Autto Heikki

Arvoisa herra puhemies! Meillä suomalaisilla on siitä etuoikeutettu tilanne, että maatamme arvioidaan lähes mittarilla kuin mittarilla, kun vaikkapa YK eri maita vertailee, sinne maailman maiden ehdottoman parhaimmiston joukkoon. Tämän hyvän yhteiskunnan rakentamisen perusta on vahvassa oikeusvaltiossa, siinä, että suomalaiset luottavat lakiin ja lainkäyttöön. Silloin on helppo luottaa myös eduskunnan ja koko valtiovaltaa käyttävän hallinnon toimintaan. Siksi on tärkeää, että pääministeri Orpon hallitus on tehnyt määrätietoista työtä oikeusvaltion lujittamiseksi, ja tämä nyt tässä toisessa käsittelyssä oleva hallituksen esitys on myös osa tätä kokonaisuutta. Tämä on puheenjohtaja Eerolan johdolla käsitelty jo lakivaliokunnassa, ja eduskunta on ensimmäisessä käsittelyssä jo sisällöltään lain sisällön päättänyt, joten nyt tässä toisessa käsittelyssä voimme varmasti hyvillä mielin vielä sitten tämän viimeisen siunauksen tälle esitykselle antaa. Tässä edellä edustajakollegat Hänninen, Koponen ja myös Karlsson aivan viimeisimpänä puhuivat niin hyvin tästä lain sisällöstä, että en mene siihen sen syvemmin, varsinkaan kun tiedämme, että puhujalistalla vuoroaan odottaa jo myös taitavaksi tunnettu edustaja Kurvinen. Me muuthan olemme lainsäätäjiä, mutta edustaja Kurvinen on myös lainoppinut, joten on erittäin mielenkiintoista kuulla, mitä hän sanoo nyt tässä toisessa käsittelyssä tähän esitykseen liittyen. Näen, että tämä on tärkeä esitys ja vie suomalaista oikeusvaltiota eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Venäjän laiton ja julma hyökkäyssota jatkuu, ja valitettavasti sen päättyminen ei ole näköpiirissä, joten voidaan olettaa, että tilanteita, joissa sodan vaikutukset saattavat läikkyä Suomen puolelle, voi tulla tulevaisuudessakin. Sitäkin silmällä pitäen on todella tärkeää, että väestövaroitusjärjestelmää entisestään kehitetään. Siksi suuri kiitos ministeri Rantaselle siitä, että hän on todella tiivistänyt tämän uuden cell broadcast -teknologian käyttöönoton aikataulua niin, että se saadaan nyt lokakuun lopussa koko väestön tasolta voimaan. On välttämätöntä, että meillä on järjestelmä, joka riittävän kohdennetusti mutta siellä kohdennetulla alueella riittävän kattavasti tavoittaa kaikki siellä oleilevat henkilöt, ja näin tieto mahdollisesta vaarasta saadaan juuri niille, jotka tuon tiedon sitten oman henkensä ja terveytensä suojelemiseksi tarvitsevat. Eli tämä on erittäin tärkeä ja hyvä hallituksen esitys, ja kannatan puhemiesneuvoston esitystä, että se lähetetään nyt hallintovaliokuntaan mietinnölle.

Arvoisa puhemies! Kiitos paljon ministeri Häkkäselle tältäkin osin hallituksen ohjelman hyvästä eteenpäin viemisestä. On todella tärkeää, että samalla kun Suomi panostaa voimakkaasti omaan puolustukseensa, niin suomalaisella osaamisella voidaan myös vastata siihen tarpeeseen, jota myös muilla liittolaismaillamme on panostaa puolustukseen, ja siten pystymme Suomessa puolustusmenojen ohella puhumaan myös puolustustuloista, joita saamme sitä kautta, että muut maat tekevät valtavia satsauksia, ja suomalainen vientiteollisuus sillä korkealla osaamisella, jota meillä on, pystyy siihen vastaamaan. On siis tärkeää, että vientivalvontalainsäädäntö on kunnossa. Tämän lain sisällön osalta voin, puhemies, yhtyä täysin esimerkiksi siihen puheenvuoroon, jonka edustaja Heinonen tuossa edellä käytti, niin voimme säästää sen osalta yhteistä aikaa. Ehkä totean vain juuri sen, että on tärkeää, että on yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt, jotta eurooppalaiset toimijat ovat reilussa kilpailutilanteessa tässä. Vakuutan koko puolustusvaliokunnan puolesta, että tulemme osaltamme tietysti hyvin tähän hallituksen esitykseen perehtymään ja sen asiallisesti ja ripeästi mutta perusteellisesti käsittelemään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos paljon ministerille ilmastovuosikertomuksen esittelystä. Tämä teema on viime vuosina jäänyt ehkä geopoliittisen tilanteen muutoksen alle, mutta on hyvä, että eduskunta näin runsaasti on valmiina myös tästä teemasta keskustelemaan. Näen niin, että Suomen kannalta on todella tärkeää paitsi itse pyrkiä vähentämään erilaista saastuttamista, jossa tietysti ilmastoa lämmittäviksi todetut päästöt ovat keskeinen osa, myös ennen kaikkea pyrkiä varmistamaan omaa kilpailukykyämme niin, että kun meillä esimerkiksi sähköntuotanto pystytään tekemään jo nyt päästöttömästi, niin tuotantoa tulisi Suomeen mahdollisimman paljon. Suomalainen työ on aina globaalissa mittakaavassa ekoteko, ja silloin pystymme myös globaaleja päästöjä tehokkaammin vähentämään. Kun suomalaista osaamista ja teknologiaa viedään maailmalle ja meidän osaamisella toteutetaan maailmalla investointeja, niin silloin tuo kädenjälkemme on vielä suurempi. Eli talouden vahvistaminen on myös paras ilmastoteko.

