Hopsu Inka

Arvoisa puhemies! Maailmaa muokkaavat tällä hetkellä samanaikaisesti geopoliittinen murros, sääntöpohjaisen järjestyksen mureneminen, demokratian taantuma sekä ympäristö- ja ilmastokriisit. Näihin kaikkiin vastaamiseen tarvitaan laajaa turvallisuuskäsitystä ja aktiivista diplomatiaa. Selonteon ensisijainen päämäärä oli päivittää Suomen kantoja ydinaseisiin. Valitettavasti perinteinen parlamentaarinen konsensuksen haku merkittävissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä sivuutettiin tämän selonteon valmistelussa. Tämä erimielisyys laajeni valiokunnassa nyt myös muihin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Pienen maan etu on mielestäni hakea mahdollisimman yhtenäistä linjaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja toivottavasti näin jatkossa pystytään tekemään paremmin. Arvoisa puhemies! Selonteon poliittinen sitoumus olla sijoittamatta ydinaseita alueellemme rauhan aikana ei ole vihreille riittävä. Poliittinen sitoumus on helppo muuttaa hallitusten vaihtuessa. Olisimme halunneet säilyttää laintasoisen linjauksen, johon oltiin myös DCA-sopimusta tehtäessä sitoutuneita. Tältä osin vastalauseemme yhtyy SDP:n vastalauseeseen — ja nyt siinä vastalauseen kannanottoesityksessä toivottavasti pystytään tekemään tekninen korjaus, koska tämä osuus siitä on nyt jäänyt puuttumaan. Arvoisa puhemies! Erityisen vähälle käsittelylle selonteossa jää Lähi-idän tilanne. Valiokunnan mietintö ei myöskään juurikaan käsittele Palestiinan ja Lähi-idän kysymyksiä, vaikka niiden moraalinen ja poliittinen ja taloudellinen globaali vaikutus on ilmeinen. Israelin väkivalta palestiinalaisia kohtaan, Palestiinalaisalueen laiton miehittäminen ja Gazaan suunnatun humanitäärisen avun pääsyn estäminen, laittomat siirtokunnat ja palestiinalaisia epätasa-arvoisesti kohteleva apartheidpolitiikka, josta uusi, palestiinalaisten kuolemantuomiot salliva laki on tuorein esimerkki, ovat jatkuneet Israelin Gazaan kohdistamien sotatoimien ja tulitauon jälkeen. Gazaan kohdistettujen sotatoimien mahdolliset sotarikokset sekä rikokset ihmisyyttä vastaan, kuten kansanmurha, ovat vieläkin tutkimatta. Ainoa tie väkivallan lopettamiseksi ja kestävän rauhan saavuttamiseksi on konfliktin juurisyiden selvittäminen. Tämä tarkoittaa Palestiinalaisalueen laittoman miehityksen lopettamista ja palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden tunnustamista. Suomen ja Euroopan unionin tulee käyttää kaikki mahdolliset poliittiset ja taloudelliset keinot painostaakseen Israelia lopettamaan jo vuosikymmeniä jatkunut Gazan saarto ja palestiinalaisiin kohdistuva vaino. Niiden tulee toimia päättäväisemmin painostaakseen osapuolia käynnistämään neuvottelut, joiden tulisi tähdätä alueella kahden valtion malliin, johon Suomikin on ollut pitkään sitoutunut. Yhdysvaltojen ja Israelin kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäys Iraniin on aiheuttanut Hormuzinsalmen kriisin. Maat hyökkäsivät Iraniin ilman YK:n turvallisuusneuvoston oikeutusta, konsultoimatta liittolaisia ja välinpitämättöminä kansainvälisen oikeuden edellytyksistä. Hyökkäyksen jälkeen Israel on hyökännyt myös Libanoniin. Israelin hyökkäykset ovat tappaneet tuhansia libanonilaisia sekä ajaneet yli miljoona ihmistä kodeistaan pommituksia pakoon. Libanonin jo alkujaan hauras yhteiskunta on joutunut yhä syvenevään kriisiin. Sen lisäksi, että sotatoimet niin Gazassa, Länsirannalla, Iranissa ja Libanonissa ovat oikeudettomia ja moraalisesti tuomittavia, ne ovat myös räikeästi vastoin kansainvälistä monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää, jonka puolustaminen on Suomen selkeä etu. Suomen tulisi ajankohtaista maailmanpoliittista tilannetta