Grahn-Laasonen Sanni

Arvoisa puhemies! Suomessa onneksi nähdään tällä hetkellä merkkejä talouden kasvusta. Sitä on tavoiteltu koko hallituskausi. Sen eteen on tehty valtavasti töitä — isoja työmarkkinauudistuksia, isoja rakenteellisia uudistuksia, joilla pyritään vauhdittamaan kasvua, veroratkaisuja — ja tätä työtä jatketaan eteenpäin. Meidän ainoa tavoite siinä on huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, näistä palveluista, ja ihmisten työllistymisestä, koska me uskomme, että työn linjalla — sillä, että saamme työpaikkoja syntymään tähän maahan, että täällä kannattaa työllistää ihmisiä — poistetaan köyhyyttä ja semmoista haavoittuvuutta, näköalattomuutta, kaikkein parhaiten, myös lapsiperheköyhyyttä. [Suna Kymäläinen: Se on lisääntynyt teidän toimestanne!] Tätä työtä teemme. Onneksi nyt näyttää hivenen paremmalta taloudessa, ja STM:n viimeisimmän ennusteen mukaan näyttää siltä, että on mahdollista, että kesän aikana pitkäaikaistyöttömyys saadaan pikkuhiljaa vähenevälle uralle. Työministeri voi tarkentaa tästä eteenpäin, mutta hänellä on keinovalikoimaa laajasti. Tänäänkin on tehty päätöksiä muun muassa Päijät-Hämeen alueelle, Lahteen, siitä, millaisilla keinoilla tuetaan näitä haastavassa tilanteessa olevia alueita, jotta ihmiset löytävät työtä ja saadaan sitä kautta tilanne valoisammaksi. Näillä rakenne... [Puhemies koputtaa] Jatkamme mielellämme tästä aiheesta keskustelua, mutta haluan myös sanoa sen toivon viestin.

Arvoisa puhemies! Suomessa tehdään laadukasta tutkimusta, ja tämä on vahvasti meillä muun muassa THL:n ja muidenkin viranomaisten tutkinnassa, mitkä ovat tekijät taustalla lähisuhdeväkivallassa. Tämä on äärimmäisen vakava asia — kiitos siitä, että oppositiokin nostaa sitä. Haluan mainita kaksi konkreettista asiaa, joita tällä hallituskaudella on tehty tälle asialle. Toinen niistä on lähisuhdeväkivallan sovittelun kielto, joka oli erittäin tärkeä ja merkittävä päätös. Lähisuhdeväkivaltaa ei voi sovitella. Uhri ansaitsee oikeutta ja tekijä rangaistuksen, ja näihin tapauksiin pitää puuttua joka kerta erittäin määrätietoisesti. Tämä oli iso asia, jota edistimme jo alkukaudesta. Toinen on turvakotien rahoituksen merkittävä vahvistaminen. Vaikka meillä on julkisessa taloudessa haasteita, niin turvakotien rahoitus on noussut 23 prosentilla tällä hallituskaudella. Me olemme nostaneet sitä jokaisessa budjetissamme, ja me haluamme, että Suomessa on suojaa ja turvaa väkivallan uhriksi joutuneille naisille ja miehille, kaikille. Tätä työtä pitää määrätietoisesti jatkaa. Meidän toimet ovat olleet tässä vahvoja, mutta ne eivät riitä. Tarvitaan lisää, ja sitä hallitus työstää parhaillaan.

Arvoisa puhemies! Tänään eduskunnan lähetekeskusteluun tuomamme esitys on luonteeltaan tekninen ja julkista hallintoa helpottava. Esityksessä on kyse valtion varoista maksettavaksi säädettyjen etuusmenojen maksamista koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta. Ehdotetuilla muutoksilla ei olisi vaikutuksia etuudensaajiin, heille maksettaviin etuuksiin tai etuuksien määriin. Muutoksilla ei myöskään puututtaisi eduskunnan budjettivaltaan tai siihen, minkä verran rahaa etuuksiin käytämme. Tarkoituksena on muuttaa maksamismenettelyä niin, että valtionosuuksien ennakoista ja niiden tarkistamisesta ei enää tehtäisi sosiaali- ja terveysministeriössä erikseen päätöksiä, vaan maksaminen perustuisi toimeenpanijan tekemään selvitykseen vuosittain tarvittavasta ja kuukausittain maksettavasta rahamäärästä. Ehdotetut muutokset selkeyttäisivät ja yhdenmukaistaisivat valtionosuuksien maksamista ja tarkistamista koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotettu muutos sujuvoittaisi ja yksinkertaistaisi valtionosuuksien maksamisen menettelytapoja sekä tarkentaisi maksamiseen liittyvää rahaliikennettä lähemmäksi reaaliaikaista käsittelyä. Nämä teknisluontoiset muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 7.12.2026. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos, eduskunta ja kiitos, myös Kelan valtuutettuina vaikuttavat kansanedustajat. Arvelen, että tämä asia on teille tuttu. Pitkältihän, niin kuin alussa kuvasin, tässä on kysymys enemmän teknisistä muutoksista, tällaisesta säädöshuollollisesta työstä, mutta löydän tästä kuitenkin ainakin kolmestakin näkökulmasta hallituksen toiminnan ja politiikan logiikkaa. Ensimmäinen niistä on nimittäin työn vastaanottamisen kannusteet ja se, että me haluamme, että sosiaaliturva kaikissa muodoissaan tukisi sitä, että mahdollisimman moni ihminen voisi osallistua työelämään ja että työn tekeminen Suomessa aina kannattaisi. Siksi käydyn suojaosakeskustelunkin jälkeen pidimme tärkeänä sitä, että tätä työttömyysetuuden sovittelua koskevaa pykälää selkiytetään, jotta on mahdollisimman selvää, että Suomessa voi sovitella työttömyysetuutta ja esimerkiksi lyhytkestoista työtä kansainvälisestikin vertaillen melko joustavasti. Uskoaksemme tämä selkiytys on työttömien työnhakijoiden ja työttömyysetuutta saavien näkökulmasta parannus. Toinen näkökulma on byrokratian vähentäminen. Sitä olemme tehneet hyvin systemaattisesti, ja se koskee myös sosiaaliturvaa, eli tämä vähentää byrokratiaa ja myös hallinnollisia vaiheita. Kolmas on sitten asiakaslähtöisemmin se ajatus, että haluamme, että Suomessa olisi yksinkertaisempi sosiaaliturva. Meillä on hyvin monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä, jota asiakkaan voi olla vaikea hahmottaa ja ymmärtää. Tässä on kyse toimeenpanon sujuvoittamisesta, mikä parhaimmillaan parantaa asiakkaalle tilannetta siten, että maksatus tapahtuu nopeammin ja luotettavammin ja asiakkaan kannalta myös vähemmällä vaivalla. Juuri tähän tähtää itse asiassa sekin, kun edustaja Lindén luki esityksestä tätä kytköstä tähän enemmän sosiaaliturvan väärinkäytöksiin puuttuvaan toiseen hallituksen esitykseen, että paitsi että pyritään sosiaaliturvarikollisuutta torjumaan ja väärinkäytöksiä estämään, niin myös sillä puolella on toisena tavoitteena se, että meidän sosiaaliturva olisi