Kurvinen Antti

Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin vain toisesta asiasta puhua, mutta nyt kun täällä edustaja Antikainen halusi tämän polttoaineen käydä läpi, niin käydään se nyt läpi. Tällä hetkellä yli kaksi ja puoli euroa maksaa diesel pumpuilla. Kyllähän Antikainen voi kertoa, että kaikenlaisia kikkoja perussuomalaiset ovat yrittäneet, mutta ei se tuolla pumpulla näy. Pumppuhinta ratkaisee, ja siinä te olette täysin epäonnistuneita. Se alkaa näkyä ihmisten elinkustannuksissa, kiihdyttää meidän inflaatiota, vaikuttaa pienyrittäjien toimintaan. [Jani Mäkelä: Mikä on teidän ratkaisu, mitä esitätte?] Kysynpä nyt pääministeriltä, kun hän on täällä meidän kanssa keskustelemassa: aikooko, pääministeri, teidän hallituksenne tehdä nyt jotakin tälle polttoainekriisille, vai ettekö tee mitään? Kertokaa se. Puhemies! Halusin oikeastaan EU-politiikasta hieman kysyä pääministeriltä. Meillä on nyt erittäin merkittävät kuukaudet edessä Euroopan unionin seuraavan ohjelmakauden ja seuraavan talousarvion osalta, ja on mahdollista, että tämä tulee juuri tähän saranahetkeen, kun nykyinen hallitus vaihtuu seuraavaan, eduskuntavaalien kohdalle. Mikä on nyt tilanne Suomen kannalta erittäin kriittisissä [Puhemies koputtaa] EU:n budjetti‑ ja ohjelmaneuvotteluissa: miten nykyinen hallitus [Puhemies koputtaa] aikoo turvata meidän maataloutemme, [Puhemies: Aika!] maaseudun aluepoliittiset rahat? Siellä on aika paljon paineita ja uhkakuvia olemassa.

Arvoisa herra puhemies! Äsken siis kuulimme valtiovarainministeriltä, että perussuomalainen hallitus ei aio tehdä yhtään mitään meidän polttoaineiden pumppuhintojen alentamiseksi, ei yhtään mitään. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] Kaksi ja puoli euroa maksaa polttoaine pumpulla, ja perussuomalaiset eivät aio tehdä yhtään mitään. Voikin kysyä, puhemies, paljonko sen pitää maksaa pumpulla, että perussuomalaiset ovat valmiita jotakin tekemään. [Jenna Simula: Älä puhemieheltä kysy!] Kolme euroako? Eräs ystäväni Pohjanmaalta lähetti minulle WhatsAppissa vanhan videon, jossa kansanedustaja Mauri Peltokangas ilmoitti, että äänestä bensan hinnan korottajat pihalle. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Ystäväni sanoi, että näin varmasti keväällä pohjalaiset myös tekevät. Herra puhemies! Perussuomalainen hallitus on myös vienyt Suomen liikenteen EU:n päästökauppaan ensimmäisten joukossa. Suomella oli optio, mahdollisuus, 2030-luvulle asti siirtää liikenteen päästökauppaa. Sitä ei persuhallitus tehnyt, ja otitte myös maatalouden mukaan liikenteen päästökauppaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kysynkin nyt liikenne- ja viestintäministeriltä: miltä tuntuu, [Puhemies koputtaa] kun olette lähteneet tähän ilmastovouhotukseen nyt mukaan?