käsittelevässä selonteossa ja sen mietinnössä ottaa kantaa kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin. Suomi on vihreiden mielestä myös aivan liian kauan pantannut palestiinalaisten valtion tunnustamista, ja tässä selonteko olisi antanut tähän luontevan tilaisuuden hallituksen erimielisyyksistä huolimatta. Valtioneuvoston ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutosta käsittelevä selonteko nostaa useita tilanteessa tapahtuneita muutoksia. Globaalien kriisien ja konfliktien tunnistamista ja Suomen roolia kriiseihin vastaamisessa tulisi kuitenkin selonteossa vahvistaa. Mittavat kehitysyhteistyön, ulkoasiainhallinnon ja kriisinhallinnan leikkaukset haastavat Suomen mahdollisuutta vastata näihin. Valtioneuvoston näkemys jää Yhdysvaltoja koskevalta osaltaan myös liian kapeaksi. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden näkemys transatlanttisen suhteen ja Yhdysvaltojen nykytilasta ja tulevaisuudesta on selontekoa skeptisempi. Yhdysvaltojen liittolaisuuteen sisältyy tällä hetkellä huolestuttavan paljon epävarmuuksia ja ennakoimattomuutta. Teen vastalauseen 3 mukaisen kannanoton, ja todellakin toivomme, että siinä huomioidaan tämä tekninen korjaus, [Puhemies koputtaa] että yhdymme vastalauseen 1 perusteluihin ja päätösehdotuksiin.

Arvoisa puhemies! Vihreille selonteon poliittinen sitoumus olla sijoittamatta ydinaseita alueellemme rauhan aikana ei ole riittävä. Poliittinen sitoumus on liian helppo muuttaa hallitusten muuttuessa ja vaihtuessa. Olisimme halunneet säilyttää laintasoisen kirjauksen, johon oltiin myös DCA-sopimusta tehtäessä sitoutuneita. Lisäksi esitimme ponsiosassa, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee kiireellisesti Palestiinan valtion tunnustamisen — valitettavasti tästä ei vielä yksimielisyyttä löytynyt — ja että valtioneuvosto toimii EU-vaikuttamisessa aktiivisesti Israelin palestiinalaisiin kohdistuvan kansanmurhan estämiseksi, Länsirannan laittoman miehityksen purkamiseksi sekä kahden valtion mallia haastavien toimien torjumiseksi. Ilmeisesti näitä vastalauseita pitää esittää varsinaisessa puheenvuorossa, mutta tässä avattuna vihreiden esitykset.

Arvoisa puhemies! Selonteossa hallitus tosiaan vastaa, miten se aikoo vastata EU-suosituksiin ja korjata talouden tilannetta. Jo debatissa vaadin hallitusta mahdollistamaan paremmin työllisyystoimia kunnille, jotta tämän kasvaneen velkataakan lisäksi emme jättäisi ja kerryttäisi pitkäaikaista pahoinvointia. Selonteko vahvistaa sen, että julkisen talouden tilanne ei korjaannu hallituksen nykyisillä päätöksillä, eikä mielestäni kannata tehdä ilmastokriisistä syntipukkia hallitukselle. Riskit ilmastokriisin osalta ovat todellisia ympäri maailman ja myös velvoitteet toimiin tarpeen kaikkialla. Elinkeinoelämän mukaan myös vihreässä siirtymässä on juuri sitä kasvupotentiaalia, jota Suomi tarvitsisi. Datakeskustenkin osalta on mielestäni syytä varmistaa, ettei tämä kasvanut energiantarve sitten tule täytetyksi fossiilisin polttoainein. Hallitus katsoo tässä selonteossa ja sen toimissa seuraavaan hallituskauteen. Olisin debatissa halunnut kysyä hallitukselta, kuinka aktiivisesti EU-tasolla hallitus on valmis ajamaan tätä puolustusmenopoikkeuksen jatkoa, koska se tässä tilanteessa helpottaa Suomea, mutta miten on jatkon laita? Puolustusmenojen kasvu, joka näyttää jatkossakin kuitenkin jatkuvan Naton tavoiteprosentteja tavoitellessa, voi antaa puolentoista prosenttiyksikön jouston nettomenopolulta. Ajattelen niin, että rajamaana Suomi voittaa myös siinä, kun muut EU-maat ryhtyvät vahvistamaan omaa puolustustaan. Siksi lämpimästi toivoisi, että hallitus nyt aktiivisesti ajaa sitä, että tämä puolustusmenopoikkeus myös jatkuisi.

