Heinäluoma Eveliina

Arvoisa puhemies! Suomi tunnetaan maailmalla tasa-arvon edelläkävijänä, mutta on kyllä meidän häpeämme, että edelleenkin nämä perusteettomat sukupuolten väliset palkkaerot ovat kohtuuttoman suuret. Siksi on tietysti hienoa, että vaikka emme itse ole tässä pystyneet täysin etenemään, niin nyt EU meiltä edellyttää toimia. Ihmettelen kyllä, että kun tässä hallituksessa yksi piirre on ollut se, että nämä työelämälait ovat muutoin edenneet hyvin rivakasti ja tänne on tuotu näitä työelämäheikennyksiä varsinkin tässä alkupuolella hallituskautta, niin miksi tämä palkka-avoimuuteen keskittyvä lakiesitys on jätetty näin viime tinkaan. Ihmettelen tätä. Olemme kyllä mediasta saaneet lukea varsin kattavasti, miten itse asiassa kokoomus pyrkii vesittämään tätä palkka-avoimuuden toteutumista, ja tästä poistettiin lopulta se aivan keskeinen kriteeri samanarvoisen työn määrittelylle, joka oli STM:n virkakunnan toimesta kirjattu alun perin tähän hallituksen esitykseen. Tämä oli tietenkin Elinkeinoelämän keskusliiton toive ja tavoite, ja se lopulta toteutuikin, kun kokoomusministeri taipui tässä. Mutta miksi näin? Jos te haluatte edistää palkka-avoimuutta, niin miksi päädyitte poistamaan tämän samanarvoisen työn määritelmän kriteerin?

Arvoisa puhemies! Garden Helsinki -hankkeen valtionavustuksen epäselvyydet ovat olleet tänään ja oikeastaan koko tähänastisen kesän suuren keskustelun kohteena. Helsingin kaupungin päättäjänä totean, että kaupungille on ollut tärkeää edistää kaikkia sellaisia vetovoimaisia hankkeita, jotka tuovat kulttuuria ja urheilua pääkaupunkiin. Avustuksiin liittyvien päätösten ja niiden perusteiden pitää kuitenkin olla julkisia, ja on selvää, että päätöksenteon on oltava läpinäkyvää. Nyt näin ei selvästi ole ollut. On selvää, ettei pääministeri ole vieläkään riittävästi avannut valittua päätöksentekotapaa. Kyllä kaikki avustuspäätökset tulee valmistella avoimesti hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Nyt tietoa on tippunut tipoittain ja pitkälti median tietopyyntöjen kautta. On hyvä myös selventää muutama asia: Ei oppositio ole kutsunut eduskuntaa koolle tänään. Sen on tehnyt eduskunnan puhemies Halla-aho ja vieläpä erittäin painavilla sanoilla. Puhemies on todennut: ”Kyse on korruptioepäilystä, veronmaksajien rahan kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta tähän asiaan liittyvissä keskusteluissa. Pidän näitä äärimmäisen vakavina kysymyksinä.” Kovia sanoja puhemieheltä. Ei kuulosta kesäteatterilta. Näihin epäilyihin olemme mekin halunneet SDP:ssä saada selvyyttä ja vastauksia. Eikä kyse ole myöskään siitä, etteikö valtion ole perusteltua olla mukana erilaisissa liikunnan ja kulttuurin suurhankkeissa. Kyse on päätöksenteon luottamuksesta. Kyse on päätöksenteon tasapuolisuudesta ja läpinäkyvyydestä, siitä, ettei hyvän hallinnon periaatteita ohiteta, kun on kyseessä oma kaveri tai vaalirahoittaja. Hallituksen toimintaan on selvästi näissä asioissa tullut paha epäilyksen varjo. Oppositio ei ole ollut myöskään yksin avointen kysymysten kanssa. Myös oikeuskansleri on lähettänyt asiaa koskien pääministerille selvityspyynnön esittäen siinä joukon tärkeitä kysymyksiä. Näihin kysymyksiin odotamme edelleen vastauksia. Tämän keskustelun perusteella näyttää siltä, ettei hallituksella ole todellista kykyä tunnustaa, että suomalaisten luottamusta on pahasti rikottu. Sen lisäksi pääministerin lausunto tässä keskustelussa siitä, ettei voi menettää luottamusta, on luonteeltaan vähintäänkin erikoinen. Onko tämä siis myös viestinne kaikille niille suomalaisille, jotka ovat ihmetelleet kokoomuksen toimintaa tässä sotkussa ja rahoituksen järjestämisessä?

