Yrttiaho Johannes

Puhemies! Pääministeri Orpo, teidän työllisyyslupauksenne ovat olleet varsin virtuaalisia. Nyt esittelette Googlen ja muiden amerikkalaisten jättiyhtiöiden datakeskukset ja niiden työllisyysvaikutukset toistamalla papukaijana näiden yhtiöiden omia myyntipuheita. Sivuutatte järjestään datakeskusten ongelmat. Ensinnäkin sähkön hinta tietysti nousee — suomalaiset kotitaloudet ja teollisuus maksavat. Fortumin ydinvoimasta olette luvanneet jopa puolet Googlen käyttöön. Unohdatte myös mielellänne, että datakeskukset työllistävät lähinnä rakennusaikana — silloinkin runsaasti ulkomaista halpatyövoimaa. Nimenomaan Google jäi kiinni Haminan konesalityömaalla työperäisestä hyväksikäytöstä. Halpatyön hyväksikäytön estämiseksi ei hallitus ole tehnyt yhtään mitään vaan on päinvastoin heikentänyt työntekijöiden oikeuksia koko kautensa ajan. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Pääministeri Orpo, Suomi näyttää olevan alennusmyynnissä amerikkalaisille yhtiöille. Miten varmistatte suomalaisille riittävän ja edullisen sähkön, ja miten estätte ulkomaisen halpatyön hyväksikäytön datakeskustyömailla?

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Olen katsonut perustuslakivaliokunnan lausuntoon jättämässäni eriävässä mielipiteessä, että nämä ydinaserajoitusten purkamiset ovat ristiriidassa perustuslain takaaman Suomen täysivaltaisuuden kanssa. Ydinaseiden tuomisesta Suomen alueelle tai kuljettamisesta Suomen alueen kautta ei seuraisi minkäänlaista Suomen määräysvaltaa suhteessa niihin. Tällainen määräysvalta olisi itse asiassa ydinsulkusopimuksen 2 artiklan vastainen järjestely. On huomattava, että Naton ydinasevaltioiden ydinaseet ovat aina niiden kansallisia ydinaseita ja kansallisten päätösten piirissä. Suomella ei ole minkäänlaista päätösvaltaa niiden suhteen. Tämän lakimuutoksen myötä ydinaseen maahantuonnin, kuljettamisen tai varastoinnin sallittavuus riippuisi nimenomaan puolustusyhteistyötä koskevasta päätöksenteosta. Puolustusyhteistyöllä viitataan erityisesti Suomen ja Yhdysvaltojen välillä solmittuun DCA-sopimukseen, jossa vieraalle valtiolle eli Yhdysvalloille annetaan oikeus tuoda Suomeen aseita, muuta kalustoa ja joukkoja sekä perustaa tänne tukikohtia ja asevarastoja. Tässä sopimuksessa Yhdysvallat sitoutuu vain kunnioittamaan Suomen lainsäädäntöä, ei noudattamaan sitä, ja kunnioittamisen suhteenkin asetetaan vahvoja varauksia. Puhemies! Kun eduskunta hyväksyi tämän DCA-sopimuksen kesällä 2024, se hyväksyi sen siinä käsityksessä, että ydinenergialain ydinasekielto turvaisi Suomen ydinaseettomuuden. Sopimus hyväksyttiin poikkeuksena perustuslakiin juuri sen perustuslain 1 §:n 1 momentin täysivaltaisuutta rajaavan vaikutuksen vuoksi. Vieraalle valtiolle annettiin DCA-sopimuksella ennennäkemätön valta käyttää Suomen aluetta. Nyt tätä perustuslakipoikkeusta ehdotetaan laajennettavaksi ja vieläpä joukkotuhoaseiden, siis ydinaseiden, sallimista koskien. Se ei ole mielestäni missään määrin hyväksyttävää, ei perustuslainkaan näkökulmasta. On selvää, ettei DCA-sopimuksen mukaan Yhdysvalloilla ole mitään velvollisuutta kunnioittaa etenkään Suomen poliittisia näkemyksiä ydinaseiden suhteen sen jälkeen, kun laissa olevat rajoitteet on purettu. Sopimuksen mukaan tällaiset poliittiset näkemykset tai kannat eri asioista voidaan ottaa huomioon, mikä on tätä kunnioittamistakin kevyempi muotoilu. Nyt ulkoasiainvaliokunnan lausuntoon jätetyssä eriävässä mielipiteessä katsotaan, että mikäli tämä ydinasekielto puretaan laista, tulisi DCA-sopimukseen itsessään edellyttää kirjausta ydinaseiden kiellosta. Käytännössä se varmasti tarkoittaisi sopimuksen irtisanomista ja uudelleen neuvottelua — näin voi olla. Joka tapauksessa tällainen käsitys sai tukea myös valiokuntien asiantuntijalausunnoissa. Ydinasekiellon poistamisen ulko- ja turvallisuuspoliittinen vaikutus ja vaara on siinä, että Yhdysvaltojen ydinaseiden oletetut kohteet Venäjällä sijaitsevat aivan Suomen rajan tuntumassa, muun muassa Murmanskin ja Kuolan alueella. Ydinasekiellon poistaminen lisäisi riskiä, että Yhdysvallat käyttää taktisia ydinaseita Suomen aluetta tai ilmatilaa hyödyntäen näihin kohteisiin iskemiseksi suurvaltojen aseellisen konfliktin eskaloituessa ydinsodaksi, tai kenties jo ydinsodan uhatessa. Suomeen sijoitetut ydinaseet tai ydinaseisiin tai niiden kauttakulkuun liittyvä infrastruktuuri olisivat silloin