Arvoisa puhemies! OECD:n mukaan Suomen kasvu oli vuonna 25 kehittyneiden maiden heikointa. On hyvä, että tässä päätöksessä pienyrittäjien eläkemallia helpotetaan — ehkä sieltä saadaan aikaan uutta elinvoimaa ja uusia työpaikkoja. Nyt tarvittaisiin kuitenkin näkymää siihen, kuinka Suomessa ja Euroopassa saadaan aikaan kestävää kasvua. Osaaminen on se, johon panostamalla Suomi voi pitkällä jänteellä pärjätä. Arvoisa puhemies! Nyt kun eurooppalaista itsenäisyyttä ja riippumattomuutta pitäisi puolustuksen lisäksi rakentaa myös muilla sektoreilla, niin löytyisikö Suomesta osaamista esimerkiksi digiratkaisuissa, tietojärjestelmien ja asiakasapplikaatioiden kehittämisessä? Eilen kävimme Kelalla vierailulla, ja siellä keskustellessa he ehdottivat, että Kanta-järjestelmän päälle voisi hyvin edullisestikin rakentaa toimivia digipalveluita. Tällaiset vaihtoehdot voisivat olla tuomassa niin säästöjä kuin helpottamassa riippuvuuksia Yhdysvalloista ja saattaisivat olla sitten vientituotteitakin jatkossa.

Arvoisa puhemies! Edustaja Vikmanille piti sanoa, että kyllä Yhdysvalloissa on tapahtunut muutos kausien välillä suhtautumisessa liberaaleihin demokratioihin ja suhtautumisessa EU:hun, [Sofia Vikman: Ei kukaan ole kiistänyt Yhdysvaltain muutosta!] ja se pitäisi avoimemmin sanoa. Venäjä tulee säilymään naapurinamme, ja on tärkeää, että tarkastelemme pitkäjänteistä linjaamme maahan. Selonteko toteaa, että ”Suomi korostaa tarvetta vastata Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan”, ja selonteko toteaa, että ”Suomi edistää kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa Ukrainaan” ja ”Suomi tukee Ukrainaa myös mahdollisen rauhan ja tulitauon saavuttamisen jälkeen ja maan länsi-integraatiossa”. Rauhan aikaansaamiseksi tarvitaan painetta Venäjää kohtaan. Sen tulee tarkoittaa Ukrainan pitkäjänteistä tukea ja tiivistä sitomista EU-rakenteisiin. Se tarkoittaa EU-alueen puolustuksen vahvistamista. Se paineen luonti tarkoittaa talouden pakotteita ja paineen luomista Venäjän taloudelle. Näitä kaikkia toimia tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Suomen tulee puolustaa vahvasti sääntöpohjaista monenkeskistä sopimusjärjestelmää. Järjestelmä tarkoittaa yhdessä sovittuja pelisääntöjä ja seuraamuksia niiden rikkojille. Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan kaikkialla maailmassa — Ukrainassa, Gazassa, Iranissa, Sudanissa — tulee tutkia, ja niihin syyllistyneet tulee saattaa vastuuseen. Tutkintoja odottaessa kansainvälisen yhteisön, mukaan lukien EU:n, on luotava riittävää painetta vääryyksien lopettamiseksi. Tässä on meidän sukupolvemme aika kantaa vastuuta. Sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen tarkoittaa paitsi YK:n tukemista myös YK-järjestelmän kehittämistä toimivammaksi ja globaalisti tasa-arvoisemmaksi. Tähän työhön Suomen tulee lähteä mukaan aloitteellisesti. Erityisesti YK:n erillisjärjestöjen tärkeä työ ja toimintaedellytykset on turvattava, ja tähän tarvitaan myös Suomelta rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Kouluissa historiaa opiskellessa sitä mietti, mitä aikalaiset ymmärsivät kulloinkin käsillä olleista murroksista. Mikseivät he pontevammin pyrkineet estämään kansanmurhia tai vähemmistöjä sortavien vallanpitäjien nousua? Se maailma, jossa me 70-luvulla syntyneet saimme kasvaa, on murroksessa. Demokratian globaali heikkeneminen on jatkunut lähes kaksi vuosikymmentä, ja yli 70 