Arvoisa puhemies! Totta kai se on tärkeää, että mietintövaliokunta tunnistaa ongelmia, mutta jos niitä ei korjata siellä lainsäädännön puolella, niin silloin ne jäävät kyllä vain kauniiksi toiveiksi. Tämä on nyt se ongelma koko tämän Suomi.fi-digipalvelukokonaisuuden osalta, että niitä korjausesityksiä, joita oppositiosta tehtiin, hallitus ei voinut tehdä tähän lainsäädäntöön, koska tämä on säästölaki ja tällä tavoitellaan valtiovarainministeriön pääluokassa säästöjä. Sitten taas toisaalta tahti on asetettu näin kovaksi tässä digitaalisessa siirtymässä mennä eteenpäin. Se väistämättä tarkoittaa sitä, että iso osa ihmisistä jää heikkoon asemaan näiden palveluiden tosiasiallisessa käytössä. Totta kai on niin, että teoriassa ihminen voi valita sen paperipostin saapumisen, mutta kun se ongelma on rakennettu lainsäädännön sisään, niin että sinun täytyy aina itse hoksata sähköisestä järjestelmästä käydä laittamassa kerran vuodessa se täppä sinne, että minä haluan sen paperipostin jatkossa edelleen, niin tämähän tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset eivät tätä pysty tekemään. Sitten toisekseen on niin, mistä mainitsin aikaisemmin puheenvuorossani, että kaikille ihmisille ei suinkaan ole selvää, että jos käytät yhtä viranomaispalvelua sähköisesti, niin samassa yhteydessä ajatellaankin, että haluat käyttää kaikkia viranomaispalveluja sähköisesti. Silloin saattaa jäädä esimerkiksi hyvinvointialueelta tulematta näitä lähetettäviä aikoja paperipostin välityksellä, vaikka odotat, että ne saapuvat paperitse. Tämä muodostaa ongelman tänne lainsäädännön sisään, joka kohtelee ihmisiä epäoikeudenmukaisella tavalla siinä, että itse pitäisi hoksata, että täytyy käydä sähköisessä järjestelmässä aina vuosi kerrallaan tilaamassa ne paperipostit omaan kotiin. Luulen, että tämä tulee aiheuttamaan lisääntyvässä määrin ongelmia ja tulee itse asiassa hyvinvointialueilla myöskin varsin nopeasti vastaan sitä kautta, että ihmisille alkaakin kerääntyä näitä käyttämättömiä aikoja, kun iso osa ihmisistä ei ole havainnut, että ne tulevatkin jatkossa sinne sähköiseen järjestelmään.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä edellisessä omassa varsinaisessa puheenvuorossani totesin, tämä ongelma liittyy mielestäni siihen alun perin aiemmin keväällä säädettyyn hallituksen esitykseen, joka vei voimakkaasti näitä viranomaispalveluja ja -viestintää sähköisiin järjestelmiin, ja tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys vain jatkaa tätä kehitystä. Ongelmatiikka mielestäni kyllä liittyy tähän nopeuteen, jolla hallitus nyt vie tätä digitalisaatiota ja viranomaisasiointia eteenpäin. Ihmiset eivät tahdo pysyä tässä tahdissa mukana, vaikka samaan aikaan on totta kai selvää, että yhä useampi ihminen