sotilaallinen kohde, mikä ilman muuta heikentäisi Suomen turvallisuutta. Tämän esityksen taustalla vaikuttavat Pohjois-Atlantin liitto Naton suunnitelmat ydinaseitten hajauttamisesta osana Naton ydinasesuunnittelua, kuten tulikin jo todettua. Niin sanotun ydinpelotteen taustalla on ajatus, että Venäjä pidättäytyisi rajoitetusta ydinaseiskusta, koska se pelkäisi Naton vastaiskua, jolle tämä ydinaseiden hajautus antaisi enemmän mahdollisuuksia. Mutta tosiasiassa asetelma johtaisi kuitenkin siihen, että Venäjän pitäisi tiedossa olevien eurooppalaisten ydinasetukikohtien lisäksi maalittaa hyvin laajasti myös kohteita, joiden sijaintia se ei voi varmuudella tietää. Näin ollen hajautussuunnitelmat pikemminkin lisäisivät ydinsodan riskiä. Hajautus ei ole este ennalta ehkäisevälle iskulle, vaan se päinvastoin altistaa suuremman osan Euroopasta sekä konventionaalisille että ydinaseiskuille. Taktisten ydinaseiden käyttökynnys on lisäksi strategisia alhaisempi, mikä sekin aiheuttaa eskalaatioriskin. Taktisten ydinaseiden kantolaitteet ovat myös usein kaksikäyttöisiä, ja silläkin on eskalaatioriskiä vahvistava vaikutus ihan väärinymmärrysten vaarankin vuoksi. Ydinaseiden hajauttamiseen liittyen useat eurooppalaiset maat ovat muuttamassa hävittäjiään ydinaseiden käyttöön soveltuviksi. Kysymys on keskeisesti amerikkalaisista F-35A-hävittäjistä, joita myös Suomi on päättänyt tilata 64 konetta. On mahdollista, että osa Suomenkin tilaamista hävittäjistä voidaan muuttaa ydinaseita kantamaan kykeneviksi kaksikäyttöhävittäjiksi. Tämä mahdollisuus lisää vielä erikseen Suomeen kohdistuvaa eskalaatioriskiä, jos ydinaseet sen alueella sallitaan. Arvoisa puhemies! Ehdoton ja kattava ydinasekielto on pidettävä Suomen lainsäädännössä. Suomen tulisi puolustaa pohjoismaisen ydinaseettomuuden linjaa, toimia aseistariisunnan ja ydinaseettoman maailman puolesta sotaa, militarismia vastaan ja maailmanrauhaa edistäen. — Kiitos, puhemies.

Puhemies! Pääministeri Petteri Orpon hallitus on nostanut energia- ja ilmastostrategian keskiöön energiajärjestelmän ja teollisuuden sähköistymisen, järjestelmäintegraation, vetytalouden, teknisten nielujen investoinnit, merituulivoiman sekä ydinenergian investoinnit. Strategian lähtökohtana on teollisuuden puhtaan siirtymän vauhdittaminen, ei enää ilmastonmuutoksen hidastaminen ja pysäyttäminen kuten edellisessä strategiassa. Hallituksen lähtökohta on pikemminkin varmistaa suuryhtiöiden voitot sen sijaan, että yhtiöille asetettaisiin velvoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Orpon hallitus sysää toimimattomuudellaan seuraavalle hallitukselle lähes mahdottoman ilmastopoliittisen urakan. Vaikuttava ilmastopolitiikka edellyttää yksityisen rahan kanavoimista ja lisäksi julkisen vallan taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa, joita tässä selonteossa ei ole esitetty. Ilmastotoimien rahoitusta estää osaltaan myös voimakas sotilasmenojen lisääminen ja Pohjois-Atlantin liitto Naton viiden prosentin bruttokansantuotetavoitteen hyväksyminen Suomenkin tavoitteeksi. Se merkitsee, että paitsi hyvinvointivaltion rakenteet myös ilmastonmuutoksen vastaiset toimet vaarantuvat vakavasti. Puhemies! Nopeaan ja laajamittaiseen teollisuuden ja yhteiskunnan sähköistymiseen liittyy myös mittavia ongelmia. Hallituksen strategiassakin todetaan, että vetytalouden, datakeskusten ja sähköpolttoaineiden tuotannon mahdollinen nopea laajeneminen saattaa johtaa energian kokonaiskulutuksen ja talouskasvun välisen kytkennän voimistumiseen nykyisestä. Puhemies! Sähköistymisen ohella vähintäänkin yhtä keskeistä olisikin energian kokonaiskulutuksen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Muun muassa tässä mielessä datakeskuksiin liittyviä haasteita ei ole noteerattu riittävästi hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa. Kaikista Euroopan datakeskusinvestoinneista peräti kymmenen prosenttia on suunnitteilla Suomeen, mikä tarkoittaa toteutuessaan valtavaa sähkönkulutuksen lisääntymistä. Datakeskusinvestoinnit tulevat syömään sähköä ja sähköliittymiä muilta, kansantaloudellisesti hyödyllisemmiltä vihreän siirtymän investoinneilta. Datakeskukset eivät rakentamisensa jälkeen juurikaan tuota taloudellista toimeliaisuutta Suomessa. Suurin osa suunnitteilla olevista datakeskushankkeista pyrkii käyttämään olemassa olevaa vakaata sähköntuotantoa. Tällä on merkittäviä seurauksia perusvoiman