prosenttia maailman väestöstä elää nyt autoritäärisissä valtioissa tai demokratiakehityksen taantumassa. Ilmiö näkyy kansalaisoikeuksien rajoittamisena, populismin nousuna ja keskinäisen luottamuksen murenemisena. Tämä muutos ei tapahdu itsestään. Niin Kiinassa kuin USA:ssa on vallassa ajattelu, jossa liberaali demokratia nähdään heikkoutena tai vastustuksen kohteena. Sääntöpohjaista maailmanjärjestystä murennetaan. Esimerkistä käy, kuinka Kiina vielä Venäjän anneksoidessa Krimin 2014 ilmaisi syvän huolen ja vaati diplomaattisia toimia. Täysimittaisen hyökkäyssodan alkaessa Ukrainaan samaa reaktiota ei enää nähty. Kuten selonteko toteaa, maailmaa määrittävät yhä enemmän valta, voima ja kilpailu. USA on antanut Israelille lähes vapaat kädet Palestiinan tuhoamisessa ja Etelä-Libanonin pommittamisessa. Se ei ole edes pyrkinyt hakemaan YK:n mandaattia toimilleen Iranissa tai Venezuelassa. Puheet Grönlannin ja Kuuban valloittamisesta osoittavat yhteisistä sopimuksista piittaamatonta omien intressien ajamista. Selonteon arvio Yhdysvaltojen muuttuneesta toimintalogiikasta presidentti Trumpin toisella kaudella kuvaa todellisuutta aiempaa suoremmin mutta yhä diplomaattisesti. Emme saa nojata liian toiveikkaaseen ajatukseen siitä, että Yhdysvaltojen ja Euroopan suhde olisi ennallaan. Näin ei ole. Yhdysvaltojen nykyistä suuntaa ja sen vaikutuksia Euroopan ja koko maailman turvallisuuteen ja vakauteen pitäisi arvioida vielä realistisemmin. Liittolaisemme on ennalta arvaamaton ja Euroopan turvallisuutta osin haastava.

Arvoisa puhemies! Ymmärrämme vihreissä sääntelytarpeen siviili- ja sotilastiedustelun osalta, ja pidämme esitystä lähtökohtaisesti perusteltuna. Toimivaltuuksien säätäminen parantaisi mahdollisuuksia hankkia tietoa sotilaallisesta toiminnasta ja kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta ja torjua valtion suvereniteettiin kohdistuvia uhkia. Toimivaltuudet on kuitenkin rajattava vakavimpiin ja välttämättömimpiin tilanteisiin. Arvoisa puhemies! Suhtaudumme kuitenkin erittäin kriittisesti esitettyihin muutoksiin niin sanotun uhkaperusteisen rikostiedustelun osalta. Sen osalta katsomme, ettei ole esitetty riittävän painavia perusteita, jotta esitettyä merkittävää yksityisyydensuojan rajoitusta voitaisiin pitää välttämättömänä. Jatkossa rikostiedustelu ei enää edellyttäisi konkreettista rikosepäilyä. Nykyisin rikostiedustelu kytkeytyy konkreettiseen rikosepäilyyn, ja tiedustelulla pyritään luomaan edellytyksiä rikosten estämiseen ja paljastamiseen. Koska perusteet perustuslain muuttamiselle eroavat merkittävästi siviili- ja sotilastiedustelun ja rikostiedustelun osalta, olemme prosessin aiemmissa vaiheissa esittäneet, että ne tulisi käsitellä erikseen. Esityksen yksityiskohtaiset vaikutukset riippuvat viime kädessä ehdotetun perustuslain säännöksen nojalla säädettävän tavallisen lainsäädännön sisällöstä ja siinä säädetyistä viranomaisten — tarkoittaa pääasiassa poliisia — toimivaltuuksista. Vihreissä korostamme, että perustuslakia ei tulisi muuttaa tavallisen lain tarpeista käsin, kuten tässä tapauksessa ollaan tekemässä. Menettelyn osalta kritisoimme myös sitä, että näin tärkeä asia pyritään viemään läpi kiireellisenä ilman riittävän painavia perusteita. Käynnissä on kuitenkin vaalikauden viimeiset valtiopäivät, joten perustuslain muutokset olisi mahdollista saada verrattain nopeasti säädettyä, vaikka ne jätettäisiin lepäämään vaalien yli.

