Andersson Otto

Arvoisa puhemies, ärade talman! Olisin kysynyt sekä kulttuuri- että urheiluministeriltä: Jos me haluamme, että Suomen kilpailukykyä isojen kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestyspaikkana vahvistetaan, niin miten iso merkitys on sillä, että meillä on moderneja, yleisökapasiteetiltaan isoja areenoja? Miten ylipäätänsä näette tapahtumateollisuuden potentiaalin Suomen talouskasvun kannalta? — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Nordean eilen julkaisema talousennuste toteaa seuraavasti: ”Suomen talous on vihdoin kääntynyt laaja-alaiseen kasvuun yksityisessä kulutuksessa ja teollisuuden vetämänä. Lähi-idän kriisin myötä nousseet energiahinnat ja korot kuitenkin hidastavat loppuvuoden talouskehitystä. Kasvu on tullut laaja-alaisesti yksityisestä kulutuksesta, teollisuudesta ja investoinneista.” Talous on myös psykologiaa. Siksi Suomi tarvitsee nyt lisää tämäntyyppisiä positiivisia viestejä. Suomi tarvitsee tulevaisuudenuskoa. Suomi tarvitsee kasvua, joka luo työpaikkoja ja uusia investointeja. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö yhteiskunnan ongelmiin pitäisi suhtautua vakavasti. Meidän pitää suhtautua nöyrästi työttömyyslukuihin. Mutta ehkä tässä salissa meidän kaikkien olisi hyvä välillä myös nähdä Suomen mahdollisuudet ja vahvuudet. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen suurin kasvun potentiaali löytyy teollisuuden vihreästä siirtymästä. Kyse on miljardien eurojen investoinneista, työpaikoista ja uusista verotuloista. Lisäksi se on yksi tehokkaimpia keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Vihreän siirtymän hankkeita on nyt onneksi vireillä koko rannikon pituudelta Kokkolasta Kotkaan. Vihreän siirtymän edistämiseksi hallitus on ottanut käyttöön voimakkaan verokannustimen, mutta jotta tässä siirtymässä onnistutaan, me tarvitaan myös paljon puhdasta kotimaista sähköä. Siksi on todella tärkeätä, että hallitus on kehysriihen yhteydessä vahvasti linjannut uuden ydinvoiman rakentamisen edistämiseksi. Voisitteko, ministeri Multala, koko eduskunnalle avata, millä eri keinoin hallitus nyt pyrkii siihen, että me saadaan sekä pienempiä että isomman mittakaavan uusia ydinvoimaloita Suomeen?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Pakko kyllä myöntää, että yllätyin hieman edustaja Honkasalon reaktiosta puheenvuorooni. [Veronika Honkasalo: Kolmas kerta mainittu! Vastauspuheenvuoro!] Se on oma asianne, jos haluatte kuitata yhteistyön toiveen kutsumalla minua oikeistolaiseksi. Se on ihan ok. Sen haluan kuitenkin sanoa, että se toive rakentavasta keskustelusta tulee suoraan tuolta kansalaisilta. Eilen se tuli suoran yhteydenoton kautta, ja vielä useammin se tulee turuilla ja toreilla, kun kiertelen kenttää Uudellamaalla. Niissä tapaamisissa ei juurikaan käy miljonäärejä, sen sijaan eläkeläisiä, opiskelijoita, työttömiä, maanviljelijöitä ja yrittäjiä. Sieltä se toive paremmasta keskustelukulttuurista, vähemmästä vastakkainasettelusta tulee. Itse katson, että meidän pitää pystyä demokratiassa olemaan eri mieltä ja keskustelemaan rakentavasti, ja kunnioitan viimeiseen asti teidän oikeuttanne olla sitä mieltä kuin olette.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Työttömyystilanteeseen on suhtauduttava erittäin vakavasti. Itse en usko, että suomalaista työtöntä lohduttaa yhtään se tieto, että myös ulkomaalaisia on Suomessa työttömänä. Tällainen tieto ei työttömän arkea juurikaan helpota. Katse on syytä pitää oikealla korkeudella, eli tulee keskittyä siihen, miten saamme suomalaisille työpaikkoja, ja siksi on tärkeää, että hallitus kehysriihen yhteydessä tekee lisää työllisyystoimia ja kasvutoimia — siitä huolimatta, että kasvun osalta on jo näkyvissä positiivisia merkkejä, ja siitä huolimatta, että hallitus on tehnyt merkittäviä kasvutoimia jo aikaisemmin. Työministeri Marttisen esittämä nuorten työllistämisseteli on hyvä esimerkki onnistuneesta täsmätyöllisyystoimesta, ja niitä me tarvitsemme lisää. Mielestäni pitää suhtautua avoimesti myös erilaisiin kasvua vauhdittaviin veroratkaisuihin. Kaikki, mitä tehtävissä on, on tehtävä. Kysyisin pääministeri Orpolta: eikö olekin niin, että hallitus tulee kehysriihessä keskittymään juuri siihen, miten kasvua ja työllisyyttä [Puhemies koputtaa] voidaan parantaa?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Lisätalousarvion ilahduttavin osuus on 145 miljoonan euron panostukset kasvuun ja investointeihin, ja tältä osin rohkenen olla eri mieltä arvostamani kollega Eskelisen kanssa — missä Suomen talouden kasvun suurin potentiaali tällä hetkellä on? Se on teollisuuden vihreässä siirtymässä ja uudessa energiateknologiassa, ja nämä hallituksen panostukset liittyvät juuri näihin, jotta näihin saadaan vauhtia. Kyse on sadoista miljardeista, siis se mahdollisuus, ja siihen mahdollisuuteen on tartuttava nyt. Kyse on uusista työpaikoista, mahdollisuuksista yrityksille ja uusista verotuloista. Ilahduttavaa on myös tämä 25 miljoonan euron panostus pk-yrityksiin. On tietenkin aivan selvä, niin kuin täällä koko salissa on todettu, että lisää tarvitsee tehdä, ja hallitus tulee kehysriihen yhteydessä tuomaan lisää kasvu- ja työllisyystoimia, minkä pääministeri kyselytunnilla ilmoitti. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen talouden suuri ongelma on jo 18 vuotta jatkunut kasvun puute, ja velkajarrun lisäksi tarvitsemme siksi voimakkaan kasvuvaihteen, uusia työpaikkoja, lisää menestyviä yrityksiä ja investointeja Suomeen. Hallitus on tehnyt paljon kasvutoimia, kuten tki-panostukset, vihreän siirtymän verokannustin ja yritysverotuksen kevennys, mutta on selvää, että lisää on tehtävä. Työttömyystilanteeseen on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Jokainen työtön on yksi liikaa. Tässä vaikeassa tilanteessa ajattelen, että jokainen hyvä esitys, joka tässä salissa tuodaan esiin riippumatta siitä, mistä päin salia se tulee, on arvioitava ennakkoluulottomasti rakentavan keskustelun kautta, niin kuin presidentti Stubb erinomaisella tavalla eilen peräänkuulutti. Arvoisa pääministeri, näettekö, että hallituksen tulisi kehysriihessä ennen kaikkea keskittyä uusiin työllisyys- ja kasvutoimiin?