saatavuudelle. Koska datakeskukset eivät jousta sähkönkulutuksessaan, kuluttajat päätyvät todennäköisesti maksamaan niukaksi käyneestä sähköstä hyvin korkeaa hintaa. Koska datakeskukset vaativat sähköä tasaisesti vuorokauden ympäri, perusvoimaa on oltava riittävästi. Käytännössä tämä tulee todennäköisesti johtamaan paineeseen lisätä ydinvoimaa, johon liittyy sitten puolestaan muita merkittäviä yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä ongelmia. Suomeen rakenteilla olevat uudet datakeskukset vaativat arviolta kahden ydinvoimalan verran sähköä. Uusi ydinvoima on paitsi erittäin kallista myös ongelmallinen energiantuotantomuoto turvallisuuden, ydinpolttoaineen hankinnan ja jätteen kannalta. Ydinvoima on lisäksi suurten energiayhtiöiden hallinnassa ja tarkoittaa lisääntyessään hyvin keskitettyä energiajärjestelmää ja energiamarkkinaa. Se on iso ongelma kuluttajien oikeuksien ja aseman, markkinakilpailun, toimitusvarmuuden sekä energiapolitiikan päätöksenteon demokraattisuuden näkökulmasta. Puhemies! Datakeskushankkeiden sääntely on keskeisessä asemassa sähkönkulutuksen kasvun hillitsemisessä. Kun sähkönkulutus lisääntyy merkittävästi, tulisi datakeskusyhtiöltä edunsaajina edellyttää kompensaatiota yhteiskunnalle niiden aiheuttamista haittavaikutuksista. Luontevimmin tämä tapahtuu tietysti kireämmän verotuksen avulla. Lisäksi datakeskukset tulisi tietenkin velvoittaa omiin sähköntuotantojärjestelyihin. Suomen konesalihankkeista hyötyvät ensisijaisesti niitä omistavat digialusta- ja tekoäly-yhtiöt sekä energiayhtiöt. On hyvin kyseenalaista, tuovatko suurien digijättien datakeskukset lainkaan hyötyä Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle niiden rakennusvaiheen jälkeen. Arvoisa puhemies! Ehdotan lopuksi, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanottoehdotuksen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ajankohtaisselonteossa todetaan, että Suomi pitää tärkeänä tiivistä vuoropuhelua ydinasepolitiikasta läheisten liittolaistemme kanssa ja että Suomi on valmis tarkastelemaan uusia yhteistyömuotoja ydinasepolitiikassa. Hallitus jättää kuitenkin kertomatta, mitä nämä ydinasepolitiikan uudet yhteistyömuodot voisivat olla. Minäpä kerron. Kun puolustusministeri Antti Häkkänen jo ydinenergialain lähetekeskustelussa viime viikolla viittasi kaksikäyttöisiin F-35-hävittäjiin, niin ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että jatkossa Suomi mahdollisesti osallistuu sotilasliitto Naton niin sanottuun ydinaseiden jakopolitiikkaan. Ennen puolustusministeri Häkkästä vain yksi suomalaispoliitikko on väläyttänyt Suomen mahdollista osallistumista ydinaseiden jakopolitiikkaan, ja se oli pääministeri Sanna Marin vuoden 2022 huhtikuussa, jolloin Suomen Nato-jäsenyysprosessi oli jo alkanut. Mistä on kysymys? Jos Suomi todellakin tekee päätöksen osallistumisesta Naton ydinaseiden jakopolitiikkaan, se tarkoittaa, että jossakin vaiheessa Suomi muuttaa aiempaa tilaustaan F-35-hävittäjistä ja päättää Britannian tapaan tilata osan koneita, jotka soveltuvat myös ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön eivätkä siis vain konventionaalisten aseiden käyttöön. Britannia teki uuden tilauspäätöksensä viime kesänä ja muutti aikaisempaa tilaustaan. Suomalainen media on tosin pääosin vaiennut Britannian päätöksestä tilata 12 kappaletta myös ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön soveltuvaa hävittäjää. Suomen alkuperäisessä tilauksessa kyse oli F-35A-koneista, jotka eivät ole niin sanottuja kaksikäyttökoneita. Ydinaseiden jakopolitiikkaan osallistuminen tarkoittaisi, että osa tilattavista koneista olisi F-35A-hävittäjiä, joiden käyttöön myös koulutettaisiin osa suomalaisista hävittäjälentäjistä. Näinhän on tehty niissä viidessä eurooppalaisessa maassa, joihin Yhdysvallat on sijoittanut taktisia ydinaseitaan, ja Britanniasta on siis tulossa kuudes eurooppalainen maa, joka näin tekee. Kyse on siis Yhdysvaltain taktisista ydinaseista, joiden kuljetus ja käyttö tapahtuu näiden maiden omilla amerikkalaisvalmisteisilla hävittäjillä ja tehtävään erikseen koulutettujen näiden maiden omien hävittäjälentäjien voimin. Meidän olisi hyvä kuulla täällä eduskunnassa erityisesti puolustusministeri Häkkäseltä, joka siis valitettavasti ei ole täällä paikalla, suunnitteleeko myös Suomen hallitus ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön soveltuvien