Heinonen Timo

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Hän oli yksinäinen optimisti. [Aki Lindén: Tuo äskeinen vai? — Naurua] Maamme talous on nyt toipumassa. Edelleen ilmassa on kuitenkin kysymysmerkkejäkin, ja toipumista varjostavat Lähi-idän kriisi, kohonneet energiahinnat ja talousnäkymiin liittyvä epävarmuus. Talouskehitykseen liittyy siis edelleen huomattavaa epävarmuutta, ja toivottavasti nyt ensi tiedot Lähi-idästä, Hormuzinsalmelta ja Iranista realisoituisivat kohti pysyvämpää rauhaa. Toivomme myös rauhaa Ukrainaankin, ennen muuta Ukrainan ja ukrainalaisten takia, mutta toki tämänkin pitkittyneen sodan vaikutukset näkyvät koko maailmassa. Valtiovarainministeriön tuoreessa raportissa todetaan nyt, että talouskasvu on alkuvuonna ollut odotettua vahvempaa. Itse asiassa maamme talous on jo kasvanut kolmatta vuotta. Tarkentuneet luvut kertovat, että pääministeri Petteri Orpon hallituksen toimet toimivat. Tilastokeskuksen tarkentuneet ennakkotiedot kertoivat, että maamme bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 0,8 prosenttia, aiempi arvio viime vuodelta oli 0,2. Kasvu siis nelinkertaistui, en muista tällaista nähneeni ainakaan 20 vuoteen, ja tämä Tilastokeskuksen korjattu oikea luku vaikuttaa myös kaikkiin tehtyihin ennusteisiin. Eli maamme talous on kasvanut hyvin jo pidempään ja vahvistaa sen, että hallituksen talouspolitiikka toimii. Voisi tiivistäen todeta, että Orpon hallituksen talouspolitiikka on vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa toiminut varsin hyvin. [Tuomas Kettusen välihuuto] Nyt tuoreimpaan kasvuun vaikutti erityisesti viennin hyvä vire. Taloutemme kasvoi siis viime vuonna 0,9 prosenttia ja 0,9 prosenttia jo vuonna 24 ja viime vuonna 0,8 prosenttia, ja nyt alkuvuosi on ollut hyvässä nosteessa. Merkittävä huomio on sekin, että samaan aikaan on tehtyjen työtuntien määrä laskenut, eli tuottavuus on siis kasvanut aika lailla reippain askelin. Kuka muistaa, kun pääministeri Petteri Orpoa kutsuttiin yksinäiseksi optimistiksi, kun hän viime syksynä nosti esiin talouden positiivisia merkkejä? Orpoa parjattiin optimismista, vasemmisto-oppositio toitotti, että kasvu on aina jäänyt nurkan taakse, [Pia Viitanen: No niin se onkin!] ja haluttiin oikein yhdessä synkistellä. Arvoisa vasemmisto-oppositio keskustan kanssa: nyt tarkentuneiden tietojen mukaan maamme talous kuitenkin kääntyi hyvään kasvuun jo vuonna 24, ja viime vuonna talouskasvu jatkui. Itse asiassa vuosittaisten bkt-lukujen tarkentuminen on kokoaan suurempi muutos: Suomi onkin painellut noin prosentin kasvussa viimeiset pari vuotta. Tarkentuneet luvut kertovat, että Orpon hallituksen toimet toimivat. Mitä tarkoittaa tämä? Ennusteita nostetaan taas syksyllä. Taloudessa on lähtenyt hyvä kierre jo aikaa sitten käyntiin, ja se on tämän vuoden alun tietojen perusteella voimistumassa. Taisi joku ekonomisti jo puhua, että edes kahden prosentin kasvu ei ole poissuljettua. Suomella menee nyt siis jo paremmin kuin uskommekaan, ja tällä luodaan siis parempaa, vaurasta, kasvavaa ja itsevarmempaa Suomea. Se on hyvä uutinen ihan jokaiselle suomalaiselle. [Aki Lindén: Ja velka kasvaa!] Arvoisa puhemies! Tehtävää kuitenkin riittää, ja tekemättä ei voi jättää. Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander totesi tämän ennusteen julkistamisen yhteydessä, että näkymä, josta Suomen talous ponnistaa seuraavalle hallituskaudelle, odottaa vielä sumun hälvenemistä. Sen sijaan julkisessa taloudessa näkymä on selkeä: rakenteellisen epätasapainon oikaiseminen vaaditusti edellyttää maaltamme mittavia, nopeasti vaikuttavia, suoria sopeutustoimia myös ensi vaalikaudella. Mutta haluan nostaa esille sen, että meillä on erittäin vaikea työttömyystilanne edelleen. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys vaivaavat maatamme, ja julkisen talouden tila ei kohene tulevina vuosina ilman uusia sopeutustoimia, sillä puolustusmenojen kasvu jatkuu tulevina vuosina merkittävästi, korkomenot ovat korkeat ja niin poispäin. Myös velkasuhde tulee nousemaan merkittävästi jatkossakin. Maamme talous siis kasvaa vaikeasta ympäristöstä huolimatta, vaikka energian hinta, korkotaso ja geopoliittinen epävarmuus painavatkin taloutta, ja VM nosti tämän vuoden omaakin kasvuennustettaan. Myönteistä on sekin, että maahamme uskalletaan jälleen investoida. Vientikin vetää jälleen epävarmuudesta huolimatta, ja lopputulemana voisin todeta, että velkaantumisen hillintää tulee jatkaa määrätietoisesti myös ensi ja ehkäpä vielä sitäkin seuraavalla vaalikaudella. Tehtävä on massiivinen mutta toki meidän kaikkien suomalaisten yhteinen. Tämä on lopulta edellytys vakaudelle, luottamukselle ja matalammille koroille tulevaisuudessa, ja vaikeinta tässä tulee olemaan se, että talouden sopeuttaminen on pyrittävä toteuttamaan siten, että se ei haittaa alkanutta ja vahvistuvaa talouskasvua paljoakaan, toivottavasti ei yhtään. Nyt olisi myrkkyä esimerkiksi keskustan esittämät miljardien veronkiristykset tuleville vuosille. Nyt tarvitaan enemmän talouskasvua tukevia toimia ja ennen muuta samalla rakenteellisia, kestävää kasvua tukevia uudistuksia.