Arvoisa puhemies! Näen merkittäviä riskejä globaalille turvallisuudelle, jos ydinsulkusopimusta heikennetään ja ydinaseiden leviämistä sallitaan myös ei-ydinasevaltioiden kautta. Tätä kehitystä tulisi kyllä ehkäistä. Tavoitteemme tulisi olla selvä: maailma ilman ydinaseita. Siksi on tärkeää edistää ydinaseiden kieltosopimusta ja vahvistaa kansainvälisiä aserajoitussopimuksia. Esimerkiksi kemiallisten aseiden kieltosopimus osoittaa, että tällaiset sopimukset voivat toimia, ja sen myötä ilmoitetut kemiallisten aseiden varastot on saatu hävitettyä. Asekieltosopimuksilla suojellaan erityisesti siviiliväestöä aseilta, joiden vaikutukset ovat laajamittaisia ja tuhoisia. Humanitäärinen oikeus kieltää jo siviileihin kohdistuvat hyökkäykset, ja siksi on johdonmukaista kieltää myös aseet, jotka väistämättä kohdistuvat siviileihin. Meidän ei tulisi avata ovia yhtään enempää tällaisten aseiden käytölle. Suomen turvallisuus ei perustu pelkästään sotilaalliseen pelotteeseen, vaan myös sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestelmään. Ajattelin lukea teille tiedoksi vihreiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman linjauksen ydinaseita koskien. Tämä linjaus on tehty Natoon liittymisen jälkeen, niin että ymmärrätte myös position, ja hallituksella on tämä linjaus ollut toki luettavissakin etukäteen: ”Ydinpelotteen idea on, että vastaiskun pelko estää ydinaseiden käytön. Teknisten virheiden tai väärinkäsitysten seurauksena tämä kauhun tasapaino voi kuitenkin pettää, ja läheltä piti -tilanteita on ollut useita. Ydinaseet muodostavat eksistentiaalisen uhan ihmiskunnalle, ja siksi niiden hävittäminen maailmasta on välttämätöntä. Natoon liittyessään Suomi on hyväksynyt liittouman ydinaseluonteen. Tämä ei kuitenkaan ole este ydinaseriisunnan edistämiselle esimerkiksi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomella ei ole velvollisuutta osallistua sotaharjoituksiin, joissa harjoitellaan ydinhyökkäystä, eikä ottaa ydinaseita Suomen maaperälle. Naton jäsenenä Suomi osallistuu kuitenkin ydinaseiden käytön suunnitteluun. Epävakaa poliittinen kehitys on lisännyt riskiä ydinaseiden käytön kynnyksen madaltumisesta ja lisännyt huolta ydinaseiden joutumisesta vääriin käsiin. Ydinenergialain mukaan ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty. Laki tulee tältä osin pitää voimassa muuttumattomana. Edistetään aktiivisesti kaikkien osapuolten turvallisuushuolet huomioivaa tasapuolista ydinaseriisuntaa Natossa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. Suomi edistää osaltaan pyrkimystä kokonaan ydinaseettomaan maailmaan. Vihreiden pitkäaikainen kanta on selkeä: ajamme ydinaseetonta Suomea ja Pohjolaa.” Tästä linjauksesta on edelleen hyvät perusteet pitää kiinni. Siksi emme voi kannattaa hallituksen esitystä sellaisenaan. Ydinaserajoitukset tulisi jatkossakin kirjata lakiin. Tässä on aika pitkä perustelu, ja tiedätte, miten poliittiset ohjelmat koostuvat, että siellä on tällaisia erilaisia kappaleita ja näkökulmia sovitettu yhteen, mutta hyvin selvä kanta. Arvoisa puhemies! On siis varsin selvää, että vihreät toivovat laintasoista linjausta, eikä hallituksen esitystä tällaisenaan voi kannattaa. Tämän lakiesityksen valmistelussa olisi voitu varmistaa myös se, että Suomen linja on ankkuroitu lähelle muiden Pohjoismaiden linjaa. Islannissa on tiukka lainsäädäntökielto ydinaseiden käytölle ja sijoittamiselle maahan. Se muistuttaa Suomen nykytilaa. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa on joko suoraan Nato-sopimuksiin asetettu rajoitusehto tai sitten kansallisiin parlamentin kannanottoihin tehty rajoitusehto siitä, että ydinaseita ei voi sijoittaa maahan rauhan aikana. Tässä arvioinnissa olisi ollut syytä arvioida, että olemassa olevan lainsäädännön muuttaminen ydinasekäytön helpottamiseksi on jo itsessään riskialtis ja strateginen toimi, ja sen vuoksi tämä prosessi on myös oleellinen. Toivon, että tätä ulko- ja turvallisuuspoliittista laajempaa harkintaa pystytään täällä eduskunnan käsittelyssä vielä laajentamaan. Pelkkä hallituksen selonteko ei meille riitä turvaksi. Tarvitsemme selkeän ja sitovan lainsäädännön, emme vain poliittisia linjauksia, jotka voivat nopeasti myös muuttua ja jäädä ajan saatossa tyhjiksi.