hävittäjien hankkimista ja aikooko Suomi kouluttaa osan suomalaisista hävittäjälentäjistä ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön. Kysyin ulkoministeri Valtoselta tätä aiemmassa keskustelussa, mutta hän ei vastannut. Myös SDP:n puheenjohtaja, edustaja Antti Lindtman on useampaan kertaan viitannut kaksikäyttöisiin hävittäjiin ja pohtinut myöskin sitä, missä järjestyksessä tällaisten koneiden hankintaa koskeva päätös voisi Suomessa syntyä. Olisi tärkeää kuulla myös todennäköisen tulevan pääministerin, edustaja Lindtmanin kanta, mitä mieltä hän on Suomen osallistumisesta Naton ydinaseiden jakopolitiikkaan ja mahdollisten kaksikäyttöhävittäjien hankintaan, johon puolueen edellinen puheenjohtaja ollessaan pääministerinä viittasi jo vuonna 22. Puhemies! Hallitus sanoo ajankohtaisselonteossaan, että Suomi ei aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhanaikana. Selvällä suomen kielellä hallituksen ilmoitus tarkoittaa sitä, että Suomi sallii ydinaseiden sijoittamisen Suomen alueelle sodan aikana ja ilmeisesti myös olosuhteissa, joita voi luonnehtia ei-rauhantilaksi mutta ei vielä sodaksi. Lainsäädännössä on nykyisin runsaasti termejä, joilla kuvataan erilaisia kriisitilanteita, poikkeustilaa, puolustustilaa, hybridiuhkia, alueloukkauksia, aseellista hyökkäystä tai sotaa tai näiden uhkaa tai jälkitilaa. Tämä ydinasekiellon rajaaminen rauhanaikaan jättää tarkoituksella täsmentämättä koko tämän rajankäynnin sodan ja rauhan välillä. Puhemies! Kun eduskunta kävi lähetekeskustelun ydinasekiellon poistamisesta nykyisestä ydinenergialaista viime viikolla, pidin tärkeänä, että lainmuutosta nyt vastustavat sosiaalidemokraatit ja vihreät ilmoittaisivat, ovatko he valmiita ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen palauttamaan takaisin lakiin siellä nyt olevat rajoitukset ydinaseille, jos ne siis nyt kumotaan. Sama koskee tietenkin myös omaa puoluettani vasemmistoliittoa. Jos puolueet eivät nyt ole valmiit sitoutumaan ydinaserajoitteiden palauttamiseen, osoittaako se täällä pidettyjen ydinaseita vastustavien puheiden olevan vain sanahelinää? Puhemies! Ydinaseet ovat Suomen kohtalonkysymys, eikä keskustelu niistä saisi olla mikään vaalitaktinen väline ainakaan. Puolueiden olisi rehellisesti asetettava kysymys kansanvallan testiin tulevissa eduskuntavaaleissa. — Kiitos.

Puhemies! Selonteon kirjaus uusista yhteistyömuodoista ydinaseisiin liittyen sekä hallituksen esitys kumota ydinasekielto selvästikin valmistelevat Suomen liittämistä Naton niin sanottuun ydinaseiden jakopolitiikkaan. Siinä Yhdysvaltain taktisten ydinaseiden kuljetus ja käyttö tapahtuu jakopolitiikkaan osallistuvien maiden omilla amerikkalaisvalmisteisilla hävittäjillä. Puolustusministeri Antti Häkkänen viittasi ydinenergialain lähetekeskustelussa viime viikolla kaksikäyttöisiin F-35-hävittäjiin. Suomen hävittäjäkauppa koskee alun perin F-35A-koneita, jotka eivät ole kaksikäyttökoneita. Ydinaseiden jakopolitiikkaan osallistuminen tarkoittaisi sitä, että Suomi muuttaisi Britannian tapaan tilaustaan ja osa hävittäjäkoneista olisi ydinaseiden käyttöön soveltuvia F-35A-hävittäjiä. Kysyn ministeri Valtoselta: suunnitteleeko hallitus [Puhemies koputtaa] ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön soveltuvien hävittäjien hankkimista?

Arvoisa puhemies! Nato on ryhtynyt viime vuosien aikana kehittämään suunnitelmaa, jossa Euroopassa olevia ydinaseita hajasijoitettaisiin myös sotilasliiton jäsenmaihin, jotka ovat Venäjän rajanaapureita. Muodollisena perusteluna on käytetty väitettä, että Venäjän olisi helppo iskeä ennaltaehkäisevästi niihin eurooppalaisiin tukikohtiin, joissa Yhdysvallat nyt säilyttää taktisia ydinaseitaan. Ongelman ratkaisuna on Natossa nähty taktisten ydinaseiden liikuttelu aiempaa laajemmalla alueella. Tämän uskotaan vaikeuttavan niiden maalittamista. Aiemmin samaa tavoiteltiin sijoittamalla ydinaseita sukellusveneisiin. Naton ja Yhdysvaltojen edun mukaista tämä kaikki saattaa olla, mutta Suomelle tämä on mittaamattoman suuri riski. Puhemies! Suomen voimassa olevan ydinenergialain 4 §:n ydinräjähdekielto on luottamusta herättävän yksiselitteinen. Ydinräjähteiden maahantuonti, samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen, Suomessa on kielletty. Rikoslaissa on lisäksi tätä koskeva kattava kriminalisointi, joka nyt myös muutetaan lisäämällä siihen poikkeusperusteita. Vain ydinaseiden