Arvoisa puhemies! Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu, että tietosuojavaltuutetun kertomuskin on turvallisuuspolitiikan kovinta ydintä nykyään. Datasuvereniteetti on kysymys, joka on aivan keskeinen osa Euroopan strategista autonomiaa. On monia kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen asti olevia ulottuvuuksia, jotka ovat kiinni siitä, millä tavoin sitä dataa, jota meistä tuolla digitaalisessa ympäristössä on, käsitellään. Onkin tärkeää, että ei vain Suomi vaan Suomi osana Euroopan unionia huolehtii siitä, että meillä todella on sellainen datasuvereniteetti, että paitsi että meillä on oma datamme suojassa siltä osin kuin haluamme sen suojattuna pitää, meillä myös on aina erilaisiin palveluihin vaihtoehtoja tarjolla niin, että emme jää minkään yksittäisen toimijan tai yksittäisen maan toimijoiden varaan. Arvoisa puhemies! Kun ollaan lähetekeskustelussa tätä asiaa nyt valiokunnalle evästämässä, niin valiokunnassa varmaan on hyödyllistä pohtia tämän datasuvereniteettikysymyksen ohella sitä, miten tietosuoja ja toisaalta valtavalla vauhdilla kehittyvä tekoäly toimivat käsi kädessä, miten varmistetaan, että tietosuojasta ei tule järkevän toiminnan estettä, niin kuin ehkä toisaalta tietosuojasta on voinut joskus täällä reaalimaailmassa tulla, mutta toisaalta, miten varmistetaan samaan aikaan edellä jo kuvaamani datasuvereniteetti ja tietosuojan toteutuminen, jotta ne hyvät yhteiskunnallisen luottamuksen ulottuvuudet, joita vaikkapa edustaja Hänninen omassa mainiossa puheenvuorossaan kuvasi, toteutuvat. Eli miten huolehditaan siitä tasapainosta, että suomalaiset ja ylipäätään ehkä eurooppalaiset yritykset tässä kovassa kilpajuoksussa, jossa olemme suhteessa vaikkapa yhdysvaltalaisiin tai kiinalaisiin, intialaisiin yrityksiin, voivat käyttää niitä kaikkein parhaita uuden teknologian mahdollistamia työkaluja mutta samalla toimien niin, että tietosuoja oikealla tavalla toteutuu? Siinä on kyllä valiokunnalle pohdinnan paikka tässä ajassa.

Arvoisa puhemies! Kiitos pankkivaltuuston puheenjohtajalle kertomuksen esittelystä ja kiitos koko eduskunnan pankkivaltuustolle kattavasta kertomuksesta. Kertomusvuonna maailma on totisesti Suomen näkökulmasta ollut melkoisessa myllerryksessä. Onkin todella ilahduttavaa, että vaikka elämme näin vaikeita aikoja, niin suomalaisten luottamus Suomen talouteen on selvästi vahvistunut, Suomen talouskasvu on lähtenyt voimakkaasti liikkeelle, vienti vetää. Kun kotitalouksien kulutuskin saadaan sille tasolle, jonka ostovoima mahdollistaa, niin meillä myös työllisyyden käänne tulee Suomessa olemaan mitä ilmeisin. Nämä ovat kaikki hyviä uutisia. Mutta se, että Suomen talous vahvistuu, ei poista sitä tosiasiaa, että maailma ympärillämme on melkoisessa myllerryksessä. Tämän vuoksi tässä kertomuksessakin aivan hyvin esiin tuotu digitaalinen euro on tietysti tärkeä kysymys meille, niin suomalaisille kuin laajemmin eurooppalaisille, jotta voimme tavoitella sellaista avointa strategista autonomiaa, jossa meillä on valinnanmahdollisuuksia. Kaikissa tilanteissa on myöskin omissa käsissämme se, millä tavoin maksuliikenne Euroopassa hoidetaan. Tämän digitaalisen euron kehittämisen myötä varmasti on kutkuttava ajatus myös se, että aiempina vuosikymmeninä ja vuosisatoina tärkeä käteisen käyttö vähenisi, mutta tuo lienee nyt, kun lähetekeskustelussa ollaan, juuri sen kaltainen asia, jonka toivoisi valiokunnassa sitten nousevan keskeiseksi kysymykseksi: millä tavoin löydetään se oikea tasapaino siinä, kun yhä isompi osa pankkiasioinnista ja rahaliikenteestä on digitaalista — digieuro tulee myöskin paitsi vahvistamaan tätä avointa strategista autonomiaa meille eurooppalaisille myös tekemään entistä vaivattomampaa digitaalisesta maksuliikenteestä ja ylipäätään rahahuollosta — ja kuinka varaudutaan niihin tilanteisiin, joita esimerkiksi edustaja Strandman mielestäni hyvässä puheenvuorossaan nosti esiin, että voi tulla aivan tällaisia normaaliolojen häiriöitä, kuten vaikkapa sähkökatkoja, jotka haastavat todella koko digitaalisen maksuliikenteen, puhumattakaan siitä, että joku meille vihamielinen taho pyrkii tahallaan aiheuttamaan vaikkapa sähköjärjestelmän lamaantumista tai esimerkiksi kyberhyökkäyksien kautta lamaannuttamaan koko maksujärjestelmän? Elikkä tässä mielessä tätä tasapainoa digitaalisuuden ja toisaalta sitten huoltovarmuuden turvaavan käteisen välillä varmasti valiokunnassa on hyvä pohtia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen on oikeassa siinä, että eduskunnan on tärkeää kiinnittää huomiota niin tässä kysymyksessä kuin muissakin eri vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä siihen, että myös ne vähemmistön sisällä olevat, vähemmistöön jäävät äänet tulevat kuulluiksi ja huomioiduiksi, niin kuin kaltaisessamme oikeusvaltiossa ja liberaalissa demokratiassa kuuluu olla. Nyt laki on kuitenkin tämän eduskunnan toimesta säädetty tällaiseksi. Laki on laki, ja sen mukaan on mentävä. Siksi, arvoisa puhemies, haluan vielä korostaa sitä, että kun lailla vahvistettiin saamelaiskäräjien asemaa, saamelaiskäräjät näkee erittäin keskeiseksi kielen ja koulutuksen — ja se on hyvin ymmärrettävää tietysti, että saamen kielten tulevaisuuden kannalta nämä ovat niitä kriittisiä kysymyksiä — niin kyllä Suomen valtiovallan on nyt olennaista ja välttämätöntä investoida koulutukseen niin, että nuorilla on mahdollisuus saada koulutusta ja työtä siellä omalla kotiseudullaan ja että saamenkielisiin palveluihin on tulevaisuudessa riittävästi saamen kielen puhujia. Tämä ei koske ainoastaan sitä, että saadaan saamenkielisiä varhaiskasvatuksen opettajia, luokanopettajia, erityisopettajia, vaan tarvitaan myös esimerkiksi oppimateriaaleja ja niin edelleen. Tämän vuoksi esimerkiksi Lapin yliopiston resursointi, jotta nimenomaan Lapissa annetaan tätä yliopistotason koulutusta, niin että näitä saamenkielisiä osaajia on riittävästi tulevaisuudessakin, on aivan olennainen kysymys. Sieltä saamelaisten kotiseutualueelta kotoisin olevat nuoret ovat siinä mielessä nuoria kuin kaikki muutkin, että kun opintoihin lähdetään, niin mitä kauemmas lähdetään, sen todennäköisempää usein on, että ei enää palata sinne kotiseutualueelle. Siksi se, että Lappiin ja Lapin yliopistoon valtiovalta nyt voimakkaasti panostaa, on tietysti aivan kriittinen kysymys sen kannalta, että nämä tämän lain velvoitteet pystytään nyt ja tulevaisuudessa täyttämään. Tämä on ehkä sellainen kaikkein keskeisin kysymys, kun kyse kuitenkin on kulttuuri-itsehallinnosta, jossa lainkin mukaan siinä saamelaisuuden määritelmässä kielellä on se aivan keskeinen rooli, ja siihen panostetaan nimenomaan koulutuksen kautta tuolla pohjoisessa.

