Elo Tiina

Arvoisa puhemies! Naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero on Suomessa edelleen yli 15 prosenttia, ja palkkaero seuraa naisia läpi työuran aina eläkkeeseen asti. Kuten täällä on tänään jo useampaan kertaan todettu, keskeinen este samapalkkaisuuden toteutumiselle on nimenomaan palkkauksen läpinäkyvyyden puute, ja siksi tämä palkka-avoimuusdirektiivi ja nyt tämä esitys tulevat sinänsä tarpeeseen. On kuitenkin valitettavaa, että Orpon hallitus toimeenpanee tämän palkka-avoimuusdirektiivin kansallisesti, kuten on todettu, myöhässä, mutta myöskin pääosin vähimmäistasolla, vaikka naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero Suomessa on selvästi korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Eli perusteita tiukemmalle sääntelylle todella on. Nostan tässä vielä esiin näitä keskeisiä puutteita. Ensinnäkin ilman selkeää samanarvoisen työn määritelmää laki ei osu palkkaerojen keskeisimpään rakenteeseen eli alojen vahvaan sukupuolittumiseen, ja siksi samanarvoisen työn määritelmä olisi syytä kirjata lakiin. Toiseksi uudet raportointi- ja arviointivelvoitteet koskisivat vain vähintään sadan työntekijän työnantajia, kun nykyinen palkkakartoitusvelvoite alkaa jo 30:stä. Lisäksi ongelmana on, että lyhyissä kausitöissä ja tilapäisissä tehtävissä olevia voidaan jättää pois sadan työntekijän laskennasta. Ammattiliitto Pro on huomauttanut, että tämä esitys voisi jopa heikentää nykyistä suojaa, ja tietysti tämä raja tässä on myös ongelma. Kolmanneksi hallituksella olisi direktiivin puitteissa ollut mahdollisuus säätää uusi laiminlyöntimaksu kohdistumaan palkka-arvioinnin toimittamatta jättämisen lisäksi myös itse palkkaeron korjaamatta jättämiseen, mutta näin hallitus päätti olla tekemättä. Olen myös huolissani siitä, että tasa-arvovaltuutetun oma arvio sille annettavien uusien työtehtävien hoidon kustannuksista on paljon suurempi kuin hallituksen sille osoittama rahasumma. Hyvätkin uudistukset voi vielä vesittää helposti sillä, että valvovalla viranomaisella ei ole resursseja selvitä tehtävistään, ja nyt on riski, että tässä on käymässä juuri niin. Arvoisa puhemies! Minimitasolle kirjoitettu palkka-avoimuuslaki ei auta tekemään tämän hallituksen työelämäpolitiikasta tasa-arvoista. Pikemminkin se korostaa sitä, miten monilla toimilla hallitus on kyykyttänyt erityisesti pienipalkkaisia naisvaltaisten alojen työntekijöitä ja vaikeuttanut naisten työmarkkina-asemaa. On sementoitu sotealan naisten palkkakuoppa vientivetoisella palkkamallilla, on mahdollistettu raskaussyrjintä heikentämällä irtisanomissuojaa ja helpottamalla pitkiä määräaikaisuuksia ja on vaikeutettu uudelleenkouluttautumista poistamalla aikuiskoulutustuki. Ei riitä, että tämä laki auttaisi havaitsemaan palkkaeroja joskus ensi vuosikymmenellä, vaan niitä pitää aktiivisesti pyrkiä myös poistamaan, ja siinä hallitus nyt ei tällä esityksellä onnistu. Me tarvitsemme lain, joka ei vain näytä palkkaeroja vaan tosiaan auttaa tehokkaasti niitä poistamaan. Samanarvoinen työ on määriteltävä selkeästi, raportointiraja laskettava 30 työntekijään, yksilöille on annettava toimiva oikeustie ja valvontaan osoitettava riittävät resurssit. Oli vähän surullista kuulla ministerin tässä aiemmin toteavan, että syy sille, että tällä minimillä mennään ja näitä asioita ei mukana ole, on se, että hallitusohjelmaan on jotain kirjattu ja sen mukaan sitten mennään. Tietenkin toivon, että tätä lakiesitystä nyt tietenkin eduskunnassa voi valiokunnassa vielä parantaa, ja tämän lisäksi me tarvitaan määrätietoista työelämän segregaation purkamista, tasaisemmin jakautuvaa hoivavastuuta, raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tehokasta torjuntaa sekä naisvaltaisten alojen parempaa palkkakehitystä. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että hallituksella ei näytä olevan suunnitelmaa näiden rakenteiden muuttamiseen.