käyttää myös paljon digipalveluita ja monille tämä digipalveluiden käyttö on selvää ja helpottaa asiointia. Mutta kun nyt tätä viranomaisviestintää ja näitä ihan kansalaisten peruspalveluja viedään tänne digitaaliselle puolelle ja sitten samaan aikaan ei varmisteta sitä, että kaikista heikoimmassa asemassa olevilla olisi joku oikeus ja turvaverkko olemassa, että he säilyisivät tämän digitaalisen palvelukanavan ulkopuolella, niin tämä luo tämän haasteen, ja sitten tähän lisättynä vielä nämä säästöt, joita hallitus tällä digitaalisuuden lisäämisellä tavoittelee. Se itse asiassa tarkoittaa sitä, että ei ollut mahdollista rakentaa näitä tukipalveluja ihmisille, jotka niitä tarvitsevat. Arvoisa puhemies! Samaan aikaan näen kyllä tässä yhden haasteen näiden järjestöleikkausten osalta, koska tosiasiassa moni järjestö tällä hetkellä tarjoaa erilaista digineuvontaa ja digiapua ihmisille, aivan erityisesti ikäihmisille mutta kaikenlaisille ihmisille, jotka tarvitsevat apua näiden digipalveluiden käytössä. Nyt kun samaan aikaan toteutetaan näitä todella kovia järjestöleikkauksia, niin pelkään, että se toive, joka tässä hallintovaliokunnalla oli, että ihmisiä kuitenkin autettaisiin näiden digipalveluiden käytössä, uhkaa valua sormien välistä, koska ei ole ketään tahoa, joka tätä apua tarjoaisi, kun näitä järjestötukipalveluja samaan aikaan viedään kovalla kädellä alas. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Joten tähän loppuun totean, että pelkään kyllä, että tästä lainsäädännöstä voi tulla vielä tulevina vuosina todella paljon ikäviä tilanteita varsinkin sinne hyvinvointialueille, kun näitä käyttämättömiä aikoja alkaakin kasaantumaan. Kun hyvinvointialueet itsekin ovat kovien säästöpaineiden varassa, niin en tietenkään ihmettele, että he pyrkivät vähentämään tätä paperipostia, kun lainsäädäntö sen mahdollistaa, joten voi olla, että tässä tulee kyllä sitten korjaussarjan paikka tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies! Kun tämä nyt ei ole ihan vain uskon kysymys, vaan kun täällä on paikalla mietintövaliokunnan edustajia, hallintovaliokunnan edustajia, niin voin edustaja Heinoselle kertoa, että näitä tukipalveluita käytiin hyvin tarkkaan valiokunnassa läpi, ja vastaus osaan niistä oli, että kun se tarkoittaa sitä, että paperipostia lähetetään enemmän, suuremmalle joukolle kuin tässä hallituksen esityksessä on arvioitu, niin silloin se lisää kustannuksia, minkä takia näitä pieniä parannusehdotuksia, joita opposition suunnalta esitimme, ei voitu tässä valiokuntakäsittelyssä tehdä. Joten toivon, että kun täällä on mietintövaliokunnan edustajia paikalla, tässä voitaisiin ihan ilman uskoa olla ja luottaa siihen, mitä olemme tässä asiantuntijakäsittelyssä valiokunnassa todenneet.

