? Ja vielä kysymys: Näkeekö ministeri riskin, että nykyinen politiikka lisää nuorten uupumusta, mielenterveysongelmia ja opintojen keskeyttämistä?”

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On todettava suoraan ja rehellisesti: Hallitus on luovuttanut kaikissa tavoitteissaan. Hallitus on epäonnistunut keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissaan. Velkaantuminen ei ole taittunut, työllisyys ei ole vahvistunut, ja talouskasvu on jäänyt syntymättä. Maamme on ajautunut tilanteeseen, jossa velka ja köyhyys kasvavat, työttömyys on EU:n heikoimpia ja konkurssin määrä on ennätystasolla. Se, mistä hallitus ei ole luopunut, on kaikista vaikeimmassa asemassa olevilta leikkaamisesta. Kaikki keskeiset lupaukset on petetty, ja mikä vakavinta, epäonnistuneen politiikan lasku on laitettu niiden maksettavaksi, joilla on vähiten. Palveluista leikataan, sosiaaliturvaa heikennetään ja asiakasmaksuja nostetaan, ja mikä huolestuttavinta, ihmisten luottamus tulevaan on romahtanut. Hallitus lupasi, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomia. Silti pienituloisten määrä kasvaa 120 000 ihmisellä. Heistä yli 30 000 on lapsia. Tämä on suunta, jota ei voi hyväksyä. Eilen Warkauden Lehdessä oli Varkauden Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtajan kirjoitus, josta luen osan: ”Yhdistyksemme tukee Varkauden seudulla vuosittain satojen lasten ja nuorten harrastamista. Haluamme näin osaltamme olla tukemassa lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja hyvää kehitystä. Viime vuonna yhdistyksemme jakoi yhteensä noin 30 000 euron verran harrastustukea, johon tuki saatiin keskusjärjestöjen kautta sekä lahjoituksina paikallisilta yrityksiltä. Erityisen huolestuttavana merkkinä perheiden tiukentuneesta tilanteesta pidämme ruoka-avun tarpeen kasvua. Perheiltä saamissamme viesteissä kerrotaan ruuan puutteesta, minkä lisäksi myös hygieniatarvikkeista saattaa olla pulaa — pikkulapsiperheissä ei esimerkiksi ole aina varaa vaippoihin. Tämä on lapsen oikeuksien näkökulmasta hälyttävää. Huolenamme on, että toimeentulotuen kiristysten myötä tilanne tulee vaikeutumaan vielä entisestään. Keskusjärjestöjen kautta jaettava tuki ruokalahjakortteihin on liian pieni alueellamme olevaan tarpeeseen nähden. Etenkin koululaisten lomien aikaan perheillä on suuri taloudellisen tuen tarve ruokaan.” Arvoisa rouva puhemies! Kehysriiheltä odotettiin käännettä, mutta sitä ei tullut. Tarvittavien rakenteellisten ratkaisujen sijaan nähtiin näpertelyä. Pienet kasvutoimet eivät riitä tilanteessa, jossa talous laahaa ja työttömyys kasvaa. Samalla hallitus tekee päätöksiä, jotka pahentavat ihmisten arkea. Sote-asiakasmaksuja korotetaan tilanteessa, jossa ulosottoon päätyi koko viime vuoden osalta maassa yhteensä noin 507 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua. Tämä kertoo karua kieltä siitä, kuinka moni ei enää selviä maksuistaan. Kuntien valtionosuuksia leikataan lisää, ja se osuu suoraan peruspalveluihin: koulutukseen, varhaiskasvatukseen, nuorisotyöhön ja työllisyyspalveluihin, juuri niihin palveluihin, jotka tukevat arkea ja ehkäisevät ongelmia. Myös järjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät kansalaisyhteiskuntaa. Moni tärkeä toiminto on vaarassa loppua kokonaan. Arvoisa rouva puhemies! On myös todettava, että yksittäisiä oikeansuuntaisia toimia kehysriihestä löytyi. Rakennusalan ja asuntomarkkinoiden tukemiseen esitetyt toimet sekä nuorten työllistämiseen suunnatut panostukset ovat askelia oikeaan suuntaan, mutta ne ovat riittämättömiä kokonaisuuteen nähden, ja ne tulevat liian myöhään. Edellisen hallituksen syyttely ei enää riitä selitykseksi. Vastuu on tällä hallituksella. Tämä hallituskausi on talouspolitiikan osalta menetetty, ja seuraava hallitus joutuu korjaamaan tämän valtavan velka- ja työttömyysperinnön. SDP on esittänyt joka vuosi punnitun vaihtoehdon, jossa velkaa otetaan hallitusta vähemmän ja sopeutustoimet jaetaan oikeudenmukaisemmin. Ihmiset kaipaavat nyt vaihtoehtoa. SDP on esittänyt kasvu- ja työllisyystoimia: suojaosien palauttamista, asuntomarkkinoiden vahvistamista, vihreän siirtymän investointien tukemista ja kasvuyritysten vahvistamista. Julkisen talouden sopeutus tulee tehdä oikeudenmukaisesti. Siksi olemme esittäneet listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamista, yritystukien perkaamista ja suurituloisten verotuksen progression pitämistä vuoden 2025 tasolla ja erityisesti hallituksen ajaman yhteisöveroalennuksen perumista. Nämä edellä kuullut vaihtoehdot eivät hallitukselle kelpaa. Arvoisa rouva puhemies! Kysymys kuuluu: kuinka paljon vahinkoa ehditään vielä tehdä ennen kuin hallitus vaihtuu?