Arvoisa puhemies! On ollut todella surullista seurata Orpon hallituksen alkoholipolitiikkaa. Meillä on tässä maassa valtavasti ihmisiä, jotka kärsivät päihdeongelmista, mutta hallitus keskittyy vapauttamaan ja helpottamaan alkoholin myyntiä ja leikkaa samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekeviltä sote-järjestöiltä. Tässä sivuutetaan nyt laaja joukko sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemia asiantuntijoita, jotka ovat vastustaneet tätä lakiesitystä nimenomaan kansanterveydellisin perustein. Sen sijaan esitystä ovat kannattaneet lähinnä kaupanalan edustajat, siis tahot, jotka tekevät tulosta alkoholia myymällä. On karua, että hallitus on puskemassa läpi vastoin sotevaliokunnan enemmistön kantaa suuren valiokunnan kautta lakia, joka mahdollistaa sen, että Wolt-kuskit voivat jatkossa kuljettaa alkoholia ihmisten kotioville. Kuskeille jää kohtuuton vastuu varmistaa, ettei alkoholi päädy alaikäiselle tai päihtyneelle. Tässä on edellisissä puheenvuoroissa hyvin kuvattu sitä, mitä se käytännössä tarkoittaa, kun alkoholia saa välittömästi, kun sitä tarvitsee, suoraan kotiin. Valiokunnan enemmistön tekemät tiukennukset olisivat tehneet tästä esityksestä vastuullisemman, mutta se tosiaan nyt sitten jyrättiin suuressa valiokunnassa. Toinen huoli on, että tällä ja hallituksen muilla esityksillä romutetaan Alkon monopoliasemaa. Itse pidän tätä kehitystä vastuuttomana ja kannatan sitä, että Alkon monopoli säilytetään nimenomaan kansanterveyden edistämisen näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Alkoholi ei ole tavanomainen kulutustuote vaan miljardiluokan haitat aiheuttava päihde, joka rikkoo koteja ja perheitä. Aivan liian monella lapsella ja nuorella on tässä maassa lasinen lapsuus. Yli 89 000 lasta elää ennen täysi-ikäisyyttään kodissa, jossa arkea varjostaa vakava päihdeongelma. Siksi alkoholipolitiikkaa on perusteltua tarkastella ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspoliittisena kysymyksenä, mutta hallitus on nyt käsitellyt alkoholia lähes yksinomaan kilpailu- ja elinkeinopolitiikkana. Asiantuntijoiden mukaan tämä laki uhkaa kärjistää ja lisätä alkoholista syntyviä haittoja Suomessa samalla, kun taloudelliset hyödyt kohdentuvat yksityisille alkoholin myyjille ja tuottajille sekä alkoholikauppiaille ulkomailla. Tämä esitys uhkaa vesittää tutkitusti vaikuttavat ja kustannustehokkaat keinot, joilla alkoholihaittoja voidaan väestötasolla vähentää. Todella toivon, että tässä vielä käänne voisi tapahtua ja että tämä laki ei tästä salista etenisi. Kannatan edustaja Lindénin hylkäysesitystä ja hänen esittämiään lausumia.

Arvoisa puhemies! Rikostorjunnan tehostaminen ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon parantaminen ovat kannatettavia tavoitteita. Tämä esitys kuitenkin laajentaa viranomaisten tiedonsaantioikeuksia tavalla, joka kajoaa perusoikeuksiin ja jää monelta osin epätarkaksi. Arkaluontoisten tietojen luovuttamista koskeva sääntely ei täytä niitä välttämättömyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksia, joita perusoikeuksiin puuttuvalta lainsäädännöltä on edellytettävä. Kaikkein huolestuttavinta tässä on, mitä esitys merkitsee sosiaali- ja terveydenhuollolle. Hoito- ja asiakassuhteen luottamuksellisuus on koko tämän järjestelmän perusta. Ihmisten on uskallettava hakea apua ja kertoa lääkärille tai sosiaalityöntekijälle vaikeimmistakin asioista pelkäämättä, että tiedot päätyvät eteenpäin. Asiantuntijalausuntojen ja myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon perusteella tästä esityksestä aiheutuvat haitat olisivat suurella todennäköisyydellä sen hyötyjä merkittävämmät. Lähtökohtaisesti tässä hallituksen esityksessä asetetaan osin vastakkain turvallisuus ja yksityisyydensuoja tavalla, joka antaa virheellisen kuvan siitä, että perusoikeuksista olisi väistämättä tingittävä turvallisuuden lisäämiseksi. Turvallisuutta ei kuitenkaan rakenneta rapauttamalla kansalaisten luottamusta viranomaisiin tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin vaan vahvistamalla sekä turvallisuutta että perusoikeuksia samanaikaisesti. Nämä mietinnön mukaiset lakiehdotukset eivät selkeytä sääntelyä, vaan jäävät osin epätarkoiksi ja tulkinnanvaraisiksi. Senpä takia tämä esitys olisi kaikkein parasta valmistella uudelleen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja alan toimijoiden kanssa ja tuotava sitten kokonaisuutena uudelleen valiokuntien käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Terveyttä edistävän ravitsemuksen vahvistaminen on yksi vaikuttavimmista keinoista parantaa koko väestön toimintakykyä, ehkäistä kansansairauksia ja hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Tämä keino kannattaa hyödyntää maksimaalisesti, ja avainasemassa tässä on joukkoruokailu. Laaja joukko terveys- ja ruoka-alan toimijoita onkin nostanut esiin tarpeen edistää kansanterveyttä joukkoruokailun avulla. Ja kun puhutaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista, on varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tarjottavalla ruualla suuri merkitys. Suomalainen kouluruokailu on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen sosiaalinen innovaatio, josta kannattaa