asiakkaan kannalta sujuvammin toimeenpantavissa. Tietenkin me kaikki veronmaksajina hyödymme siitä, jos Kela pystyy toimeenpanemaan sosiaaliturvaa matalammin kustannuksin, vähemmällä hallinnollisella työllä. Mutta arvelen, että varmasti valiokunta käy tästä nyt hyvinkin nämä yksityiskohdat vielä läpi käsittelyvaiheessa. Loppuun totean sen, että tästä esityksestä toden totta jätettiin pois tämä nuoren kuntoutusrahan lakkautusta koskeva osa. Siinä ajatuksena oli se, että tämä nuoren kuntoutusraha erillisenä etuutena olisi voitu lakkauttaa ja korvata toisilla etuuksilla. Siinä tavoitteena ei ollut siis vähentää sitä kohdejoukkoa, joka näitä etuuksia saa, vaan yksinkertaistaa sosiaaliturvaa. Eli ei olisi ikään kuin tarkoitus, että keneltäkään etuus tätä kautta evättäisiin, vaan että voisi olla toinen etuus ja näin ollen vähemmän tätä etuusbyrokratiaa ja myöskin vähemmän hajanaista sosiaaliturvaa. Mutta ymmärsin hyvin lausuntopalautteen luettuani, että tämä päämäärä ei ollut tullut ainakaan oikein ymmärretyksi eikä sitä kautta varmaan ollut onnistuneesti myöskään ministeriön valmistelussa kommunikoitu kentälle, joten katsoimme parhaaksi palautetta kuulla ja jättää tämän osan tästä esityksestä pois. Se voi olla sitten tulevienkin hallituskausien asia miettiä, miten tätä kuntoutusetuuksien viidakkoa voisi yksinkertaistaa niin, että se olisi asiakkaalle parempi ja ihmiset saisivat tarkoituksenmukaisen avun sekä palveluina että myöskin sosiaaliturvana. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on uudistaa sosiaaliturvaa siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia, sairausvakuutuslakia sekä yhteensä 15:tä muuta lakia. Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä parannuksia ja korjauksia. Esityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia muutettaisiin kuntoutusrahan maksukausia koskevan säännöksen osalta. Sairausvakuutuslakiin lisättäisiin säännökset päivärahaetuutta koskevan päätöksen antamisesta sekä päivärahaetuuden maksamisen keskeyttämisestä tai sen vähentämisestä muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Esityksessä ehdotetaan myös muutettavaksi asiavirheen korjaamista koskevaa sääntelyä Kansaneläkelaitoksen soveltamissa etuuslaeissa. Esityksen mukaan Kansaneläkelaitos soveltaisi asiavirheen korjaamiseen hallintolakia, mistä säädettäisiin kussakin etuuslaissa. Kansaneläkelaitos voisi korjata asiavirheen asianosaisen vahingoksi ilman asianosaisen suostumusta, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Asiavirheen korjaamista koskevat muutokset sujuvoittaisivat etuuksien toimeenpanoa ja nopeuttaisivat virheellisten päätösten korjaamista. Menettelytapasääntelymuutosten tavoitteena on yhtenäistää Kelan toimeenpanemien etuuksien menettelysäännöksiä. Työttömyysturvalain sovitellun työttömyysetuuden määrää koskevaa säännöstä selkiytettäisiin. Eduskuntaakin kovasti puhuttaneen työttömyysetuuden ja työansioiden yhteensovittamisen lainsäädäntöä ehdotetaan siis parannettavaksi. Jatkossa tämä lainsäädäntö olisi helpommin ymmärrettävää ja sovellettavaa. Työttömyysturvalain sovittelua koskevan säännöksen muutoksen tavoitteena on selkeyttää sitä, miten sovittelu tapahtuu, ja kannustaa ottamaan vastaan osittaista työtä tai harjoittamaan sivutoimista yritystoimintaa. Suomessa työttömyysetuuden sovittelu on jo nykyisellään melko joustavaa ja kannustavaa. Etuus ei leikkaudu euro eurolta tulojen kasvaessa vaan vain 50 prosentilla. Etuutta ei siis heti menetä, jos tekee jonkin verran töitä ja saa lisätuloja. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyyskassalakia siten, että se 1.5.2026 alkaen vastaisi 30.4.2026 saakka voimassa olevaa säännöstä Yrittäjäkassan maksamien etuuksien rahoituksesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan pääasiassa 1.1.2027. Kuntoutusrahan maksukausia koskeva säännös on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2027. Työttömyyskassalain muutosta sovellettaisiin 1.5.2026 alkaen maksetun ansiopäivärahan rahoittamiseen. Pahoittelen tätä hyvin teknistä esitystä, mutta siinä on useita sosiaaliturvan maksatukseen liittyviä sujuvoittamisia ja se monilta osin myös yhtenäistää käytäntöjä. Tärkeänä ehkä nostan tästä esiin tämän työttömyysturvan sovittelua koskevan säännöksen selkeyttämisen, koska sillä on aitoa merkitystä, että ihmiset ymmärtävät sen, miten Suomessa työttömyysturvaa ja työtä voidaan yhteensovittaa, että meidän järjestelmässä on tämä elementti olemassa ja että työtä aidosti kannattaa ottaa vastaan. Eli pidämme tätä tärkeänä myös ja ennen kaikkea työttömyysturvaa tarvitsevien ja osittaisesti työttömyysturvalla työskentelevien tilanteen helpottamiseksi ja parantamiseksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomalaisessa työelämässä pitää olla mahdollisuuksia myös silloin, kun työkykyä ei ole täysimääräisesti jäljellä. Erityisesti nuorten kohdalla mielenterveyssyyt ovat kasvava syy työkyvyttömyyseläkepäätöksille. Tämä uudistus, joka nyt on käsittelyssä, on monella tavalla inhimillinen uudistus. Osatyökykyisillä pitää olla aito mahdollisuus olla mukana työelämässä ja osallistua myös yhteiskunnalliseen toimintaan ilman pelkoa eläkkeen äkillisestä leikkaantumisesta. Tämä joustomalli, niin kuin kerrottu, mahdollistaa jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämisen ja turvallisen paluun työelämään terveydentilan niin salliessa. Kyse on arvoista ja siitä, miten näemme ihmiset työelämässä. Täällä käytettiin hyviä puheenvuoroja siitä, että suomalainen työelämä on liikaakin on—off-henkistä, elikkä ajatellaan, että on töissä tai ei ole töissä. Siinä välillä on paljon muotoja ja myös paljon elämänkohtaloita ja erilaisia elämäntilanteita, joissa pitää sosiaaliturvajärjestelmän kyetä riittävään joustoon, jotta ihmisille on aina kaikissa tilanteissa työn vastaanottaminen mahdollisimman kannustavaa ja kannattavaa. Haluan kiittää vammais- ja potilasjärjestöjä tästä yhteistyöstä, että tätä uudistusta on pystytty viemään eteenpäin siinä