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä innostuin vielä yhden puheenvuoron lyhyesti käyttämään. Ihan tuli vain tuossa mieleen sellainen asia, kun edustaja Kettunen kehui tai totesi siis juosseensa Cooperissa, oliko se 2 600 vai 800, kuitenkin aika hyvä tulos, niin itsellä viimeisin tulos on tasan 3 000, mutta siitä on kyllä aikaa. En tiedä, paljonko nyt menee. Tämän vuoksi en pyytänyt puheenvuoroa, vaan lähinnä siksi, arvoisa rouva puhemies, että kun aiemmassa puheenvuorossa korostin kuntien ja kaupunkien merkitystä siinä, mitenkä sitä liikuntamahdollisuutta voidaan järjestää ja toteuttaa ihan lähtien sieltä varhaiskasvatuksesta ja toteutuen sitten aikuisikään ja myös seniorikansalaisien osalta toteutettavaksi, niin totta kai nyt on pakko myös huomioida se, että täällä valtion tasollahan me tietysti annetaan tietyt mahdollisuudet myös sille, mitenkä kunnissa ja kaupungeissa tämä mahdollisuus on toteutettavissa. Tietysti valtionosuuksien kauttahan kunnissa ja kaupungeissa on tietty mahdollisuus järjestää sitten näitä peruspalveluita, joihinka myös liikuntapalvelut kuuluvat mielestäni hyvin vahvasti. Mutta sitten on myös semmoinen seikka, että valtio tukee liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjausta tietyillä avustuksilla: opetus- ja kulttuuriministeriö, aluehallintovirastot ja näin poispäin. Elikkä silloin tuki koskee myös sitä, jos esimerkiksi uusi uimahalli rakennetaan, että kaupunki voi anoa valtiolta tukea suoraan tähän. Ja nyt mennään siihen asian ytimeen, mitä edustaja Polvinen itse asiassa aiemmin toi esiin, että odottiko hän, että kehysriihestä voisi tulla lisää satsausta rahallisesti nimenomaan tällaisiinkin asioihin. Minäkin jään nyt sitä mielelläni odottamaan, ja katsotaan, minkälaisia satsauksia valtion puolelta tulee nimenomaan siihen, koska valtionosuusjärjestelmän kautta niitä ikäviä leikkauksia on tapahtunut niihin tukiin ja sitä kautta myös saattaa olla vähemmissä määrin mahdollista kunnilla toteuttaa näitä tärkeitä palveluja, niin tuleeko sitä tukea sitten muuta kautta. Tämä oli edustaja Polviselta hyvä puheenvuoro. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon myötä on tärkeää huomioida ainakin seuraavat asiat: Itä-Suomeen tarvitaan nyt pikaisesti pito- ja vetovoimaa vahvistavia toimia, joilla varmistetaan yritysten toimintamahdollisuudet sekä tarjotaan myös opiskelunsa päättäville nuorille mahdollisuus jäädä kotiseudulleen asumaan ja työskentelemään. Kaupunkikeskuksia lukuun ottamatta Itä-Suomi on valtaosin harvaan asuttua maaseutua, jolla huoltosuhde heikkenee erityisen voimakkaasti. Kaupungit vetävät työikäistä väestöä puoleensa, mutta maaseudulla työpaikat syntyvät pikemmin sinne, missä ihmiset ovat. Maaseudun elinkeinoelämällä on potentiaalia, sillä suurin osa maaseudun yrityksistä on pieniä mikro- ja pk-yrityksiä, joiden mahdollisuutta työllistää tulee vahvistaa. Myös perheyrityksillä on merkittävä rooli työllistäjinä muun muassa Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. On tärkeää varmistaa ammattitaitoisten työntekijöiden riittävyys, joten korkeakoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lisää panostuksia leikkauslinjan sijaan. Itä-Suomen elinvoimaa haastaa myös liikenneverkon epätasapainoinen kehittäminen. Infran merkitystä elinvoimalle ei aina ymmärretä riittävästi. Raideliikenteen tavaraliikennekapasiteetti ei ole Itä-Suomessa ajan tasalla, minkä takia joudutaan turvautumaan kalliimpiin maantiekuljetuksiin. Tieliikenteessä hallituksen panostukset ovat kohdentuneet pääväyliin, vaikka esimerkiksi alempi tieverkko