Suhonen Timo

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vielä lopuksi haluan todeta sen, että isossa kuvassa näyttää olevan tällä kaudella aina se, että hallitus kokee, että työntekijä on lähtökohtaisesti ongelma tai riski. Irtisanomissuojaa helpotettiin, koska työntekijä kuulemma oli riski. Muissa esityksissä ja lakimuutoksissa, mitä läpi on mennyt, lähtökohtaisesti tunnelmahan on ollut tämmöinen, että työntekijä on aina pikkuisen vähän niin kuin ongelmallinen tai suorastaan riski työnantajalle. Tämä on kyllä suorastaan surkuhupaisaa. Kysyn vielä lopuksi, ministeri Marttinen: Onko nyt niin, että kun oli se huuhaa-esitys, minkä onneksi veditte pois — sairaussakkoesitys — niin tuliko tämä nyt sitten tavallaan sen tilalle? Piti jotain kuitenkin vähän saada sinne, millä pikkuisen vielä kurmuutetaan työntekijöitä. ”Koska vedimme tämän huuhaa-esityksen sairaussakosta pois, niin otetaanpas tämmöinen huuhaa tähän tilalle.” Oliko tämä se peruste? [Aki Lindén: Vaikka se oli peräti hallitusohjelmassa, se sairaussakko!]

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi esimerkiksi vuosilomalakia. Esityksen mukaan vuosilomalain säästövapaan pitämisen ajankohtaa koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että työntekijän yksipuolinen oikeus määrittää säästövapaan ajankohta poistuisi. Jatkossa työnantajalla olisi oikeus kieltäytyä työntekijän säästövapaan pitämisen ajankohtaa koskevasta pyynnöstä, jos esitetty ajankohta aiheuttaisi työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa, jota työnantaja ei voi tavanomaisin työjärjestelyin välttää, taikka jos säästövapaan pitäminen kyseisenä ajankohtana estäisi tasapuolisuuden toteuttamisen vuosilomien ja säästövapaiden sijoittamisessa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys jatkaa hallituksen linjaa tällä kaudella, elikkä työntekijöiden oikeuksia heikennetään ja sitten työnantajan oikeuksia taas vahvistetaan. Kieltämättä hieman tuli mieleen, kun tämäkin esityshän tuli ohi hallitusohjelman, että onko tämä klassinen sketsi, että Pena keksi sen viime hetkellä ja veti ässän hihasta, eli tuliko tämä silloisen työministerin lopputyöpäätöksenä. Halusiko silloinen ministeri Satonen, että tämä on hänen viimeinen silauksensa näille asioille, mitä tässä salissa on tällä kaudella tehty, vai oliko tämä ministeri Marttisen ensimmäinen sulka hattuun siltä osin, että heikennetään taas vähän työntekijöitten oikeuksia? Säästövapaat ovat olleet ansaittua vuosilomaa, jota siirretään. Esimerkiksi jos talviloma jää pitämättä, sen on voinut siirtää myöhempään ajankohtaan pidettäväksi, ja kun vuosilomaa ei ole voinut pitää aiemmin sovittuna hetkenä, työntekijä on ollut normaalisti töissä. Tässä esityksessä on tullut esille monessa kohtaa se, että on ongelma, kun työntekijä pitää säästölomaa, elikkä siis lomaa, mikä on kertynyt vuosilomalain perusteella. Itse näkisin niin, että enemmän ongelma on se, jos työntekijä ei saa pitää tai pidettyä itse haluamallaan paremmalla ajankohdalla, mitä hän toivoo, sitä säästövapaata, mikä on siis vuosilomalain mukaan kertynyt loma. Elikkä enemmän minä koen ongelmaksi sen, jos työntekijä ei pysty sitten pitämään. Koen niin, että tämä esitys voi sen riskin kyllä nostaa korkealle, että jääkö sitten joku säästövapaa pitämättä ja ne maksetaan sitten lopputilissä rahana, mikä tietenkään ei ole tavoiteltava tavoite siis sen suhteen, mitä työntekijän jaksamisen osalta on tarkoituksenmukaista. Säästövapaan ajankohdasta päättämisen siirtäminen työnantajalle heikentää merkittävällä tavalla säästövapaan tarkoituksen toteutumista ja työntekijän oikeuksia. Muutoksen tosiasiallisena tavoitteena on työnantajan direktio-oikeuden vahvistaminen entisestään ja työntekijän aseman heikentäminen. Siksi tätä esitystä en kannata. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti vielä haluan tuoda esiin sen, että aina kun tässä näitä päätöksiä ja esityksiä käsitellään, niillä on joku peruste. No, tässä nyt on ollut peruste, että hallintoa kevennetään tai puretaan ja niin poispäin. Ja tässä nyt on tullut esiin monessa yhteydessä, että ei tässä niin käy, koska tehtäviä siirretään. No, toisaalta sitten on esityspohjalla se, että tämä säästää 200 000 euroa — näin olin lukevinani. No, toisaalta on tullut esiin, että ei tässä nyt sitä säästöäkään välttämättä sitten kuitenkaan tule. Eli nämä perusteet aina kummastuttavat näitten päätösten osalta. Siksi en malta olla kysymättä tätä, kun ministeri on vielä hienosti paikalla täällä: Kun meillä kyselytunnilla oli aiheena tämä aikuiskoulutustuen lakkautuminen, niin tämän aikuiskoulutustuen lakkautumisenkin perusteena oli se, että se lisää työllisyyttä ja 10 000 lisätyöllistä tulee sen lakkautuksen seurauksena. Nyt on pakko kysyä ministeriltä, kuinka monta lisätyöllistä on tullut siitä 10 000:sta, minkä arvioitte. Tämä vain esimerkkinä näistä arvioista ja perusteista. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan lakkautettavaksi työneuvosto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto. Tästä esityksestä ei ole hallitusohjelmakirjausta, joten voi siis aiheellisesti kysyä, kuka tämän lopettamisen on alun perin keksinytkään. Yleensähän hallitus perustelee esityksensä sillä, että on hallitusohjelmakirjaus. Tämäkin esitys menee samaa rataa kuin kaikki muutkin, aiemmat esitykset, elikkä työnantajapuoli kannattaa esitystä ja työntekijäpuoli vastustaa, ja syystäkin. Arvoisa rouva puhemies! Työneuvosto on ollut kustannustehokas ja nopea, matalan kynnyksen oikeusturvakeino. Työneuvoston kolmikantaisella kokoonpanolla on erityistä työoikeudellista asiantuntemusta. Tämä toiminta on ollut jo 80 vuotta käytössä, ja nyt muka säästösyistä siis lopetetaan. Työneuvoston lakkauttamisella ja yt-asiamiehen tehtävien siirrolla työsuojeluviranomaiselle oletetaan saatavan säästöjä 200 000 euroa, mutta sama säästö olisi saatu luultavimmin niin, kun toimistojen toiminnot olisi yhdistetty lopettamisen sijaan. Työneuvoston lakkauttaminen heikentäisi oikeusturvaa. Työneuvosto on ollut kustannustehokas ja nopea, matalan kynnyksen oikeusturvakeino. Työneuvoston lakkauttaminen todennäköisesti lisäisi työtuomioistuimissa käsiteltävien asioitten määrää. Elikkä tämä esitys ei kyllä ole kannatettava. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Innostuin itsekin tässä aihealueessa pitämään puheenvuoron, koska edustaja Satonen hienosti toi esiin sen, että kun puhutaan Uruguaysta, vai oliko se Uruguayn itäinen tasavalta, niin siellä Suomi on ollut suuri investoija näissä metsäteollisuusyrityksissä. Totta kai se myös tarkoittaa sitä, että siellä on paljon sitten tätä ulkomaista työvoimaa ollut, ja siinä ulkomaisessa työvoimassa on ollut suomalaisia osaajia paljon. Tiedän, että tuolta metsäteollisuusalueelta Varkaudestakin aikanaan sinne meni työntekijöitä, komennusmiehiä ja -naisia, hommiin ja töihin tekemään sitä investointia. Senkin puolesta heräsi ajatus siitä, mitä edustaja Satonen hienosti totesi, että ei tämä ihan vähäpätöinen asia kuitenkaan ole. Tämä liittyy myös suomalaisiin asiantuntijoihin, ammattityöntekijöihin, jotka olivat ulkomaista työvoimaa aikanaan ja ovat osin ehkä vieläkin, siellä Uruguayn itäisessä tasavallassa tekemässä hyvää työtä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on parantaa monimuotoisesti työllistyvien työttömyysturvaa siten, että ansiopäivärahaa määritettäessä voidaan huomioida sekä palkka että yritystulot. Näin työttömäksi jäävä voisi saada nykyistä paremman ansiosidonnaisen turvan. Tämä on kyllä ihan toistettava: työttömäksi jäävä voisi saada nykyistä paremman ansiosidonnaisen turvan. Loistavaa ja kiitos. Tämän kauden aikana olemme kuulleet hieman