Kauma Pia

Arvoisa puhemies! Kuuntelin erityisen tarkasti SDP:n ryhmäpuheenvuoron, koska SDP oli erityisen aloitteellinen eduskunnan koolle kutsumisessa. Edustaja Koskinen sanoi jotenkin niin, että ei ole hyväksyttävää, että antamalla rahaa poliittiselle puolueelle voisi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Nyt kysyisin teiltä, SDP: miten te voitte täällä esittää moraalinvartijaa, kun ette itsekään toimi niin kuin saarnaatte? Ammattiyhdistysliike ja erityisesti SAK ovat vuosikausia antaneet teille rahaa vaalikampanjoihin. Ja mihin se on johtanut? Se on johtanut siihen, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että työlainsäädännön uudistuksia ei ole voitu tehdä 20 vuoteen, [Pia Viitanen: Onko vähän väsynyttä?] ja vasta Orpon hallitus on ne pystynyt tekemään. Ja tässä ei ole vielä kaikki. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on toistuvasti vaatinut ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palauttamista, ja hän on jopa ilmoittanut sen yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi seuraavalle hallitukselle, jos SDP on siinä mukana. [Eduskunnasta: Kyllä on hähmäistä!] Hän siis ajaa suoraan SDP:n vaalirahoittajan asiaa. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Eikö olekin niin, että sellaisen poliitikon, [Puhemies koputtaa] joka ei osaa itsekään omia neuvojaan noudattaa, ei kannattaisi antaa niitä muillekaan?

Arvoisa puhemies! Kansanedustajien tärkein tehtävä on tietenkin pitää suomalaiset turvassa. Siksi pidänkin erittäin tärkeänä ja hyvänä, että myöskin tämä ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen ympäristö ja se, mitä muutoksia siinä on tapahtunut, käydään säännöllisin väliajoin läpi, niin kuin nyt on tehty. Maailman ja Euroopan turvallisuustilanne on ollut jo vuosia muutoksissa, ja meidän suomalaisten kannalta tietenkin kaikkein keskeisin muutos on se, että meidän itänaapurimme Venäjä on käynyt jo yli neljän vuoden ajan aggressiivista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Pidän erittäin tärkeänä, että tukea Ukrainalle jatketaan niin kauan kuin sille tarvetta on täältä Suomen puolelta sekä pidämme myöskin asiaa esillä Euroopan unionissa ja tietenkin meidän kumppaneillemme myös muualla maailmassa. Todettakoon vielä se, että Yhdysvallat on tietenkin erittäin tärkeä kumppanimaa Suomelle myöskin jatkossa sekä Naton että DCA:n sisällä ja tietenkin kahdenvälisestikin. Vaikka Yhdysvaltojen ulkopoliittinen toiminta [Puhemies koputtaa] on jossain määrin vaikeammin ennakoitavaksi muuttunut, niin tämä [Puhemies koputtaa] ei kuitenkaan muuta Suomen ja Yhdysvaltojen suhdetta. Haluan, arvoisa puhemies, vielä korostaa sitä, [Puhemies koputtaa] että pidän erinomaisena, että myös ydinenergialaki on nyt saatettu ajan tasalle, että saamme Naton ydinpelotteen täysimääräisesti käyttöön.

Arvoisa puhemies! Suomella on aivan liian suuri julkinen sektori, ja se on yksi keskeinen syy siihen, minkä takia Suomi on niin velkaantunut. Julkisen sektorimme koko on 59 prosenttia bkt:stä, kun se esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on alle 50. Sen takia hallituksen sopeutustoimet ovat olleet mittavia tällä kaudella. Julkista taloutta on sopeutettu suoraan yli kuudella ja puolella miljardilla eurolla. Lisäksi vaalikaudella on tehty noin kymmenen miljardin euron päätökset, jotka hillitsevät velkasuhteen kehitystä. Mutta tämäkään ei tietenkään vielä riitä. Yhdyn täällä kollegoihin, jotka ovat mielenkiinnolla odottaneet, kuten minäkin, mitä oppositiopuolue SDP esittää ja mitä erityisesti puheenjohtaja Lindtman esitti linjapuheenvuorossaan Tampereella. Hämmästykseni oli todella suuri, kun hän esitti leikkauksia tosiaan epäluottamukseen ja vastakkainasetteluun. Näistä kuitenkin, arvoisat kollegat, puuttuvat eurot. On helppo puhua runollisesti ja kauniita sanoja, miten asiat tehdään reilummin, mutta todellisuus tulee vastaan kyllä teilläkin, hyvä SDP. [Puhemies koputtaa] Samat vaaliasiat ja ne eurot ovat teillä edessä, mistä säästetään, mistä sopeutetaan ensi kaudella, kuin kaikilla muillakin puolueilla.

Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn kiitoksiin, joita täällä useat kansanedustajat ovat osoittaneet Orpon hallitusta ja ministeri Grahn-Laasosta kohtaan. Nimittäin tässä on kyse jälleen yhdestä työnteon kannustavuutta lisäävistä malleista ja lakiesityksistä, joita tähän saliin on tuotu. Juuri tässä laissa on kyse työkyvyttömyyden joustomallista, jossa tarkoitus on helpottaa työntekoa työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Tämä on todella tervetullut uudistus senkin takia, että meillä Suomessa on ollut vähän liian kategorinen tapa ajatella ihmisiä työelämässä sillä tavalla, että aika usein ihminen on joko sataprosenttisesti työelämässä tai sitten ei lainkaan. Nyt tässä haetaan juurikin tällaista joustomallia. Hyvä asia tässä ovat juurikin nämä suojaosat, joista täällä ovat useat edustajat puhuneet. Elikkä kun aikaisemmin eläke on leikkautunut, jos riittävän pitkään on ansainnut tuloja, niin tässä nämä suojaosat tuovat mahdollisuuden joustoon. Eli tämä laki toisin sanoen tekee työn vastaanottamisesta turvallisempaa. Se hyödyntää jäljellä olevaa työkykyä, joka henkilöillä on. Se lisää osa-aikatyötä ja vähentää tilanteita, joissa ihmiset välttelevät työntekoa pelätessään eläkkeen menettämistä. On todella hyvä, että ihmiset saavat näin mahdollisuuden lisätä työntekoa nimenomaan oman työkyvyn ja jaksamisen rajoissa. Ja, arvoisa puhemies, kyllä tällä on myöskin kansantaloudellisia vaikutuksia. Nimittäin valtiovarainministeriön arvioiden mukaan malli lisää osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien työntekoa jopa tuhannella henkilötyövuodella, ja tämän kautta syntyvä vaikutus vahvistaisi julkista taloutta 9—29 miljoonaa euroa vuodessa — eli kyllä tällä myöskin merkittäviä vaikutuksia on. Mutta tietenkin kaikkein merkittävin vaikutus on ihmisten omaan talouteen, jaksamiseen ja pysymiseen kiinni yhteiskunnassa, jota tällä lailla aikaansaadaan.