Arvoisa puhemies! En itse ole tukipalveluista puhunut, vaan puhuin siitä valinnasta, jossa ihminen tekee valinnan, haluaako käyttää sähköisiä palveluita. Jos sellainen asiantuntijalausunto löytyy, jossa todetaan, että se on kustannuksista ollut kiinni, että sen automaattisesti pitää sieltä poistua, niin sitten se varmasti on kustannuskysymys. En ymmärrä sitä, että jos ihminen aamulla tekee ruksin, puolelta päivältä tyttären kanssa käy siellä ja iltapäivällä laittaa ruksin takaisin, mitä kustannuksia siinä yhteiskunnalle on syntynyt. Ei mitään. [Hanna Räsäsen välihuuto] — Ei mene siinä päivän aikana tietenkään. — [Eveliina Heinäluoma: Puhutte nyt asian vierestä!]

Arvoisa puhemies! No, enpä jaksa uskoa sitä, että tämän täpän voimassaolo, että haluan paperilla tai sähköisenä, on ollut säästökysymys, vaan se on todennäköisesti tekninen kysymys, että se sieltä poistuu. Ja ei varmasti säästä rahaa se, että ihminen itse tänään laittaa merkin, että en halua vastaanottaa, ja se muuttuu illalla. Se ei tässä maassa yhtään euroa enempää vie eikä säästä, vaan se muutos todennäköisesti kuluttaa enempi. Ymmärsin, että sosiaalidemokraatit esittivät tämän koko lain hylkäämistä. Itse en tämän koko lain hylkäämistä kannata.

Arvoisa rouva puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! En ole tämän lainsäädännön käsittelyyn itse eduskunnassa osallistunut, mutta tämän aiheen parissa olen pidempäänkin saanut täällä töitä tehdä ja aiempiinkin keskusteluihin osallistua, ja aina näissä jollain tavalla tulee mieleen vanha toteamus, että niin muuttuu maailma, Eskoseni. Tuli mieleen oman kansanedustajaurani aika alkuvaiheilta, kun eduskunnassa käytiin keskustelua postin jakeluvelvoitteesta ja kuinka kiivaasti silloin käytiin varsin napakkaakin keskustelua siitä, pitääkö postin tulla viitenä päivänä viikossa, ja siitä pidettiin silloin tiukasti kiinni, vaikka Posti ilmoitti jo itse, että se ei ole muuttuvassa maailmassa ja muuttuvassa tilanteessa mahdollista eikä myöskään järkevää, mutta poliitikot silloin päättivät, että viitenä päivänä ne jaetaan, ja niin toimittiin, kunnes, jos oikein muistan, viime hallituskaudella muutettiin tätä yleispalveluvelvoitetta ja varmistettiin nyt sitten jako hieman harvemmalla jaolla. Näin se vain tapahtuu. Jos katsotaan, mitä meidän kirjepostille, lehdille ja kaikelle muulle on tapahtunut, niin jakelumääräthän ovat merkittävällä tavalla vähentyneet, ja voi hyvin todeta myös, että tekemättäkään ei voi jättää. Toki olisimme varmaan voineet määrätä, että posti viedään viitenä päivänä viikossa. Mitä se olisi hinnoissa sitten tarkoittanut, niin se olisi tietysti ollut kovinkin massiivinen, ja kohtuuhyvin olemme pärjänneet tämän muutoksen myötä. Tässä on käyty hyvää keskustelua nyt siitä, että maailma digitalisoituu ja sen myötä myös julkiset palvelut muuttuvat, ja itse yhdyn niihin huomioihin ja toteamuksiin, että tällainen Suomi.fi-palvelu on tervetullut ja se varmasti parantaa näiden palveluiden löydettävyyttä ja sitä, että ne ovat yhdessä, mahdollisimman turvallisessa paikassa. Toisaalta myös minua itseäni aika ajoin harmittaa, kun tulee viesti, että on tullut viesti Suomi.fi-palveluun, ja siinä viestissä ei kerrota, mitä se koskee. No, se on kai turvallisuussyy, että se ei siinä tekstiviestin matkassa tai sähköpostin matkassa ole vaan vasta sen jälkeen, kun sinne kirjautuu, tiedon siitä saa, eli joskus nämä ovat myös näitä turvallisuuskysymyksiä. Mutta yhdyn myös niihin huomioihin, että miten varmistamme perille menon. Se on oleellinen osa, mutta toisaalta pitää muistaa sekin, että ei kirjepostikaan sataprosenttinen ole, eli meillä kirjepostissakin tapahtuu hukkumisia tänäkin päivänä, ehkä enempikin kuin aikanaan, ja aina kirjepostikaan ei ole se takuuvarma tiedonvälittämisen keino. No, itse yhdyn huomioihin näistä, mitä ongelmia tässä digitalisaatiossa on. Yhtenä on tietysti saavutettavuus. Niin kuin täällä