hengessä, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus löytää paikkansa työelämästä ja sitä kautta myös vahvistaa omaa ja perheensä toimeentuloa. Kiitos ensinnäkin hyvin yksimielisestä vastaanotosta tälle esitykselle, mutta sitten paria kriittistä huomiota mielelläni kommentoin. Käsitykseni on se, että edellisellä hallituskaudella tämä uudistus ei edennyt kahdesta syystä. Toinen oli se, että toteuttamiskelpoista mallia ei löytynyt. Tämä oli hyvin riitainen työmarkkinaosapuoltenkin kesken, ja hallitus ei kyennyt tuottamaan viime kaudella tahtotilasta huolimatta sellaista hallituksen esitystä, jolla olisi ollut edellytyksiä edetä, ja se jäi tekemättä. Toinen syy on se, että loppukaudesta tätä esitystä ei myöskään priorisoitu, vaan se jäi hallitusohjelman vastaisesti — siis viime hallituskaudella — antamatta. Mielestäni se oli edelliseltä hallitukselta epäonnistuminen. Me halusimme tehdä toisin. Me halusimme käyttää tähän riittävän ajan, ja tätähän on kolme vuotta valmisteltu. Tästä on käyty valtava määrä keskusteluja työmarkkinaosapuolten kanssa. Tätä on yksityiskohdiltaan hiottu kolme vuotta käytännössä, ja tämä on ollut erittäin vaativa työ. Tämä esitys poikkeaa monella tavalla siitä toteuttamiskelvottomasta mallista, joka edellisen hallituksen pöydälle loppukaudesta jäi makaamaan. Nyt meillä on esitys, joka käsitykseni mukaan ratkaisee ongelmia ja tuo joustomallin inhimillisenä. Lausuntoajasta tuli edustaja Meriseltä huomio. Se liittyy taas täällä eduskunnan päässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan työtilanteeseen. Eli meitä sitoo se eduskunnan valiokunnan asettama takaraja esityksille, ja en halunnut pieniltäkään osin riskeerata, että tämä ei ehtisi tällä hallituskaudella nyt eteenpäin. Toimitimme sen siis silloin eduskunnalle sovitussa aikataulussa. On totta, että lausuntoajasta jouduttiin hieman nipistämään, jotta varmistetaan, että tämä tärkeä asia menisi läpi. Mutta toisaalta sitä on käsitelty näiden osapuolten ja lausunnonantajien kesken erittäin laajasti ja yksityiskohtaisesti tämän matkan varrella, eli esitys, joka oli pöydälläni, oli käynyt jo läpi ikään kuin monta lausuntokierrokseen rinnastettavaa vaihetta. Eli tämä ei tullut varmastikaan järjestöille yllätyksenä. Isossa kuvassa tätä kannatettiin lausuntokierroksella laajasti. Tässä perustelut. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaksi lainsäädännöksi. Esitämme siis uudenlaista joustomallia. Joustomallin myötä työansioiden ja työkyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamisesta tulee helpompaa ja joustavampaa. Osatyökykyisten oikeudesta ja mahdollisuuksista osallistua työelämään ja yhteiskuntaan on puhuttu pitkään. Nyt tulee tärkeä, konkreettinen askel parempaan. Esimerkiksi vammautuneet, pitkäaikaisesti sairaat tai tapaturmaisesti loukkaantuneet ihmiset ansaitsevat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi, ja työelämässä on oltava paikkoja ja mahdollisuuksia myös heille. Joustomallin myötä työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan ei tarvitsisi enää pelätä, että eläke leikkautuu tai lakkaa heti lisäansioiden myötä. Malli mahdollistaa suojaosan ylittämisen kuukausikohtaisesti. Esityksen tavoitteena on helpottaa työkyvyttömyyseläkkeen aikana työskentelyä ja parantaa sen kannustimia. Lisäksi tavoitteena on turvata eläkkeensaajien yhdenvertainen kohtelu ja tehokas toimeenpano tässä etuudessa. Ehdotetussa mallissa eläkkeen ja työansioiden yhteensovitus tehtäisiin kalenterikuukausittain. Eläkkeensaajan työansioihin sovellettaisiin kalenterikuukausikohtaista suojaosaa. Jos kalenterikuukauden työansiot eivät ylittäisi suojaosan määrää, ne eivät vaikuttaisi eläkkeen maksamiseen. Lisäksi säädettäisiin kalenterivuosikohtaisesta määrästä joustoa, jonka suuruisiksi kalenterivuoden ajalta yhteenlaskettavat suojaosan ylitykset enintään voisivat nousta ilman, että eläkkeeseen työansioiden vuoksi tehtäisiin vähennyksiä. Suojaosan ylitykset vähentäisivät maksettavan eläkkeen määrää ylityksen osuudella vasta sen jälkeen, kun joustoa ei enää olisi jäljellä. Suojaosan ajoittaisten ylitysten seuraukset olisivat mallissa eläkkeensaajan kannalta kohtuullisia. Satunnaiset vähäiset suojaosan ylitykset eivät jouston vuoksi yleensä vaikuttaisi eläkkeeseen lainkaan. Vaikka eläkettä tulisi vähennettäväksi, vähennys vastaisi vain suojaosan ylityksen osuutta. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että eläkkeensaajan työansiot jatkuvasti ylittäisivät suojaosan. Työkyvyttömyyseläkkeen tarkoitus on kuitenkin korvata työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä. Ehdotuksen mukaan pitkään yhtäjaksoisesti toistuvat suojaosan ylitykset johtaisivat siihen, että eläke voisi lakata tai työeläkelakien mukainen täysi työkyvyttömyyseläke voisi muuttua osatyökyvyttömyyseläkkeeksi. Se, milloin suojaosan ylitykset johtaisivat näihin muutoksiin, määriteltäisiin tarkasti laissa. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2028. Näin Kansaneläkelaitokselle ja työeläkelaitoksille sekä näiden asiakkaille jää riittävä aika varautua muutoksiin. Työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleville joustomalli on helpottava parannus. Moni haluaa osallistua ja pystyy osallistumaan oman toimintakykynsä rajoissa. Toivon ja uskon, että tällaiselle helpotukselle löytyy eduskunnasta vahvaa tukea. Joustomalli on inhimillinen uudistus. Osatyökykyisillä pitää olla aito mahdollisuus olla mukana työelämässä ja osallistua myös yhteiskunnalliseen toimintaan ilman pelkoa eläkkeen äkillisestä leikkaantumisesta. Joustomalli mahdollistaa jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämisen ja turvallisen paluun työelämään terveydentilan niin salliessa. Olen tästä uudistuksesta kovin iloinen. Sen puolesta on tehty kolme vuotta työtä. Myös edellisellä hallituskaudella oli tavoite vastaavan mahdollisuuden säätämisestä, mutta se ei edellisen hallituksen aikana toteutunut. Toivon, että eduskunta voisi käydä tästä hyvän keskustelun ja tehdä