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä, kuten täällä oli aiemmin käytettyjä puheenvuoroja, joissa todettiin, että Natoon liittyessä ydinenergialain voimassaolo oli tietoinen osa sitä päätöksentekoa ja sitä keskustelua käytiin. Samoin kun DCA-sopimusta hyväksyttiin, meillä oli ymmärrys siitä, että ydinenergialaki pidetään voimassa. Tämän on täällä useampi muun muassa SDP:n riveistä todennut. Myöskään, kun meillä on ollut käsittelyssä ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja puolustuspoliittinen selonteko, näiden selontekojen käsittelyssä ei ole todettu tai otettu kantaa ydinenergialain avaamista varten eikä avaamistarpeesta siinä yhteydessä ole keskusteltu. Eli kyllä on ollut varsin tietoinen valinta Suomelta pitää ydinenergialaki tällaisenaan olemassa. Nyt kun eduskunnassa tämä prosessi alkaa ja meillä ei ole tätä parlamentaarista työstöä ollut täällä taustalla, niin kysymyksiä tästä esityksestä on paljon. Yksi, joka mielessäni on ja johon en ole saanut vastausta, liittyy tähän rauhanajan linjaukseen. Suomen maaperälle ei tuoda ydinaseita rauhanaikaan. Täällä jo käytettiin puheenvuoro siitä, miten tämä rauhan ja sodan määrittely tässä kohtaa tapahtuu, mutta toinen kysymys on tämä maaperä. Mitä se tarkoittaa ilmatilan tai merialueen osalta, ja olisiko sitä syytä määritellä sinne myös, jos ajatus on se, että se rauhanaikana koskee näitä kaikkia? No, entä sitten, kun siellä puhutaan myös ydinaseiden suunnittelun tarpeesta puolustusyhteistyön osalta ja sotatilassa myös maa-alueen, ilman, meren käytön osalta nimenomaan puolustusyhteistyön suhteen, eli tarkoittaako se silloin vain Suomen ja liittolaisten puolustukseen käytettävää tai olevaa tarvetta, vai onko mahdollista, että tämä puolustusyhteistyö on myös jotain muuta puolustusyhteistyötä kuin Suomen ja liittolaisten puolustustarvetta? — Otan ehkä toisen puheenvuoron, niin että voin tulla sinne eteen jatkamaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on poikkeuksellisen suuri muutos. Käytännössä ydinaseita koskevat rajoitteet poistetaan laista ja jäljelle jäisivät vain rikoslain minimisuojat. Tämä on merkittävä turvallisuuspoliittinen linjanmuutos, ja sitä ei olisi pitänyt tehdä ilman parlamentaarista valmistelua. Nyt hallitus on valinnut toisen tien, ja se on mielestäni virhe. Ydinaseista ei pitäisi keskustella samalla tavalla kuin perinteisestä sotilaallisesta varustautumisesta ja sen riskeistä. Keskustelu vaatisi puolustusnäkökulman lisäksi laajaa analyysiä niin kansainvälisen politiikan vaikutuksista kuin rauhan ja aseistariisunnan näkökulmista. On valitettavaa, että myös täällä eduskunnan käsittelyssä päädyttiin siihen, että puolustusvaliokunta on mietintövaliokunta eikä ulkoasiainvaliokunta, jossa tämä laajempi näkökulma tulisi paremmin esiin. Mielestäni tämä valinta kuvaa myös sitä meidän yhteiskunnallisen turvallisuuspoliittisen keskustelun muutosta.