pitää kiinni ja jota kannattaa kehittää tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Terveyttä edistävä, säännöllinen ja monipuolinen syöminen on tärkeää kasvavalle lapselle ja nuorelle. Se tukee oppimista, hyvinvointia ja tasa-arvoa. Kouluruoka ja sen laatu ovat herättäneet paljon keskustelua julkisuudessa. Ruoka-alan ammattilaiset tekevät valtavasti työtä ja hyvää kehittämistyötä reseptien kehittämiseksi yhdessä lasten ja nuorten kanssa, jotta ruoka maistuisi. Tärkeää on myös totutella erilaisiin makuihin ja monipuolisiin ruokiin. Kansalliset ravitsemussuositukset ovat keskeinen lähtökohta terveellisten aterioiden koostamiseen. Siksi tein tämän lakialoitteen, jossa esitän, että velvollisuus noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia kirjattaisiin perusopetuslakiin ja varhaiskasvatuslakiin. Suomen kansalliset ravitsemussuositukset päivitettiin vuonna 2024, ja ne perustuvat laadukkaaseen tieteelliseen tutkimukseen ja johdonmukaiseen tutkimusnäyttöön. Ravitsemussuositukset on tarkoitettu hyödynnettäviksi terveydenhuollossa, ruokapalveluiden ateriasuunnittelussa, elintarvikkeiden tuotekehityksessä, viestinnässä sekä ravitsemusopetuksessa ja kasvatuksessa. Suositukset pohjaavat kesällä 2023 julkaistuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joita laadittaessa käytiin läpi uusin tutkimusnäyttö ravinnon ja terveyden välisestä yhteydestä sekä ruuantuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksista. Suosituksissa on huomioitu myös ajankohtaiset tiedot suomalaisten aikuisten ja lasten ruuankäytöstä ja ravintoaineiden saannista. Suositelluissa ruokavalioissa yhdistyvät monipuolisuus, tasapainoisuus, nautittavuus ja kohtuus. Suosituksissa tunnistetaan, että suomalaisten ruokatottumukset ovat parantuneet viime vuosikymmeninä, mutta haasteena on edelleen liian suuri suolan ja tyydyttyneen rasvan sekä pieni kuidun saanti. Kasvipainotteisempi ruokavalio eli täysjyväviljan, kasvisten, marjojen, hedelmien ja palkokasvien osuuden lisääminen ruokavaliossa edistäisi ihmisen ja ympäristön hyvinvointia. Lisäksi ruokavaliossa tulisi suosia tyydyttymättömän rasvan lähteitä, kuten kasviöljyjä, kalaa ja pähkinöitä, sekä rajoittaa suolan käyttöä. Uusissa kotimaisissa ravitsemussuosituksissa huomioidaan ensimmäistä kertaa terveyden ohella laajasti myös ympäristön hyvinvointi. Ne ohjaavat kohti kasvipainotteisempia ruokavalioita ennen kaikkea terveys- mutta myös ympäristösyistä. Siksi ne ovat erinomainen väline planetaarisen terveyden edistämiseen, ihmisen ja luonnon toisiaan tukevan hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseen. Arvoisa puhemies! Ruuantuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin neljänneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinperäinen ruuantuotanto. 2020-luvun alussa suomalaisen kuluttajan ilmastovaikutuksista noin viidennes syntyi ruuan kulutuksesta. Suurin osa keskimääräisen ruokavalion päästöistä aiheutui eläinperäisistä tuotteista, noin 65 prosenttia, erityisesti naudanlihasta ja maitovalmisteista. Maatalouden päästöistä taas 87 prosenttia aiheutuu kotieläintuotannosta ja vain 13 prosenttia kasviperäisestä tuotannosta. Ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutusten merkittävä vähentäminen edellyttää muutoksia niin ruokavalioissa kuin maatalous- ja elintarviketuotannossa. Negatiivisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia voidaan pienentää siirtymällä kasvipainotteisempaan ruokavalioon. Kansallisten ravitsemussuositusten mukaisilla ruokavalinnoilla voidaan vähentää ruokavalion ilmastovaikutuksia yli kolmanneksella. Kasvipohjaisen ruuan lisääminen kansallisten ravitsemussuositusten mukaisesti perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa tuottaa hyvin todennäköisesti myös säästöjä. Greenpeacen julkaisema Kasvisruoka kannattaa -selvitys vuodelta 2025 osoitti, kuinka lihatuotteiden käytön puolittaminen ja niiden korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla uusia kansallisia ravitsemussuosituksia mukaillen toisi kunnille merkittäviä säästöjä. Suomessa myös kansalaiset tuntevat suositukset melko hyvin. Suositukset ovat vaikuttaneet kuluttajakäyttäytymiseen, ja vuonna 2025 esimerkiksi säilykepalkokasveja myytiin 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tämä on perinteiselle ja vakiintuneelle tuoteryhmälle ihan huomattava hyppäys. Arvoisa puhemies! Kansallisten ravitsemussuositusten mukainen koulu- ja päiväkotiruoka on kansanterveysteko. Selkeyden ja vaikuttavuuden parantamiseksi tämä asia kannattaa kirjata lakiin. Toivonkin tälle lakialoitteelleni eduskunnassa tukea.