uudistuksen, joka parantaa ihmisten osallisuutta suomalaisessa työelämässä. Itse asiassa positiivisen työllisyysvaikutuksenkin tällä saavutamme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ei tämä syyttelemällä parane, sanoo opposition edustaja sen jälkeen, kun oppositio on syytellyt hallitusta kuusi ja puoli tuntia putkeen. [Antti Kurvinen: Kolme vuotta!] Olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että syyttelemällä tästä ei mitään seuraa, ei kumminkaan puolin, mutta vaihtoehdoille olisi varmasti käyttöä ainakin siten, että niitä voitaisiin vertailla. Ja aivan kuten edustaja Valtola tässä totesi, niin SDP on vaihtoehtobudjettinsa vaikutusarvioita salannut, eikä niitä vieläkään ole saatu. [Tytti Tuppurainen: Tässä ne on!] — Teidän ensimmäisen vaihtoehtobudjettinne vaikutusarviot on salattu, se on tosiasia. — Mitä niissä teidän niin sanotuissa vaihtoehdoissa sitten on, niin te olette käytännössä hyväksyneet vaihtoehtobudjetissanne muun muassa ne sosiaaliturvaan kohdistuvat säästöt, joita te olette yksi kerrallaan täällä kritisoineet. Tämä on ihan tämmöinen kaava, joka tuntuu jatkuvan, että ensin kritisoidaan joka ainoaa esitystä, sen jälkeen hiljaa hyväksytään ne vaihtoehtobudjeteissa ja sitten vaaditaan vielä saman päivän aikana hallitukselta enemmän leikkauksia ja toisaalta leikkausten lopettamista. Järjestöavustuksiin kohdistuva esimerkki on hyvä esimerkki. SDP esiintyy järjestöjen suuntaan ja mielenosoituksissa, edustaja Tuppurainen, siten kuin he vastustaisivat näitä järjestöleikkauksia, vaikka tosiasiassa ovat hyväksyneet ne omassa vaihtoehtobudjetissaan isoilta osin. Mielestäni tämä on semmoinen fakta, joka olisi ihan hyvä avoimesti uskaltaa tunnustaa tässäkin keskustelussa. Hallituskautta on vielä lähes vuosi jäljellä, ja oppositio esiintyy täällä kuin se olisi jo voittanut vaalin ja jakelee todistuksia hallitukselle. Me teemme aivan joka päivä töitä Suomen puolesta, ratkomme näitä erittäin vaikeita ongelmia. Toivoisin malttia ja pitkäjänteisyyttä ja nöyryyttä myöskin oppositiolta sen edessä, minkälaisessa tilanteessa Suomi on. Onko se hallituksen epäonnistuminen, että sota jatkuu ja riehuu Euroopassa viidettä vuotta? Tai se, että amerikkalaiset valitsivat Trumpin presidentiksi, mikä on johtanut tulliuhkaan ja muuttuvaan geopoliittiseen ympäristöön? Tai Lähi-idän tilanne, joka on kireä ja aiheuttaa vakavia taloudellisia uhkakuvia myös Suomen taloudelle? Tai se, että korot ovat nousseet ja nostaneet edellisillä kausilla otetun velan hoitokuluja miljardiluokassa, mikä on osasyy tähän kasvaneeseen velkaan? Te puhuitte, oppositio, demarit, SDP, silloin viime kaudella, että lainaa kannattaa ottaa, kun sitä ei tarvitse maksaa takaisin ja se on lähes ilmaista. [Puhemies koputtaa] No nyt nähdään, että se on nostanut meidän velkaa miljardiluokassa. Voisiko tällaisessa tilanteessa oppositiolla olla hieman enemmän nöyryyttä ymmärtää myös, minkälaisessa toimintaympäristössä hallitus toimii, ja nähdä myös tässä politiikassa jotain valoa ja jotain hyvää?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ehdotitte yhtenä keinona Kela-korvausrahoituksen käyttämistä tämän hoitotakuun palauttamiseksi. [Minja Koskela: Satoja miljoonia euroja!] No, se ei ole budjettimielessä mitenkään mahdollista, koska tässä on kysymys kertaluonteisesta, valtion omaisuudesta irrotetusta investointiohjelman toimesta, joka ajoittuu koko tälle hallituskaudelle, eikä sillä voida pysyvästi lisätä valtion budjetissa velvoitteita hyvinvointialueille. Se on teknisesti mahdotonta, ja tunnette varmaan budjetoinnin logiikan. Toisaalta haluan myös korjata sen väärän käsityksen, kun te sanoitte, että terveysjäteille: Kela-korvauksia maksetaan ihmisille, siis potilaille, 65 vuotta täyttäneille suomalaisille, heidän lääkärikäynneistään yhdenvertaisesti, tasa-arvoisesti ja siten, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että se on kaikkien käytettävissä oleva palvelu ja viime kädessä jopa toimeentulotuessa hyväksyttävä meno. Eli toisin sanoen tällä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilulla mahdollistetaan asiointi yksityislääkärillä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla yhdenvertaisesti kaikille, enkä voi ymmärtää mitään muuta syytä kuin ideologisen syyn sille, että vasemmisto tätä vastustaa. [Puhemies koputtaa] Haluan jatkaa ministeri Rydmanin sanoja sillä, että emme me tee näitä leikkauksia siksi, että tämä olisi meidän mielestämme niin kuin tavoiteltavaa, vaan siksi, että hyvinvointiyhteiskunta voitaisiin pelastaa.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään täällä ei kukaan ole varmuudella ajamassa hyvinvointivaltiota alas. Sellainen väite on kohtuuton. [Välihuutoja vasemmalta] En usko, että tästä salista löytyy sellaista ihmistä, joka kannattaisi sentyyppistä linjaa. Suomalaiset ovat vahvasti sitoutuneet [Hälinää — Puhemies koputtaa] suomalaisen, pohjoismaisen hyvinvointimallin säilyttämiseen, ja juuri siksi on välttämätöntä velkaantuneen maan taloutta tasapainottaa. Se on tulevaisuustyötä, jotta meillä on varaa näihin palveluihin ja mahdollisuuksia hyvään vanhushoivaan, hyvään hoitoonpääsyyn, laadukkaisiin palveluihin, syöpähoitoihin, synnytyksiin, lasten palveluihin, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Korulauseita!] kaikkeen tähän hyvään, jota haluamme vaalia, myöskin tulevaisuudessa. Toisekseen haluan sanoa, että tämä käyttämänne luku on epätarkka, eli hallitus on varannut näihin Kela-korvauksiin kertaluonteisesti koko hallituskauden ajalle hieman yli 300 miljoonaa euroa valtion budjetista, ja tätäkään rahaa ei kokonaisuudessaan ole allokoitu vielä. Mutta mihin sitä esimerkiksi on käytetty? Naisten gynekologikäynteihin, hedelmöityshoitoihin lapsettomuudesta kärsiville ja 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten hoitoonpääsyn nopeuttamiseen mahdollistamalla yleislääkärikäynnit myös yksityisellä sektorilla julkisen terveydenhuollon hinnalla, [Puhemies koputtaa] mikä on nopeuttanut hoitoonpääsyä.