täyskielto laissa voi taata Suomen täysivaltaisuuden toteutumisen ja estää ydinaseiden tuomisen Suomeen, ja vain näin ulkovalloilla säilyy varmuus Suomen ydinaseettomuudesta. Ydinasevallan naapurissa ja vain parinsadan kilometrin päässä sen strategisista ydinasetukikohdista tämä on erityisen tärkeää. Kaikki kiellon heikentäminen hämärtää varmuutta Suomen ydinaseettomuudesta ja aikaansaa varautumisen Suomen kautta tulevaan ydiniskuun. Suomen alue maalitetaan, eikä maan kohtalo kiinnosta tosipaikassa ketään. Etulinjan maa uhrataan varmasti. Puhemies! Amerikkalaisia ydinaseita on tätä nykyä sijoitettuna viiteen Yhdysvaltain sotilastukikohtaan Euroopassa. Kyse on amerikkalaistukikohdista Belgiassa, Hollannissa, Italiassa, Saksassa ja Turkissa. Yhdysvallat on lisäksi sopinut myös amerikkalaisten ydinaseiden sijoittamisesta uudelleen Britanniassa sijaitseviin Yhdysvaltain tukikohtiin, joista ne siirrettiin kylmän sodan jälkeen pois. Myös tämän sopimuksen toteutus on jo alkanut. Presidentti Alexander Stubbin, pääministeri Petteri Orpon ja puolustusministeri Antti Häkkäsen ulostulot kertovat yksiselitteisesti sen, että Suomi aiotaan nyt liittää osaksi sotilasliitto Naton ydinasepelotteen hajauttamissuunnitelmia. Tämä on myös syy siihen, miksi ydinenergialaista halutaan poistaa kaikki ydinaseita koskevat rajoitukset ja määritellä rikoslaissa sitten ne perusteet, joiden täyttyessä ydinräjähteiden tuominen, kuljettaminen ja hallussapito Suomessa olisivat sallittuja. Ydinaserajoitusten poiston tarkoituksena on mahdollistaa ydinaseiden sijoittaminen ja kauttakulku myös Suomessa ainakin sodan aikana. Sotatilan määrittely ja luonne on kuitenkin nekin jätetty tarkoituksella tässä nyt täsmentämättä. Presidentti Stubb on evästänyt ydinaserajoitusten poistoa Suomen lainsäädännöstä toivomuksella, että ”meillä ei ole minkäänlaisia rajoitteita meidän ydinasesuunnitteluun”. Puhemies, tässä on jälleen lausunto, jossa kaiken muun ohella hämärretään sitä, että tosiasiassa Suomella ei ole mitään päätösvaltaa ydinaseiden käyttöön. Puhemies! Orpon hallitus on ilmoittanut, että se aikoo viedä ydinaserajoituksen poistoa koskevan uuden lainsäädännön lävitse eduskunnassa muutoksitta, ja tavoitteena ilmeisesti on pyrkiä tekemään se yksinkertaisella enemmistöllä. Aiemmin viittaamieni perustuslaillisten ongelmien vuoksi se ei suinkaan välttämättä onnistu. On valitettavaa, että hallitus on saanut tuekseen oppositiossa olevan Antti Kaikkosen johtaman keskustan, joka kannattaa ydinaseiden tuomista Suomeen. Se on sääli, sillä keskusta oli aikaisemmin Paasikiven—Kekkosen ulkopoliittisen linjan vankkumaton tukija, [Jari Ronkainen: Siitäkin on monta vuotta aikaa!] mutta Kaikkosen johdolla keskusta nyt karistaa viimeisetkin rippeet presidentti Kekkosen ulkopolitiikan tukemisesta. Odotan mielenkiinnolla, ilmoittavatko lainmuutosta nyt vastustavat sosiaalidemokraatit ja vihreät, että he ovat valmiit ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen, kun Suomessa on uusi hallitus, palauttamaan lakiin siellä nyt olevat rajoitukset ydinaseille. Jos puolueet eivät ole valmiit tähän nyt sitoutumaan, osoittaako se täällä pidettyjen ydinaseita vastustavien puheiden olevan vain sanahelinää? Kun lakia nyt aiotaan muuttaa yksinkertaisella enemmistöllä, on uusien, vaalien jälkeisten eduskunnan ja hallituksen ilmoitettava, että ne palauttavat ydinaserajoitukset takaisin Suomen lainsäädäntöön. Odotan tietenkin, että myös oma puolueeni Vasemmistoliitto näyttää tässä esimerkkiä ja tekee omalta osaltaan tätä koskevan ilmoituksen. — Kiitos, puhemies.

Puhemies! Ydinaseet ovat maailmanlopun aseita. Siksi Suomi on pidettävä ydinaseettomana ja Suomen tulisi päinvastoin kaikin voimin pyrkiä edistämään ydinaserajoituksia. Ydinaseettomuus on maamme politiikan pitkä linja. Se on vielä paljon pidempi kuin nyt kumottavaksi esitetyn lain voimassaoloajasta voisi päätellä. Orpon hallitus ei ydinaserajoitukset poistavassa lakiesityksessään ole lainkaan kertonut Suomen ydinaseettomuuden taustaa. On toki ymmärrettävää, että maamme ydinaseettomuuden kunniakasta historiaa ei enää haluta lakiesityksen perusteluissa kerrata. Sehän tekisi häpeän vain suuremmaksi. Suomi oli aikanaan yksi ensimmäisistä ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneista ja ratifioineista valtioista. Sopimus tuli voimaan vuonna 1970, ja Suomi on pitänyt sitä keskeisenä kansainvälisen