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen tässä puhui näistä tukiverkoista, joita olisi ollut hyvä rakentaa tämän lain ympärille, niin että esimerkiksi tämä yksi täppä ei automaattisesti tarkoita sitten sitä, että siirrytään kaikissa viranomaispalveluissa sähköisiin palveluihin. Hyvä edustaja, me oppositiossa ja SDP:ssä nimenomaan esitimme tämmöisten tukiverkkojen sisällyttämistä tähän lainsäädäntöön, mutta hallitus ei säästösyistä halunnut niitä tähän lainsäädäntöön ottaa. Tämä käytiin kyllä tässä valiokuntakäsittelyssä erittäin huolellisesti läpi. Tulkitsin jopa, että tässä olisi ollut ihan haluakin rakentaa esimerkiksi tämmöisiä ikäihmisiä auttavia järjestelyjä, mutta koska tämä on säästölaki, niin tästä syystä, kustannussyistä, näitä ei voitu tehdä. [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa]

Arvoisa puhemies! Digipalveluiden käyttö parhaimmillaan parantaa palvelua ja myöskin käyttäjien näkökulmasta asiointia, mutta sitten samaan aikaan on todettava, että pahimmillaan se lisää digisyrjäytymistä ja syrjäyttää ihmisiä ja luo epäoikeudenmukaisen tilanteen tilanteessa, jossa ihminen asioi tavallisten viranomaiskanavien kautta. Valitettavasti, puhemies, on todettava, että nyt tässä hallituksen valitsemalla tiellä tämä digisyrjäytyminen tulee kyllä kasvavissa määrin lisääntymään. Nyt jo kuulemme hyvinvointialueilta kertomuksia, joissa näitä käyttämättömiä aikoja on tullut merkittävästi lisää, kun ihmiset eivät ole huomanneet, että tieto tästä ajanvarauksesta onkin tullut sinne sähköisiin asiointikanaviin. Luulenpa, että tämä ongelma tulee lisääntymään nyt tässä hallituksen valitsemalla tiellä merkittävästi tulevina vuosina. Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä keskustelussa on todettu, tämä hallituksen esitys liittyy aikaisemmin jo päätettyyn hallituksen lakiesitykseen, jossa siis merkittävästi tullaan siirtämään kansalaisten asiointia viranomaispuolella näihin digitaalisiin ympäristöihin ja jatkossa automaattisesti asiointi siirtyisi sähköisiin välineisiin, jos ihminen asioi missä tahansa viranomaispalvelussa sähköisen kanavan kautta, aivan kuten edustaja Lindén tässä kertoi. Luulenpa, että tämä järjestelmä ei ole valtaosalle suomalaisista tällä hetkellä selvä. Itse olen ottanut tavaksi, kun tapaan erityisesti ikäihmisiä, kysyä heiltä aina ensimmäisenä, että olettehan tietoisia, että täällä Suomi.fi-kanavassa voi mahdollisesti jatkossa olla kaikki viranomaisviestintä. Ja tiedättekö, mikä vastaus useimmiten on? Että en ole tietoinen. Tämä on niille ikäihmisille, joilla ei ole omia omaisia, jotka voisivat näitä asioita heidän puolestaan hoitaa, aivan käsittämätön tilanne. Arvoisa puhemies! Me pyrimme kyllä tähän saamaan näitä turvaverkkoja ympärille, mitä edustaja Lindén tässä peräänkuulutti edellä, mutta vastaus siihen hallintovaliokunnan työssä oli, että hallituksella ei ole rahaa. Tämä on säästölaki, ja tällä säästetään valtion resursseja näiden ikäihmisten ja muiden ryhmien kustannuksella. Tästä syystä hallituksella ei ollut tahtotilaa rakentaa tähän turvaverkkoja, joilla oltaisiin luotu parempi ympäristö myöskin näiden digitaalisten palveluiden käytössä, [Puhemies koputtaa] niin että jatkossa olisi myös enemmän näitä paperitse saatavia tiedoksiantoja saatavilla. Tästä syystä kannatan edustaja Nikkasen tekemää hylkäysesitystä.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten tiedonsaanti- ja tiedonluovutusoikeuksia koskevaa sääntelyä. Tavoitteena on, että sääntely mahdollistaa tehokkaan ja toimivan tiedonvaihdon poliisin ja muiden viranomaisten sekä poliisin ja yksityisten tahojen välillä erityisesti rikostorjunnan tehostamiseksi ja yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi. On välttämätöntä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on käytössään kaikki olennainen tieto, jota tarvitaan erilaisiin vakaviin uhkiin varautumiseksi, uhkatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja sujuvan viranomaisyhteistyön varmistamiseksi. Tarkoituksena esityksellä on varmistaa, että sääntely vastaa nykyistä paremmin myös muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin. Pidämme näitä tavoitteita pääasiassa erittäin kannatettavina ja perusteltuina. Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan poliisilakiin lisätään uusi säännös tietojensaannista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilta. Pykälän mukaan poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa tarkoitetulta palvelunantajalta tai sen tehtäviä suorittavalta henkilöltä salassapitosäännösten estämättä tieto henkilön läsnäolosta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajan toimitiloissa tiettynä aikana ja tieto läsnä olleen henkilön henkilöllisyydestä edellyttäen, että tiedot ovat välttämättömiä pykälässä säädettyihin käyttötarkoituksiin, esimerkiksi jos tieto on välttämätön sellaisen rikoksen paljastamiseksi ja selvittämiseksi, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta. Myös tiettyjen erikseen säädettyjen rikosten ollessa kyseessä tietojensaantioikeus olisi mahdollinen, vaikka sanotuista rikoksista säädetty enimmäisrangaistus on alhaisempi kuin kaksi vuotta vankeutta, esimerkiksi pahoinpitelyepäilyn. Pidämme lakiesitykseen sisältyviä esitettyjä muutoksia pääasiassa kannatettavina muilta osin paitsi edellä mainittujen tiedonsaantioikeuksien osalta. On ongelmallista, että tiedonsaantioikeutta laajennetaan nyt varsin lievienkin rikosten selvittämiseen, kuten esimerkiksi rahankeräysrikoksen, metsästysrikoksen ja rakennussuojelurikoksen. Sotealan toimijat ovat pitäneet tätä lausuntokierroksella ja valiokunnan asiantuntijakuulemisissa ongelmallisena, koska tällainen laajennus ei ole oikeasuhtainen suhteessa siihen, kuinka merkittävästi se voi heikentää luottamusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon, aivan kuten tässä edellä edustaja Räsänen esitti ja duubioi. Esitämmekin siis SDP:n vastalauseen mukaisesti, että tiedonsaantioikeus tulisi olla vasta sellaisten rikosten selvittämiseksi, joista enimmäisrangaistus on kolme vuotta vankeutta, kuitenkin niin, että poikkeusperusteeksi lisättäisiin pahoinpitely. Näiltä osin mielestäni edustaja Räsäsenkin esittämä huoli ja pohdinta siitä, onko tämä nyt esitetty hallituksen ratkaisu oikeasuhteinen, tulee tässä SDP:n vastalauseessa paremmin huomioiduksi myöskin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien palautteen mukaisesti. Joten, arvoisa puhemies, edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.

Arvoisa puhemies! Kyllähän se tietysti jotain tästä Orpon hallituksesta kertoo, että se, mikä rikkoo tätä hallituksen sisäistä yhteistyötä eniten tämän kauden aikana, on alkoholilaki. Aivan kuten edustaja Räsänen tässä edellä kuvasi, kyllähän tässä keskeisin muutos on nyt tämä alkoholin etämyynti ja tässä kyllä tulee todella kummallinen tilanne nyt tästä muutetussa ja alkuperäisessä hallituksen esityksessä olevasta etämyyntiä koskevasta rajasta. Täytyy kyllä ihmetellä, minkä takia hallitus haluaa siis tehdä erilaiset pelisäännöt kotimaisille toimijoille ja sitten ulkomailta tilatuille tuotteille. Nythän tässä muutetussa esityksessä, niin kuin tässä hallituksen alkuperäisessä esityksessäkin, etämyyntiä voisi käyttää jopa 80-prosenttisten alkoholijuomien tuomiseen Suomeen, samaan aikaan kun suomalaisiin toimijoihin sovelletaan kotimaan vähittäismyynnissä prosenttirajoja, jotka ovat viisi ja puoli ja kahdeksan prosenttia. Onhan tämä kummallinen tilanne. Miksi tällä tavalla halutaan kotimaisia yrittäjiä ja kotimaista tuotantoa sorsia ja samalla viedä suomalainen alkoholipolitiikka täysin vieraaseen maailmaan, jossa jopa nämä 80-prosenttiset alkoholijuomat ovat jatkossa sallittuja ulkomailta tilattaessa? Sosiaali- ja terveysvaliokuntahan teki perusteellista työtä, jossa kuultiin myöskin laajasti asiantuntijoita, ja siellä asiantuntijakuulemisissa nousi laaja huoli siitä, että tämä vahvojen alkoholijuomien etämyynti lisää alkoholin kokonaiskulutusta, heikentää verotuksen vaikutuksia ja sitten myöskin loisi käytännössä Alkon kanssa kilpailevan myyntikanavan, ja aivan kuten edustaja Räsänen tässä kuvasi, vuosien jälkeen tämä totta kai rapauttaa koko Alkon monopolin, ja sen osalta täytyy tietysti vain kysyä hallituspuolueilta, että sekö on tämän hallituksen tavoite. On kyllä siis hyvin vaikea kaiken kaikkiaan hyväksyä tätä tilannetta, jossa suomalaiset yritykset joutuvat noudattamaan tiukempia sääntöjä kuin ulkomaiset verkkokaupat. Toivon ja vetoan vielä hallitukseen, että kyllä kilpailun on oltava reilua myöskin alkoholimarkkinoilla.