Arvoisa rouva puhemies! Vappuna kolme ja puoli vuotta sitten te, arvoisa maa- ja metsätalousministeri — silloin olitte vielä hallitusneuvotteluissa ja virassa — ilmoititte komeasti, että nyt tulee maataloudelle suunnanmuutos. Varmaan kaikki ajattelivat, että nyt löytyy joitakin sellaisia keinoja, mitä ei vuosikymmenten aikana ole löytynyt meidän EU-toimintaympäristöstämme. Kukaan ei tietysti ajatellut silloin, että tulee sellainen suunnanmuutos, että maatalouden kannattavuus vain heikkenee entisestään. Kukaanhan ei kiistä niitä ongelmia, mitä meillä on ollut varmaan 30 vuotta, kun ollaan Euroopan unionin toimintaympäristössä yritetty toimia. Viime kaudella, arvoisa ministeri, te teitte välikysymyksen ja kauhistelitte sitä, että kolme tilaa lopettaa päivässä. Olette suunnanmuutoksessanne onnistuneet niin hyvin, että neljä tilaa lopettaa joka päivä ja Suomen maatalous on Euroopan kaikista kannattamattominta. Tätä tosiasiaa ei hallitus pääse millään pakoon, ja siihen ei mitään tekosyitä löydy. Ruuan hinta on noussut päivittäistavarakaupassa voimakkaasti, ja sehän on uhka myöskin meidän elintarvikkeiden kotimaisuusasteelle. Samaan aikaan, kun on tehty erittäin rankkoja leikkauksia pienituloisille heidän toimeentuloonsa, on riski, että entistä useampi suomalainen valitsee siellä kaupassa jotakin sellaista private label -halpismerkkiä, jossa ei ole kotimaista ruokaa, vaan se on tuontitavaraa. On kuitenkin hätkähdyttävää, että vaikka 20 prosenttia on noussut ruuan hinta suurin piirtein meillä kaupoissa, niin siitä ei ole tuottajalle tullut samanlaista osuutta, vaan me näemme, miten tämä Suomen elintarvikemarkkina valitettavasti toimii, että ne rahat jäävät sinne välikäteen. Puhemies! Keskustan mielestä erittäin tehokas tapa parantaa kannattavuutta olisi se, että maatalouden tuotantorakennuksilta poistettaisiin kiinteistövero. Se lisäisi kilpailukykyä erityisesti investoivilla ja investoineilla tiloilla, päätoimisilla viljelijöillä, nuoremmilla viljelijöillä. Olenkin hämmentynyt siitä, että erittäin suuri joukko nykyisten hallituspuolueitten kansanedustajia jätti aloitteen. Tekin olitte siinä, arvoisa ministeri, mukana. Siinä oli ministeri Lulu Ranne mukana, Peter Östman. Moni muukin nykyinen hallituspuolueen edustaja oli vaatimassa kiinteistöveron poistamista maataloudelta, mutta nyt sitä ei viedä ollenkaan eteenpäin. Puhemies! Lisäksi haluan ottaa sen asian esille, että kilpailulaissa päivittäistavarakauppaa koskeville pykälille ei ole tehty yhtään mitään. Kaksi kokoomuslaista ministeriä, niin ministeri Satonen kuin ministeri Marttinen, ovat pitäneet sitä pinon alimmaisena. Ei ole ollut kokoomuksella aitoa halua tarkastella kaupan määräävässä markkina-asemassa olevien toimijoiden toimintaa. Puhemies! Loppuun totean sen, että tämä nykyinen, Orpon hallitus on yksi Suomen historian keskittävimpiä hallituksia. Maatalous ei voi kannattaa ja maataloudella ei ole tulevaisuutta, jos maaseudulla ei ole tulevaisuutta. Te olette päästäneet tiet erittäin heikkoon kuntoon, yksityisteiden avustukset on poistettu lähes kokonaan, ja valtio on vetäytynyt maaseudulta käytännössä pois. Ministeri Essayah, tekin olette muun muassa Maanmittauslaitoksen toimipisteitä lakkauttaneet. [Puhemies koputtaa] Poliisiasemia lakkautetaan. Ajokorttia ei pysty suorittamaan enää kuin maakuntakeskuksessa. Emme me saa tulevaisuuden viljelijöitä, jos maaseudun yleinen tilanne ajetaan tällaiseksi kuin miten tämä Orpon hallitus on toiminut.

Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen nyt kyllä kovasti ministeri Essayahin puheita. Te nyt tuossa innossanne ja ylpeydessänne puhutte itsenne pussiin. Onko nyt kriisiä vai eikö ole kriisiä? Äsken te ilmoititte, että 140 miljoonaa tulee tukea, niin kuin me olemme vaatineet, mutta aiemmin ja sivulauseessa sanoitte, että kaikki on hyvin ja kaikki asiat on hoidettu. Ihmettelen myöskin, miksi, arvoisa maa- ja metsätalousministeri, te ette usko Luonnonvarakeskuksen ja MTK:n lukuihin ja niihin lukuihin, joita maa- ja metsätalousvaliokunnassa käytetään. Te ilmeisesti kiistätte ne luvut siitä, että Suomessa maatalous ei ole kannattavaa. Voin kyllä sanoa teille, arvoisa ministeri Essayah, että tuolla tiloilla kyllä tiedetään, mikä on tilanne teidän ylpeistä ja kovista puheistanne huolimatta. Rouva puhemies! Voin sanoa edustaja Simulalle, että kyllä, keskustan välikysymys on hätähuuto. [Jenna Simula: Keskustan hätähuuto!] Se on hätähuuto suomalaisen maatalouden ja ruokaturvan puolesta, jolleka perussuomalaiset eivät ole tehneet yhtään mitään. Miksi, Mäkelä, Simula, te ette edistä kiinteistöveron poistamista tuotantorakennuksilta, mistä olette tehneet aloitteita? [Jenna Simula: Te neuvottelitte sen määräaikaiseksi!] Kaiken huippu on se, että perussuomalainen huoltovarmuudesta vastaava ministeri Sakari Puisto, joka juuri poistui, [Puhemies koputtaa] antaa ostaa ulkomaista viljaa varmuusvarastoihin. Perussuomalaisen ministerin vastuuvuorolla hankitaan ulkomaista viljaa meidän Huoltovarmuuskeskuksen varastoihin. [Juha Mäenpää: Kukahan ne säännöt on rakentanut? Kepu on ne rakentanut! — Jenna Simula: Keskustan säännöt!]