Arvoisa puhemies! Edustaja Siponen ja jotkut muutkin täällä ovat peräänkuuluttaneet nöyryyttä hallitukselta. Tilanne on sen verran hankala, että tietenkin myös nöyryyttä tarvitaan ja arviointia siitä, ovatko tehdyt toimenpiteet todella oikeita, mutta olen sitä mieltä myöskin, että toivoisin oppositiolla olevan realismia myöskin näissä arvioissa omalta osaltaan. Nimittäin esimerkiksi edustaja Honkasalo täällä luetteli pitkän litanian kurjistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia, joita Orpon hallitus on tehnyt. Kuitenkin jos katsotaan lukuja, siis tämän vuoden budjettilukuja, niin eläke- ja sosiaaliturvamenot ovat vuoden 2019 tasossa. Eli noin seitsemän vuotta sitten, ja Suomi taisi olla kuitenkin jo silloin hyvinvointivaltio, eli ei nyt sentään ihan hirveään tilanteeseen ole tätä maata viety. Arvoisa puhemies! Kun täällä on niin paljon Espanjasta puhuttu, niin toivoisin, että arvoisa pääministeri voisi ottaa esimerkkejä siitä, mitä kasvutoimia ja työmarkkinauudistuksia meillä on tehty esimerkiksi Tanskaa silmällä pitäen, joka kuitenkin on kiistämättä [Puhemies koputtaa] yksi niitä Euroopan maita, jotka menestyvät todella hyvin tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Elämme todella haastavia aikoja, ja suurin syy siihen on se, että naapurissamme käydään jo viidettä vuotta todella raakaa sotaa. Ymmärtäisin hyvin tämän opposition välikysymyksen, jos heillä olisi vaihtoehtoja, [Vasemmalta: On vaihtoehtoja!] mutta erityisesti ihmettelen tätä SDP:n politiikkaa. [Jenna Simula: On vihreitä ja espanjalaisia vaihtoehtoja!] Jos teillä, edustajat Tuppurainen ja Lindtman, olisi jokin vaihtoehto, niin se olisi uskottavampi, mutta välillä te vaaditte lisäsopeutuksia jopa 1,4 miljardin euron edestä ja välillä te tuomitsette ne. Linjanne on erilainen riippuen siitä, keneltä kysyy, ja lisäksi aamulla kanta on erilainen kuin illalla. Edustaja Lindtman, eniten minua hämmästyttää, että ottaisitte mallia Espanjasta, joka on käyttänyt 10 miljardia euroa EU:n elpymispaketin rahoja [Jenna Simula: Espanja-ystävyysryhmä nousi!] muun muassa valtion sosiaalimenoihin. Maassa on valtaisa harmaa talous, ja todella surkeissa oloissa elävät maahanmuuttajat tekevät alipalkattua työtä muun muassa vihannes- ja hedelmäviljelmillä. Tämäkö todella vastaa [Puhemies koputtaa] SDP:n arvoja työmarkkinapolitiikassa?

Arvoisa puhemies! Yhdyn täällä jo esitettyihin käsityksiin, että on hyvä, että saadaan nyt laki lyhytvuokraukseen, koska sitä ei ole säännelty aikaisemmin ja ainoastaan tuomioistuinkäytännöt ovat sitten ratkaisseet näitä ristiriitoja, eli pelisäännöt ovat paikallaan. Lyhytvuokraushan on ollut todella joustava tapa kotitalouksille hankkia lisätuloja, mutta kuten sanottua, on ollut myös niitä ylilyöntejä, joissa jopa kokonaisia taloyhtiöitä on ollut lyhytvuokrauskäytössä. Tämän esityksen mukaan jatkossa asemakaava-alueella sijaitsevan asunnon, joka ei ole vakinaisesti tai tilapäisesti asuttu, voisi vuokrata lyhytaikaisesti alle 28 päivän jaksoissa yhteensä enintään 90 päivää kalenterivuoden aikana ja kunta voisi nostaa vuorokausirajan enintään 180 päivään. Oletan, arvoisa ministeri, että tämä on ollut aikamoisen kompromissin tulos eri tahojen välillä. Kysyisin teiltä vielä, ministeri: millä tavalla uskoisitte, että tämä uusi laki nyt tulee muuttamaan, jos jollakin tavalla, käytäntöjä esimerkiksi juuri Lapissa tai Rovaniemellä, mitä tässä on tullut esiin näitä tilanteita, että asunnoista ja vuokrauskohteista on eri festivaalien ja sesonkien aikana ollut pulaa?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministeri Rantaselle jämäkästä puuttumisesta maahanmuuton kysymyksiin. Tein viime kaudella kokoomuksen eduskuntaryhmän pyynnöstä tutkimusta siitä, minkälaisia kotoutumisohjelmia on ollut ja minkälainen olisi hyvä kotouttamisohjelma maahanmuuttajille. Huomasin sitä työtä tehdessäni, että aika pitkään meillä Suomessa ovat korostuneet ne palvelut, joita maahanmuuttajille tarjotaan, ikään kuin maahanmuuttaja olisi eräänlainen kohde, objekti näille toimille, mutta häntä ei ajateltu subjektina eli toimijana, joka itsekin voisi olla aktiivinen ja jolla voisi olla ja pitäisikin olla velvoitteita. [Pia Lohikoski: Heillähän on velvoitteita!] Sen takia olenkin erittäin tyytyväinen tästä hallituksen esityksestä, joka korostaa Suomeen tulleen ulkomaalaisen velvollisuuksia ja myöskin korostaa sitä, että jos velvollisuuksia rikotaan — ei esimerkiksi osallistuta koulutukseen, joka edesauttaa työllistymistä [Pia Lohikoski: Ei pääse!] — niin siitä voi seurata esimerkiksi toimeentulotuen, työttömyystuen tai yleistuen leikkaus, ja minun mielestäni se on aivan oikein. Täytyy olla myöskin houkutin sille, että osallistuu näihin koulutuksiin, sillä työ on parasta sosiaaliturvaa [Puhemies koputtaa] ja työ on myös paras tie kotoutumiseen.