Arvoisa puhemies! Tämä nykyinen eduskunta on säätänyt Suomeen uuden saamelaiskäräjälain, ja nyt tämä uuden lain mukainen saamelaiskäräjien kertomus vuodelta 2025 onkin ensimmäinen tämän uuden lain mukainen kertomus, joka eduskunnan käsittelyyn tulee. Tämä saamelaiskäräjien kertomus eduskunnalle on laaja ja varmasti tärkeä katsaus siitä, miten saamelaiskäräjät näkevät saamelaisten aseman Suomessa. Kaiken kaikkiaanhan tämä lakiuudistus oli varsin merkittävä kokonaisuus. Sitä on monien hallitusten aikana tehty, ja nyt sitten tämän pääministeri Orpon hallituksen aikana se viimein tehtiin tavalla, joka myös saamelaiskäräjiä tyydytti. Lakiuudistuksen ympärillä on käyty tietysti kiivasta keskustelua siitä, onko uusi laki lopulta saamelaistenkaan etu siinä mielessä, että se pystyy parhaalla mahdollisella tavalla turvaamaan perustuslain tarkoittaman kulttuuri-itsehallinnon, jossa tärkeää on tietysti se, että kielet ja kulttuuri säilyvät tuleville sukupolville. Tässä mielessä on tietysti erittäin tärkeää tarkastella sitä, millä tavoin Lapissa, joka eittämättä tällä hetkellä on Suomen kasvumaakuntien ehdoton kärki — kun tuossa viime viikolla julkaistiin liikevaihtojen kasvuluvut pk-yritysten osalta, niin Lappihan oli siinä maakunnittaisessa vertailussa aivan omilla luvuillaan — onnistutaan sitten kanavoimaan tämä myönteinen talouskehitys Lapissa sellaiseksi kestäväksi kasvuksi, että se todella hyödyttää myös saamelaisten kotiseutualuetta ja koko laajaa Lapinmaata niin, että se mahdollistaa sen, että saamenkielisiä lapsia olisi mahdollisimman paljon niin päiväkodeissa ja kouluissa kuin sitten myös jatkamassa perinteisiä elinkeinoja ja siirtämässä kieltä ja kulttuuria taas edelleen tuleville sukupolville siellä Lapin selkosilla. Tässä mielessä, kun saamelaiskäräjät ovat saaneet uuden lainsäädännön myötä merkittävää toimivaltaa ja selvästi myös tässä kertomuksessa huomaamme, että tulevat tuota toimivaltaansa käyttämään, on sitten eduskunnan käsissä, kuinka hyvin näihin tarpeisiin vastataan. Toivottavasti vastataan siltä osin kuin siellä paljon erilaisia perusteltuja toiveita on. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että esimerkiksi tämä elinkeinojen kehittyminen tuo myös niille saamelaisille, jotka eivät välttämättä ole asioista samaa mieltä saamelaiskäräjien kanssa, niille saamelaisille, jotka eivät välttämättä edes ole edustettuina saamelaiskäräjillä, ja muulle alueen paikalliselle väestölle yhtä lailla mahdollisuuden harjoittaa perustuslain turvaamia oikeuksiaan, kuten vaikkapa elinkeinovapautta. Lapin elinkeinojen kehitys kuitenkin vaikuttaa olevan tällä hetkellä koko isänmaan kannalta tärkeä kysymys. Sieltä tulee sellaisia vientituloja, joita Suomi nyt tällä hetkellä kipeästi kaipaa. Tässä mielessä siis on tärkeää, että kun saamelaiskäräjien rooli on vahvistunut, nyt koko eduskunta sitten mahdollisimman hyvin ja laajasti perehtyy siihen työhön, jota saamelaiskäräjät tekevät. Muun muassa tähän kertomukseen liittyen nyt sitten on kiitettävää, että täällä salissakin on nyt monia kollegoja aiheesta keskustelemassa. Arvoisa puhemies! Ehkä aivan viimeisenä konkreettisena asiana tähän keskusteluun nostaisin esille turvallisuuden, joka tietenkin tällä hetkellä on koko Euroopankin kohtaloa määrittävä kysymys tilanteessa, jossa sota Euroopassa jatkuu ja yleinen turvallisuustilanne maanosassamme on heikentynyt. Suomenkin turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti. Toki meidän osalta voidaan myös nähdä positiivisia kehityskulkuja, kun olemme nyt sotilaallisesti liittoutuneita. Puolustusvoimien toiminta, harjoitukset, infrastruktuuri ja kansainvälinen yhteistyö kaiken kaikkiaan tulevat lisääntymään tuolla pohjoisessa, ja on hirveän tärkeää, että eduskunta kiinnittää myös huomiota siihen, että tähän toimintaan liittyen kaikki menisi niin saamelaiskäräjien näkökulmasta kuin paikallisten ihmisten näkökulmasta muutenkin mahdollisimman kestävästi. Turvallisuuden vahvistaminen Lapissa on koko Suomen etu, ja samoin on pohjoisen ihmisten etu, että Suomen puolustus on mahdollisimman vahvaa. Arvoisa puhemies! Tässä joitakin ajatuksia näin keskustelun avaukseksi.