on juuri Itä-Suomessa metsäteollisuudelle aivan keskeinen. Maaseudulla heikot tietoliikenneyhteydet heikentävät asukkaiden arjen sujuvuutta sekä muodostuvat helposti pullonkaulaksi yritysten kehittämisessä ja investoinneissa. Kiinteisiin valokuituverkkoihin tarvitaan siis tukirahoitusta. SDP on ehdottanut työ- ja elinkeinoministeriön investointituesta 75 miljoonan kohdentamista itäisen Suomen hankkeisiin sekä vihreän siirtymän verokannustimen laajentamista ja voimassaolon pidentämistä, jotta myös Itä-Suomen pk-yritykset pääsisivät mukaan. On jo korkea aika polkaista käyntiin alueen siirtoverkkohanke ja mahdollistaa tuulivoiman rakentaminen itäisessä Suomessa, jotta yritykset uskaltavat investoida alueelle. Sitkeä itäinen Suomi on osoittanut kriisinkestävyytensä välittömästi finanssikriisin ja koronapandemian iskemisen jälkeen. Itärajan sulkeminen on aiheuttanut itäiselle Suomelle kuitenkin poikkeuksellisen tilanteen, johon tulee nyt vastata poikkeuksellisin keinoin. Mutta hallitus tarjoaa toimien sijaan vain selvityksiä ja EU suoran tuen sijaan lainarahaa samalla, kun lupaukset erityistalousalueesta antavat vain odottaa itseään.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Puhuttaessa turpeesta ja varsinkin sen poltosta on todettava se, että tähän liittyy keskeisesti myös kysymys puun polttamisesta energiaksi. Puun polttaminen energiaksi ei ole sen paras käyttötarkoitus silloin, kun sille on tarjolla korkeamman lisäarvon käyttöä metsäteollisuuden jatkojalostuksessa, rakentamisessa, uusissa biotuotteissa ja vientiteollisuudessa. Näin luomme enemmän työpaikkoja, enemmän vientituloja ja enemmän hyvinvointia Suomeen. Samalla on tunnustettava huoltovarmuuden merkitys. Turpeella on edelleen tärkeä rooli huoltovarmuuspolttoaineena sekä kasvualustoissa ja kuivikkeena. Huoltovarmuutta ei saa vaarantaa, ja siksi turpeen asema osana kokonaisratkaisua on turvattava.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomi on Euroopan kärkimaa työttömyydessä, ja se ei tietenkään anna aihetta ilakointiin vaan päinvastoin antaa aihetta suureen huoleen. Järisyttävien työttömyystilastojen takana on aina ihminen: ihminen, joka on huolissaan toimeentulosta; ihminen, joka on huolissaan elämästä; ihminen, joka on huolissaan tulevaisuudesta. Hallituksen toimilla on saatu aikaan osin Euroopan korkein työttömyysaste. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, mutta hallituksen toimet jäävät puheisiin. Missä ovat konkreettiset keinot ja aikataulu? Hallituksella on lista leikkauksista mutta ei listaa toimista, joilla pitkäaikaistyöttömät oikeasti saataisiin paremmin työllistymään. Hallitus toistaa 90-luvun virheitä: kiristetään ja leikataan, vaikka talous ja työllisyys sakkaavat. Hallituksen politiikka ei toimi, sen osoittaa ihmisten arki. Eikö silloin olisi vastuullista myöntää virhe ja muuttaa suuntaa? Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen työllisyystoimet ovat keskeisesti olleet seuraavat: 1) työntekijöiden työsuhdeturvan heikentäminen, 2) työttömiltä leikkaaminen, 3) työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien heikentäminen. Alle 25-vuotiaitten työttömyys on hallituksen vallan alla lisääntynyt merkittävästi. Onko tämä se toivo, jota olette niin kipeästi tahtoneet tarjota? Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt merkittävästi. Onko tämä se, jolla Orpo luo uskoa huomiseen? Arvoisa hallitus, nyt tarvitaan ihmisille viestiä siitä, että tulevaan voi oikeasti luottaa. SDP palauttaisi aikuiskoulutustuen uudistettuna ja asumistuen sekä työttömyyskorvausten suojaosat. SDP on esittänyt lukuisia muitakin toimia, joilla Suomeen voitaisiin luoda työtä ja luottamusta. Me tukisimme rakennusalaa täsmätoimin ja vauhdittaisimme asuntokauppaa ensiasunnon ostajille suunnatuilla määräaikaisilla kannustimilla. Työllisyyskehityksemme on siis Euroopan heikoin, ja ihmisten luottamus mataa. Eikö nyt olisi hallituksenkin vihdoin herättävä ja tuotava konkreettisia työllisyystoimia, kuten SDP on pitkään vaatinut? Kokoomuksen puheenjohtaja kysyi näyttävästi ennen viime eduskuntavaaleja, että kukahan tämänkin sotkun siivoaa. Orpon—Purran hallitus on ollut vallassa kohta kolme vuotta. Tulostaulu näyttää järkyttäviä lukuja: Suomi on tarkkailuluokalla taloudessa, työttömyydessä sekä inhimillisen hädän lisäämisessä, kun päätöksenne myötä 31 000 lasta lisää putoaa köyhyyteen. Kysynkin hallitukselta, tai vaikka työministeriltä tässä vaiheessa, kukahan tämänkin sotkun siivoaa? Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Rantasen aiemmin tekemää esitystä epäluottamuksesta hallitukselle. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hänninen pyysi meitä kuuntelemaan tarkasti. Minä pyydän myös hallituksen edustajia kuuntelemaan tarkasti omaa näkemystäni liittyen hallituksen vuosikertomukseen ja siihen, mitä hallitus on toimillaan saanut aikaiseksi. Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo kyseli näyttävästi ennen eduskuntavaaleja mainoksissa, että kukahan tämänkin sotkun siivoaa. Pääministeri Orpon hallitus on ollut vallassa kohta kolme vuotta. Tulostaulu näyttää, että Suomi on talouden tarkkailuluokalla. Olemme myös ennätystyöttömyydellä pudonneet työttömyyden tarkkailuluokalle. Yritysten konkurssien määrä on ennätyslukemissa: olemme pudonneet konkurssien osalta tarkkailuluokalle. Lapsiperheköyhyys lisääntyy hallituksen päätöksillä 31 000 lapsella: putoamme siis lapsiperheköyhyyden tarkkailuluokalle. Hallituksen politiikka ei luo kasvua eikä rakenna luottamusta tulevaisuuteen. Päinvastoin politiikka kärjistää vastakkainasettelua ja lisää tuloeroja yhteiskunnassa. Hallituspuolueiden kovat puheet velkaantumisen taittamisesta ovat menettäneet uskottavuutensa, kun merkittävistä leikkauksista huolimatta velkaantuminen ei ole taittumassa ja rahat käytetään hyvätuloisten veronkevennyksiin. Hallituksen leikkauksiin ja työehtojen heikennyksiin perustuvalta politiikalta on siis pudonnut pohja pois, ja jäljet ovat nähtävissä työllisyyden heikkenemisessä. Hallitus on laiminlyönyt kasvutoimet ja omalla sanelupolitiikallaan ajanut työmarkkinat lähes kaaokseen. Hallitus puhuu 100 000 uuden työpaikan luomisesta mutta on sen sijaan menettänyt toimettomuuden seurauksena kymmeniätuhansia työpaikkoja vähintään, kun esimerkiksi rakennusalan kriisiin ei reagoitu ajoissa ja ihmisten luottamus on romahtanut. Hallituksen leikkauspolitiikka iskee pahiten jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin, ja veropolitiikka suosii jo valmiiksi hyvätuloisia. Leikkaukset tulevat johtamaan tuloerojen kasvuun sekä palveluiden saannin heikkenemiseen hyvinvointialueilla ja tätä kautta myös terveydenhuollon saannin eriarvoistumiseen. Monien asiantuntijoiden varoitustenkin mukaan vaarana on leikkausten kasautuminen samoille ihmisille. Hallitus ei ole vieläkään teettänyt kokonaisarviota leikkaustensa vaikutuksista. Hallituksen leikkaukset varsinkin perheille luovat näköalattomuutta ja pahoinvointia sekä syventävät sosiaalisia ongelmia. Arvoisa rouva puhemies! Toivon todella, että tulevien vuosien osalta vuosikertomukset olisivat myönteisempiä kertomuksia Suomen ja suomalaisten puolesta. — Kiitos.