on todettu, meillä kaikilla ei Suomessa ole kattavaa edes mobiiliyhteyttä saatavana, ja se on oma ongelmansa sähköistyvässä maailmassa. Toisena on sitten aihe, josta olen eduskunnassa puhunut lukuisia kertoja, verkkoesteettömyys. Tässä on kyllä paljon tehtävää myös ihan julkisilla palveluntarjoajilla. Tämähän ei koske pelkästään niitä 500 000:ta ihmistä, joilla ei ole taitoja käyttää, vaan siellä on joukossa myös ihmisiä, joilla on jokin muu rajoittava tekijä käyttää, esimerkiksi näkö tai joku muu, mikä tekee tästä toimimisesta vaikeaa. Kannustan kaikkia, niin julkisia kuin myös yrityksiä, panostamaan verkkoesteettömyyteen. Sitten digisyrjäytyminen, joka on näille sukua ja jolla on yhteys ilman taitoja oleviin kansalaisiin, ja sitten nostan esille vielä saavutettavuuden rinnalla huoltovarmuuskysymyksen, miten varmistamme erilaisissa tilanteissa, että nämä palvelut sitten toimivat, jos esimerkiksi sähkö on huonommin saatavissa kuin normaalissa tilanteessa. Arvoisa puhemies! Loppuun: Itse olen samaa mieltä tätä keskustelua kuunneltuani, että tämä vapaaehtoisuus on tärkeä tässä, mutta myös siihen on helppo yhtyä, että tätä pysyvää valintaa olisi ehkä tarpeen jatkossa miettiä, että se ruksi säilyisi siellä senkin jälkeen, jos on vaikka niin kuin edustaja Lindén tässä esimerkkikeississä kävi läpi, että joku lähiomainen tai ystävä auttoi yhden kerran käymään ja sen jälkeen kaikki lähtikin sähköisenä tulemaan. Toivon, että tämä on kysymys, jota erityisesti seurataan ja katsotaan, millä tavalla sitä voidaan tehdä. Ei tämä varmastikaan jää viimeiseksi muutokseksi digitalisoituvassa Suomessa, vaan meillä tulee näitä muutoksia tapahtumaan, niin kuin tuossa kuvasin, miten postinjakelu on muuttunut viisipäiväisestä pikkuhiljaa postin vähentyessä, ja toisaalta tällä puolella mennään sitten kehityksessä eteenpäin. Mutta niin kuin totesin, niin muuttuu maailma, Eskoseni.

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua. Kyllä itse ajattelen niin, että näissäkin kysymyksissä tietyllä tavalla se pakko on toiminut hyvällä tavalla myös ratkaisujen löytäjänä. Ei Euroopassa olisi varmasti vuosikausiin esimerkiksi otettu tällaisia askelia irti fossiilisista polttoaineista ilman Venäjän raakalaismaista hyökkäyssotaa. En sano, että se oli hyvä, että näin tapahtui, mutta se on hyvä, että olemme Eurooppana irtaantuneet. Itse asiassa varmasti Suomessakin moni ajattelee nyt niin, että osittain ehkä arvosteluakin saaneet uusiutuvan energian hankkeet tai irtaantuminen fossiilisista ovat näyttäytyneet nyt huoltovarmuuskysymyksinä. Me olemme näissä kysymyksissä pärjänneet osaa Euroopan maista paremmin, kun emme ole olleet kytköksissä sillä intensiteetillä venäläiseen fossiiliseen polttoaineeseen kuin osa Euroopan maista on ollut. Tämä riippuvuussuhde on itse asiassa vaikeuttanut myös Ukrainan itsenäisyys-, puolustussotaa, kun osa Euroopan maista on sitten omaa napaansa tuijottaen ja toki lämpimiä kotejaan ajatellen lähtenyt vastustamaan tiettyjä toimenpiteitä sen takia, että ovat tarvinneet fossiilista polttoainetta Venäjältä. Tähän lannoitekysymykseen, jonka edustaja Kalmari nosti esille ja toi rehellisesti myös sen esille, että siellä on ollut myös omia haasteitaan: Uskoisin niin, että tässäkin kysymyksessä olisi hyvä laittaa jonkunlainen panos siihen, että lähdetään etsimään ratkaisuja yhdessä. On se sitten suomalainen ratkaisu, pohjoismainen ratkaisu tai Euroopan laajuinen ratkaisu, tärkeintä on se, että se ei ole ainakaan venäläinen ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että keskustalla on edelleen tuskaa viime vaalikauden rahaa on -politiikasta, mutta tänään me puhumme kotimaisesta ruuantuotannosta. Oli muuten mielenkiintoista kuulla, kuinka MTK:n riveistä todettiin, että tämä pääministeri Petteri Orpon hallitus on historian maatalousmyönteisin hallitus. [Välihuutoja] Se on kova viesti sieltä maanviljelijöiden keskusjärjestön