toisenlaisia päätöksiä liittyen näihin ansiosidonnaisen turvan asioihin, elikkä tämä oli äärimmäisen hyvä. Samaten uudistus laajentaisi vaikuttamismahdollisuuden myös työskentelyapurahoihin ja perhehoitajien hoitopalkkioihin. Näin perhehoitajien aseman arvioidaan paranevan. Kiitos myös tästä, hieno esitys. Nyt kun on kehuttu, niin sitten seuraavaksi kysyn ministeriltä: Täällä puhutaan työssäoloehdon kertymisestä, ja se on se, että työssäoloehto täyttyisi, kun henkilö kerää 28 kuukauden aikana töitä sen 12 kuukautta. Olisiko tätä esitystä voinut muuttaa vielä siten parempaan suuntaan, että se työssäoloehto olisi ollut vaikka kuusi kuukautta? Arvioitteko lainkaan tätä mahdollisuutta? — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen maatalouden kannattavuus on vakava kysymys. Tilojen määrä vähenee, investoinnit vähenevät, ja tuotantoa joudutaan sopeuttamaan alaspäin. Kyse on viljelijöiden toimeentulosta, ruokaturvasta, huoltovarmuudesta ja koko maaseudun elinvoimasta. Hallitus lupasi maatalouteen täyskäännöksen. Miten se näkyy viljelijän arjessa? Viljelijä Keski-Savosta laittoi tänään minulle kysymyksen, johon haluaa ministeriltä vastauksen: ”Haluaisin tietää, onko hallitus tekemässä realistisia toimia viljelijän toimeentulon parantamiseksi ja niin, että se kohdistuisi aktiivisille tuottajille. Tämän syksyn polttoöljyn hinta tekee sen, että viljoja ei kannattaisi korjata, kun viljan kuivaus maksaa enemmän kuin tuotteen arvo on. Esimerkiksi meidän tilamme energiakustannus on kasvanut vuodessa 12 000 euroa, ja tuotteiden arvo on sama kuin vuonna 2025 oli. Viljan hinta alkaa ykkösellä, polttoaineen kakkosella ja lannoitteiden kasilla.” Mitä ministeri vastaa viljelijän kysymykseen Keski-Savosta?

Arvoisa rouva puhemies! Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa EU:n keskiarvoa suurempi ja kaventunut hyvin hitaasti. Suomi on saanut useita huomautuksia ja suosituksia kansainvälisten sopimusten valvontaelimiltä tähän liittyen. Palkka-avoimuusdirektiivin asianmukainen täytäntöönpano on erittäin tärkeää Suomen tilanteessa. Hallituksen esitys on minimitasolla tai jopa alle sen palkka-avoimuusdirektiivin vähimmäisedellytyksistä. Suomi on rikkonut Euroopan unionin jäsenvelvoitteitaan, koska direktiivin täytäntöönpano ei ole tapahtunut direktiivin edellyttämässä määräajassa 7.6.2026 mennessä. Hallituksen esitystä on vähintään muutettava direktiivin vähimmäisedellytykset täyttäväksi erityisesti samanarvoisen työn määrittelyn kannalta. Tuossa kun työelämässä aikanaan itsekin luottamusmiehenä olin sen toistakymmentä vuotta, niin kyllähän meillä on aloja, joilla työehtosopimus määrittelee selkeästi sen, millä tavalla palkkataulukot määritellään ja millä tavalla palkka maksetaan. Siellä on kyllä hyvin selkeästi myös tällaisia palkkataulukkoja, joissa siis siitä samasta työstä maksetaan samaa palkkaa, oli kyseessä sitten nainen tai mies, ja tämä on hieno asia, näin kuuluu olla, mutta tiedetään myös, että on paljon olemassa mahdollisuuksia työehtosopimustenkin tulkinnan osalta siihen, että samasta työstä ei saada samaa palkkaa sitten, jos kyseessä on nainen, kuin jos sitä työtä tekee sitten mies. Vastaavasti sitten kun puhutaan siitä samankaltaisesta työstä ja sen tulkinnasta, niin silloinhan nämä ongelmat ovat kyllä suurempia. Elikkä kyllä olisi ollut toivottavaa, että hallitus olisi nimenomaan tätä EU-direktiiviä täysimääräisesti noudattanut ja tehnyt sitä oikeassa aikataulussa, kuten olisi edellytetty. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edellä edustaja Lyly tuossa kertoikin olennaiset, mutta haluan kuitenkin todeta, että kun tämän esityksen tarkoitus ja muutosten tavoitteena on, että työvoimaviranomaiset voivat tarjota entistä yksilöllisempiä, vaikuttavampia, kohdennetumpia ja oikea-aikaisempia työvoimapalveluja asiakkaille, niin kyllähän tämä esitys on silloin kannatettava. Ne oikean elämän kokemukset kuitenkin hyvin kertovat siitä, millä tavalla — kun entisaikaan puhuttiin työvoimatoimistosta — se työvoimaviranomainen ja ne henkilöt pystyvät palvelemaan parhaiten niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apua niin kohdennetusti kuin sitten räätälöidystikin sen suhteen, millä tavalla he pystyisivät kaikista parhaiten työllistymään. Sehän se työvoimaviranomaisen tarkoitus on, ja sen takia kaikki tämmöiset parantavat vaikutukset ja päätökset ja esitykset ovat todella tervetulleita. Kuten totesin, on ehkä esimerkkiä ollut aiemmin, joskus kauan aikaa sittenkin, siitä, että se työkkäri ei työllistä, mutta jospa näillä toimenpiteillä ja näillä korjauksilla se työllistyminen sitten paranisi tätäkin kautta.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pidän samankaltaisen puheenvuoron kuin tämän asiakohdan ensimmäisessäkin käsittelyssä, koska tämä asiahan ei tässä välissä ole muuttunut mihinkään. Työmatkavähennys on tärkeä asia tällä hetkellä. Kuten kuulimme äskeisestäkin puheenvuorosta ja tiedämme, mikä tilanne meillä yhteiskunnassa on, polttoaineitten kustannukset ovat valtavat tällä hetkellä ja kuitenkin tuolla maakunnissa, Itä-Suomessakin, on paljon työntekijöitä, jotka joutuvat käyttämään autoa, jotta sinne töihin pääsee. Työkulut ovat nyt niin suuret, että siitä palkasta ei kohta vähäistäkään enää käteen jää. Olisi todella suotavaa, että työmatkavähennyksen tämä hallitus ottaisi tällä kertaa vieläkin vakavammin kuin mitä nyt tuli vähän vastaan tässä asiassa. Elikkä kyllä esimerkkinä käy hyvin edellisen hallituksen, Marinin hallituksen, aikainen työmatkavähennys, määräaikainen, elikkä kokonaismäärän korotus reilusti ja sitten taas sen omavastuun alennus reilummin. Se olisi kyllä enemmän kuin paikallaan tällä hetkellä. Minä olen kyllä ihan varma siitä, että kansalaiset ja ne henkilöt, jotka joutuvat töissä käymään autolla, kyllä arvostaisivat sitä, mutta eipä se hallitus nyt tarpeeksi vakavasti tätäkään asiaa valitettavasti ota. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä tavoitteena on sujuvoittaa tiekuntien hallintoa ja päätöksentekoa ja siten edistää yksityisteiden tehokasta tienpitoa sekä lisätä liikenneturvallisuutta yksityisteillä ja vahvistaa tieosakkaiden oikeusturvaa. Hienoa, näin sen pitää ollakin. Arvoisa puhemies! Ministeri hienosti tuossa esittelypuheenvuorossaan korosti yksityisteitten merkitystä ja sitä, että ne ovat tärkeitä huoltovarmuudenkin vuoksi, ja näinhän se tietysti on. Yksityisteiden merkitys maataloudelle ja metsäteollisuudelle raaka-aineitten osalta on merkittävä. Metsäteollisuus, jonka arvo on 16 prosenttia viennin arvosta, tarkoittaa euroissa noin 12 miljardia euroa. Käytännössä kaikki raaka-aine aloittaa kuljetuksensa nimenomaan yksityisteiltä. Yksityis- ja metsäautoteitten osuus on se reilu 350 000 kilometriä, ja tässä vaiheessa onkin tärkeätä korostaa, että nimenomaan näitten yksityisteitten kunnon, sen alemman tieverkon kunnon, eteen jatkossa saataisiin tehtyä paljon, koska sielläkin korjausvelka on kasvanut. Yksi rooli on tietysti yksityisteitten avustuksilla ja sen suuruudella, mitenkä saadaan kohdennettua niitä korjausrahoja näitten teitten kunnostukseen. Elikkä tämän halusin tässä vaiheessa tuoda esiin. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan esimerkiksi muutettavaksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia. Muutettavaksi ehdotettu sääntely koskee lääkärin velvollisuutta ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle ammattitaudista tai muusta työperäisestä sairaudesta. Työolosuhteiden parantamisen vuoksi lääkärillä olisi silti edelleen oikeus ilmoittaa muistakin työperäisistä sairauksista. Ilmoitus välitettäisiin työsuojeluviranomaisille pääsääntöisesti terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla. Esityksen tavoite on kannatettava. On järkevää päivittää lääkärin ilmoitusvelvollisuutta vastaamaan nykyisiä tietojärjestelmiä ja samalla vahvistaa työperäisten sairauksien tunnistamista ja työolosuhteitten parantamista. Arvoisa herra puhemies! Itse teollisuudessa yli 20 vuotta töitä tehneenä olen nähnyt sen haasteen, mikä liittyy varsinkin teollisuuden alan työympäristöön ja työsuojeluun. Siellä on monenlaisia vaaratekijöitä, kemikaaleja ja muita tämmöisiä häiriöitä, jotka voivat sitten edesauttaa jopa tiettyjen ammattisairauksien syntymistä. Olen nähnyt sen, että aika haastavaa on monesti sen prosessin etenemisen kannalta tunnistaa sekä tehdä toimenpiteitä, jotta sen työntekijän, joka mahdollisesti on altistunut joillekin tietyille vaaroille niin, että ammattitautia voidaan epäillä, asia saadaan vietyä hienosti loppuun asti sen työntekijän kannalta ja toki myös sitten turvaamaan muita työntekijöitä siltä, että näitä vastaavia sairastumisia ammattitautiin ei sitten tulisi. Elikkä siltä osin tämä esitys on kyllä kannatettava, ja toivotaan, että tämä tuo sitten hyviä tuloksia tulevaisuudessa.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministerille tärkeän asian esittelystä. — Palkka-avoimuusdirektiivi edellyttää, että palkkauksen kriteerit ovat selkeät ja läpinäkyvät. Palkka-avoimuusdirektiivin mukaisesti työnantajalla on oltava sellaiset palkkarakenteet, joiden avulla voidaan varmistaa, että samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka. Arvoisa herra puhemies! Tästä hallituksen esityksestä puuttuu samanarvoisen työn määritelmä, ja ilman määritelmää töiden vertailu ei ole yhtenäistä, oikeusvarmuus heikkenee ja direktiivin ennaltaehkäisevä tavoite vaarantuu. Kysynkin, arvoisa ministeri: minkä takia olitte valmis tuomaan tänne esiteltäväksi ja käsiteltäväksi vajavaisen esityksen siltä osin? Asia on kuitenkin tärkeä, ja kaikki varmasti kannatamme lähtökohtaisesti sitä, että palkkatasa-arvo maassamme paremmin toteutuu.

Arvoisa rouva puhemies! Työttömän työllistymisen edellytysten parantamisen on oltava työllisyyspalveluiden keskeinen tavoite. Tässä esityksessä on siihen mielestäni hyvä ja kannatettava lähtökohta. Tulorekisterin tietojen laajempi hyödyntäminen antaa työvoimaviranomaiselle paremmat mahdollisuudet tarjota yksilöllisempiä, vaikuttavampia ja oikea-aikaisempia palveluja. On tärkeää, että työttömälle tarjotaan juuri hänen tilanteeseensa sopivaa tukea, olipa kyse osaamisen vahvistamisesta, työ- ja toimintakyvystä tai arjen hallinnasta. On pystyttävä tunnistamaan ja vahvistamaan niitä edellytyksiä, joiden kautta ihminen pääsee takaisin työelämään. Arvoisa rouva puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli tässä esityksessä yksimielinen. Tulorekisteriä on järkevää hyödyntää nykyistä paremmin, jotta työllisyyspalveluista voidaan tehdä aidosti yksilöllisiä ja vaikuttavia. Työttömän kannalta tärkeintä on, että palvelu auttaa ihmistä eteenpäin kohti työtä ja parempia edellytyksiä työllistyä. Valiokunnan lausuma tukee juuri tätäkin tarkoitusta: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistää selvityksen tulorekisterin hyödyntämisestä työttömyysturva-asioiden ja työvoimaviranomaisen päätöksenteon tueksi. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On hienoa huomata, että mehän olemme samalla linjalla, edustaja Vestman. Kyllä SDP:kin, kuten olemme todenneet, haluaa pieni- keskituloisten palkansaajien ostovoiman kehittyvän positiivisesti. Kyllä se näin on, sitä me halutaan. Sitten se, minkä unohdatte aina kertoa sieltä oikealta laidalta, kun kehutte ostovoiman parantumista: Edustaja Vestman totesi hetki sitten, että heti Orpon hallituksen alettua ostovoima on parantunut pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla. Näin muistaakseni totesitte hetki