Arvoisa puhemies! Tässähän tosiaan hallitus esittää korotuksia niin tähän kotitalousvähennykseen, työmatkaetuun kuin myös kulttuuri- ja liikuntaetuun, ja tervehdin kyllä tätä esitystä ilolla. Nämä päätökset toteutuessaan tukevat kotimaista kysyntää ja myöskin sitä kautta meidän työllisyyden kohentumista. Mutta tietysti sitten samaan aikaan täytyy todeta, että onhan tämä valitettavan poukkoilevaa päätöksentekoa hallitukselta, joka aikaisemmin esimerkiksi tätä kotitalousvähennystä leikkasi. Suhdannetilannehan oli jo silloin nähtävissä, joten tässä on hukattu nyt vuosia sen osalta ja nimenomaan nämä naisvaltaiset alat, joita kotitalousvähennys erityisesti koskettaa, ovat kärsineet nyt tästä hallituksen poukkoilevuudesta ja siitä, ettei ole ymmärretty, että kotitalousvähennyksellä on tärkeä merkitys kotimaisen kysynnän ja työllisyyden tukemisessa, mutta sentään nyt viimein siis tällä esityksellä hallitus tunnustaa myöskin omat virheensä näiden aiempien leikkausten tekemisessä. Arvoisa puhemies! Haluan myös tämän edustaja Viitasen esiin nostaman asian ottaa esiin, eli että kyllä tässä kannattaisi jatkossa pohtia kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiöihin eli erityisesti kerrostaloihin, rivitaloihin ja paritaloihin, koska varsinkin täällä kaupungissa, missä on paljon tämän mallista asumista, on aivan tarpeetonta jakaa erilaisia kotitalouksia tällä tavalla. Luulen, että tämä laajennus kyllä, niin kuin tutkimustietokin osoittaa, maksaa itse asiassa itsensä takaisin. Joten toivon, että tätä laajennusta voisi hallitus riippumatta sen väristä myöhemmin tulevina vuosina edistää.

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. — Haluan sen verran edustaja Kalmarille kommentoida, kun hän siteerasi täällä edustaja Pia Viitasen puheenvuoroa, että se, mitä Viitanen sanoi ja tarkoitti, oli se, että tämä paketti on tietysti viljelijöille tässä kustannustilanteessa tärkeä, mutta totta kai se on selvää, että tässä on kyse myöskin fossiilisista polttoaineista, ja tätä rahaa käytetään nyt näiden fossiilisten polttoaineiden käytön jatkamiseen ja tukemiseen. Samaan aikaan hallitus jättää tekemättä tähän vihreään siirtymään liittyvät panostukset. Jos hallitus olisi aikaisemmin tällä kaudella ohjannut tukea kohti tätä vihreää siirtymää, niin se muodostaisi paremman tilanteen myöskin tälle tarvittavalle tuelle. Nyt valitettavasti tämä hallitus on jättänyt nämä tärkeät ilmastotoimet tekemättä, ja siltä osin edustaja Viitanen esitti tässä hallitukselle kritiikkiä.