riveistä ja tunnustus tälle. [Anne Kalmarin välihuuto] — Ja ymmärrän, että edustaja Kalmari ei malta kuunnella ja olla hiljaa silloin, kun muut puhuvat, sillä omatunto kolkuttaa pahalla tavalla. — Jos homma olisi hoidettu — siellä oli maatalousministeri Kurvista ja kumppaneita, kaikki jäi tekemättä — [Anne Kalmari: Ei jäänyt] niin silloin tilanne olisi tietysti toisen näköinen. Venäjän hyökkäyssotaa on nyt käyty viidettä vuotta täysimittaisena valloitussotana. Toistakymmentä vuotta Venäjä on hyökännyt, ja tämä on näkynyt merkittävällä tavalla energiakustannuksissa. Nyt sitten tuoreimpana Lähi-idän tapahtumat, Hormuzinsalmi, josta täällä on puhuttu. Edustaja Hemmilä esimerkiksi tuossa alussa nosti esille juuri sen, miksi tässä pääministeri Petteri Orpon hallitus nyt toimii. Kotimainen ruuantuotanto on totta kai ruuan puhtauskysymys, se on ruuan laatukysymys, se on työllisyyskysymys, mutta se on myös huoltovarmuuskysymys, ja olen tyytyväinen, että tällä hetkellä tässä salissa käytännössä lähes kaikki tämän tunnustavat ja tunnistavat, että näin se on, ja sen eteen pitää tehdä toimia. Välillä tuntuu siltä, että osalle sähkö tulee edelleen pistorasiasta ja maito purkista, mutta kyllä ne tulevat sieltä maaseudulta suurin osa, ja näin ollen meidän pitää huolehtia siitä omasta ruuantuotannosta. Olen tyytyväinen siihen, että pääministeri Petteri Orpon hallitus ja maatalousministeri Sari Essayah toivat tämän lisätalousarvion täydennyksen kiireellisenä eduskuntaan. Tänään verojaosto on puheenjohtaja Janne Heikkisen johdolla tämän jo aamukokouksessaan käsitellyt ja valtiovarainvaliokunta edustaja Lohen johdolla sitten päivän ylimääräisessä kokouksessaan. Näin halusimme varmistaa sen, että tämä maksatus saadaan liikkeelle nyt eikä vasta vuoden päästä, eli nyt kun vielä verotukset ovat auki, niin tämä saadaan eduskunnassa hoidettua maaliin. [Juha Mäenpää: Onko demarit samaa mieltä?] Energiaveron lisäpalautus on neljä senttiä litralta kevytpolttoöljyssä, ja en oikein ymmärtänyt — kun olen ymmärtänyt, että edustaja Kalmari maatalouden tuntee — kun edustaja Kalmari sanoi, että tämä on oikean suuntainen. [Anne Kalmarin välihuuto] Tämä on, edustaja Kalmari, maksimi, minkä EU mahdollistaa. Tämä on maksimi, minkä EU mahdollistaa, ja me otamme nyt tämän hallituksen toimesta tämän maksimin käyttöön. Eli tuki on EU:n sallimassa maksimissa. Tähän käytämme tuon 20 miljoonaa: 10 miljoonaa tänä vuonna ja 10 miljoonaa ensi vuonna. Mutta on totta, että meillä on kotimaisessa ruuantuotannossa pitkään jatkunut kannattavuusongelma, ja itse ainakin näen sen niin, että ei sitä ratkaista pelkästään tukipaketeilla tai tämäntyyppisilläkään tuilla vaan se ratkaistaan ennen muuta markkinoilla, ja siksi olen tyytyväinen, että tämä nykyhallitus esimerkiksi elintarvikelain uudistuksen vei maaliin. Se jäi ministeri Kurviselta hoitamatta. Sitten Finnveran takausvastuut laajennettiin myös maatalouteen. Ei sitäkään keskusta hoitanut silloin, kun oli maataloudesta vastaavana ministerinä, ja taitaa olla, että meidän historiastakin valtaosan ovat keskustaministerit tätä sektoria hoitaneet. Ja kun täällä edelleen keskustasta vastustettiin yhteisöveron alentamista, niin kyllä sekin avittaa meidän kotimaista maataloutta ja maa- ja metsätaloustoimijoita. Eli en oikein ymmärrä tätä kritiikkiä, jota sieltä kuuluu. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tervetulleena, että tässä hallitus toimii ripeästi ja myös eduskunta on osoittanut sen, että kun on aika toimia, tarve toimia, niin talosta löytyy yhteistä tahtoa asiat viedä reippaasti maaliin.