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on keskustan tuella poistamassa eläinten hyvinvointilaista porsaiden kirurgisen kastraation kiellon. Hallitus on siis heikentämässä tuotantoeläinten hyvinvointia ja tekee sen lihateollisuuden lobbauksen tuloksena. Pitäisi olla selvää, että kirurgisen kastraation tarpeellisuutta ja vaihtoehtoja tulee arvioida eläimen näkökulmasta, ei lihateollisuuden taloudellisten etujen tai viennin ehdoilla. Kuten maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, porsaiden kastraatio on toimenpiteenä ilman kivunlievitystä hyvin kivulias eikä kaikkea toimenpiteestä aiheutuvaa kipua saada poistettua paikallispuudutuksella ja kipulääkityksellä. Kirurginen kastraatio altistaa porsaat useita päiviä kestävälle kivulle sekä erilaisille tulehduksille ja nostaa porsaiden kuolleisuutta. Varhaisessa iässä koetun kivun ja kudosvaurioiden on todettu heikentävän eläinten hyvinvointia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Eikä kyseessä ole mikään uusi asia. Jo vuonna 2010 alan toimijat eli tuottajat, teollisuus, kauppa, tutkijat, eläinlääkärit ja eläinsuojelujärjestöt allekirjoittivat yhdessä eurooppalaisen julistuksen kirurgisen kastraation asteittaisesta lopettamisesta. Nyt 15 vuotta myöhemmin hallitus ei ole valmis sitoutumaan siihen, että tämä eläimille kärsimystä tuottava toimenpide lopetettaisiin kymmenen vuoden kuluttua. Arvoisa puhemies! Kastraatiokiellosta luopumista perustellaan sillä, että sianlihan vienti vaarantuisi ja alan kilpailukyky heikkenisi. Lihateollisuuden kustannukset eivät voi olla perusteena heikentää tuotantoeläinten hyvinvointia. Myöskään suomalaiset eivät tätä halua. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan valtaosa vastustaa kirurgisen kastraation kiellon kumoamista. Tanskasta saimme juuri kuulla, että sianlihatuottajien ja teurastamojen yhdistykset ovat maaliskuussa yhdessä ilmoittaneet pyrkivänsä kirurgisen kastroinnin lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen esityksessä erityisen ongelmallista on myös se, että laki on ehtinyt olla voimassa vasta muutaman vuoden eikä uuteen toimintamalliin liittyviä tutkimusprojekteja ole ehditty edes saada vielä päätökseen. Arvoisa puhemies! Tärkeä lähtökohta on, että päätöksenteko pohjaa tutkittuun tietoon. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa useat asiantuntijat, kuten Suomen Eläinlääkäriliitto ja Eläinten hyvinvointikeskus, perustelivat lausunnoissaan, miksi kirurgisen kastraation kielto on pidettävä voimassa. Suomen Tuotantoeläinlääkäriyhdistys muistuttaa lausunnossaan, että eläinten hyvinvointilain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Edelleen lausunnossa todetaan, että kirurgiselle kastraatiolle on saatavilla toimiva vaihtoehto, jolla voidaan parantaa eläinten hyvinvointia, ja että lihateollisuudelle on annettu reilusti aikaa muutokseen. Helsingin yliopiston tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon professori Claudio Oliviero toteaa lausunnossaan, että paikallispuudutteen käyttöön liittyy useita haasteita ja riskikohtia, joten se ei ole missään nimessä ongelmaton eikä sitä voida siten pitää lopullisena ratkaisuna kastraatioon. Edelleen hän toteaa, että immunokastraation käyttö on maailmalla yleistynyt. Maailmalla noin kymmenen miljoonaa sikaa immunokastroidaan joka kuukausi, ja esimerkiksi brasilialaista immunokastroitua sianlihaa viedään huomattavia määriä myös Aasiaan. Tanskassa immunokastroitiin viime vuonna yli miljoona sikaa, ja tänä vuonna määrän odotetaan ylittävän kaksi miljoonaa. Tämä sikojen määrä on enemmän kuin Suomessa tuotetaan vuodessa. Immunokastraatio on eläinten hyvinvoinnin kannalta selvästi parempi vaihtoehto kuin kirurginen kastraatio, mutta eläinten hyvinvoinnin kannalta parasta olisi kuitenkin, ettei sikoja kastroida lainkaan. Täyskarjujen lihaa viedään jo useista Euroopan maista. Esimerkiksi Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Portugalissa, Espanjassa ja Alankomaissa valtaosa karjuista kasvatetaan kastroimattomina. Vaihtoehtoja siis on. Arvoisa puhemies! Eläinten hyvinvoinnin edistämisessä ei pidä mennä taaksepäin vaan päinvastoin ottaa määrätietoisesti askelia eteenpäin. Siksi jätimme maa- ja metsätalousvaliokunnassa vasemmistoliiton kanssa vastalauseen, jossa esitämme edustaja Inka Hopsun lakialoitteen mukaisesti, että kirurgisen kastraation siirtymäaikaa lyhennetään ja että porsitushäkkien ja tiineytyshäkkien käyttö ja ylläpito kielletään ilman poikkeuksia siirtymäajalla. Tulen sitten virallisesti kannattamaan tätä koskevaa esitystä seuraavassa puheenvuorossani. On surullista ja eläinten oikeuksien kannalta kestämätöntä, että joudumme tässä salissa käsittelemään lakia, jolla heikennetään tuotantoeläinten hyvinvointia. Suomen on pysyttävä eläinten hyvinvoinnin edistämisen etujoukoissa. Pitämällä nykylainsäädäntö voimassa Suomi ei olisi ainoa eikä vuonna 2035 edes ensimmäinen EU-maa, jossa kirurginen kastraatio on kielletty. Kiellon poistaminen laista on viesti siitä, että Orpon hallitukselle suomalaisen sianlihan vienti on tärkeämpää kuin pienten porsaiden hyvinvointi. Todella toivon, että tästä salista löytyisi rohkeutta äänestää huomenna lihatalojen taloudellisen edun sijaan eläinten hyvinvoinnin puolesta. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Arvoisa puhemies! Suomi velkaantuu tällä hallituskaudella pelottavaa tahtia. Taloudellisen velan lisäksi hallitus on koko kautensa ajan kasvattanut vastuuttomasti ja lyhytnäköisesti myös ekologista velkaa ja hyvinvointivelkaa. Pitkän linjan lastenpsykiatri Raisa Cacciatore varoitti viime viikolla Helsingin Sanomissa, että lasten ja nuorten pahoinvoinnin suurin syy on lapsiperheköyhyyden lisääntyminen. Köyhissä perheissä kasvavat lapset kokevat turvattomuutta, ahdistusta ja näköalattomuutta, ja tällä pahoinvoinnilla on pitkät seuraukset. Samaan aikaan hallitus jakaa avokätisiä verotukia rikkaimmille ja leikkaa kaikkein köyhimmiltä. Eilen luimme Ilta-Sanomista, että vanhustenhoivassa on karmivia puutteita. Hoitohenkilökunnan vajaus on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, vaikka hoivasta palvelutalossa maksaisi tuhansia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan hallitus leikkaa sotepalveluista. Viime viikkoina olemme saaneet lukea, kuinka Atlantin AMOC-virtausjärjestelmän romahtaminen ja siitä seuraava elinolojen dramaattinen heikkeneminen täällä Pohjolassa on paljon luultua todennäköisempää. Samaan aikaan hallitus laistaa ilmastotoimista eikä tee elettäkään pysäyttääkseen luontokadon. Arvoisa puhemies! ”Me suomalaiset selviämme kyllä”, pääministeri vakuutteli kehysriihen jälkimainingeissa. Todellisuus näyttää toiselta heille, joihin hallituksen leikkaukset kaikkein pahiten osuvat. Olen todella huolissani siitä, että hallituksen politiikan seurauksena kaikki eivät selviä. Hallituksen sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutukset kasautuvat suhteettomalla tavalla erityisesti lapsiperheisiin, yksinhuoltajiin ja yksin asuviin. Sosiaali- ja terveysministeriön oman arvion mukaan 31 000 uutta lasta putoaa tämän hallituksen toimien seurauksena köyhyyteen. Toimeentulotuen saajien määrä on kääntynyt kasvuun, ja asunnottomuus on nousussa. Erityisen huolestuttavaa on, että asunnottomaksi päätyy tällä hetkellä myös työssäkäyviä pienituloisia, ja tässä tilanteessa hallitus jättää kaikista köyhimmät ja heikoimmat kamppailemaan yksin elinkustannusten nousun kanssa ja leikkaa sosiaaliturvaa. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluihin tosiaan kohdistuu merkittäviä leikkauksia ja maksukorotuksia. Asiakasmaksuja korotetaan miltei 90 miljoonalla eurolla, sosiaalihuollosta leikataan, sotejärjestöiltä leikataan ja lääkekorvauksia pienennetään. Esimerkiksi asiakasmaksujen korottaminen osuu käytännössä eniten niihin kaikkein köyhimpiin ja sairaimpiin, jotka käyttävät eniten julkisia terveyspalveluja. Etenkin perusterveydenhuollossa maksujen myös tiedetään heikentävän hoitoon hakeutumista niin, että ongelmat ehtivät kasautua ja pahentua. Haluan myös nostaa tässä yhteydessä sotejärjestöjen leikkaukset. Sotejärjestöiltä leikkaaminen on leikkaamista sairauksien ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisystä. Järjestöt tekevät korvaamatonta työtä ja paikkaavat monia sotejärjestelmän aukkoja, joten leikkaukset järjestöiltä näin ollen vastaavasti lisäävät sotepalveluiden tarvetta. Tässä ei ole mitään järkeä. Arvoisa puhemies! Erityisen huolissani olen siitä, että Orpon hallitus sinnikkäästi sivuuttaa kokonaan aikamme eksistentiaaliset ympäristökriisit ja Suomen mahdollisuudet olla niitä ratkaisemassa. Ei ole myöskään talouden kannalta kestävää, että ympäristöä kuormittava toiminta sallitaan samaan aikaan, kun haittoja korjataan julkisin varoin. Siksi vihreiden vaihtoehto perustuu siihen, että saastuttamiselle ja luonnonvarojen kuluttamiselle asetetaan hintalappu. Ihmettelen myös, minne on kadonnut vahva näkemys siitä, että Suomi voi korkean osaamisen maana olla kokoaan suurempi kestävyysmurroksen suunnannäyttäjä maailmalla. Edustaja Virta nosti täällä aiemmin luonnonvarojen kulutuksen vähentämisen välttämättömyyden ja kiertotalouden mahdollisuudet. Suomi on yksi Euroopan tehottomimmista maista, mitä tulee luonnonvarojen käyttöön. Onkin välttämätöntä, että kasvatamme arvonlisää ja saamme rajallisista resursseistamme enemmän irti. Onkin surullista, että kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijaan hallitus syventää fossiiliriippuvuutta jakamalla verotukia autoilijoille, kaivoksille ja turpeentuottajille. Luontokadon torjunta ei Orpon hallituksen listalla näytä olevan lainkaan. Oireellista on, että hallitus ei osoita rahaa edes omiin, riittämättömiin ilmastotoimiinsa. Tämän lyhytnäköisen peräpeiliin katsomisen seuraukset tulevat meille vielä kalliiksi, ja laskun kuittaavat meidän lapsemme ja lapsenlapsemme.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys sisältää tosiaan kokonaisuutena satojen miljoonien säästöt hyvinvointialueiden rahoitukseen lähivuosina, ja tämä tarkoittaa jälleen leikkaamista sotepalveluista. Keskeinen ongelma on, että tämä esitys ei kohtele alueita tasapuolisesti. Kasvavat alueet, kuten Länsi-Uusimaa, joutuvat tilanteeseen, jossa väestö kasvaa, sen myötä palvelutarve kasvaa mutta rahoitus ei seuraa mukana, vaan sitä leikataan. Tämä on kohtuuton tilanne alueille. Tässä, kuten on tullut esiin, rangaistaan nyt tosiaan nimenomaan niitä alueita, jotka ovat toimineet valtion toivomalla tavalla ja sopeuttaneet talouttaan. Se on kohtuutonta, ja se murentaa koko tämän mallin uskottavuutta. Jatkuvan leikkaamisen sijaan se, mitä nyt pitäisi tehdä, olisi antaa hyvinvointialueille aikaa kehittää toimintaansa rauhassa ja tehdä niitä investointeja, joilla parannetaan toiminnan kustannusvaikuttavuutta, ja sitä kautta päästään sitten kestävästi sitä toimintaa tehostamaan. Tämä, miten hallitus nyt toimii ja leikkaa, ei ole millään muotoa kestävää ja aiheuttaa sen, että palvelut kärsivät.