Arvoisa puhemies! Jatketaan keskustelua hallituksen esityksestä, joka koskee sosiaaliturvan väärinkäytösten torjumista. — Sosiaaliturva kuuluu heille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, ja nyt tuomme eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jolla torjumme yhteisesti rahoitettujen etuuksien väärinkäyttöä. Esimerkiksi väärennetyn tiliotteen toimittaminen tai tilien piilottaminen on rikos. Tämän esityksen myötä Kelalle tulee vahvempi oikeus saada oikeat tiedot ja tällainen huijaaminen vaikeutuu. Suomi on vahva ja välittävä hyvinvointiyhteiskunta. Täällä ketään ei päästetä putoamaan. Apua saa silloin, kun tilanne sitä vaatii. Valitettavasti on myös niin, että järjestelmää käytetään myös väärin oikeudettoman edun saamiseen. Kelan tiedonsaantioikeus on tärkeä keino järjestelmämme oikeudenmukaisuuden ja oikeutuksen vahvistamiseksi. Esityksellä vahvistamme näiden herkkien tietojen turvallista käsittelyä. Tällä hetkellä osa tietojenvaihdosta toteutetaan sähköpostitse, mikä on paitsi hallinnollisesti raskasta myös tietoturvan näkökulmasta riskialtista. Kansaneläkelaitos on kannattanut esitettyjä muutoksia. Uudistuksella tavoitellaan myös julkisen talouden säästöjä. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026—2029 julkisen talouden suunnitelmassa tästä uudistuksesta. Suunnitelmaan sisältyy kirjaus Kelan tiedonsaantioikeuksien lisäämisestä sosiaaliturvan väärinkäytön ehkäisemiseksi. Säästötavoite tämän sopeutustoimen osalta oli viisi miljoonaa euroa, ja tämä tavoite esitetyllä uudistuksella saavutetaan ja vähän enemmänkin. Kelan oikeutta saada tietoja rahalaitoksilta laajennettaisiin siten, että Kansaneläkelaitos voisi nykyistä useammin pyytää pankki- ja tilitietoja hakijan sijaan suoraan rahalaitoksilta. Esitämme, että Kela voisi jatkossa tehdä rahalaitostiedustelut tietoturvallisesti pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta. Etuuden hakijalla olisi kuitenkin aina sama oikeus kieltää pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään tehtävää tilitapahtumatietoa koskeva kysely. Mikäli hakija käyttäisi kielto-oikeuttaan, tulisi hänen itse toimittaa tiliotteet Kelalle, kuten nykyisinkin. Esitys ei laajentaisi pankki- ja tilitietojen käsittelyä Kelassa. Kela pyytäisi tietoja samoissa tilanteissa kuin nykyisinkin. Mahdollisuus saada tehokkaammin ja luotettavammin tietoja rahalaitoksilta ennaltaehkäisisi etuuksiin kohdistuvia petos- ja väärennösrikoksia. Tilien salaaminen ei enää olisi mahdollista, ja Kela voisi luottaa rahalaitoksilta saatujen tietojen muokkaamattomuuteen. Samalla tämä mahdollisuus helpottaisi merkittävästi etuudenhakijoiden asiointia Kelan kanssa sekä tehostaisi ja nopeuttaisi Kelan etuuskäsittelyä. Henkilötietojen suojan näkökulmasta pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä merkitsisi huomattavasti valvotumpaa ja tietoturvallisempaa järjestelmää nykytilaan verrattuna, eli uudistus vahvistaisi luottamusta. Arvoisa puhemies! Esitämme myös, että perustoimeentulotuen käsittelijällä olisi oikeus pyytää väärinkäytösepäilyä koskevissa tilanteissa suoraan laskuttajalta tietoja toimeentulotuessa huomioitavista menoista. Kela-takseihin kohdistuviin toistuviin väärinkäytöksiin puuttumiseksi Kelalla olisi oikeus luovuttaa vakuutettuja koskevia henkilötietoja matkojen yhdistelyä suorittavalle tilausvälityskeskukselle. Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi myös toimeentulotuen hakijan velvollisuutta antaa tosiasiallista asuin- ja oleskeluosoitettaan koskevia tietoja Kelalle. Yllä kerrottujen ratkaisujen arvioidaan vähentävän etuuksien väärinkäytöksiä ja virheellisiä maksuja ennen kuin niitä pääsee tapahtumaan. Väärinkäytösten ja virheellisten maksujen vähentämisen ohella esityksen tavoitteena on tietojenvaihdon edistäminen. Tässä tarkoituksessa ehdotetaan tarkennettavaksi Kelan tiedonsaantioikeuksia sairausvakuutuslaissa, jotta Kela voisi jatkossa saada etuushakemuksen liitteeksi tarkoitetut lääkärinlausunnot ja todistukset Kannan kysely- ja välityspalvelun kautta. Kokonaisuutena edellä kerrotut ratkaisut helpottaisivat merkittävästi hakijoiden asiointia ja lyhentäisivät myös etuushakemusten käsittelyaikaa. Kyse on siis paitsi reiluudesta ja oikeuden toteutumisesta myös tarpeellisesta toiminnan tehostamisesta. Muutoksella saavutettaisiin 11,6 miljoonaa euroa etuus- ja toimintakuluja pienentävä vaikutus vuoden 28 tasolla. Vuonna 2027 säästön arvioidaan olevan pienempi, 5,8 miljoonaa euroa, sekin kuitenkin enemmän kuin mitä lähdimme tällä uudistuksella tavoittelemaan. Valtionosuus vuosittaisesta säästöstä olisi 9,5 miljoonaa euroa ja 4,7 miljoonaa euroa vuonna 2027. Kelan etuuksien väärinkäyttö on piilorikollisuutta ja veroeurojen väärinkäyttöä, ja tähän hallitus nyt puuttuu. Suomi herää tilanteeseen muita maita myöhemmin. Esimerkiksi Ruotsissa väärinkäytösten torjuntaan on panostettu jo erilaisilla keinoilla, ja Ruotsista itse asiassa myöskin Suomea on varoitettu siitä, että sosiaaliturvan väärinkäytöstilanteet saattavat kytkeytyä jopa järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Siksikin on tärkeää, että Suomi on hereillä ja puuttuu tähän rikollisuuden muotoon määrätietoisesti. Meillä on tätä varten hyvät, toimivat järjestelmät, ja nyt mahdollistamme niiden käyttöönoton ja paremman valmiuden torjua etuuksien väärinkäyttöä ja huijaamista. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Aika ajoin eduskuntakeskustelu turhauttaa siksi, että käytetään tällaisia ylisanoja kuten apteekkiverkon massiivinen alasajo. Sellaista ei tässä maassa tulla näkemään, eikä sellaiseen mikään tehty toimi tule johtamaan. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan ja myös käytännön työssään siihen, että meillä säilyy maanlaajuinen apteekkiverkko myöskin tulevaisuudessa. Se, mikä on tosiasia, on se, että olemme joutuneet tekemään julkisen talouden säästötoimia myös tälle sektorille, niin kuin edellinenkin hallitus on tehnyt, mutta niitä on kohdennettu tarkasti siten, että pystyisimme pitämään kiinni siitä, että maanlaajuista apteekkiverkkoa suojellaan. Ei kukaan varmaan pysty lupaamaan sitä, että se säilyisi täysin muuttumattomana tulevina aikoina, ja myönnän, että nämä leikkaukset ja säästöt ovat erittäin ikäviä, mutta me pidämme kiinni siitä, että Suomessa on maanlaajuinen turvallinen apteekkijärjestelmä myöskin tulevaisuudessa. Minulla oli mahdollisuus itse asiassa tämän kyselytunnin alla keskustella eteläpohjalaisten apteekkarien kanssa, jotka lehteriltä ovat seuranneet tätä kyselytuntia, ja jatkamme sitä vielä kyselytunnin jälkeen varapuhemies Risikon mahdollistamana. Kannustan teitä kaikkia myöskin osallistumaan siihen keskusteluun, [Puhemies koputtaa] miten me voimme hyödyntää apteekkijärjestelmää paremmin osana meidän koko sotejärjestelmää [Puhemies koputtaa] ja saamaan näiden ammattilaisten upean ammattitaidon hyödyntämään myöskin soten ongelmien ratkaisussa.