Arvoisa rouva puhemies! On todella ison kiitoksen paikka hallitukselle, että Uudenkaupungin autotehdas, sen työpaikat ja tuo moderni linjasto pelastettiin, koska tässä maailmanajassa, jossa — niin hullulta kuin se tuntuu, että joudutaan alkaa takomaan auroja aseiksi — Suomen puolustusteollisuus on nyt nousemassa maamme talouden uuden nousun aivan keskeiseksi osa-alueeksi. Se paitsi vahvistaa suoraan omaa puolustustamme myös varmistaa maamme huoltovarmuutta ja luo myös meille talouden kasvuun toivoa. Tässä mielessä on todella erikoista, että oppositio on näin voimakkaasti myös tämän asian yhdistänyt sitten yhdistelemällä itse asiassa kaikenlaisia toisiinsa täysin kuulumattomia palasia tällaiseksi ikään kuin epäilysten sumuverhoksi, jonka varjossa sitten esitetään todella voimakkaita syytöksiä hallituksen toimintaa kohtaan. Pääministeri on ollut koko tämän keskustelun ajan aivan avoin niin eduskunnan suuntaan kuin julkisuuden suuntaan. Tässä ei ole [Puhemies koputtaa] tapahtunut mitään senkaltaista, miksi meidän pitäisi olla täällä koolla, [Puhemies: Aika!] mutta arvostan kyllä puhemiestä siitä, että olemme koolla, koska kun esitetään vakavia syytöksiä, niin on tärkeää, että nämä käydään yhdessä läpi.

Arvoisa rouva puhemies! Todella tärkeää, että olemme keskustelemassa tästä isosta suomalaisten turvallisuutta vahvistavasta lakiesityksestä. Aikanaan tosiaan Suomi liittyi Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi ilman mitään rajoitteita, eli Suomi on liittynyt Naton jäseneksi täysin oikeuksin ja täysin velvollisuuksin. On varmasti aivan juuri näin, kuten tässä tätä hylkäystä esittäneet edustajat, ainakin osa, ovat tuoneet esille, että sinänsä Nato ei edellytä Suomelta tätä lainsäädännön muuttamista. Tämä lakimuutos tehdäänkin nimenomaan Suomen omasta aloitteesta suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi osana liittokuntaa. Kolmen vuoden jäsenyyden aikana olemme oppineet, kun aiemmin kumppanimaana emme voineet päästä esimerkiksi ydinasesuunnitteluryhmään elikkä Nuclear Planning Groupiin ja sen alaryhmiin mukaan, miten voimme omalla toiminnallamme ja oman lainsäädäntömme muutoksilla maksimoida tämän Naton yhteisen turvan, jonka se Naton ydinasepelote voi suomalaisille parhaimmillaan tuoda. Siksi tätä lakimuutosta nyt on lähdetty edistämään. Hallituksen esitys lähtee tietysti siitä, että kun havaitaan tässä tapauksessa lainsäädännöllisiä muutostarpeita tai jos havaittaisiin joku toiminnallinen muutostarve, jolla Suomen turvallisuutta voidaan vahvistaa, niin sitä tietysti viipymättä edistetään. No, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana en pysty tietenkään vastaamaan muiden instituutioitten prosesseista, en valtioneuvoston prosessista enkä toisaalta esimerkiksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan prosessista, jotka ovat tässä saaneet aiemmissa puheenvuoroissa jonkin verran kritiikkiä, mutta mielestäni ainakin puolustusvaliokunnassa, joka on toiminut mietintövaliokuntana, olemme kyllä voineet tätä asiaa tässä yhteydessä hyvin perusteellisesti käsitellä. Varmasti toki puolustusvaliokunta on ollut luonteva mietintövaliokunta, koska siellä on ollut tietysti myös parhaat aiempaan toimintaan liittyvät tiedot tästä kysymyksestä. Mutta olen ymmärtänyt ja tuossa valiokunnan prosessin aikana on käynyt hyvin ilmi, että kaikille kansanedustajille on kyllä puolustushallinnon toimesta tarjottu sitä mahdollisuutta, että jokainen on voinut päästä esimerkiksi niiden turvaluokiteltujen tietojen äärelle, jotka sitten ovat olennaisia sen itse ydinasepolitiikan osalta ja joita ei voida tietenkään julkisuudessa käsitellä. Tämä on siis se olennainen asia tähän lakimuutokseen liittyen, että vaikka sinänsä olemme, totta kai, täysimääräisesti Naton tuoman ydinasesuojan piirissä, niin omalla toiminnallamme voimme vaikuttaa siihen, kuinka vahva tuo pelote on, ja sitä kautta voimme vaikuttaa siihen, että maksimoimme Suomen turvallisuuden nyt sitten tämän lakimuutoksen myötä, kun vahvistamme tätä yhteistä pelotetta ja sen tuomaa turvaa. Arvoisa rouva puhemies! Ehkä vielä lyhyesti tästä puolustusyhteistyöstä, joka ainakin edustaja Honkasalon puheenvuorossa nousi esiin. On tosiaan tärkeää, että myös tämä puolustusyhteistyö mahdollistetaan. Meillä on myös muita eurooppalaisia liittolaisia, jotka ovat ydinasevaltoja, siis muita kuin Yhdysvallat, joka siis tuottaa tämän Naton yhteisen ydinaseturvan yhdessä liittolaisten kanssa — tämä Naton turva perustuu nimenomaan Yhdysvaltain ydinaseeseen. Tärkeimmät pohjoismaiset liittolaisemme, tietysti Ruotsi, Norja ja Tanska, ovat nyt ilmoittaneet olevansa mukana myös tässä Ranskan aloitteessa täydentää tätä Naton ydinaseiden tuomaa turvaa sitten tällä omalla eurooppalaisella suorituskyvyllä tulevaisuudessa. Sen takia on tärkeää, että voimme myös tässä asiassa olla nyt sitten yhteispohjoismaisessa linjassa tulevaisuudessa. Kun lainsäädäntömme muutenkin muutetaan yhteispohjoismaiseksi nyt tällä hallituksen esityksellä ja siitä puolustusvaliokunnassa laatimallamme mietinnöllä, niin voimme myös esimerkiksi tätä yhteistä eurooppalaista suorituskykyä olla tarvittaessa sitten yhdessä viemässä eteenpäin. Sen haluan todeta tässä koko eduskunnan ollessa koolla, että kaikki toimet, joita nyt Suomen puolustuksen vahvistamiseksi tehdään, tehdään vain ja ainoastaan siksi, että haluamme, että rauha säilyy tulevaisuudessakin.