Arvoisa puhemies! Käytän tässä vielä toisen puheenvuoron. Täällä on tosi hyviä näkökulmia kattavasti nostettu esiin. Haluan kiittää edustaja Castrénia, joka nyt ei enää täällä ole, hyvästä yhteistyöstä tämän teeman parissa ja siitä, että hän nosti nimenomaan lääkärinä vielä näitä käytännön esimerkkejä siitä, miten vaarallisia nämä temutuotteet ovat ja aiheuttavat kustannuksia myös meidän terveydenhuoltojärjestelmälle. Usein kuulee tämän väitteen, jonka edustaja Krista Mikkonen nosti, että kyse on samoista tuotteista kuin mitä meillä on täällä kaupan hyllyillä, mutta näinhän se ei ole, ja siitä on lukuisia selvityksiä ja tutkimuksia ja osoituksia. No, tosiaan globaalissa maailmassa tämänkaltaisen ilmiön torjuminen ei ole helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää on, että päättäjät ja me nyt täällä eduskunnassa varsin yksituumaisesti osoitetaan selkeä tahtotila siitä, että tämä ongelma on ratkaistava. Kuten kansalaisaloitteen tekijätkin ovat todenneet näissä tilaisuuksissa, mitä on ollut, kun tahtoa on, keinot kyllä löytyvät, ja tästä mietinnöstäkin ne keinot tavallaan löytyvät, kun niihin vain sitten tartutaan. Vielä nostan sen, että tässä on ollut aktiivisena kotimainen yritys Finlayson mukana, tehnyt avoimesti viestintää ja kampanjaa. Minusta oli hienoa, että he rakensivat Triplan myymälään tällaisen krääsägallerian, jossa oli esillä näitä Temusta ja Sheinistä tilattuja krääsätuotteita. Kyllä se suorastaan vihaksi pisti nähdä niitä polyesteristä tehtyjä lakanoita ja pyyhkeitä, joita oikeasti myydään ihmisille ja joilla ei ole mitään käyttöarvoa ja jotka tosiaan pahimmillaan ovat vaarallisia. Monella tavalla on tärkeätä, että tämän ongelman todellisuutta nostetaan esiin ja siitä keskustellaan. Edustaja Kaarisalo tässä nosti esiin sen, ja edustaja Mikkonenkin viittasi siihen, mikä on tullut ilmi näissä tilaisuuksissa, missä itsekin olen ollut, että viranhaltijat ehkä ovat tosiaan paljon keskittyneet perustelemaan sitä, miksi näiden keinojen toimeenpano on vaikeaa, mutta se ei tietenkään saa olla syy jäädä tumput suorina seuraamaan, kun tämä krääsätulva tuhoaa kotimaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja syö juuri niitä verotuloja, joille meillä olisi tässä vaikeassa taloustilanteessa todella kipeä tarve, puhumattakaan sitten siitä luonnonvarojen ylikulutuksesta ja tämmöisestä kertakäyttökulttuurin ylläpitämisestä ja viemisestä aivan uudelle tasolle, kun meidän pitäisi päästä kohti kestäviä tuotteita ja kiertotaloutta. Vielä nostan tässä myös edustaja Rintamäen, joka puhui hyvin kotimaisen vastuullisen tuotannon puolesta, ja haluan itsekin korostaa sen merkitystä, että kyse on tässä myös suomalaisista työpaikoista. Tosiaan tämän aloitteen hyvä puoli on se, että tässä on todella monta tulokulmaa, joilla tätä voi kannattaa, ja se on varmasti juuri se syy, miksi tämä on laajan tuen saanut taakseen. Nyt meidän kaikkien velvollisuus on osaltaan sitten vielä vahtia, että ne toimet todella tapahtuvat, että tämä pakettiralli saadaan pysähtymään.