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kyse EU:n lainsäädännön toimeenpanosta polttoaineiden kestävyyskriteereistä. Kiitos ministeri Multalalle hyvästä esittelystä. Polttoaineiden nollapäästöisyydestä keskustelussa siltä osin, kuin olemme pysyneet aiheessa, on kyse meriliikenteestä ja ilmailusta. Tässä minun mielestäni se oleellinen on myös teknologianeutraalius, joka muutamissa puheenvuoroissa on esille noussut. On hyvä, että tätä nollapäästöisyystavoitetta haetaan määrätietoisesti, mutta ennen muuta niin, että annetaan yrityksille ja innovaattoreille mahdollisuudet etsiä näitä ratkaisuja. No, niin kuin tuossa totesin, niin keskustelu meni jo aika paljon itse asiakohdan viereen, ja näin uskallan itsekin puhua jos en vierestä, niin vähän sivusta, ja otan esille nollapäästöisyyden kautta tämän jätteenpolton sivutuotteena syntyvän kaukolämmön, mikä on yksi ongelmakysymys. Tällä hetkellähän moni Euroopan maa näkee sen nollapäästöisenä ja hyödyntää sitä vastuullisesti ja järkevästi. Nyt jos meillä tulkinta on tulevaisuudessa toisenlainen, niin se tarkoittaa sitä, hyödynnetäänkö jätteenpoltosta sivutuotteena syntyvää kaukolämpöä vai ajetaanko se taivaan tuuleen. Toivon, ministeri Multala, että voisitte tätä tilannetta vähän myös neuvottelujen osalta avata.

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ministeri Sanni Grahn-Laasosta tästä esityksestä. Tämä on tervetullut esitys Kelan etuuksien väärinkäytösten kitkemiseksi. Itse tätä nostin myös esille ja sain sosiaalisessa mediassa myös palautetta, että tämä on niin pieni osa näistä etuuksista. Itse vähän ihmettelin tällaista välinpitämätöntä ajattelua, mikä somekeskusteluissa esille nousi. Puhutaan yli seitsemästä miljoonasta, ja tässäkin salissa, olkoot se sitten kuinka pieni prosentti tai prosentin osa kokonaisetuuksista, on lukuisat kerrat käyty tiukkaa keskustelua siitä, mistä leikataan kaksi miljoonaa tai seitsemän miljoonaa tai kymmenen miljoonaa, ja tässä on nyt yksi seitsemän miljoonaa jälleen sellaista rahaa, joka on vilpillisesti itselle haettu, ja siitä on jääty kiinni, niin kuin edustaja Zyskowicz tässä edellä esille toi. Eli ne selville saadut ovat tässä — todennäköistä on, että näitä vilpillisesti saatuja Kela-etuuksia on vielä huomattavasti enempi. Niin kuin esille on tuotu, poste restante -osoitteiden käyttö sen takia, että saadaan korkeampia tukia, asutaan kuitenkin yhdessä, kuittien väärentämiset ja monet muut ovat niitä, joita näissä tehdään, ja eivät ne tapahdu vahingossa. On toki niitäkin tapauksia, että on todettu, että on väärin saatu, ja on tullut takaisinperintä, ja silloin ei ole kyse rikoksesta ja niissä on toimittu toisella tavalla. Mutta kun tämä maailma siirtyy sähköiseen maailmaan kiihtyvällä tahdilla — edustaja Zyskowicz toi esille sen, että tekoälyä voidaan käyttää näiden vilpillisten käyttöjen selville saamiseen — niin se toki myös avaa ihan uudenlaisiakin mahdollisuuksia vilpilliseen toimintaan myös Kela-etuuksien kohdalla. Kysyisin ministeri Sanni Grahn-Laasoselta: miten tämän lainsäädännön ja näiden muutosten valvontaan resursointi on varmistettu?

Arvoisa puhemies, hyvä ministeri! Kotimainen ruuantuotanto on keskeinen osa huoltovarmuutta. Ruokahuollon varmistamiseksi täytyy parantaa myös lannoite- ja energiaomavaraisuuttamme. Pidän hyvänä sitä, että nyt luodaan tällainen yhteinen ohjaava ja mahdollistava kokonaisuus kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän rakentamiseksi, sillä vain kotimainen tuotanto turvaa ruuan saannin kriisitilanteissa, ja onneksi meillä omavaraisuus on varsin korkea. Huoltovarmuuden ylläpitäminen vaatii koko elintarvikeketjun toimivuutta pellolta kuluttajalle, ja sen tulee olla myös viljelijälle kannattavaa. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille myös kotimaisen elintarviketeknologian. Se mahdollistaa monella tavalla kestävän ja kilpailukykyisen ruokajärjestelmän. Tässä on käyty keskustelua muun muassa lihantuotannosta. En itse näe niitä tietyllä tavalla vastakkainasettelevina, sillä lisäksi meidän kannattaa kyllä kotimaisten kasviproteiinin lähteiden kehittämistä vahvistaa. Se vahvistaa meidän huoltovarmuutta ja tukee myös monella tavalla terveellistä ja kestävää ruokavaliota.