Arvoisa puhemies, kiitos! Tämä oli erittäin tärkeä aihe, ja olen ja myös hallitus on samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, eli meidän on välttämätöntä korjata yrittäjien eläkejärjestelmää. Tämä uudistus epäonnistui edellisellä hallituskaudella, [Keskustan ryhmästä: Tuo ei pidä paikkaansa!] ja se on johtanut sellaisiin tilanteisiin, joissa erityisesti hyvin pienituloiset ja yksinyrittäjät maksavat YEL-maksuja jopa tuloista, joita ei käytännössä ole. Tämä johtaa siihen, että nämä pienituloiset yrittäjät ovat erittäin suuressa ahdingossa ja me myös menetetään potentiaalista yritystoimintaa tästä maasta, jota me tarvittaisiin, jotta olisi verotuloja ja tulevaisuuden kasvua. Tämä uudistus on hallituksen työpöydällä, ja sen on tarkoitus valmistua aivan näinä viikkoina. Meillä on ollut tästä intensiivisiä neuvotteluja asiantuntijoiden tekemien laskelmien pohjalta, ja uskon, että pääsemme tiedottamaan siitä lähiaikoina. Hallitus haluaa korjata Marinin hallituksen epäonnistuneen YEL-uudistuksen. [Välihuutoja]

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomessa on kohta kaksi vuosikymmentä eletty sellaista tilannetta, että meidän talous ei ole käytännössä kasvanut, ja se näkyy ihmisten taloudessa. Samoin näkyy tämä ankara työttömyystilanne, joka johtuu pääosin syistä, joihin me emme voi vaikuttaa. Me emme voi vaikuttaa sotien loppumiseen kuin hyvin rajallisesti tässä maailmassa. Me emme voi vaikuttaa aggressiiviseen naapuriin, joka sotii Ukrainassa. Me emme voi vaikuttaa siihen epävarmuuteen. Mutta se, mihin me voimme vaikuttaa, tämä hallitus vaikuttaa, ja ne ovat nimenomaan kasvun puolesta tehtäviä uudistuksia. Ne ovat työllisyysuudistuksia, ne ovat työmarkkinauudistuksia, ne ovat yrittäjyyden kannusteiden parantamista, jotta yrityksillä olisi mahdollisuuksia palkata ihmisiä, että me saataisiin talous kasvamaan, ihmisille töitä, ja se hyödyttää myös sitten laajasti koko yhteiskuntaa, kun me pystymme rahoittamaan niitä palveluja ja niitä etuuksia, jotka meidän hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvat ja jotka auttavat perheitä erittäin haastavissa elämäntilanteissa. Minä en usko, että tässä eduskunnassa meillä on eriävää näkemystä siitä, etteikö näitä perheitä pidä pystyä auttamaan. Mehän teemme näitä toimia, ja hallituksen motiivitoimia ovat hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen, palvelujen turvaaminen, [Puhemies koputtaa] sosiaaliturvan turvaaminen ja velkaantumiskierteen pysäyttäminen Suomessa.

Arvoisa puhemies! Minä puhuin työn tekemisen arvostamisesta, siitä, että kun pienipalkkainen ihminen herää aamulla töihin, niin sen pitää tuntua lompakossa, sen pitää olla kannattavaa. Siihen perustuu suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Siihen perustuu myös se ajatus, miksi me haluamme keventää nimenomaan työn verotusta painottaen pieni- ja keskituloisia, että työn tekeminen aina kannattaisi näissä tilanteissa. [Pia Viitanen: Miten se liittyy siihen, että työtön jää kotiin nukkumaan?] Minä haluan kertoa myös esimerkin siitä politiikasta, jota hallitus tekee ja joka liittyy tähän aiheeseen ja tähän suojaosakeskusteluun. Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen niin sanotusta joustomallista työkyvyttömyyseläkkeen ja pienten palkkatulojen yhteensovittamisesta, siis paremmasta yhteensovittamisesta, sillä ajatuksella, että jos työkyky on alentunut esimerkiksi onnettomuuden tai muun syyn takia, osatyökykyinen ihminen voisi palata palkkatöihin terveydentilan niin salliessa myös työkyvyttömyyseläkkeeltä. Tämä on uudistus, jota Marinin hallitus yritti tehdä. Se epäonnistui, se kaatui. Tällä hallituksella me ollaan tehty kolme vuotta tämän eteen töitä, ja se on tänään annettu eduskunnalle. Uskon, että kerrankin saattaa löytyä uudistus, jota oppositiokin voisi tukea. [Timo Heinonen: Kaatuuko se Kiurun vastustukseen?]

Arvoisa puhemies! Tässä on kaksi asiaa: Eli ensimmäinen on se, että hallituksen linja on se, että työn tekemisen pitää Suomessa kannattaa aina, ja me haluamme vahvistaa suomalaisten palkansaajien ostovoimaa, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mutta ei pienituloisille, vai? — Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] ja siitä syystä hallitus on tehnyt työn verotukseen puolentoista miljardin euron kevennykset painottaen niitä pieni- ja keskituloisia. Sen lisäksi tämä hallitus on tehnyt kasvua tukevaa politiikkaa, jotta tästä työttömyydestä ja huonosta suhdanteesta ja kasvun puutteesta päästäisiin kohti parempia aikoja, eli työpaikkoja syntymään ja ihmisille toimeentuloa työstä. Se on se hallituksen linja. No, sitten toinen kysymys on julkisen talouden säästöt, joita tämä hallitus on joutunut tekemään ja joita valitettavasti myöskin seuraava hallitus joutuu tekemään, ja sehän johtuu taas valtion raskaasta velkaantumisesta, muun muassa siitä, että Marinin aikana otettujen velkojen korot ovat nousseet monella miljardilla, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Miksi ne korot piti muuttaa?] meillä on kasvava maanpuolustuksen tarpeiden käyrä, meillä on ikääntyvä väestö, ja Suomen julkinen talous on velkaantunut. Siitä syystä joudutaan tekemään myöskin säästöpäätöksiä. Ja miten olen havainnut, niin siitä huolimatta, että vasemmisto-oppositio, erityisesti SDP, on vaikka vastustanut käytännössä jokaista näistä säästöpäätöksistä, joita itsekin olen esitellyt tälle eduskunnalle, [Puhemies koputtaa] niin te ette enää viimeisimmissä vaihtoehtobudjeteissanne ole esittäneet niitä pois. [Puhemies koputtaa] Eli tulkitsen, ettei teillä ole yhtään sen enempää rahaa kuin hallituksellakaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Pia Viitanen: Unohtakaa meidän vaihtoehtobudjetti, arvoisa ministeri, ja vastatkaa kysymykseen!]