turvallisuuden tukipilarina ja ydinaseiden leviämisen estäjänä. Kun Suomi liittyi sopimukseen, saimme muiden ydinaseettomien valtioiden tavoin kaikilta ydinasevalloilta negatiiviset turvallisuustakeet eli lupaukset olla määrätyin ehdoin käyttämättä ydinaseita Suomea vastaan. Sopimus velvoittaa Suomea olemaan hankkimatta ydinaseita ja muun muassa edistämään ydinmateriaalin valvontaa. Ydinsulkusopimukseen ovat sittemmin liittyneet lähes kaikki maailman valtiot. Poikkeuksen muodostavat vain Israel, Pohjois-Korea, Intia ja Pakistan. Vaikka ydinsulkusopimus ei kiellä ydinasevaltion valvonnassa olevien ydinaseiden sijoittamista toisten valtioiden alueelle, niin Suomen hallitus kuitenkin teki sen itse jo ennen ydinsulkusopimuksen syntyä. Vastasimme maaliskuussa 1962 YK:n pääsihteerin tiedusteluun toteamalla: ”Suomi on liittoutuneiden valtojen kanssa vuonna 1947 solmimassaan rauhansopimuksessa omasta puolestaan sitoutunut olemaan pitämättä, valmistamatta tai kokeilematta mitään ydinasetta.” Hallituksen vastauksessa todetaan myös: ”Suomen noudattamasta puolueettomuuspolitiikasta seuraa, ettei se myöskään suostu vastaanottamaan alueellaan ydinaseita enempää kuin muitakaan sotilaallisia laitteita minkään muun valtion lukuun.” Tämä siis vuonna 62. Myöhemmin Suomi täydensi näitä kannanottojaan vielä juridisella esteellä, kun vuonna 1987 voimaan tulleessa ydinenergialaissa todetaan yksiselitteisesti, että kaikkien ydinräjähteiden tuonti Suomen alueelle on kielletty. [Jari Ronkainen: Siitä on melkein 40 vuotta aikaa!] Tästä sopimuksen ydinosasta Orpon hallitus haluaa nyt päästä eroon ja sallia muiden valtioiden ydinaseet omalla alueellamme. Presidentti Alexander Stubb ja Orpon hallitus esiintyvät mielellään sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän esitaistelijoina, vaikka Suomi on samaan aikaan vähä vähältä irtautumassa useista kansainvälisistä sitoumuksistaan. Puhemies! Tässä on kyse myös Suomen täysivaltaisuudesta. Suomen ydinaseettomuus voidaan taata vain täyskiellolla Suomen lainsäädännössä. Ydinaseista päättävät aina vain ydinasevallat itse. Niistä ei päätetä yhdessä esimerkiksi Natossa, eikä niistä päätä Suomi. Asia on siis aivan toisin kuin hallitus on jatkuvasti antanut ymmärtää ja aiemmin tässä keskustelussa puolustusministeri Häkkänen jälleen väitti. Toivoisin tässä asiassa ainakin rehellisyyttä. Ydinaseet eivät ole Naton kollektiivisen päätöksenteon vaan kunkin ydinasevallan kansallisen päätöksenteon asia. Jos täyskielto Suomen lainsäädännöstä kumotaan, Yhdysvallat voi omalla päätöksellään, siis niin päättäessään, tuoda Suomeen ydinaseita. [Jari Ronkainen: Ei voi!] Se tapahtuu kesällä 2024 eduskunnassa poikkeuslakina hyväksytyn DCA-sopimuksen nojalla. Sopimus koski Yhdysvaltojen aseiden ja joukkojen vapaata liikuttelua ja sille luovutettavia tukikohtia. Sopimus yksiselitteisesti ja merkittävästi rajasi Suomen täysivaltaisuutta, mutta eduskunta katsoi rajauksen olevan hyväksyttävissä supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Se katsottiin mahdolliseksi, koska sopimuksessa Yhdysvallat sitoutui kunnioittamaan Suomen lainsäädäntöä. Yhdysvallat ei siis sitoutunut noudattamaan vaan kunnioittamaan, mutta yhtä kaikki eduskunta rakensi silloin Suomen ydinaseettomuuden tämän sitoumuksen ja ydinenergialain 4 §:n ydinasekiellon varaan. Jos tämä kielto laista nyt kumottaisiin, aiempi ehto tehtäisiin tyhjäksi ja olisimme perustuslain vastaisessa oikeustilassa, kuten professori Martin Scheinin on lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa kiteyttänyt. Voidaan kysyä, onko Suomi silloin perustuslain 1 §:n 1 momentin mukainen täysivaltainen tasavalta. Arvoisa puhemies! Vastustan tietenkin tätä esitystä, mutta jos hallitus nyt vie esityksensä läpi yksinkertaisella äänten enemmistöllä, kuten se on uhannut, pidän ehdottoman tärkeänä, että esitystä täällä nyt vastustavat puolueet sitoutuvat palauttamaan ydinasekiellon voimaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin hallitus ja jälleen ministeri Häkkänen antavat ymmärtää, ydinaseista päättävät vain ydinasevallat itse. Niistä ei päätetä yhdessä esimerkiksi Natossa, eikä niistä päätä Suomi. Toivoisin tässä rehellisyyttä. Kyse on Suomen täysivaltaisuudesta. Jos täyskielto kumotaan, Yhdysvallat voi niin päättäessään tuoda Suomeen ydinaseita. [Sanna Antikainen: Väärää tietoa, törkeää!] Se tapahtuu kesällä 24 eduskunnassa