Arvoisa puhemies! Laki särmään ‑kansalaisaloite esittää, että myös puolustushankinnoissa huomioidaan jatkossa ihmisoikeudet, kansainvälinen humanitäärinen oikeus sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiset lähtökohdat. Kannatan aloitetta, ja mielestäni iso osa aloitteen vaatimuksista toteutuu jo, ainakin osittain. Ulkopoliittista harkintaa tehdään. Emme esimerkiksi harkitse hankintojen tekemistä vaikka Iranista tai Pohjois-Koreasta. Suorituskyvyt näyttäytyvät ostoissa silti pääkriteereinä. Myös vihreän ryhmän mielestä aloitteen esitykset ovat kannatettavia. Suomen turvallisuus ei perustu vain sotilaalliseen pelotteeseen vaan vahvasti myös sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestelmään. Omilla toimillamme voimme vahvistaa sääntöpohjaisen järjestelmän vahvuutta ja uskottavuutta. On meidän eurooppalaisten arvojen mukaista, ettemme osta aseita hyökkäyssotaa käyviltä, kansaansa sortavilta tai esimerkiksi kansanmurhaan syyllistyviltä mailta. Kuten ulkoasiainvaliokunta lausunnossaan totesi, yhtenäinen lainsäädäntö EU-maissa mahdollistaa myös yhteishankintojen toteuttamisen EU:n sisällä. Suomen onkin omalla toiminnallaan syytä pyrkiä vaikuttamaan ja valmistautumaan myös EU-tason sääntelyyn ja standardeihin. Euroopan unioni on jo aiemmin asettanut muiden pakotteiden ohella puolustustarvikkeiden tuontikieltoja maille, joiden toimet rikkovat kansainvälistä humanitääristä oikeutta. EU on esimerkiksi asettanut Venäjän asekauppakieltoon sen hyökättyä Ukrainaan. Ja jo vuonna 2002 Euroopan parlamentti äänesti myös sen puolesta, että Israel ja Palestiina asetetaan asekauppakieltoon. Liiallinen riippuvuus yksittäisistä toimittajista on jo nyt tunnistettu riski. Eurooppalaisten puolustuspanostusten kasvu voi jatkossa avata uusia ja luotettavampia hankintakanavia. Euroopan puolustuksen kestävyyden ja itsenäisyyden vahvistamisen tulee olla tavoitteina. Edustaja Holopaisen lausumissa esitetään, että hallitus arvioisi jatkossa puolustushankintojen pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen huoltovarmuuteen ja ulko- ja turvallisuuspoliittiseen liikkumatilaan. Tulisi myös arvioida tilanteita, joissa toimittajamaahan liittyvät poliittiset, oikeudelliset tai kansainväliset kriisit voivat vaikuttaa hankintojen elinkaaren aikaiseen toimitusvarmuuteen, ylläpitoon ja tekniseen tukeen. Lausumassa 3 esitetään, että hallitus ottaa puolustushankintojen valmistelussa huomioon sen, että tiettyjen kehittyneiden asejärjestelmien osalta riippuvuus vain muutamasta toimittajamaasta voi olla merkittävää. Liiallisten toimittajariippuvuuksien huoltovarmuutta heikentävät vaikutukset olisi huomioitava hankintakilpailuissa. Tässä edellä edustaja Garedewin puhe oli mielestäni esimerkki sellaisesta silmien sulkemisesta, jossa riskejä ei huomioida, ja se ei kyllä vahvista Suomen turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Nykyinen hankintalainsäädäntö painottaa suorituskykyä, hintaa ja huoltovarmuutta. Juuri huoltovarmuuden näkökulmasta on kuitenkin olennaista, millaisista maista hankintoja tehdään. Puolustushallinnon hankintojen on poliittisten linjausten ohella syytä perustua selkeästi määriteltyihin lainsäädännöllisiin periaatteisiin, Suomen puolustusjärjestelmän suorituskykyvaatimuksiin ja sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseen, kuten myös ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa todetaan. Nyt laissa julkisista puolustushankinnoista ei säädetä velvollisuudesta huomioida hankintamaan ihmisoikeustilannetta tai ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä laajemmin. Ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa kuitenkin todetaan, että nykyinen lainsäädäntö ei estä ulko- ja turvallisuuspoliittisten arvioiden tekemistä. Tämän nyt jo useimmiten toteutuvan harkinnan edellyttäminen on aloitteen tärkeä ydin. Jos toimittajamaa rikkoo kansainvälistä oikeutta ja joutuu pakotteiden kohteeksi, vaarantuvat myös Suomen toimitusketjut. Kuten puolustusvaliokunnan mietinnössä ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa todetaan, olemme riippuvaisia globaaleista toimitusketjuista jo nyt. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite puolustushankintojen sääntelystä on arvokas keskustelunavaus. Nykylaissa ei velvoiteta huomioimaan ihmisoikeustilannetta, silti Suomea sitovat kansainvälinen oikeus, pakotteet ja EU-päätökset. Käytännössä nämä kysymykset ovat jo osa toimintaympäristöämme. Oma-aloitteinen toiminta olisi sekä Suomen maakuvan mukaista että antaisi meille mahdollisuuden toimia ennakoivasti ja kansallisin ehdoin sen sijaan, että muutokset tehtäisiin myöhemmin ulkoisen sääntelypaineen alla. Arvoisa puhemies! Vihreät tukevat kansalaisaloitetta. Vastuullinen ja kestävä puolustuspolitiikka edellyttää, että emme vahvista toimillamme kansainvälisen oikeuden rikkomista. Tämä ei ole vain arvokysymys. Kun sitoudumme hankinnoilla vuosikymmeniksi, meidän on arvioitava toimittajien luotettavuutta, syntyviä riippuvuuksia ja niiden ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Hyrkön esitystä, että eduskunta hyväksyy kansalaisaloitteen ja edellyttää hallituksen ryhtyvän tarvittaviin lainsäädäntötoimiin.

Arvoisa puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille. — On tärkeää, että voidaan käydä yhteiskunnallista keskustelua puolustuksesta, kasvavasta puolustusteollisuuden alasta ja tästä kaikesta nopean ulko- ja turvallisuuspoliittisen muutoksen aikana. Keskustelun ei soisi olevan politisoitunutta ja kärjistynyttä. Kaikilla lienee yhteinen maali Suomen ja globaalin turvallisuuden vahvistumisessa. [Vasemmalta: No ei ole!] — Aivan varmasti on. [Oikealta: Teilläkö ei ole? — Vasemmalta: Teillä! — Oikealta: Miksei ole?] Suomen turvallisuus pohjaa niin vahvaan puolustukseen kuin sääntöpohjaiseen järjestelmään. On selvää, että valikoiva suhtautuminen kansainvälisten normien soveltamiseen syö sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuutta ja näin myös meidän turvallisuutta. Puolustusvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan on todennäköistä, että EU:n puolustusvalmiushankkeita koskeva sääntely edellyttää jatkossa laajempaa kestävyyteen, vastuullisuuteen ja riskienhallintaan liittyvää arviointia kuin mitä Suomessa tällä hetkellä tehdään. Aloitteen ehdottamaan lainvalmisteluun ryhtymällä voimme vaikuttaa ja valmistautua juuri tähän. [Puhemies koputtaa] On tärkeää vahvistaa EU:n puolustuksen itsenäisyyttä.

Arvoisa puhemies! Tuossa pääministerin prioriteettien, turvallisuuden ja kilpailukyvyn, rajapinnassa ovat hyvin vahvasti ilmastotoimet, ja se on mitä tärkein EU:n yhteinen agenda. Sen olisin toivonut, että pääministeri olisi omaan listaukseensa nostanut. Eurooppa on edelleen Afrikan suurin kumulatiivinen ulkomainen sijoittaja. Sen osuus Afrikan kaupasta on kuitenkin pienentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Afrikka-strategioiden laatimisesta huolimatta Kiina ja Persianlahden valtiot kasvattavat osuuttaan. Afrikassa on kasvava potentiaali eurooppalaisille yrityksille ja kasvava tarve investoinneille puhtaaseen energiaan, koulutukseen ja teolliseen kehitykseen. Merkittävistä uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja resursseista huolimatta Afrikka on saanut vain kaksi prosenttia maailmanlaajuisista uusiutuvan energian investoinneista viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Tässä olisi sitä yhteistyön potentiaalia ja myös talouskasvun potentiaalia niin EU:lle kuin Suomelle.