Arvoisa puhemies! Kysyjä viittaa tässä varmasti hallituksen päätökseen, joka liittyy julkisen talouden säästöihin suojaosista sosiaaliturvassa. Se on hallituksen säästötoimi julkiseen talouteen, joka johtuu siitä, että valtio on raskaasti velkaantunut ja olemme joutuneet näitä säästöjä tekemään käytännössä kaikille sektoreille, pois lukien maanpuolustus — ja lisäksi ollaan pyritty kaikin keinoin suojelemaan esimerkiksi peruskoulua ja koulutusjärjestelmää. Työttömyysturvan suojaosien poisto ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työtä kannattaisi ja olisi tarkoituksenmukaista ottaa vastaan, mikäli sitä on tarjolla, ja näinhän suomalaiset toimivat. Me ollaan itse asiassa tänään hallituksena annettu eduskunnalle esitys, joka entisestään selkiyttää työttömyysturvan sovittelua, joka Suomessa jo tähänkin asti on ollut kansainvälisesti vertaillen tutkijoidenkin mielestä melko toimiva. Sen periaate on se, että työtä vastaanotettaessa etuus leikkaantuu suhteessa euroon 50 senttiä. Työn vastaanottaminen on näin ollen Suomessa tehty mahdolliseksi [Puhemies koputtaa] ja myöskin osa-aikatyön vastaanottaminen työttömyysetuutta kokonaan menettämättä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Välikysymyksen ensimmäiset allekirjoittajat ovat jo aikaa sitten jättäneet salin, joten ajattelen, että varmasti tämä keskustelu alkaa olla loppusuoralla. Kiitos kansanedustajille tästä keskustelusta, erityisesti nyt salissa oleville edustajille hyvistä puheenvuoroista. Tämä loppuillan keskustelu oli rakentavaa. Siellä oli paljon hyviä ehdotuksia ja myös paljon sellaista viisautta, joka kumpuaa aiemmasta työhistoriasta. Esimerkiksi edustaja Lyly toi sitä tässä, ja entinen ministeri STM:stä myöskin, edustaja Lindén, ja moni muu täällä salissa, ja vielä kuultiin tällainen hieno aatepuheenvuoro tähän loppuun. Yritän päättää itsekin myönteisissä tunnelmissa tuomalla tietoonne tätä suojaosakeskusteluakin liippaavan hallituksen esityksen, joka on tarkoitus huomenna antaa valtioneuvoston istunnossa ja jota arvelen, että oppositiokin voisi tukea. Se liittyy työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista helpottavaan joustomalliin, eli ihmiset, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, voisivat tehdä töitä ilman pelkoa siitä, että menettää eläkkeen tai se leikkautuu kokonaan. Tämä joustavampi malli on mahdollisuus myös kokeilla töihin paluuta ja omien voimien riittävyyttä terveydentilan niin salliessa. Tämä on erinomaisen inhimillinen uudistus myös osatyökykyisten työllistämisen näkökulmasta. Palataan tähänkin ensi viikon lähetekeskustelussa. — Kiitos ja hyvää yötä!

Arvoisa puhemies! Kiitos eduskunnalle käydystä keskustelusta, joka vielä jatkuu. Kuten aiemminkin sanoin, tämä keskustelu on erittäin tärkeää käydä löytääksemme ennen kaikkea ratkaisuja siihen, miten saadaan yhä useampi suomalainen työelämään, miten saamme Suomeen syntymään uusia työpaikkoja, jotta niihin pystyisivät ihmiset tarttumaan, ja sitä kautta saisimme myös perheiden toimeentuloa paremmaksi. Pyrin tässä vastaamaan muutamiin kysymyksiin, joita suoraan esitettiin. Ensimmäisenä näihin suojaosiin, eli suojaosien poistaminen oli hallitukselta julkisen talouden velkaantumista hillitsevä säästötoimi. Sen tavoitteena oli siis säästää julkisia menoja, ja näitä säästöjä joudumme tekemään ja joutuu tekemään seuraavakin hallitus. Tässä uudistuksessa oleellista on ymmärtää, ettei se, että opposition ehdotuksesta palautettaisiin suojaosat, toisi sinällään uusia työpaikkoja. Kysehän on tästä etuuksien ja työn tekemisen tasapainosta. Kun puhutte kannustinloukkujen purkamisesta, niin suojaosien palauttaminen ei myöskään poista kannustinloukkuja vaan siirtää niitä, eli suojaosassa kannustinloukku muodostuu siihen kohtaan, mihin suojaosan yläraja asetetaan. Tässä hallituksen esityksessä on arvioitu sitä, että tämän esityksen tavoitteena on ennen muuta kokoaikatyön suosiminen elikkä se, että kannattaa ottaa vastaan työtä ja myös kokoaikaista työtä, [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] koska tämä suojaosa on muodostanut kannustinloukun siihen kohtaan, että on ollut tilanteita, inhimillisiä tilanteita, joissa on saatettu arvioida, ettei ole kannattanut ottaa enempää työtä vastaan kuin mihin se suojaosa on asettunut. Tästä on tutkittua tietoa myös edelliseltä kaudelta: kun suojaosia koronakaudella määräaikaisesti korotettiin, niin se kannustinloukku silmiinpistävästi siirtyi juuri siihen kohtaan. Tästä on myös tutkittua tietoa, johon toivon, että eduskunta tietysti päätökseensä nojaa: VATT eli Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on tätä tutkinut ja arvioinut, että suojaosien poisto ei ole romahduttanut osa-aikatyön tekemistä Suomessa. No, nyt kun päästiin puhumaan näistä vaikutusten arvioinneista ja tutkitusta tiedosta, niin ihmettelen niitä vasemmiston puheenvuoroja, jotka täällä vähättelevät eduskunnan tietopalvelun riippumatonta laskentaa ja tutkittua tietoa, joka toteaa sen, että vasemmiston vaihtoehdossa on negatiivinen työllisyysvaikutus jopa 65 000. [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] Se tarkoittaa käytännössä sitä, että teidän esityksellänne, teidän vaihtoehdollanne, on 65 000 työllisen negatiivinen työllisyysvaikutus — siis enemmän työttömyyttä, ei vähemmän työttömyyttä. Minä ymmärrän, että kaikki täällä pyrkivät hyvään eli siihen, että työttömyys tässä maassa vähenisi, mutta tutkittuun tietoon nojaten teidän esityksellänne, teidän vaihtoehdollanne, on miinus 65 000 työllistä, siis miinus. [Välihuuto vasemmalta] Tällä hetkellä se, mihin hallitus on pyrkinyt ja tavoitellut ja mikä on ollut meidän hallitusohjelman tavoitteena, on myöskin se, että me teemme näitä työmarkkinauudistuksia, sosiaaliturvauudistuksia ja erilaisia työllisyyttä edistäviä toimia tavoitteena 100 000 uutta työllistä. Se on hallituksen esityksissäkin todettu, että tämä on keskipitkällä aikavälillä, eli ei voida tietysti