Arvoisa puhemies! Tosiaan lyhyesti: Olemme edustaja Koskelan kanssa aivan samaa mieltä siitä, että ne, jotka tarvitsevat alkoholiongelmiinsa apua, tarvitsevat nimenomaan vaikuttavaa apua. Siksi mielestäni oli erittäin hyvä nosto, että te otitte esiin vaikkapa tämän Minnesota-hoidon, jolla oikeasti henkilö, jolle alkoholi aiheuttaa ongelmia, pystyy saamaan sitten sen alkoholinkäyttönsä kuriin siten, että alkoholia ei enää nautita, koska sitä alkoholin nauttimista ei pystytä hallitsemaan vaan se sitten johtaa myös moniin muihin ongelmiin kuin niihin, joita se alkoholi suoraan esimerkiksi henkilön terveydelle aiheuttaa. Ja tämä, mitä edustaja Valtola varsinaisena asiantuntijana myös työterveyslääkäritaustansa kautta pystyi tuomaan esiin, oli erittäin tärkeää, eli että nämä hoidot, joita julkinen puoli tarjoaa, ovat menossa tähän oikeaan, vaikuttavaan suuntaan tältä osin. Eli kyllä tässä, uskoisin näin, toivoa on.

Arvoisa rouva puhemies! Alkoholi eittämättä aiheuttaa yhteiskunnalle monia ongelmia, ja silloin kun nuo ongelmat yksilöä koskettavat, niin ne ovat hyvin traagisia. On kuitenkin samaan aikaan selvää, että ne henkilöt, jotka alkoholin osalta apua tarvitsevat, tarvitsevat kohdennettua apua, eikä ole perusteltua koko yhteiskunnan osalta sitten ylläpitää senkaltaisia rajoituksia, jotka eivät auta heitä, jotka apua tarvitsevat, mutta hankaloittavat turhaan arjen sujuvuutta muiden ihmisten osalta. Sen vuoksi näen, että tämä hallituksen esitys on sinänsä maltillinen askel kohti aivan järkevää alkoholipolitiikkaa, jossa mieluummin kulttuuria muutettaisiin siihen suuntaan, että sen sijaan, että alkoholia hankittaisiin lavatolkulla kotiin ulkomaanmatkalta, jolloin sitten ei ole minkäänlaista kynnystä sen seuraavan juoman nauttimiseen, alkoholia mieluiten nautittaisiin tietysti anniskelupaikassa, mutta mikäli esimerkiksi ruokailu on kotona, niin sitten voidaan tilata se yksittäinen alkoholiannos kotiin ja opetellaan kulttuuria, jossa todella kotiin ei osteta kerralla suuria määriä alkoholia, jolloin valitettavasti kynnys siihen seuraavan annoksen ja ehkä sen yhden annoksen liikaa nauttimiseen on käytännössä olematon, vaan alkoholia ostetaan silloin, kun se aiotaan nauttia, ja sitä ei osteta varastoon. Kaiken kaikkiaan tosiaan näen, että alkoholin aiheuttamat yhteiskunnalliset ongelmat ovat siinä määrin merkittäviä, että suomalaisessa yhteiskunnassa todella edelleen on syytä tehdä alkoholipolitiikkaa ja pyrkiä kaikilla eri toimenpiteillä ohjaamaan alkoholinkäyttöä siihen, että se mieluiten tapahtuisi valvotuissa anniskeluolosuhteissa, joissa myös siihen liikakäyttöön voidaan puuttua. Tällaisia hyviä keinoja olisivat vaikkapa verotukseen puuttuminen niin, että se edistäisi anniskelupaikoissa tapahtuvaa alkoholin nauttimista suhteessa vaikkapa matkustajatuontiin. Tietysti myös EU:n yhteisellä politiikalla on merkitystä siinä, mikä alkoholin hintataso eri maissa on. Mutta sinänsä varmasti arkea helpottava asia on tämä hallituksen esitys. Sitten näkisin, kun edustaja Koskelakin tuli saliin, että yhteiskunnan tulee taas heille, joille alkoholi todella on ongelma, tarjota juuri vaikkapa sen Minnesota-hoidon kaltaista hoitoa, jotta ihmiset, joille alkoholi on ongelma, pystyvät nimenomaan hallitsemaan sitä juomattomuutta, [Vasemmalta: Te leikkaatte rahaa hyvinvointialueilta!] koska henkilölle, jolle alkoholi on ongelma, juomisen hallitseminen on usein täysin mahdotonta, [Puhemies koputtaa] jolloin sitten juomattomuuden täytyy olla se ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Mukava kuulla hyvää palautetta myös eduskunnan oppositiopuolueilta tämän hallituksen esityksen osalta. On todella helppo kannattaa tätä kotitalousvähennyksen parannusta. Tämä vastaa ehkä kahteen aivan olennaiseen näkökulmaan juuri tässä ajassa, eli tietysti ennen kaikkea siihen, että kun kotitalousvähennystä parannetaan, niin silloin edistetään suomalaista työtä. Sen edistäminen tietysti tässä tilanteessa, jossa talouden käännettä rakennetaan, on juuri nyt tärkeää. On hienoa, että tämä pystytään myös lainsäädäntöteknisesti tuomaan voimaan niin, että tämä tulee takautuvasti jo tämän vuoden alusta, jolloin sitten kotitaloudet tämän täyden hyödyn siis saavat tästä esityksestä. Se toinen näkökulma, joka on tietysti vähän pitkäkestoisempikin kysymys, on nimenomaan se, että kotitalousvähennys auttaa kyllä juuri tätä demografista haastetta, joka suomalaista yhteiskuntaa kohtaa. Eli toisaalta meillä on hyvin laaja ikääntyvä väestö, jonka kotona asumista täytyy pyrkiä kaikin tavoin helpottamaan niin, että siellä kotona jaksetaan ja kotona pärjätään ja kotona on turvallista ja hyvä olla myös siinä vaiheessa, kun ehkä ne omat fyysiset voimavarat alkavat luonnollisesti iän myötä heikkenemään. Tässä mielessä edustaja Lyly, joka täällä käyttää aina kyllä asiantuntevia puheenvuoroja, toi esille sen näkökulman, että vaikka sen hoivatyön osuus sinänsä prosentuaalisesti näistä vähennyksistä on pieni, niin kuitenkin myös remonteilla voidaan nimenomaan edesauttaa sitä, että siinä tilanteessa, kun sitten ikäännytään, siitä kodista saadaan kuitenkin remontoitua sillä tavoin tarkoituksenmukainen, että siellä sekä aivan omatoimisesti jaksetaan että sitten vaikka kotipalvelujen ja muiden on helppo käydä ja tukea sitä arkea. Elikkä sillä tavalla myös niillä remonteilla on usein tätä edistävä vaikutus. Vastaavasti sama taas siellä elämänkaaren alkuvaiheessa, lapsiperheissä: Meillähän on tilanteita, joissa nyt sitten kiinteistöjen osalta paljon tapahtuu sukupolvenvaihdoksia niin, että sinne vanhaan taloon tuleekin sitten se seuraavan polven