poikkeuslakina hyväksytyn DCA-sopimuksen nojalla. Sopimus koski Yhdysvaltojen aseiden ja joukkojen vapaata liikuttelua ja tukikohtien sijoittamista. Siinä Yhdysvallat sitoutui kunnioittamaan Suomen lainsäädäntöä, ja eduskunta rakensi silloin Suomen ydinaseettomuuden tämän sitoumuksen ja ydinenergialain 4 §:n ydinasekiellon varaan. Jos pykälä nyt kumotaan, olemme perustuslain vastaisessa oikeustilassa, ja voidaan kysyä, onko Suomi silloin perustuslain 1 §:n mukainen täysivaltainen tasavalta. Vastustan tätä esitystä, mutta jos hallitus nyt vie esityksensä läpi, kuten se on uhannut, pidän ehdottoman tärkeänä, [Puhemies koputtaa] että esitystä täällä vastustavat puolueet sitoutuvat palauttamaan kiellon voimaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Arvoisa puhemies! Suomen historian suurin asehankinta on 64 amerikkalaisen F-35-koneen hankinta. Kyse on elinkaarikustannuksineen kymmenien miljardien laskusta suomalaisille veronmaksajille. Hävittäjähankinta ei kansalaisaloitteen esittämän ihmisoikeusarvioinnin ja kansainvälisen lain noudattamisen tai riskiriippuvuuksien seulasta hevin läpi pääsisi. Tämä hankintapäätös tehtiin 2021 Marinin hallituksessa, ja varoitin tuolloin hankkeen kustannuksista ja koko järjestelmän käyttökelpoisuudesta Suomen puolustamiseen sekä sen muodostamasta riippuvuussuhteesta Yhdysvaltoihin. Nämä varoitukset ovat sittemmin osoittautuneet aika lailla paikkansapitäviksi ja asiat nousseet laajempaan keskusteluun. Esimerkiksi varoituksia valuuttakurssiriskin ja sopimuksen sisältämän indeksiehdon kustannuksia nostavasta vaikutuksesta ei tuolloin 2021 noteerattu oikeastaan lainkaan. Nyt tiedetään, että valuuttakursseista johtuvia lisäkustannuksia on koitunut. Vuosi sitten ne arvioitiin 850 miljoonaksi euroksi. Kun kyseessä oli alun perin 10 miljardin hankinta, 10 miljardin kauppasumma, tässä puhutaan noin kahdeksan prosentin valuuttakurssiriskien realisoitumisesta. Suomen arvio hankintavaiheessa myös näistä hävittäjien ylläpitokustannuksista oli huomattavan alimitoitettu. Kun Suomi laski selviävänsä 250 miljoonalla eurolla vuodessa hävittäjien ylläpidosta, Hollanti laski samaan aikaan omien kustannustensa olevan yli kaksinkertaiset, jopa 570 miljoonaa euroa vuodessa, ja Hollannin tapauksessa puhuttiin vain 46 koneen hankinnasta. Puhemies! Nyt julkisuudessa on Suomessakin kerrottu Block 4 ‑päivityksen viivästyvän, siis näihin F-35:iin tarkoitetun päivityksen viivästymisestä, ja tämän päivityksen tekemisen kerrotaan nyt edellyttävän myös hävittäjien moottorien modernisointia. Kaikki tämä työ tulee Suomen itsensä tehtäväksi ja Suomen maksettavaksi. Luovutettavat hävittäjät ovat siis heikommin varustettuja kuin kauppaa tehtäessä sovittiin, ja hinta niistä on korkeampi. Useat eurooppalaiset maat ottavat nyt omissa F-35-hävittäjähankinnoissaan taka-askelia, osin järjestelmän kalleuden ja teknisten ongelmien mutta hyvin keskeisesti myös sen luoman Yhdysvallat-riippuvuuden vuoksi. Peruuttamassa ovat Kanada, Sveitsi, Portugali ja Espanja. Nyt kysytään myös, varaudutaanko F-35:illä eilispäivän sotiin. Nykytaistelukentän drooni- ja ohjusuhkaan hävittäjä ei ole kaikkein tehokkain torjuntaväline. F-35:n tekninen riippuvuus Yhdysvaltain ohjelmistoista ja satelliiteista tarkoittaa myös, että niitä voidaan käyttää vain Yhdysvaltojen sallimiin ja sen etujen mukaisiin tehtäviin. Näin siis viime kädessä asian laita on. Suomen F-35-kaupan motiiveja arvioitaessa yhä selvemmältä onkin alkanut näyttää se, että hankinta tehtiin juuri turvallisuuspoliittisen riippuvuuden synnyttämiseksi Suomen ja Yhdysvaltojen välille. Hankinta paitsi lisäsi riippuvuutta myös loi polkuriippuvuuden tiettyyn eskalaatiokehitykseen: Nato-jäsenyys, DCA-sopimuksen hyväksyminen ja nyt myös hallituksen suunnitelma muuttaa Suomen ydinenergialaki ydinaseet sallivaksi. F-35-koneet ovat osa, ja keskeinen osa, Naton ja Yhdysvaltojen ydinasepelotetta. F-35:t voidaan muuttaa ydinaseiden käyttöön soveltuviksi. Puhemies! Kansalaisaloitteen esittämät lisäykset asekaupan sääntelyyn ovat perusteltuja ja kaivattuja, sen osoittaa Suomen F-35-hankinta. Siitä ei päätöksiä tehtäessä juuri kriittisesti keskusteltu eikä sitä kriittisesti arvioitu. Hankinta onkin havainnollistava esimerkki asehankintoja koskevan sääntelyn puutteista. Näitä tämä kansalaisaloite nyt pyrkii korjaamaan, ja kannatan tämän aloitteen hyväksymistä. — Kiitos, puhemies.