olettaa, että se on heti, ja siihen vaikuttavat myöskin suhdanteet. Mutta olen varma siitä ja vakuuttunut siitä, että sinä päivänä, kun Suomessa talous lähtee kasvuun, niin työttömyys tulee vähenemään nopeasti, koska meillä on paljon ihmisiä työelämässä nyt työvoiman piirissä ja aktiivisesti etsimässä töitä. Meidän pitää tehdä täällä taas sitten kaikkemme sen eteen, että olosuhteet olisivat sellaiset, että näistä erittäin vaikeista geopoliittisista haasteista ja turvallisuustilanteesta huolimatta meillä Suomessa yrittäjyys kannattaisi ja meillä yrittäjät voisivat palkata lisää ihmisiä, että saataisiin talous kasvuun, jotta pääsisimme sitten hyötymään näistä tehdyistä uudistuksista myös siten, että se näkyy ihmisten arjessa ja syntyy työtä ja syntyy parempaa toimeentuloa. Eli meidän tavoitteenamme tällä hallituksella on työllisyyden vahvistaminen uudistamalla suomalaisia työmarkkinoita. Suhdanne on sitten toinen asia. Kukaan ei varmaan oppositiossakaan voi kiistää sitä, että nyt suhdanteessa tällä hetkellä menee erittäin huonosti ja että nämä geopoliittiset, turvallisuusympäristöämme rasittavat jatkuvat kriisit — Venäjän sotiminen Ukrainassa, Lähi-idän kriisi ja sen vaikutukset Suomen talouteen — iskevät asiantuntijoidenkin mukaan nimenomaan Suomeen erityisen rankasti. Tässä toivoin jo ensimmäisessä puheenvuorossani ja hallituksen vastauksessa, että oppositio olisi rehellinen siinä, mikä on hallituksen ja eduskunnan vallassa ylipäätään, että me emme pysty näitä sotia lopettamaan omilla päätöksillämme. Toki teemme sen eteen rauhanvälitystyötä ja osallistumme kansainväliseen diplomatiaan ja kehitämme omaa puolustustamme, mutta se, että huono suhdanne koettelee Suomea, ei ole yksinomaan hallituksen syytä, ja se täytyy oppositionkin olla täällä valmis myöntämään. — Kiitos. [Aki Lindénin välihuuto]

Kiitän eduskuntaa, arvoisa puhemies, tästä keskustelusta. Haluan palata siihen, mistä oikeastaan aloitettiinkin, elikkä siihen, että me varmasti kaikki täällä pidämme tämän välikysymyksen aihetta tärkeänä ja pidämme tärkeänä löytää ratkaisuja suomalaiseen köyhyyteen ja lapsiperheiden tilanteeseen ja myös suomalaisten ostovoimaan, niin kuin tällä hallituskaudella on tehty. Haluan myös sanoa sen, että tämä meidän motiivien kyseenalaistaminen hiertää merkittävällä tavalla hallitusta, koska me nimenomaisesti tavoittelemme näillä toimilla, mitä täällä tehdään — uudistuksia talouskasvun aikaansaamiseksi työmarkkinoilla, sosiaaliturvassa — sitä, että yhä useammalla suomalaisella olisi töitä, että ihmisillä olisi mahdollisuus seistä omilla jaloillaan, että ihmisillä olisi mahdollisuus elää omalla työllään ja elättää sillä myöskin oma perheensä ja päästä elämässä eteenpäin. Se on se päämäärä, hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen, joka tapahtuu verotulojen kautta, ja ne tulevat työstä ja yrittäjyydestä ja niin edelleen. Eli meidän pitää huolehtia tästä koko yhtälöstä. Sen lisäksi myöskin omassa puheenvuorossani ja hallituksen vastauksessa toimme esiin sen, mistä tämä korkea työttömyys tällä hetkellä johtuu ja miksi Suomi on niin suurissa vaikeuksissa tällä hetkellä, että se heijastuu ihmisten toimeentuloon ja aiheuttaa köyhyyttä. Se syy on näissä olosuhteissa ympärillämme, heikossa maailmantalouden suhdanteessa, merkittävässä epävarmuudessa, jota meillä on Putinin sotimisen myötä [Suna Kymäläisen välihuuto] mutta toisaalta myöskin esimerkiksi Lähi-idän tilanteen vuoksi, joka haastaa arjen kustannuksia, polttoaineen hintaa, ja tämä koko turvallisuusympäristö aiheuttaa ennen muuta niin merkittävää epävarmuutta suomalaiseen työelämään, talouteen, että työpaikat jäävät syntymättä. Paremmassa tilanteessa ilman muuta näillä sosiaaliturvaan tehdyillä kannustimilla olisi saavutettu jo merkittäviä työllisyysvaikutuksia, jotka pitkällä tähtäimellä ovat näiden hallituksen esitysten vaikutusarvioidenkin mukaan aivan varmasti realisoitumassa. Oppositiolle haluan sanoa sen, että vasemmistoliiton vaihtoehto tutkittuun tietoon pohjaten sisältää 65 000 työllisen negatiivisen työllisyysvaikutuksen. [Arto Satonen: Kyllä, näin on!] Sehän tarkoittaa [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] siis suomeksi sitä, että teidän vaihtoehto aiheuttaa työttömyyttä ihan kymmenillätuhansilla enemmän kuin mitä tämä hallituksen vaihtoehto aiheuttaa. SDP alkukaudesta salasi nämä omat vaihtoehtobudjettinsa vaikutusarviot varmaan juuri siitä syystä, ettei niitä kehdannut täällä salissa esitellä. Arvoisa SDP, pitää sekin sanoa tässä, että te olette nyt moittineet meitä tässä useamman tunnin sosiaaliturvaleikkauksista, joita ette enää edes vaihtoehtobudjetissanne ole esittäneet peruttaviksi. Eli te olette käytännössä hyväksyneet ne sosiaaliturvaleikkaukset, joita te tänään täällä kritisoitte. Vai ajatteletteko te, että suomalaiset eivät vain huomaa tätä asiaa, että SDP on hiljaa kuitannut nämä leikkaukset ja hyväksynyt hallituksen leikkaukset? [Veronika Honkasalon välihuuto] Vai ajatteletteko te, että toimittajat lehtereillä eivät ole hereillä ja paljasta tätä epäjohdonmukaisuutta teidän linjassa? Lisäksi haluaisin kuulla myöskin sen, että kun meillä on velkajarrusopimus tehty puolueiden kesken, mikä tarkoittaa sitä, että ensi vaalikaudella tullaan joutumaan tilanteeseen, jossa näitä sopeutuksia täytyy tehdä lisää — siihen on sitoutunut vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki muut puolueet — niin ymmärrättekö te, että te lähdette takamatkalta, kun [Välihuutoja vasemmalta] te olette vastustaneet kaikkia näitä tämänkin hallituksen sopeutuksia, ettekä te... Eikä täällä ole edustaja Lindtman paikalla ollut enää pitkään aikaan vastaamassa siihen kysymykseen, johon me tarvitsemme vastauksen, miten te olisitte hoitaneet tämän kauden sopeutuksen [Välihuutoja vasemmalta] ja miten te hoidatte tämän teidän sitoumuksenne velkajarru-Suomessa, kun esiinnytte talousvastuullisena puolueena, mihin valitettavasti ei kovin paljoa ole uskottavuutta.