Arvoisa puhemies! Pakettiralli kiinalaisista krääsäkaupoista on saanut aivan järjettömät mittasuhteet. Tämä krääsätulva uhkaa niin ympäristöä, ihmisten terveyttä kuin kotimaisten vastuullisten yritysten toimintaedellytyksiä. Se, että tänne tilataan kiinalaisilta verkkokauppa-alustoilta tuotteita, joiden alkuperästä ei ole mitään tietoa, jotka eivät täytä EU:n turvallisuusstandardeja ja jotka ovat pahimmillaan vakava terveys- ja turvallisuusriski, ei ole millään muotoa kestävää. On selvää, että sääntelyä ja valvontaa on vahvistettava reilun kilpailun, kuluttajansuojan ja vastuullisuuden turvaamiseksi. Niinpä haluan tässä nyt alkuun kiittää ”Krääsätalous kuriin — suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta” ‑kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia siitä, että tämä julkisuudessakin varsin paljon keskustelua herättänyt asia saatiin eduskunnan käsittelyyn. Haluan myös kiittää talousvaliokuntaa tässä kohtaa jämäkästä mietinnöstä ja lausumista, jotka edellyttävät hallitukselta nyt konkreettisia toimia krääsäkaupan saamiseksi kuriin. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä tässä kävi valiokunnan mietinnön varsin seikkaperäisesti läpi, mutta koska asia on itselleni tärkeä ja olen myös osaltani paljon tehnyt töitä krääsäkaupan suitsimiseksi, niin haluan tässä vielä nostaa muutamia näkökulmia esiin. Tuoteturvallisuuden osalta tilanne on todella huolestuttava. Selvitysten mukaan merkittävä osa EU:n ulkopuolelta tulevista tuotteista ei tosiaan täytä turvallisuus- ja kemikaalivaatimuksia. Tehostetuissa EU-tarkastuksissa jopa yli puolet testatuista tuotteista on todettu vaatimusten vastaisiksi. Mediasta me ollaan kaikki voitu lukea muun muassa vakavista iho-oireista, joita temukrääsän kemikaalit ovat aiheuttaneet. Nämä suuret kansainväliset verkkoalustat on saatava vastuuseen velvoitteistaan samalla tavoin kuin EU:ssa toimivat maahantuojat. No, pieni askel oikeaan suuntaan on se, että EU:ssa on nyt tehty päätökset alle 150 euron arvoisten lähetysten tullittomuuden poistamisesta. Tämä tullimaksu ja käsittelymaksu tosiaan nostavat paketin hintaa noin viisi euroa. Voidaan miettiä, onko viisi euroa sinänsä riittävä summa muuttamaan ihmisten ostokäyttäytymistä, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Muutamissa EU-maissa on otettu käyttöön tai selvitellään kansallista käsittelymaksua pakettitulvan patoamiseksi, ja pidän tärkeänä, että myös tämä mahdollisuus Suomessa nyt ripeästi selvitetään. Olennaista on saada krääsäverkkokaupat maksamaan aiheuttamastaan jäteongelmasta, joka tosiaan jää nyt sekin kotimaisten yritysten vastuulle. Temukrääsällä ei ole mitään jälleenmyyntiarvoa, ja sen lajittelu esimerkiksi kierrätyskeskuksissa tuottaa lisätyötä ja hävittäminen lisäkustannuksia. Kuten valiokunnan varapuheenjohtaja totesi, esimerkiksi Latviassa krääsäkauppatuotteen tuottaja joutuu jo nyt maksamaan tuottajavastuukustannusten osalta veron tullissa, ellei kuulu tuottajayhteisöön. Toivottavasti tosiaan tällainen vastaava maksu otetaan Suomessakin käyttöön viipymättä. Tässä kansalaisaloitteessa esitetään ja itsekin siinä toimenpidealoitteessa esitin ultrapikamuodin ja krääsäkaupan mainonnan kieltoa. Tässä on hyvin tullut selväksi sekin, että tämmöinen aggressiivinen ja koukuttava mainonta valheellisine väitteineen on valtava ongelma, joka saa ihmisiä tekemään näitä ostoksia, ja siihen on pystyttävä puuttumaan. Lähtökohtaisesti tällainen mainonta on jo kiellettyä, kuten tässä mietinnössä todetaan, mutta ongelma on, etteivät nämä krääsäverkkokaupat tätä sääntelyä noudata. Eli kaikki kivet on käännettävä, jotta tälle saadaan stoppi. On hyvä, että talousvaliokunta korostaa omassa mietinnössään tarvetta selvittää perusteellisesti, miten kolmansista maista tulevaa markkinointia olisi mahdollista säännellä kansallisesti. Toivon, että tässä uskalletaan olla myös rohkeita siellä hallituksen päässä nyt. Samaan aikaan toki tulee vaikuttaa siihen, että markkinoinnin kiellosta ja rajoituksista säädetään EU-tasolla nykyistä tiukemmin. Arvoisa puhemies! Olisin tietysti toivonut, että talousvaliokunta olisi voinut päätyä johtopäätökseen tämän kansalaisaloitteen hyväksymisestä, mutta tärkeintä on, että toimet krääsäkaupan suitsimiseksi nyt todella etenevät, ja nämä mietinnön painavat lausumat kyllä velvoittavat hallitusta. Tosiaan olen itsekin jättänyt sen toimenpidealoitteen tätä asiaa vauhdittamaan, ja se tulee tässä samalla käsitellyksi. Aloitteessa nostamani esitykset on myös tässä talousvaliokunnan mietinnössä kattavasti käyty läpi, ja kiitos myös siitä valiokunnalle. Tietysti olisi ollut hienoa, jos hallitus olisi jo eilisessä kehysriihessä edistänyt joitain näitä asioita krääsäkaupan suitsimiseksi. Näin ei valitettavasti käynyt, mutta todella toivon, että nyt hallitus tämän painavan mietinnön vauhdittamana ryhtyy ripeästi toimiin. Me tarvitaan määrätietoista EU-vaikuttamista, kotimaista sääntelyä sekä tarvittavia resursseja Tullille ja markkinavalvontaan, jotta tämä tässäkin salissa varsin yksituumaisesti ongelmalliseksi tunnistettu ilmiö saadaan kuriin. Arvoisa puhemies! Vielä loppuun: Nämä valiokunnan lausumat todella velvoittavat hallitusta jatkamaan työtä ja saamaan aikaan myös tuloksia. Kehotankin tässä myös kansalaisaloitteen tekijöitä ja kansalaisia pitämään tätä ongelmaa esillä ja jatkamaan paineen luomista hallituksen suuntaan niin kauan, että pakettiralli saadaan suitsittua. Eduskunta edellyttää tämän mietinnön hyväksyessään myös, että toimenpiteiden etenemisestä raportoidaan talousvaliokunnalle, ja myös tätä lausumaa pidän erittäin tärkeänä, jotta asia pysyy myös eduskunnan agendalla. On arvokasta, että tämä mietintö on yksimielinen, siitä myös kiitos koko talousvaliokunnalle. Se osoittaa, että tässä talossa vallitsee varsin yhteinen näkemys siitä, että krääsäkauppa tulee saada kuriin.