Arvoisa herra puhemies! Olen ministeri Leena Merta kiittänyt monet kerrat ja kiitän jälleen tänään. Tämä selkeyttää asuntojen vuokrausta. Kuka asunnossa asuu, sähköiset varoitukset ja tämä edustajakollegani Zyskowiczin pitkään ajama tupakoinnin rajoittaminen ovat erittäin tervetulleita. Tässä talossa odotetaan käsittelyyn myös asuntojen lyhytvuokrauksen lainsäädäntöä. Toivotaan, että siitä tulee sellainen, että ongelmiin voidaan puuttua niissä paikoissa, missä lyhytvuokraus niitä aiheuttaa, mutta toisaalta mahdollistetaan se siellä, vaikkapa Jyväskylässä, missä isojen tapahtumien yhteydessä se on tärkeä osa. Nostan, ministeri Meri, esille myös liikehuoneistojen korotetut yhtiövastikkeet. Olen tästä ollut teihin yhteydessä aiemminkin, ja toivoisin, että voitaisiin vielä kerran harkita tätä, että liikehuoneistojen yhtiövastikkeiden kertoimia voitaisiin laskea muullakin kuin yksituumaisuudella, kun kerran on parempi, että siinä talossa toimii kauppa [Puhemies koputtaa] edes pienemmällä vastikkeella, kuin ei kauppaa lainkaan.

Arvoisa herra puhemies! Ajattelin, että en tähän keskusteluun olisi osallistunut, mutta haluan nyt edustaja Hoskosen aika tunteikkaaseen puheenvuoroon sanoa, että ei ministeri Multala ole tätä jätteenpolttolakia tehnyt, joka on, [Hannu Hoskonen: Hän voi torjua sen!] vaan se on aiempien hallitusten toimenpiteitä, jota nyt sitten on tällä tavalla tehty. Kyllä muistan, että kun tässä salissa sitä lainsäädäntöä tehtiin, silloin varoitettiin, että rakennetaan liikaa jätteenpolttoa, ja sitä korvaamaan, mitä nyt sitten on tapahtunut esimerkiksi Venäjän suhteen, on tätä jätettä tuotu. Se on järjetöntä, ja toivottavasti siihen löytyy sopivasti valvontaa, ja muutenkin. Tämä sivutuotekysymys kaukolämmössä on sitten oma, mikä tuli tuosta edustaja Hoskosen puheenvuorosta mieleen, ja siihen toivon kyllä ministeri Multalalta tarmoa ja voimia ratkaista, miten se voidaan pitää päästöttömänä, niin kuin muuallakin Euroopassa. Tässä on käyty hyvää keskustelua myös paketeista, niin sanotusta temuttamisesta. Meillä yli 50 miljoonaa pakettia Suomeen tulee. Pelisääntöjen ja valvonnan pitää olla siellä kunnossa, niin että samoilla säännöillä toimitaan sillä puolella. Mutta sitten tämä virheistä oppiminen, mistä edustajat Harjanne ja Zyskowicz kävivät sananvaihtoon: On varmasti hyvä oppia virheistä ja myöntää ne ja katsoa tulevaisuuteen, niin kuin tässä todettiin, ja ydinvoima on varmasti yksi tulevaisuuden tärkeimmistä perusvoiman tuottajista. Me näemme sen, kun me emme ole tehneet niitä virheitä, joita vihreät olisivat aikanaan ennen Harjanteen valtakautta halunneet tehdä, [Naurua oikealta — Atte Harjanne: Teette toisia virheitä!] että me olisimme nyt siinä tilanteessa, missä ovat Unkari ja monet Itä-Euroopan maat, jotka ovat edelleen kiinni venäläisessä fossiilisessa polttoaineessa. Me emme ole, isolta osin sen takia, että meillä on tehty järkeviä ratkaisuja esimerkiksi ydinvoiman suhteen. Kysyisin ministeri Multalalta: kun tulevaisuuteen ennen muuta katsotaan, niin minkälaisella aikataululla te näette mahdolliseksi, että nämä pienet, hajautetumpaan energiatuotantoon nojaavat pienydinvoimalat voisivat olla meillä arkipäivää? [Aki Lindén: Entä se saksalainen kuningas?]

Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Niin kuin edustaja Hänninen tuossa totesi, Tulli on ehdottomasti turvallisuuskysymys. Se on oleellinen osa tätä turvallisuuden kokonaisuutta, rajaturvallisuuden varmistamista, ja tähän nivoutuu laajasti niin valvonta kuin myös rajan pitävyys tavaroiden mutta myös laittomuuksien osalta. Tämä sähköinen tiedoksiantokokonaisuus on tervetullut, niin kuin tässä keskustelussa on hyvin esille tuotu. Se osaltaan varmistaa tietoturvaa, se varmistaa myös viestin perillemenoa, toimintavarmuutta mutta myös vapauttaa resursseja, joista tällä hetkellä Tulli itse asiassa aika tiukastikin taistelee tai jopa kärsii. Välillä aina tuntuu, että me politiikassa muistamme ne, jotka koviten ääntä pitävät, tai sen, missä eniten ongelmia tapahtuu, ja Tulli on tehnyt aika nöyrästi hiljaa omaa hyvää työtään ja jäänyt ehkä tässä laajassa turvallisuuden sektorissa vähän pienelle saannolle. Otan esimerkin, mitä kaikkea Tullissa näinä päivinä on tapahtunut: Esimerkiksi Kiinasta tulevien pienpakettien määrä on räjähtänyt. Vuonna 24 Kiinasta tuli paketteja — tällaisia pieniä, alle 150 euron niin sanottuja temupaketteja — 28 miljoonaa, ja tämä määrä oli edellisvuoteen verrattuna kahdeksankertainen. Viime vuonna eli vuodessa määrä jälleen yli tuplaantui. Viime vuonna näitä pieniä Kiinan paketteja tuli 54,5 miljoonaa, ja tästä määrästä valtaosa jäi Suomeen, noin neljännes jatkoi matkaa muualle Eurooppaan. Tämän vuoden alun tilastot kertovat, että ei temuttaminen ole ainakaan vähentymään päin, vaikka joitain toimia sinne on tehty. Määrien arvioidaan nousevan nyt yli 60 000 pakettiin, ja 99 prosenttia EU:n ulkopuolelta tulevista pienistä paketeista tulee Kiinasta. Pikkupakettien muodossa tulevat tuotteet eivät useimmiten itse asiassa täytä edes eurooppalaisia tuoteturvallisuusstandardeja, ja valtaosa tuotteista on itse asiassa jos ei kokonaan niin ainakin huonosti kierrätettäviä. Täytyy tietysti muistaa tässä salissa sekin, että Tulli joutuu painimaan näiden kaikkien pakettien kanssa. Sieltä pitäisi pystyä poimimaan vielä ne paketit, jotka ovat sitten puhtaasti rikollisuutta, vaikkapa huumeiden välittämistä tai jotain muuta. Tullilla on myös se vastuu varmistaa, että meidän maahan ei tule esimerkiksi sellaisia tekstiilejä tai lasten leluja, jotka aiheuttavat tukehtumisvaaroja tai muuta, ja näitä ei tietysti kukaan näissä Kiinan paketeissa pysty Tullin lisäksi valvomaan. Täytyy muistaa myös se, että jos nämä tuotteet ostettaisiin Suomesta, verokertymä olisi itse asiassa moninkertainen. Tätä pikkupakettien virtaa on jo verrattu lähes tsunamiksi, eli tämä ei ole vain merkittäviä veronmenetyksiä vaan myös valtavia päästöjä. Tämän kaiken ympärillä Tulli siis toimii. Tulli on nostanut itse myös esille huolen tuoteturvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista. No, joitain toimiahan tälle sektorille on tehty, mutta tämä vain kuvaa sitä, minkälaisessa toimintaympäristössä Tulli tänä päivänä toimii. Sen lisäksi järjestäytynyt rikollisuus, siihen liittyvät salakuljetukset ja kaikki muu haastavat tietysti rajulla tavalla Tullin toimintaa. Itse toivon, että me myös tässä salissa ymmärrämme itse kukin sen, että Tullin rooli kokonaisturvallisuuden kannalta on erittäin keskeisen tärkeä. Se varmistaa meidän rajaturvallisuutta omalta osaltaan Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien ja muiden kanssa, ja toivon, että myös tämä otetaan tulevaisuudessa huomioon.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Hyvät täysistuntoa seuraavat! Tämä lainsäädäntö, jota meille edustaja Hänninen hyvällä tavalla kuvasi, on tervetullut. Olen kyllä edustaja Koposen kanssa samaa mieltä, että on hyvä, ettemme vie tätä sääntelyä EU:n vaatimuksia pidemmälle. Niin kuin edustaja Hänninen tuossa edellä toi esille, tässä on kyse muun muassa akuista mutta myös materiaalin kierrosta ja jätteen siirtämisestä. Meillä Suomessahan nousi tässä joitain aikoja sitten esille keskustelu Italiasta tuodusta jätteestä, joka aiheutti hajuhaittoja, ei siinä vaiheessa, kun sitä Suomessa poltettiin, vaan nimenomaan siinä vaiheessa, kun sitä tänne siirrettiin. Näytti selvälle, että valvonnassa oli puutteita, ja pidän sitä tervetulleena, että tähän EU:n koko alueen mutta meidän sisäiseenkin valvontaan osoitetaan riittävät resurssit. Miksi Italiasta sitten Suomeen jätettä tuotiin? Keskeisin syy siinä oli tietysti se, että Italian oma jätehuolto ei ole pystynyt kantamaan sitä vastuuta, mikä sillä on, mutta toisaalta meillä on ollut tarvetta Suomessa löytää myös korvaavaa energiantuotantoa Venäjältä loppuneen tuonnin osalta. Venäjältä ei ymmärtääkseni kotitalousjätettä tuotu, mutta muuta energiaa. Otetaan tämä nyt tarkennuksena tähän. Miksi tämän puheenvuoron halusin erityisesti käyttää? Otan tämän jätteenpolttokysymyksen esille, ja toivon, että eduskunta tämän asian nyt vakavasti ja huolellisesti vielä arvioi. Meillä jätteenpoltossa syntyvää energiaa ei siis jatkossa oltaisi jostain käsittämättömästä syystä katsomassa enää hukkalämmöksi, vaikka tänäänkin käsittelyssä oleva EU-sääntely tämän mahdollistaisi. Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa näin tulkitaan, eli kun kotitalousjätteenpolttoa tehdään, siinä syntyy sivutuotteena lämpöenergiaa, jota hyödynnetään. Meillä esimerkiksi Vantaalla 10 vuotta sitten käyttöönotetussa jätevoimalassa kaukolämpöä ja sähköä tuotetaan sekajätteestä 1,5 miljoonalle Uudenmaan alueen asukkaalle. Yli puolet vantaalaisesta kaukolämmöstä on peräisin jäte-energiasta. Jätteenkäsittelyn sivutuotteena syntyvä lämpöenergia siirretään siis kaukolämpönä kaukolämpöverkkoa pitkin lämmittämään vantaalaisia koteja ja kiinteistöjä. Samanlainen tilanne on esimerkiksi Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Siellä perinteikäs, historiallinen Ekokem, joka on sen jälkeen sitten siirtynyt toiseen omistukseen, polttaa ongelmajätettä, tai vaarallista jätettä, ja siitä syntyvä lämpöenergia katsotaan jatkossakin sivutuotteeksi ja se voitaisiin niin sanotusti nollapäästöisenä eteenpäin myydä, mutta tämän muutoksen jälkeen ei enää Suomessa kotitalousjätteestä syntyvää lämpöä voisikaan näin katsoa. Jätteenpoltto on merkittävä ja kasvava osa kaukolämmön tuotantoa maassamme. Se on keskeinen osa kiertotaloutta, jossa siis hyödynnetään sekajäte, jota ei voida kierrättää materiaalina muuttamalla se siis energiaksi. Nyt edessä voi olla se, jos me teemme tällaisen kansallisen tiukemman, toisenlaisen tulkinnan kuin mitä Ranskassa ja Saksassa on tehty, että meillä ei jatkossa kaukolämmössä tätä hukkalämpöä enää hyödynnettäisikään, vaan se itse asiassa ajettaisiin taivaan tuuliin. Se olisi järjetöntä, ja siksi toivon, että eduskunta ottaa käsittelyyn alkuperätakuulain ja korjaa tämän asian sinne niin, että tämä sivutuotteena syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää muiden Euroopan maiden tapaan meilläkin vastuullisesti. — Kiitos, puhemies.

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että SDP on tehnyt parannuksen ja nyt edes puhuu vastuullisesta taloudesta. SDP on kertonut, mistä he nyt leikkaisivat. Lindtman Iltalehdessä kertoi, että yritystuet joutuvat Lindtmanin leikkuriin. Tutkimus ja innovaatio, teknologia, cleantech, tuotekehitys — demarien leikkuriin. [Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!] Kehitys ja kansainvälistyminen, vientihankkeet — Lindtmanin leikkuriin. Teollisuus- ja energiahankkeet — Lindtmanin leikkuriin. Palvelut ja logistiikka, startupit, pk-yritykset ja uusien yrittäjien tuet — Lindtmanin leikkuriin. [Tytti Tuppurainen: Lindtmanin kasvurahasto!] Laivanrakennusinnovaatiot, nekin menisivät Lindtmanin leikkuriin. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, kysyn: mitä tämä aiheuttaisi Suomen kasvulle, jos tämä puheenjohtaja Lindtmanin leikkauslista toteutettaisiin hänen kertomassaan laajuudessa? [Timo Harakka: Yhtään mistään ei voi leikata!]

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä oikeusministeri Meri, kiitos tästä esityksestä. — Tässä liikennevaliokunnan puheenjohtaja Ovaska itse asiassa nosti tämän palveluntarjoajakysymyksen esille, jota myös itse olisin kysynyt. Saamme siihen varmasti oikeusministeriltä vastauksen. Ovaska kävi myös läpi tätä EU:sta tullutta lainsäädäntökokonaisuutta. Toki samaan aikaan on hyvä aina pohtia myös sitä, että me olemme koko ajan avoimemmassa ympäristössä Euroopassa. Meillä on Schengen-alueen vapaata liikkuvuutta, ja myös rikollisuus on yhä useammin tietyllä tavalla rajat ylittävää. Tässä edellä edustaja Hänninen puhui terrorismirikoksista, talousrikollisuudesta, jengirikollisuudesta. Tietysti yksi iso tällainen on myös grooming, lasten seksuaalinen houkuttelu, joka usein tapahtuu tämäntyyppisissä ympäristöissä, ja sitä saatetaan häivyttää myös eri maissa olevien palveluiden kautta. Itse pidän sitä tavoitetta hyvänä, että meiltä löytyy riittävät keinot puuttua tämäntyyppiseen rajat ylittävään rikollisuuteen, joka tapahtuu verkossa, sähköisessä ympäristössä. Tämä sähköisten todisteiden käyttö varmasti isossa kuvassa on ihan perusteltua, mutta mielelläni kuulen vielä ministeriltä näihin edellä tulleisiin kysymyksiin kommentit.