lapsiperhe asumaan, ja tällöin on taas tärkeää, että saadaan siitä kodista mieleinen. Myös sitten tämän siivousavun esimerkiksi näin itsekin neljän lapsen isänä ja paljon töitä tekevänä koen kyllä arjessa todella välttämättömäksi, ja juuri soisin, että mahdollisimman monella suomalaisella perheellä olisi näihin mahdollisuus. Tätä nyt hallitus tässä edistää, ja se on kyllä hirveän hieno asia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Onpa mukava kuulla eduskunnassa näitä edustaja Hemmilän asiantuntevia puheenvuoroja. Hän todella tuntee Suomen maaseutuelinkeinot, niin viljelyksen kuin vaikkapa metsätalouden, ja on todella tärkeää, että tätä asiantuntemusta nyt myös näillä valtiopäivillä jälleen saamme täällä hyödyntää. Itsekin haluan todeta nimenomaan tästä samasta teemasta, kun tässä tätä energiaveron palautusta käsitellään, eli siitä, miten Suomessa voisimme olla vähemmän riippuvaisia suhteessa näihin maailmanmarkkinahintojen heilahteluihin, joihin väistämättä aina törmäämme, kun sodat riehuvat alueilla, jotka ovat energiantuotannon kannalta keskeisiä. Näin ollen oikeastaan ainoastaan tällaisen kotimaisen omavaraisuuden lisääminen on se keino, jolla ihan viime kädessä varmistamme, että meillä on paitsi niitä kotimaisia energialähteitä myös toivottavasti tulevaisuudessa kotimaisia polttoaineita. On selvää, että se, minkä edustaja Hemmiläkin nosti esille viime vaalikauden suurena virheenä, oli se, että kotimainen turvetuotanto käytännössä ajettiin alas. Kun nyt juuri käsittelemme tätä toisen lisätalousarvion täydentämistä, niin onneksi nyt tässä itse lisätalousarviossa on tuotu hienosti esille se, että huoltovarmuuden kannalta turvetuotantoa Suomessa tarvitaan, ja sitä tämän lisätalousarvion toimenpiteillä myöskin edistetään. Mutta kyllä eduskunnan tulisi paneutua siihen, millä tavoin ihan isossa kuvassa energiapolitiikkaa voitaisiin muuttaa siihen suuntaan, että meille aukeaisi myös tulevaisuudessa mahdollisuus kotimaisiin biopolttoaineisiin, jolloin siis saataisiin myös nestemäisiä polttoaineita, joita esimerkiksi näissä maatalouskoneissa käytetään ja joita nyt on tässä keskustelussa käsitelty, jotta meillä olisi kotimaista tuotantoa. Uskon, että aivan keskeinen osa tätä kokonaisuutta on se, että kotimaista turvetta hyödynnetään. Turve voi olla hyvä raaka-aine joko suoraan tällaisten nestemäisten polttoaineiden valmistukseen tai niin, että kun turvetta pystyttäisiin käyttämään yhdyskuntien lämmityksessä, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, niin sitten taas sieltä energiapuuta vapautuisi niin, että siitä puujakeesta voitaisiin tehdä näitä kotimaisia biopolttoaineita. Kuinka hyvänsä, niin tämä on erittäin tärkeä ulottuvuus siinä, että kaikissa tilanteissa meillä on sitten Suomessa myös nestemäisiä polttoaineita saatavilla niihin toimintoihin, joilla sitten viime kädessä varmistetaan se, että esimerkiksi viljely onnistuu ja sitä kautta sitten kansakunnalla on ruokaa myöskin seuraavana talvena.

Arvoisa puhemies! Pakotepolitiikan tiukentaminen on välttämätöntä, jotta Venäjä saadaan painostettua pois sen jatkuvasta aggressiosta länttä kohtaan. On aivan hirvittävä epäonnistuminen koko kansainväliseltä yhteisöltä, että Venäjä voi jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa jo viidettä vuotta, ja valitettavasti loppua ei näy. Pakotepolitiikka ennen kaikkea Venäjän energiavientiä kohtaan on selvää. Mutta vapautta rakastavien länsimaiden täytyy pystyä tiukentamaan pakotepolitiikkaa paitsi suoraan Venäjää kohtaan myös Venäjän kanssa energiakauppaa käyviä kolmansia maita kohtaan, koska muuten nämä Venäjän sotakassaa täyttävät ja sen sotakonetta voitelevat öljytulot eivät lopu. Edustaja Heinonen puhui hyvin siitä, että myös pienemmät kaupan virrat tulee tyrehdyttää. Ei ole mitään perustetta sille, että osaltamme olemme tukemassa venäläistä yhteiskuntaa edes sen arkitoiminnoissa, koska valitettavasti niin kauan kuin venäläisten arjessa ei riittävässä määrin näy se, että heidän hallintonsa toimii täysin laittomalla tavalla, täysin piittaamatta mistään kansainvälisestä oikeudesta tai toisen kansakunnan itsemääräämisoikeudesta, Venäjän hallinto pystyy jatkamaan tätä laitonta toimintaansa. Siksi myös erilaisissa kuluttajatuotteissa tulee tätä pakotepolitiikkaa tiukentaa. Arvoisa puhemies! Samalla täytyy todeta se, että Euroopan tulee myös päästä sellaiseen strategiseen autonomiaan, jossa emme missään nimessä ole nyt tai tulevaisuudessa riippuvaisia Venäjän erilaisista hyödykkeistä. Tällöin meidän tulee huolehtia siitä, että energiantuotantomme on riittävää. Meidän tulee huolehtia siitä, että ruoantuotantomme ja ruoan tuottamiseen tarvittavat tuotantopanokset, tässä tapauksessa varmaan ennen kaikkea lannoitteet, ovat omissa käsissämme. Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea se tietyllä tavalla kaikkein akuutein kysymys: Erilaiset teolliset arvoketjut, jotka ovat myös puolustusteollisuutemme pohja, lähtevät liikkeelle omista kaivannaisista. Tämän vuoksi kyllä myöskin Suomessa koko eduskunnan tulee kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvosto todella toteuttaa sen kaltaista politiikkaa, joka edistää kaivosalan investointeja Suomeen. Meillä on osaaminen ja teknologia mutta myöskin maailman tiukin ympäristölainsäädäntö, joiden puitteissa toteutettuina nämä investoinnit vain paitsi hyödyttävät omaa kansantalouttamme myöskin rakentavat pohjaa turvallisuudelle sitä kautta, että edistämme omaa ja maanosamme strategista autonomiaa. Elikkä tällä sektorilla Suomen tulee kyllä mennä voimakkaasti eteenpäin eikä olla riippuvainen Venäjän kaivannaisista.