Arvoisa puhemies! Venäjän aggressiivinen ja imperialistinen toimintatapa on tietenkin muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta paitsi nyt myös pitkäaikaisesti, mutta myös transatlanttinen asetelma on muutoksessa. Ei ole varmaankaan liioiteltua sanoa, että Yhdysvaltain ulkopolitiikasta on tullut vähintäänkin vaikeammin ennustettavaa kuin aikaisemmin. Tästä johtuen Euroopan pitää tietenkin ottaa vahvempi rooli turvallisuuden vahvistamisessa, olipa kysymys Euroopan unionista tai Natosta. Arvoisa puhemies! Tähän sisältyy myöskin parempi varautuminen. Puolustus ja liittoutuminen ovat tärkeitä tietenkin, mutta myöskin huoltovarmuus — olipa kyse energiasta, ruuasta, lääkkeistä tai mineraaleista — on hyvin tärkeää. Kun näköjään ministeri Puisto ehti jo poistua täältä, niin kysyisin teiltä, ministeri Valtonen, kriittisistä mineraaleista eli niistä mineraaleista, joita ilman me emme voi olla, joita tarvitaan sähköverkkoihin, akkuihin, tietokoneisiin, tutkiin ja niin edelleen. Olemme olleet aika riippuvaisia erityisesti Kiinasta. Millä tavalla rakennamme yhteistyötä muiden eurooppalaisten maiden kanssa nimenomaan kriittisten mineraalien osalta?

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan korjata täällä edustaja Tuppuraisen ja eräiden muidenkin toistuvasti esittämän väärän väitteen, että Orpon hallituksen veronalennukset olisi kohdistettu vain hyvätuloisille: [Vasemmalta: No niinhän ne on! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Paljonko jää kukkaroon?] Eivät ole. Kaksi kolmasosaa veronalennuksista on kohdistettu pieni- ja keskituloisille. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Montako niitä on?] Älkää vääristelkö totuutta. Mutta, arvoisa puhemies, varsinaiseen kysymykseen: Työttömyyttä ehkäistään myös sillä, että ihmiset pysyvät terveinä, voivat hyvin ja pääsevät kiinni työelämään. Meillä on Suomessa paljon ihmisiä, joiden työkyky on heikentynyt, heitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi tehdä töitä, vaikka haluaisivat. Heistä on pidettävä huolta, mutta on yksi perusperiaate, joka on sanottava ääneen: on kaikkien etu, että jokainen työikäinen ja työkykyinen on töissä — se on siis sekä velvollisuus että oikeus, [Ben Zyskowicz: Vai mitä vasemmistoliitto?] oikeus rakentaa omaa elämäänsä työn kautta ja velvollisuus osallistua yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen — [Eduskunnasta: Suojaosat kannattaa palauttaa!] ja jotta voimme pitää huolta heikoimmista, tämän periaatteen on myös toteuduttava käytännössä. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri Rydman, mitä hallitus tekee ja mitä hyvinvointialueilla tehdään, jotta ihmisten työkykyä voidaan parantaa ja jotta mahdollisimman moni pääsee takaisin töihin?