Arvoisa herra puhemies! Aina toisinaan keskustellaan siitä, mikä merkitys näillä välikysymyksillä on ja onko niistä mitään hyötyä, ja täytyy sanoa, että tämä päivä on osoittanut sen, että kyllä oppositiostakin voi vaikuttaa. Tämä on todennäköisesti historiallinen tilanne, että keskustan välikysymyksen takia hallitus oli pakotettu nyt auttamaan Iranin sodan aiheuttamasta kustannuskriisistä viljelijöitä. Onko se sillä tavalla, arvoisa puhemies, että keskustan pelko on viisauden alku? [Naurua] Ehkäpä näin. Herra puhemies! Erittäin vaikuttava keino parantaa maatalouden kannattavuutta ja auttaa juuri investoineita tiloja, päätoimisia viljelijöitä ja nuorempia viljelijöitä olisi poistaa Ruotsin tapaan maatalouden tuotantorakennuksilta kiinteistövero. Siteeraan nyt Sari Essayahia neljän vuoden takaa: ”Tuotantorakennukset on vapautettava kiinteistöverosta kokonaan, kuten Ruotsissa.” Arvoisa valtiovarainministeri, veroasioista vastaava Riikka Purra, teidän kansanedustajanne Juha Mäenpää teki lakialoitteen 54/2021 kiinteistöveron poistamisesta maatiloilta. [Puhemies koputtaa] Sen ovat allekirjoittaneet muun muassa Jani Mäkelä, Sari Essayah, Ritva Elomaa, Mauri Peltokangas ja Jenna Simula. Miksi, Riikka Purra, te ette edistä maatalouden kiinteistöverotuksen keventämistä?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tuossa äsken meidän ryhmämme varapuheenjohtaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, meidän maatalousosaaja edustaja Viljanen totesi, niin keskusta tukee erittäin voimakkaasti tätä ratkaisua, ja tästä voi kiittää hallitusta. Tämähän on sellainen tukimekanismi, jota on käytetty aiemminkin. Tämä on puutteistaan huolimatta kuitenkin hallinnollisesti varsin kevyt ja yksinkertainen tapa auttaa maatiloja kustannuskriiseissä. Myös viime kaudella tätä käytettiin, silloin kun nämä asiat olivat meidän vastuullamme ja kun alkoi Ukrainan sota, Venäjän hyökkäys. Rouva puhemies! Tämä on hyvä asia. Mutta sitten jos katsotaan näitä rakenteellisia asioita, niin tämähän on aina sellainen jatkuva keskustelu, että milloinka päästään maataloudessa jatkuvista kriiseistä ja jatkuvista kriisituista siihen, että oikeasti se ruuan tuottaminen suomalaisille ja meidän pitäminen leivässä, maidossa, lihassa ynnä muussa olisi kannattavaa yritystoimintaa — milloin siihen päästäisiin? Yksi sellainen systeeminen järjestelmämuutos, joka toisi aidosti kilpailukykyä ja kannattavuutta suomalaisille tiloille ja erityisesti niille tiloille, jotka ovat investoineet, investoivat, kehittävät tilojaan ja ovat päätoimisia viljelijöitä, maatalousyrittäjiä, olisi se, että me pääsisimme eroon maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverosta. Ruotsissahan ei ole maatalouden tuotantorakennuksilla kiinteistöveroa, ja luulen, että kaikki tässä salissakaan eivät tiedä sitä, että itse asiassa monissa kunnissa suurimpia kiinteistöveron maksajia ovat itse asiassa maatilat. Ne ovat todella huikeita summia, puhutaan kymmenistätuhansista euroistakin, kun on uusia tuotantorakennuksia, isoja navettoja, isoja broilerihalleja ja vastaavia. Olen odotellut tässä entisenä maatalousministerinä koko kauden ajan, milloinka Orpon hallitus tälle asialle jotakin tekisi, eritoten sen takia, että tämä oli perussuomalaisilla erittäin voimakkaasti ennen vaaleja esillä. Muistelen, että vaikkapa edustaja Mäenpää taisi tästä ihan lakialoitteenkin tehdä viime kaudella. Olisi mukava kuulla tänään tai jossakin muussa istunnossa siitä, milloinka perussuomalaiset ja kokoomus ja muutenkin Orpon hallitus tekevät tälle isolle, rakenteelliselle, pysyvälle asialle jotakin. Vielä varmemmaksi vakuudeksi päätän, rouva puhemies, puheenvuoroni siihen, että mielestäni pitää löytää unionin kanssa yhdessä sellainen tapa, jolla me saadaan poistettua maatalouden tuotantorakennuksilta kiinteistövero Ruotsin tapaan, ja sillä tavalla juuri tuettua niitä laajentavia, nuorempia yrittäjiä ja annettua pysyvää helpotusta ja pysyvää kilpailukykyä meidän suomalaiselle maataloudellemme.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on käynyt ilmeisesti sillä tavalla, että vahinko on käynyt, [Perussuomalaisten ryhmästä: Vahinko kävi!] sillä ympäristöministeri Multala ei ole informoinut pääministeriä, sillä, herra pääministeri, teidän hallituksenne on tuonut tähän taloon esityksen, jolla tämä miljardiluokan, jättimäinen, tämän vaalikauden kallein asia on siirretty pois eduskunnan toimivallasta [Perussuomalaisten ryhmästä: Teidän esitys! — Vilhelm Junnila: Keskustan kätilöimä!] ympäristöministeriön toimivaltaan ja EU-komission toimivaltaan. Teidän hallitus, pääministeri Orpo, on tuonut tänne taloon esityksen, jota nyt runtataan ympäristövaliokunnassa läpi perussuomalaisten tuella, että ei tule eduskuntaan Suomen ennallistamissuunnitelmaa, suunnitelmaa, joka päättää Suomen peltojen tulevaisuudesta, [Juho Eerola: Suunnitelma, jonka te teitte!] Suomen metsien tulevaisuudesta, suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta, vesistöjen tulevaisuudesta. Meidän perustuslakimme sanoo, että ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista tulee säätää lailla, ja omaisuudensuojaa suojaa meidän perustuslakimme 15 §. Herra pääministeri, miksi teidän hallituksenne, kokoomusjohtoinen hallitus, haluaa viedä nämä asiat — omaisuudensuojan, Suomen maankäytön asioista päättämisen — komissiolle ja ympäristöministeriölle pois eduskunnasta?

Rouva puhemies! Totean ensin edustaja Vigeliukselle sen, että eivät nämä teidän toimenpiteenne näy pumppuhinnoissa eivätkä ne näy niillä maataloustuottajilla, jotka ostavat polttonesteitä tulevalle satokaudelle ja tulevalle kaudelle viljankuivausta varten. Lisäksi totean, Vigelius, sen, että meidän maatalous... Te hyvin sanoitte, että ”teidän maatalous”. Kyllä, se on meidän maatalous, me puolustamme maataloutta, toisin kuin perussuomalaiset. Sitten, arvoisa puhemies, haluan todeta edustaja Peltokankaan kiihkeään vuodatukseen, mitä viime vaalikaudella tehtiin ja mitä keskustalaiset ministerit tekivät maatalouden hyväksi: 330 miljoonan huoltovarmuuspaketti, valtava kriisipaketti, energiaveron palautukset tuplana, kiinteistöveron vuodelta 2022 keskustalainen valtiovarainministeri neuvotteli pois. Te teitte viime kaudella aloitteita maatalouden kiinteistöverosta, tuotantorakennusten kiinteistöverosta, mutta ette ole tehneet yhtään mitään sille asialle tällä vaalikaudella. Rouva puhemies! Perussuomalaisten maaseutu- ja maatalouspolitiikka on tyhjä paperi, ja ymmärrän, että se ärsyttää Peltokangasta, [Puhemies koputtaa] ja siksi hän käy näin kuumana. [Naurua — Välihuutoja]