Arvoisa puhemies! Olin kuulevinani tosiaan välihuutoja sieltä vasemmalta, oppositiosta, että tämä ei olisi tärkeä pääkaupunkiseudulle, [Aki Lindén: Ei kun minä sanoin, että se on tärkeätä!] mutta ainakin näin Lapin edustajana näen, että jokapäiväinen leipämme on valtavan tärkeä nimenomaan varsinkin kaupungeissa, joissa ei ehkä ole senkaltaista omavaraisempaa kotitarvemahdollisuutta siihen ruuan hankintaan ja tuotantoon kuin tuolla harvemmin asutuilla alueilla, elikkä kyllä maatalousasia on nimenomaan kaupunkien kysymys. Siksi onkin hienoa, että pääministeri Orpon hallitus myös tässä asiassa tulee suomalaista ruuantuotantoa vastaan sillä, että tosiaan tämä Lähi-idän sodan aiheuttama ja Hormuzinsalmen sulun aiheuttama energianhintojen nousu pystytään sitten osaltaan — tai no, ei tietenkään kokonaan kompensoimaan mutta osaltaan — kompensoimaan tiloille niin, että tämä energiaveron palautus osuu sinne, missä se varmaan kaikkein vaikuttavimmin auttaa siihen, että sekä kotimainen ruuantuotanto selviää tämän vaikean ajan yli mutta että samalla pystytään vaikuttamaan siihen, että kun kotimaista tuotantoa ja siellä kustannuspaineita pystytään tukemaan, niin myöskin kuluttajahintojen nousupaine on kohtuullisempaa. Ehkä vielä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Lohen sinänsä varmasti aivan ansiokkaaseen mutta hieman poleemiseen puheenvuoroon toteaisin sen, että on todella tärkeää huomata talouden suhdanteen ja talouden rakenteiden eroja. Pääministeri Orpon hallituksen keskeiset toimenpiteet perustuvat nimenomaan siihen, että talouden rakenteita Suomessa saadaan kuntoon ja että Suomessa päästään tulevaisuudessa sellaiselle työllisyysasteen tasolle, jolla pystymme sitten kestävästi rahoittamaan myös nämä hyvinvointiyhteiskunnan menot sekä muut tarpeelliset menot, joita voi eri tilanteissa tulla tässä levottomassa maailmanajassa. Erityisesti tietysti vaikkapa puolustusmenojen kasvuun meidän pitää pystyä kansakuntana panostamaan. Todella toivon tietysti, että tuo Lähi-idän tilanne rauhoittuisi, mutta sopisi toivoa kyllä myöskin Venäjän hallinnolta rauhantahtoa tulevaisuudessa, että paitsi tämä hyökkäys Ukrainaan, joka on Euroopan unionin arvion mukaan kaikkein voimakkaimmin vaikuttanut nimenomaan Suomen talouteen, loppuisi, mutta että myöskin kaikki muu aggressiivinen käytös länttä ja meitäkin kohtaan loppuisi, koska nämä ovat asioita, jotka aiheuttavat talouteen aivan turhaa epävarmuutta mutta myöskin lisäävät kustannuksia eri sektoreilla. [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa]

Arvoisa puhemies! Jotta ehditään käydä nämä kaikki päiväjärjestyksessä olevat asiat suunnitellusti läpi, todella lyhyesti vain totean — tässä kollegat ovat puhuneet asiasta hyvin, ja lain sisältöhän on jo päätetty yksimielisesti — että on hyvä, että voimme nyt myös kakkoskäsittelyssä tätä valtavan tärkeää asiaa edistää. Jokapäiväinen leipämme on tietysti välttämättömyys, ja meillä suomalaisilla on siitä hieno asema ja asia, mistä saamme olla kiitollisia, että täällä Pohjolassa pystymme nauttimaan erittäin terveysturvallisista elintarvikkeista, todella laadukkaista, ravitsevista elintarvikkeista. Meillä kotimainen ruuantuotanto on asia, josta voimme olla ylpeitä. On hyvä, että tässä nyt lainsäätäjä on sillä tavoin sen alkutuottajan puolella, että tämä elintarvikeketjun kokonaisuus, jossa kaikkia lenkkejä tietysti tarvitaan, on sillä tavalla tasapainoinen, että se kotimainen tuotanto on turvattu myös tulevaisuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä kuulla tämä prosessikritiikki, ja uskon näin, että tämä kuullaan varmasti myös valtioneuvostossa. Olennaista varmasti on se, että tästä itse asiasta taidamme sitten lopulta olla aika yksituumaisia. Ehkä tosiaan vielä tähän edustaja Furuholmin puheenvuoroon totean sen, että hän on täysin oikeassa siinä, että Suomi on siis aiemminkin ollut kyllä täysimääräisesti Naton 5 artiklan tuoman turvan piirissä, ja tuon turvan viimekätinen tuottaja on tietysti se ydinaseen tuoma pelote, ja näin on jatkossakin. Mutta se, mitä olemme oppineet ja miksi tämä lakimuutos on tärkeä, on se, että sillä, että poistamme omasta lainsäädännöstämme nämä ydinaseisiin liittyvät ydinenergialain 4 §:n mukaiset rajoitteet, niin että me voimme kantaa oman kortemme kekoon, että tuosta yhteisestä pelotteesta tulee mahdollisimman vahva. Ja kun yhteinen pelote on mahdollisimman vahva, silloin se tuo myös Suomelle maksimaalisen turvan. Siksi tämä on välttämätöntä tehdä, ja siksi tämä tehdään nyt, jotta Suomen turvallisuus lisääntyy.