Arvoisa puhemies! Täällä ovat monet keskustalaiset, esimerkiksi edustaja Kettunen, esittäneet kotitalousvähennyksen nostoa, parantamista yhtenä vaihtoehtona talouskasvulle. [Tuomas Kettusen välihuuto] Se ei minua yllätä, te olette puhuneet siitä aiemminkin, mutta se, mikä minut yllättää, on se, että myös SDP on puhunut kotitalousvähennyksen parantamisesta, [Petri Honkonen: Se on kyllä kieltämättä yllätys!] koska tehän olette aina sitä vastustaneet. Teidän perustelunne on ollut se, että koska se on verosta tehtävä vähennys ja täytyy olla aika hyvät tulot, että pystyy sen tekemään, niin se on vain hyvätuloisille osoitettu kädenojennus. Ettekö te nyt sitten enää olekaan pienituloisten puolella, vai mistä tässä takinkäännöksessä on kysymys? Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Puistolta vielä lisää näistä pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamisesta ja muutenkin pk-yritysten tilanteen parantamisesta, koska useat yrittäjäjärjestöt ovat sitä mieltä, että nimenomaan pk-yrityksissä on se kasvun siemen, joka voi sitten työllistää ihmisiä jatkossa.

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksella on alusta saakka ollut hyvin hankala haaste: pitää hillitä rahankäyttöä ja velkaantumista mutta myös tehdä kasvutoimia, [Vasemmalta: Alussa teillä oli aika hyvä työllisyystilanne!] jotka vaativat yleensä rahaa, eli pitää painaa kaasua ja jarrua yhtä aikaa. Onneksi Suomen taloudessa on nyt kuitenkin lukuisia positiivisia merkkejä. Ostovoima on parantunut, asuntoluottoja nostettiin tammikuussa selvästi enemmän kuin vuosi sitten, vähittäiskaupassa myynnin määrä on kasvanut, ja vakavien maksuvaikeuksien määrä on vähentynyt. Ne kaikki kielivät talouskasvun käynnistymisestä vaikean taloustilanteen keskellä. Tässä tilanteessa on todella tärkeää, että myös hallitus omilla toimillaan vahvistaa tätä kehitystä. Arvoisa puhemies! Kysyisin nyt arvoisalta valtiovarainministeri Purralta: Te olette varmasti kiinnostuneena seurannut tätä keskustelua ja opposition ehdotuksia. Mitä mieltä te olette, onko heidän ehdotuksissaan mitään sellaisia, mitä hallitus voisi ottaa omaan käyttöönsä?