Arvoisa puhemies! Pääsin tähän keskusteluun mukaan vasta näin illemmalla, mutta halusin tulla käyttämään puheenvuoron, koska työttömyystilanne kaikessa karmeudessaan on asia, johon on löydettävä kestäviä ratkaisuja. On hälyttävää, että Suomessa työttömyys on nyt korkeammalla tasolla kuin muualla Euroopassa. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa korkeakoulutettu nuori ei löydä alansa töitä, tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet irtisanovat henkilökuntaa, vaikka hoidon tarve ei ole kadonnut mihinkään, tilanteeseen, jossa työllisyyspalvelut eivät pysty palvelemaan asiakkaitaan. Hallituksen lyhytnäköinen leikkauspolitiikka on ajanut Suomea väärään suuntaan. Tehdyt leikkaukset ajavat ihmisiä köyhyyteen, jarruttavat taloutta ja vievät työpaikkoja. Lyhytnäköistä on myös se, että hallituksen talouspolitiikkaa tehdään luonnon ja ilmaston kustannuksella. Meidän on kyettävä viemään läpi talouden rakennemurros, joka on kestävä niin yksilöiden, kansantalouden kuin ympäristön kannalta. Kestävän talouden uudet työpaikat syntyvät vihreän siirtymän hankkeisiin, luoville aloille, palveluihin ja kiertotalouteen, ja näihin on uskallettava satsata. Arvoisa puhemies! Olen todella huolissani — ja varmasti me kaikki olemme — nuorten tilanteesta. Nuorten työttömyys on noussut pelottavaa tahtia. Viime vuoden lopussa alle 25-vuotiaista lähes joka viides oli vailla työtä. Tämä on järkyttävä luku. Kun suhdannetilanne on heikko, työuraansa aloittelevat nuoret ovat työmarkkinoilla haavoittuvassa asemassa, ja nuorena koettu työttömyys voi tutkimusten mukaan vaikuttaa työuraan vielä pitkään myöhemmin. Meillä ei ole varaa siihen, että nuoret eivät pääse kiinnittymään työelämään. Meidän onkin tehtävä kaikkemme, että nuoret voivat luottaa jatkossakin siihen, että opiskeleminen kannattaa ja tähän maahan voi perustaa perheen luottaen siihen, että työtä löytyy ja yhteiskunta kannattelee yli vaikeiden aikojen. Arvoisa puhemies! Vihreät ovat tarjonneet toistuvasti hallitukselle kestävämpiä keinoja hyvinvoinnin ja taloustilanteen parantamiseksi. Tärkeä lähtökohta on, että kaiken työnteon pitää aina olla kannattavaa. Opiskelun, osaamisen kehittämisen sekä vapaaehtoistyön tulee olla mahdollista kaikille työttömille. Itsensä kehittämisestä ja toimeliaisuudesta ei pidä rankaista. Vapaaehtoistyön osalta on oltava samat selkeät käytännöt halki Suomen. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistaminen oli suuri virhe. Se on vaikeuttanut pienituloisten, osatyökykyisten ja työttömyyden kanssa kamppailevien ihmisten mahdollisuutta ottaa satunnaista tai osa-aikaista työtä vastaan. Työelämän muutos on johtanut siihen, että yhä useampi joutuu vakituisen kokopäivätyön sijaan selviytymään pätkätöiden ja keikkatöiden maailmassa ja elämään jatkuvassa epävarmuudessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna yli 130 000 työntekijää, jotka tekivät osa-aikatyötä vastentahtoisesti. Yleisintä osa-aikatyö on vähittäiskaupassa sekä matkailu- ja ravintola-alalla. Yhä useampi työllistää itsensä tänä päivänä yrittäjänä. Yrittämisen riskejä on pystyttävä pienentämään. Vihreät tukisivat yrittäjiä esimerkiksi kannustamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, parantamalla yrittäjien sosiaaliturvaa ja korottamalla arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan alarajaa. Kun yhä useamman työura rakentuu pienistä palasista, tilausta olisi vihreiden pitkään ajamalle perustulolle, joka tekisi työnteosta aina kannattavaa. Toivonkin, että hallitus voisi suhtautua perustuloon avoimin mielin. Arvoisa puhemies! Ei vielä riitä, että työllisyystilanne kohenee, jos työntekijöiden työehtoja poljetaan tai palkalla ei aidosti tule toimeen. Siksi vihreät puuttuisivat myös alipalkkaukseen, vale- ja pakkoyrittäjyyteen sekä vastaavaan työntekijöiden laajamittaiseen hyväksikäyttöön. Esimerkiksi ruokalähettien tai marjanpoimijoiden johdonmukainen hyväksikäyttö ei kuulu suomalaiseen oikeus- eikä hyvinvointivaltioon. Toivon, että työministeri Marttinen tähän työvoiman hyväksikäyttöön todella tomeralla tavalla puuttuu. Arvoisa puhemies! Loppuun vielä totean, että vihreät parantaisivat työllisyyttä sekä täsmätoimilla että pitkän tähtäimen ratkaisuilla, parantamalla mahdollisuuksia kouluttautua, uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmää kohti perustuloa sekä luomalla aitoja kannustimia työntekoon ja yrittämiseen. Toivon, että hallituksella on sama suunta. Täällä on tänään käyty hyvää keskustelua, toivon, että se johtaa myös ratkaisuihin. Kiitän myös paikalla olevia ministereitä, että olette täällä käymässä keskustelua.