Arvoisa puhemies! Se keskeisin ristiriita edellisen hallituksen ja tämän hallituksen välillä on tämä: Tämä hallitus ajaa tietoisilla päätöksillä julkista terveydenhuoltoa vakavaan kriisiin leikkaamalla toistuvasti julkisen terveydenhuollon rahoitusta ja samaan aikaan — siis samaan aikaan — ohjaa yksityiseen terveydenhuoltoon hallituskauden aikana jopa 500 miljoonaa euroa lisää rahaa. Siis tällä nyt käsittelyssä olevalla lakiesityksellä hallitus leikkaa lähes 400 miljoonaa, ja samaan aikaan hallitus antaa yksityiselle terveydenhuollolle 500 miljoonaa euroa. Tämä on se aivan käsittämätön arvovalinta, jota emme voi SDP:ssä hyväksyä. Ja nyt samaan aikaan, vaikka Helsingin kaupunki on noudattanut tätä nykyistä sotelainsäädäntöä ja sopeuttanut toimintaa vaaditusti, helsinkiläisiltä leikataan eniten rahaa. [Puhemies koputtaa] Ihan syystäkin kokoomuslaiset kansanedustajat ovat ennen täällä kritisoineet tätä, mutta nyt eivät.

Arvoisa puhemies! Näin itähelsinkiläisenä ja isänmaallisena ihmisenä ajattelen, että kyllä tämä itäisen Suomen asia on koko Suomen asia. On erittäin tärkeää, että itäisessä Suomessa on elinvoimaa ja turvallisuutta, mutta se vaatii myös konkreettisia toimia, ei vain odottelua ja juhlapuheita. Nyt tarvittaisiin koulutukseen tukea ja vihreään siirtymään investointeja myöskin itäiseen Suomeen. Rajan sulkeutuminen ja kaupan loppuminen ovat tarkoittaneet, että monelta yrittäjältä on lähtenyt työ kokonaan. Toden totta, kun Iso-Britannia aikanaan erosi Euroopan unionista, kyllä Euroopan unionissa silloin laadittiin laaja paketti näiden kaupan seurausten kärsijöiden tueksi. No, mitä tapahtuu nyt, kun itäinen Suomi kärsii? Toivoisin, että hallituksessa olisi ymmärrystä vaatia samanlaista tukipakettia myöskin itäisen Suomen tueksi. Mitä sanoo valtiovarainministeri Purra tälle ehdotukselle?

Arvoisa puhemies! Onhan tässä soteuudistuksessa nyt kuitenkin näitä alueita saatu reippaasti leveämmille hartioille, joten kyllä näen, että se 15 vuoden urakka kannatti lopulta. Mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että hallitus on lopulta tässä vaiheessa herännyt tästä ruususenunestaan. Kun hyvinvointialueet ovat jo kaksi vuotta sitten sanoneet, että näiden alijäämien kattamisessa tietyillä alueilla tulee haasteita, niin en ymmärrä, miksi kesti näin kauan, että tämä laki saatiin lopulta tänne istuntosaliin. Myöhäänhän tämä tulee valitettavasti monien alueiden kohdalla, jotka ovat nämä yt-neuvottelut jo joutuneet käymään. Mutta ei tässä hallituksen sotepolitiikassa kyllä ole muutoinkaan kovin suurta johdonmukaisuutta. Siis ne alueet, jotka tätä apua tarvitsevat, saavat apua liian myöhään, ja nyt te olette tuoneet lausunnolle lakiesityksen, jossa näitä alueita, niin kuin Helsinkiä, jotka ovat noudattaneet näitä ohjeita ja tasapainottaneet talouttaan, rangaistaan. Helsinki on menettämässä yli 100 miljoonaa euroa soterahoituksestaan. [Puhemies koputtaa] Minkälaista johdonmukaisuutta tässä on? Toivottavasti, niin kuin Sarkomaa vetosi, tätä esitystä vielä muokataan.