Arvoisa puhemies! Keskusta ja Liike Nyt ovat tehneet välikysymyksen työttömyydestä. Hyvät kollegat, me kokoomuslaiset jaamme teidän huolenne. Kun koulunsa päättänyt nuori haluaa saada elämänsä ensimmäisen työpaikan päästäkseen itsenäisen elämänsä alkuun ja hän saa lähettämiinsä työpaikkahakemuksiin vastaukseksi vain, että "valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun", tai kun 50 vuotta täyttänyt ja työpaikkansa yt-neuvotteluissa menettänyt nainen tai mies, joka on tehnyt pitkän uran, ei saa vastaukseksi mitään tai hänelle kerrotaan, että hän on jo liian vanha otettavaksi töihin, on tilanne musertava. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä liian moni työikäinen, työhaluinen ja työkykyinen ihminen on vailla työtä. Tilanne on vakava, ja me hallituspuolueissa todellakin otamme tilanteen vakavasti. Orpon hallitus ei ole istunut toimettomana, vaan me olemme tehneet jo paljon uudistuksia, jotka ovat luoneet edellytyksiä talouden ja työllisyyden kasvulle. Työrauhalainsäädäntöä on uudistettu investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Viennin kilpailukykyä on vahvistettu vientivetoisella palkkamallilla. Pk-yritysten työllistämistä on helpotettu usein eri toimin, kuten paikallista sopimista edistämällä, yhteistoimintalakia uudistamalla ja henkilöperusteista irtisanomiskynnystä madaltamalla. [Timo Suhosen välihuuto] Nämä toimet ovat tärkeitä, koska uusia työpaikkoja syntyy vain silloin, kun yritykset uskaltavat palkata uusia työntekijöitä. Arvoisa puhemies! Viime eduskuntakaudella maailma ja myös Suomi olivat koronapandemian kourissa, ja se hallitsi suurta osaa Marinin hallituskaudesta. Valtion menoja kasvatettiin, osittain myös yli tarpeen, niin, että maamme velkaantuminen vain kiihtyi entisestään. On rehellistä sanoa, että Orpon hallituskauden pandemia ja kriisi on, arvoisa puhemies, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Se alkoi täsmälleen neljä vuotta sitten, juuri tänä päivänä, 24. helmikuuta. Suomen sijainti aggressiivisesti ja arvaamattomasti toimivan Venäjän vieressä on saanut ihmiset ja yritykset varovaisiksi. Onneksi positiivisia merkkejä on kuitenkin nyt näkyvissä. Suomen suurimman vientialan teknologiateollisuuden tilauskannat ovat vahvistuneet merkittävästi. Esimerkiksi telakkateollisuudesta on saatu positiivisia investointiuutisia, jotka tuovat lukuisille suomalaisille uutta työtä ja toimeentuloa. Myös palkansaajien ostovoima on parantunut merkittävästi. Suomalaisten pankkitileillä oli viime vuoden lopussa ennätysmäärä rahaa, Suomen Pankin mukaan noin 115 miljardia euroa. Naisten reaalipalkat ovat ennätyssuuret, ja heidän ostovoimansa on parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Hyvät keskustalaiset, nämä positiiviset uutiset luovat toivoa, ja näistä meidän tulisi iloita yhdessä yli hallitus- ja oppositiorajojen. [Antti Kurvisen välihuuto] Tässä tilanteessa on kaikkien suomalaisten etu, että uusia ehdotuksia arvioidaan ennakkoluulottomasti — myös, arvoisa puhemies, teidän keskustalaisten. [Antti Kurvinen: Olette vastustaneet kaikkia ehdotuksiamme!] Teidän välikysymyksessänne on kuitenkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Se ehkä kertoo siitä, että te itsekin tiedätte, että ajat ovat poikkeuksellisen haastavat, [Anne Kalmarin välihuuto] kun valtion budjetin liikkumavaraa on todella vähän eivätkä kaikki asiat todellakaan ole omissa käsissämme. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on tehnyt määrätietoisia toimia niissä asioissa, joihin olemme voineet itse vaikuttaa. [Anna-Kaisa Pekosen välihuuto] Kuten ministeri Marttinen puheessaan totesi, hallitus on tehnyt ja valmistelee edelleen useita uudistuksia, jotka vahvistavat ihmisten työllistymismahdollisuuksia. [Välihuuto vasemmalta] Työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan 25 vuotta täyttäneiden kohdalla. Määräaikaisten työsopimusten solmimista helpotetaan uusien työmarkkinoiden ja -mahdollisuuksien lisäämiseksi. Samalla naisten työmarkkina-asemaa vahvistetaan puuttumalla yhä tiukemmin raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia yritysten päätöksenteossa vahvistetaan. Arvoisa puhemies! Meidän poliitikkojen tehtävä on tietenkin luoda luottamusta tulevaisuuteen. Sille vastavalmistuneelle nuorelle, joka on pitkään ja sinnikkäästi lähettänyt työpaikkahakemuksia, samoin kuin sille viisikymppiselle työnhakijalle, jota jotkut pitävät liian vanhana, me kokoomuslaiset haluamme sanoa: Älkää lannistuko. Voitte olla varmoja siitä, että Orpon hallitus jatkaa työskentelyä sen eteen, että jokainen teistä saisi vielä mahdollisuuden tehdä työtä ja rakentaa tulevaisuuttaan turvallisin mielin.