Puhemies! Hallitus väittää täällä, että työttömyys ja köyhyyden kasvu johtuvat vain ja ainoastaan suhdanteista, eivät vähääkään hallituksen politiikasta. On totta, että suhdanne on heikko ja se osuu erityisen pahasti Suomeen. Venäjän-kauppa on loppunut, ja raja on laitettu kokonaan kiinni. Kaikki tämä ei kuitenkaan johdu ulkovaltojen asettamista talouspakotteista, joita täällä noudatamme, vaan Suomi on myös ihan omaehtoisin päätöksin pakotteita laajemmin ajanut taloussuhteita alas, ja tämäkin on syytä muistaa ja tunnustaa. Henkilöliikenne on estetty kokonaan, millä itsessään on suuri vaikutus varsinkin Itä-Suomen talouteen. Takana tässäkin ovat hallituksen esitykset. Sekin on hallituksen politiikan tulosta, että Suomi on tehty monella tavalla riippuvaiseksi Trumpin Yhdysvaltojen politiikasta. Trump on kiittänyt tästä sidoksesta korottamalla tulleja ja kalliilla energialla. Hyökkäyssota Iraniin on jäänyt Suomen johdolta tuomitsematta, kuten muutkin Trumpin kansainvälisen oikeuden vastaiset toimet ja puheet. Pikemminkin nyt on pohdittu keinoja olla mukana Yhdysvaltain tukena Hormuzinsalmella. Näin oltaisiin kärjistämässä Suomelle erittäin tuskallisia ja tuskallisiksi tiedettyjä talousvaikutuksia — tämä siis sen sijaan, että oltaisiin liennyttämässä ja etsimässä diplomaattisia ratkaisukeinoja, jotta myös maailmantalouden ajautuminen taantumaan voitaisiin estää. Ja kun hallitus väittää, että sotilasmenoja on pakko kasvattaa Venäjän uhan paineessa, ei tämäkään ole kuin korkeintaan osatotuus. Suomessa rahat kyllä menevät palveluiden ja sosiaaliturvan sijasta asehankintoihin ja muihin sotilasmenoihin mutta eivät niinkään Venäjän uhan vaan erityisesti Trumpin ja Naton vaatimusten takia. Valtiovarainministeri Purran mukaan talous olisi tasapainossa ilman näitä puolustusmenojen lisäyksiä. Puhemies! Tietenkin hallituksen erittäin kovat leikkaukset sosiaaliturvaan ja palveluihin ovat heikentäneet taloutta, kasvattaneet työttömyyttä ja lisänneet köyhyyttä. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys on kasvanut hallituksen politiikan seurauksena, ja lukuisat hallituksen leikkaukset ovat osuneet nimenomaan nuoriin. Nuoret ovat nuorisobarometrin mukaankin nyt huolissaan tulevaisuudesta, työn saamisesta ja turvallisuudesta, ja se ei ole ihme. Uusin hallituksen heikennys on perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden laillistaminen. Se heikentää paitsi nuorten myös naisten ja etenkin nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla. Useat tahot, muun muassa oikeusoppineet, katsovat, että esitys tulisi vetää pois eduskunnasta, ja hallituksen omistakin riveistä kuuluu edelleen kovaa kritiikkiä tätä lakiesitystä kohtaan. Perustuslakivaliokunta ei päässyt yksimieliseen lausuntoon asiassa. Perustuslailliset ongelmat ovat tässä lakiesityksessä mielestäni täysin fundamentaalisia, ja korjaus, jonka ministeri Marttinen on lakiesitykseen luvannut, ei muuta perusongelmia miksikään eikä varsinkaan hallituksen pitkää linjaa suomalaisen työsuhdeturvan heikentämisessä — muistamme vielä viime vuoden syksyltä potkulain eli irtisanomisten helpottamisen. Perusteettomien määräaikaisuuksien laillistamista tarkoittava esitys on niin pahasti perustuslain vastainen, että se olisi vedettävä eduskunnasta. Se syrjii sukupuolen perusteella ja lisäksi luo mahdollisuuden kiertää irtisanomissuojaa, jolle perustuslaki ja ILOn sopimukset antavat suojan. Puhemies! Jos on talous- ja työasiat Suomessa pielessä, niin näyttää kyllä olevan turvallisuuskin. Pommidroonit harhailevat Itä-Suomessa, ja nyt hallitus ajaa ydinaseiden sallimista Suomessa. Kaikki tämä lisää jännitteitä, heikentää Suomen turvallisuutta ja heikentää samalla taloutta. Miten nyt käy vaikkapa kiinteistöjen ennestään heikentyneiden vakuusarvojen itäisessä Suomessa? Leikkaukset, kasvavat sotilasmenot, työsuhdeturvan heikentäminen ja vielä joukkotuhoaseet — näinkö hallitus vahvistaa Suomen taloutta ja kansalaisten luottamusta tulevaan? Seurauksena näyttää olevan vain työttömyyttä, turvattomuutta ja köyhyyden kasvua. Kansalaisten luottamusta hallitukseen tämä ei vahvista. Se on tullut kyllä jo selväksi. Puhemies! Kannatan edustaja Pekosen tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.

Puhemies! Yhdysvaltoihin ripustautuminen ei ole tehnyt Suomelle hyvää. Trump on kiittänyt kalliilla energialla ja tulleilla. Nyt Trumpin hyökkäyssota Iranissa, jota muuten tässä ulkoministeri Valtonen ei juuri kritisoinut, uhkaa syöstä Suomenkin talouden entistä syvemmälle kuiluun. Ensin nousee polttoaineen hinta, myöhemmin sähkö, ruoka, lainojen korot. Kaiken keskellä olette tehneet useiden miljardien leikkaukset, joilla on valmiiksi romutettu suomalaisten toimeentulo ja mahdollisuus kuluttaa. On aiheutettu työttömyyden kasvu, Euroopan pahin, ja kiihtyvä velkaantuminen. Nyt ei todellakaan ole varaa alentaa yhteisöveroa ja antaa sitä miljardia suuryhtiöille. Se miljardi olisi järkevä laittaa esimerkiksi työttömyysturvan leikkausten peruuttamiseen. Työttömyysturvan leikkaukset ovat yksi keskeinen syy paitsi köyhyyden kasvuun myös työssäkäyvien varovaisuuteen, kulutuskysynnän heikkenemiseen. Töiden loppumisen pelkoon yhdistyy tietoisuus romahtaneesta turvan tasosta. Varovaisuus heijastuu koko talouteen. Pääministeri Orpo, onko teillä valmiutta palauttaa esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotukset, [Puhemies koputtaa] jotka kautenne aluksi leikkasitte? Kustannus on vain viidesosa yhteisöveroalen hinnasta.