Arvoisa puhemies! Mielestäni ei ole oikein sanoa, että tätä viedään kuin käärmettä pyssyyn, vaan tätähän viedään aivan normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä, jossa toki eduskunta on saanut sitten poikkeuksellisen paljon tietoa päätöksentekonsa pohjaksi. Puolustushallinto on tämän lain sinänsä normaalin lainsäädäntöprosessin aikana kyllä tarjonnut kaikille kansanedustajille mahdollisuuden päästä esimerkiksi turvaluokitellun tiedon ääreen. Tosiaan esimerkiksi mietintövaliokunnassa kuullut kaikki ne asiantuntijat, jotka ovat olleet sen tiedon äärellä, ovat puoltaneet tätä lakiesitystä. Siksi ehkä oli hyvä käydä läpi myös keskustelua siitä, millaisia asiantuntijalausuntoja valiokunnassa on saatu. Todella on tosiasia, että pelotteen tulee olla kunnossa juurikin rauhan aikana, jotta se voi toimia pelotteen logiikan mukaan eli tuoda sen turvan, mikä siitä on ajateltu olevan, että se itsessään estää painostusta, se itsessään estää tilanteiden kriisiytymistä ja viime kädessä estää sodan syttymisen. Siksi tämä muutos on tärkeää tehdä nyt eikä siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Suomi olisi painostuksen kohteena tai Euroopassa käytäisiin sotaa. Ja todella varmasti se tärkein tämän keskustelun huoli hälvennettäväksi on tosiaan se, että kuten ajankohtaisselonteossa, jonka mietinnön tänään ulkoasiainvaliokunta on saanut valmiiksi, todetaan, Suomi ei aio sijoittaa ydinaseita alueelleen. Ne prosessit, jotka tähän liittyvät, taas on käyty hyvin puolustusvaliokunnan nyt käsittelyssä olevassa mietinnössä läpi. Eli Suomen päätösvalta, Suomen suvereniteetti näihin asioihin tulevat jatkossakin turvatuiksi. Siinä mielessä ei eduskunnan eikä suomalaisten tarvitse olla huolissaan, että tapahtuisi mitään sellaista, mitä me emme toivo. Mutta se meidän kaikkein tärkein toive eli Suomen turvallisuuden vahvistaminen menee nyt monta askelta eteenpäin tällä lakimuutoksella.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lyly tunnetaan varsin aktiivisena ja taitavana salikeskustelijana, mutta nyt en aivan saanut kiinni, millä tavoin hän nyt tässä tarkoittaa, että tähän ei pitäisi mennä yksipuolisella päätöksellä. Eihän kukaan muu voi päättää Suomen lainsäädännöstä kuin suomalaiset, joille valta tässä maassa kuuluu, ja suomalaisia kokoontuvat edustamaan kansanedustajat tänne valtiopäiville, eli kyllä Suomen täytyy tietysti itse kantaa vastuu omista asioistaan, omasta lainsäädännöstään. Ehkä myös siihen, kun edustaja Kari esitteli näitä vastalauseen keskeisiä näkökulmia, haluaisin todeta sen, että tosiaan aiemmin, kun Suomi kumppanimaana ei ole päässyt mukaan tähän Nuclear Planning Groupin ja sen erilaisten alaryhmien toimintaan, meillä ei ole ollut sitä näkymää siihen, miten tämä pelote ja siihen liittyvät eri ulottuvuudet käytännössä muodostetaan. Nyt kun olemme Naton jäseniä, niin ymmärrys on kypsynyt siihen, että jotta tuo Naton yhteinen pelote — jonka piirissä totta kai jokainen Nato-jäsenmaa on, Suomikin on ollut tähän asti — minkä yhdessä rakennamme, on mahdollisimman vahva, Suomen turvallisuuden kannalta, turvallisuutemme vahvistamiseksi, Suomen edun mukaista on tehdä omaan lainsäädäntöömme nämä muutokset. Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Yrttiaho puheessaan käsitteli tätä käytännön ydinasepolitiikan toteutusta. Mielestäni nämä ovat sen kaltaisia turvaluokiteltuja asioita, että niihin ei voi kyllä täällä salikeskustelussa oikein ottaa kantaa. Varmasti esimerkiksi ulkomainen lehdistö spekuloi erilaisia asioita, mutta mielestäni Suomen eduskunnan ei ole hyvä tällaisiin spekulaatioihin osallistua, vaan meidän tehtävämme on kuulla näissä asioissa maan parhaita asiantuntijoita ja perustaa omat päätöksemme siihen, mitä Suomen parhaat asiantuntijat pystyvät näistä sanomaan. Siksi, rouva puhemies, ehkä totean myös vielä sen, että todella ne asiantuntijat, jotka Suomessa ovat päässeet myös tämän turvaluokitellun tiedon äärelle, näkevät, että tämä lakimuutos vahvistaa Suomen turvallisuutta. Ehkä tässä oppositiopuolueiden vastalauseessaan esiin ottamat riskit ja viittaukset asiantuntijoihin, jotka ovat tuoneet tämänkaltaisia näkökulmia esiin, liittyvät sitten esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, jotka on siis perustettu vastustamaan esimerkiksi ydinaseita, tai tutkijoiden, jotka ovat tehneet työuraansa — sinänsä ansiokasta työuraa varmasti — juuri rauhantutkimuksen parissa eli lähtökohtaisesti vastustaen ydinaseita... Tämäntyyppisten toimijoiden toimesta. Sinänsähän kaikki asiantuntijalausunnot, jotka kaikille valiokunnille on toimitettu, ovat kyllä kirjallista aineistoa. Niihin voi tutustua sitten ja jokainen tehdä niistä omat johtopäätöksensä. Mutta asiantuntijat, siis laaja enemmistö, ovat sitä mieltä, että tämä esitettävä lainsäädäntö vahvistaa kaikilta osin Suomen turvallisuutta.