sitten. [Heikki Vestman: Alkoi parantumaan!] — Alkoi parantumaan. Hienoa, hieno korjaus. — Totean tässä sen, että on hienoa, että näin käy. Niin kuin sanoin alkuun, mehän olemme samalla linjalla tässä. Ainoastaan se, missä olemme eri linjalla, on se, että te ette muista todeta julkisesti ääneen sitä, mikä tosiasiassa vaikuttaa tosi merkittävästi siihen, että pieni- keskituloisten palkansaajien ostovoima paranee. Edustaja Lyly kerkesi tuossa jo aiemmin todeta sen, minkä aion tässä itsekin tuoda esiin elikkä ammattiliittojen neuvottelemat palkankorotukset. Se on merkittävä asia, mikä vaikuttaa nimenomaan siihen ostovoiman kehitykseen. Toivon, että te muistaisitte myös tämän mainita silloin, kun te puhutte ostovoiman parantumisesta.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Vestman julisti mahtipontisesti sitä, mitenkä palkansaajille jää nyt paljon enemmän rahaa käteen, ja kyllä totta vieköön, jäähän siellä tietysti palkansaajille enemmän rahaa käteen ja luonnollisesti ehkä niille, joilla on korkea palkkataso, vielä enemmän ja reilummin. Kun taas sitten puhutaan niistä pienituloisista ammattiliittojen jäsenistä, niillä nyt sitten se teidän veromoukari kajahtaa sitä myöten, kun te poistitte sen ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden. On olemassa taulukkoja ihan selkeästi, joissa näkyy nimenomaan tämän teidän kehuman verotuksellisen huojennuksen vaikutus pieni- keskituloisille niin, että kyllä siellä on olemassa sellaisia tasoja, joissa tämä verovähennysoikeuden poistaminen nimenomaan tarkoittaa sitä, että nollille jää. Ja kyllä totean, kuten edustaja Viitanen, että siellä oli esimerkkejä siitä, että voi mennä jopa miinukselle. Tässä on teidän palkansaajaa koskeva verotusmuutos. Toki enpä nyt tietystikään hämmästele sen enempää sitä, että te olette poistaneet ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden, koska se on sitä samaa linjaa, mitä te olette työntekijöille ja ammattiliitoille tässä koko kauden aikana tehneet. Moukaria on tullut joka suunnalta, valitettavasti.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitanen hienosti toi puheessaan aiemmin esiin sen, että hallitus on osin tullut SDP:n linjalle, elikkä kotitalousvähennyksen ja nyt tämän työmatkakuluvähennyksen parantamisessa. Toki tätä työmatkavähennystä olisi voinut enemmänkin ottaa käyttöön, kuten puheessani toin esiin SDP:n vaihtoehdon. Samoin totean vielä sen, että hallitus olisi tätä tuloverolakimuutosta käsitellessään voinut vielä huomioida sen ja täydentää sitä, että olisi palauttanut tämän ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Jos sen olisi palauttanut tässä, niin se jos mikä olisi tietysti vielä parantanut palkansaajien asemaa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt käsitellään siis hallituksen esitystä laiksi tuloverolain muuttamisesta, ja nostan tässä yhteydessä yhden tähän esitykseen liittyvän polttavan aiheen esiin: Polttoaineen hinta on tällä hetkellä monelle suomalaiselle aivan liian korkea. Erityisesti haja-asutusalueella asuville, pitkää työmatkaa tekeville ja vuorotyöntekijöille auto ei ole mikään ylellisyystuote, josta voisi halutessaan luopua. Sillä mennään töihin, koska muuta todellista vaihtoehtoa ei ole. Kun polttoaine maksaa paljon, myös työmatkojen kustannukset nousevat merkittävästi, ja silloin puhe työnteon kannattavuudesta muuttuu hyvin konkreettiseksi. Kuinka paljon palkasta jää käteen sen jälkeen, kun työmatkat on maksettava? Marinin hallitus reagoi aiemmin vastaavaan tilanteeseen määräaikaisesti korottamalla matkakuluvähennyksen enimmäismäärää 8 400 euroon. Se oli konkreettinen helpotus ihmisille, joille työmatkat aiheuttavat suuria kustannuksia. Nyt hallitus esittää matkakuluvähennyksen omavastuun alentamista sadalla eurolla. Se on toki jotain, mutta se ei riitä tilanteessa, jossa polttoaineen ja työmatkojen kustannukset ovat korkealla, eikä se auta riittävästi niitä, jotka tekevät kaikkein pisimpiä työmatkoja, jos vähennyksen enimmäismäärä pysyy ennallaan. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitämme, että omavastuu lasketaan 750 euroon ja enimmäismäärä nostetaan takaisin 8 400 euroon. Arvoisa rouva puhemies! Kysynkin: Miksi hallitus ei palauta Marinin hallituksen määräaikaista matkakuluvähennyksen korotusta nyt kun sille olisi jälleen todellinen tarve? Eikö juuri nyt pitäisi helpottaa niiden ihmisten arkea, jotka joutuvat käyttämään autoa päästäkseen töihin? Jos hallitus todella haluaa kannustaa työn vastaanottamiseen ja tehdä työnteosta kannattavaa, eikö ensimmäinen askel olisi huolehtia siitä, ettei kohtuuttoman kallis työmatka syö palkasta saatavaa hyötyä? — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2025 on aika kovaakin luettavaa. Otan sieltä esiin muutaman kohdan. Sivulla 110 lukee seuraavaa: ”Puutteet vanhusten oloissa ja kohtelussa. Vuonna 2025 tehdyillä tarkastuksilla havaittiin useita tilanteita, joissa asukkaiden hyvä hoito ja huolenpito ei toteutunut tai oli selvästi vaarantunut. Asiakkaiden hoivan tarpeisiin nähden riittämätön henkilöstömäärä, hoiva- ja hoitohenkilökunnan puute sekä osaamisen ja johtamisen ongelmat heikentävät hoivakotien palvelun laatua. Hoitajien työaika ei ole riittänyt kaikkiin heille kuuluviin tehtäviin, ja henkilöstömitoituksen laskeminen on vaikuttanut hoidon laatuun sitä heikentävällä tavalla. Perushoitoon liittyviä tehtäviä jäi tekemättä, hoitajilla ei ollut aikaa läsnäoloon, mielekkään tekemisen tai ulkoilun järjestämiseen. Edes saattohoidon aikana henkilöstöä ei ole lisätty. Ravinnon, kuntoutuksen, wc:ssä käyttämisen, vaippojen vaihdon ja muun hygienian hoidon, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ulkoilun puutteet ovat olleet ongelmia.” Tässäkin todetaan, että ”edes saattohoidon aikana henkilöstöä ei ole lisätty”. Arvoisa rouva puhemies! Vielä sivulla 111 on myös tärkeitä kirjauksia, jotka tässä tuon esiin: ”Puutteita lastensuojelun toteutumisessa. Hyvinvointialueiden lastensuojelun yleinen voimavarojen puute ja erityisesti pätevien työntekijöiden huono saatavuus ja työntekijöiden suuri vaihtuvuus heikentävät lastensuojelupalveluiden laatua.” ”Suuria ongelmia on esiintynyt pitkään lastensuojelun sijaishuollon ja psykiatrisen hoidon välisessä yhteistyössä, mutta myös esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon, vammaisille lapsille tarkoitettujen palveluiden sekä lastensuojelun välisessä yhteistyössä. Lapsen tarvitsemien hoidon ja palveluiden yhteensovittamattomuus heikentää hoidon tuloksia ja voi johtaa lapsen oireiden pahenemiseen. Lapsen vakava oirehtiminen tai vammaisuus saattaa myös jäädä kokonaan hoitamatta tai huomaamatta lastensuojelussa.” ”Erityisesti kaikkein huonoimmin voiville ja vaikeimmin hoidettaville lapsille ei ole aina saatavilla oikeanlaisia sijaishuoltopaikkoja.” Lastensuojeluun on viittaus vielä sivulla 213, joka kuuluu seuraavasti: ”Lasten tekemät kantelut. Kanteluita tekivät useimmiten lapset, jotka oli otettu huostaan ja sijoitettu sijaishuoltoon. Aiheena olivat yleensä rajoitustoimenpiteet, lapsen kohtelu sijaishuoltopaikassa tai yhteydenpito lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Sijaishuollossa olleet ja hiljattain aikuistuneet nuoret kantelivat myös jälkihuollostaan ja oikeudestaan itsenäistymisvaroihin.” Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että me saamme käytyä tätä eduskunnan oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2025 läpi, ja on hienoa, että saadaan myös tuotua julki näitä epäkohtia, mitkä liittyvät nimenomaan heikossa asemassa oleviin henkilöihin, niin vanhuksiin kuin lastensuojelun piirissä oleviin lapsiin ja nuoriin. Mutta vielä tärkeämpää olisi, arvoisa rouva puhemies, se, että tässä talossa esimerkiksi näihin huomioihin, joita tässä toin esille, saataisiin tehtyä aidosti korjauksia ja parannuksia. Nämä heikossa asemassa olevat henkilöt, niin lapset kuin vanhukset, ansaitsevat parempaa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallitus on runtannut tällä kaudella erinäisiä asioita. Hallitus on runtannut toteuttamalla esimerkiksi EK:n toivelistan työelämäheikennyksistä. Samoin hallitus on runtannut leikkaamalla työttömiltä ja pienituloisilta lisäten merkittävästi köyhyyttä maassamme tilanteessa, jossa työttömyys vain kasvaa. Hallitus on runtannut ja leikannut sotepalveluista, ja tämän runttauksen alle jäivät esimerkiksi Varkauden ja Iisalmen ympärivuorokautiset päivystykset. Nyt viimeisin runttaus oli ohi virkavalmistelun 35 miljoonan euron tuki Helsingin hallihankkeelle tilanteessa, jossa hallitus on perustellut pienituloisilta leikkaamista valtion huonolla taloustilanteella. Arvoisa hallitus, miten koette, luottaako Suomen kansa tapaanne toimia runttaamalla ja junttaamalla tilanteessa, jossa moni pienituloinen miettii päivittäin, miten saada ruokaa pöytään? Arvoisa rouva puhemies! Olemme puhemiehen kutsusta tänään poikkeuksellisesti kesken istuntotauon keskustelemassa suurta kohua herättäneestä hallihankkeesta. Tämän koko kohun keskellä on herännyt ensinnäkin kysymys siitä, miten virallinen valmistelu on edennyt, ja toiseksi, kohteleeko valtio kaikkia Suomen alueita yhdenvertaisesti. Kun selkeitä, avoimia ja ennakolta tiedossa olevia kriteerejä ei ole, tulee selväksi, että hallituksen päätös hallihankkeessa perustuu suoraan sanottuna runttaukseen ja junailuun eikä tasapuolisiin pelisääntöihin. On myös huomionarvoista, että hallitus itse myöntää tiedonannossaan, ettei valtiontuen ehtoja ollut valmisteltu puoliväliriihessä. Ensin tehtiin poliittinen päätös rahasta, vasta sen jälkeen ryhdyttiin pohtimaan pelisääntöjä. Tällainen järjestys ei vahvista luottamusta julkisen vallan toimintaan. Arvoisa rouva puhemies! Suomen kilpailukyky ei synny vain yhdestä maailmanluokan areenasta, se syntyy siitä, että koko maa voi kehittyä. Jos valtiolla on mahdollisuus käyttää kymmeniä miljoonia euroja yksittäiseen hankkeeseen, on voitava perustella, miksi juuri tämä hanke palvelee koko Suomea paremmin kuin vaihtoehtoiset investoinnit muualla maassa. Meidän tulee rakentaa Suomea, jossa myös maakuntakeskuksilla ja kasvavilla kaupunkiseuduilla on mahdollisuus menestyä ja saada valtion tukea tasapuolisin perustein. Siksi tarvitaan valtakunnalliset, läpinäkyvät ja yhdenvertaiset kriteerit kaikille suurille investoinneille. Suomen menestys rakentuu koko maan menestyksestä, ei siitä, että pääkaupunki saa erityisaseman muiden kustannuksella. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että kansalaiset eivät tällaista hallituksen kymmenien miljoonien eurojen junttaus- ja runttausjakoa ymmärrä tilanteessa, jossa köyhyys, työttömyys ja epätoivo ovat kasvaneet. Luottamus hallitusta kohtaan ymmärrettävästi joutuu jälleen koetukselle. Haluan vielä lopuksi todeta seuraavaa: Hallitus ottaa tänäkin vuonna reippaasti uutta velkaa. Velkarahaa pitää käyttää ensisijaisesti uusien lisätulojen saamiseen, ja nämä lisätulot pitäisi saada esimerkiksi vientituloista, koska vientitulot kasvattavat käytettävissämme olevia rahoja. Muut hankkeet ovat taskusta toiseen siirtoja. Puolustusmenot ovat toki suuressa merkityksessä lainanotossa, mutta niidenkin myötä voimme saada vientituloja. Pääministeri kertoi seuraavaksi käynnistyvän selvityksen siitä, millaiselle areenalle Suomessa olisi tarvetta. Meidän pikimmiten tulee tehdä toimia, millä tavoin vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä parannetaan. Näitä ovat esimerkiksi teiden ja rautateiden peruskorjaukset, ja varsinkin Itä-Suomessa näille on huutava tarve. — Kiitos.