Arvoisa rouva puhemies! Tilannehan on se, että ilmeisesti tällä hetkellä hallitus tekee omaa taloussuunnitelmaansa. On niin sanottu kehysriihi menossa, ja odotamme sieltä kuumeisesti tuloksia siitä, kuinka pitkälle venyy. Täällä perussuomalaiset ovat taas laittaneet oman kolmen vuoden tekemättömyytensä edellisten hallitusten piikkiin, [Mauri Peltokangas: Vastauspuheenvuoro, törkeää panettelua!] ja tosiasia on tällä hetkellä se, että ei ole tiedossa mitään toimia, millä erityisesti ruokaketjun, maatalouden ja suomalaisen logistiikan nousseita kustannuksia, polttoaine- ja lannoitekustannuksia aiotaan alentaa. Aiotteko te, perussuomalaiset, tehdä jotakin näille korkeille polttoaineiden hinnoille vai ette? [Pia Sillanpään välihuuto] Lisäksi, rouva puhemies, kysyisin edustaja Peltokankaalta, kun muistan ne teidän hienot lakananne silloin viime vaaleista, milloinka se turpeen käyttö lisääntyy ja milloin te teette turpeesta uusiutuvan, niin kuin te lupasitte viime vaaleissa. [Mauri Peltokangas: Nimi mainittu, vastauspuheenvuoro!] Huomautan vielä loppuun, rouva puhemies, että tämä Orpon hallitus, perussuomalaisten ikioma hallitus, on kiristänyt turpeen verotusta alle 10 megawatin voimalaitosten osalta. Milloin, Peltokangas, muuttuu turpeen asema paremmaksi?

Arvoisa herra puhemies! Me ollaan käyty täällä erittäin hyvä, laaja-alainen keskustelu siitä, minkälaista hätää tämä Iranin sota aiheuttaa suomalaisten arjessa. Suomalaiset työmatka-autoilijat ja raskas liikenne ovat hätää kärsimässä. Meidän maatalouden kannattavuus heikkenee entisestään. On uskomatonta, että hallitus eilen ilmoitti, että odotellaan ja katsellaan, mitä tässä tapahtuu. Saa nähdä, kuoleeko kurki ennen kuin suo sulaa — kuten vanha kansa sanoo — kun valtiovarainministeri Purra ja muut perussuomalaiset siellä miettivät, tulisiko autoilijoita auttaa vai ei. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Herra puhemies! Kyllähän tämä energiakriisi korostaa kotimaisen energian merkitystä. Me tarvitsemme Suomeen entistä enemmän kotimaista energiaa. Me emme voi olla loputtomiin amerikkalaisten, Lähi-idän maitten, venäläisten öljyn ja fossiilisten energianlähteitten varassa. [Vasemmalta: Juuri näin!] Meidän pitää lisätä Suomessa tuulivoimaa, aurinkovoimaa, puuenergiaa ja myöskin turvetta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on kiristänyt pienten lämpölaitosten turpeenkäytön verotusta. Viime kaudella keskusta alensi sitä. Nyt kysyn valtiovarainministeri Purralta: [Puhemies koputtaa] mitä hallitus tekee turpeen hyväksi, ja voisitteko poistaa veronkorotuksen turpeelta?

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, tällä vaalikaudella käytännössä valtion aluehallinto on poistettu täysin tai poistuu seutukaupungeista tai pienemmistä kunnista. Erityisesti 10 000—20 000 asukkaan kunnista lähtivät viimeisetkin valtionhallinnon toimipisteet. Oma kotikaupunkini Kauhava, vajaat 15 000 asukasta, on tyypillinen esimerkki. Kerrataanpa, mitä kaikkea Orpon hallitus on tällä kaudella Kauhavalta poistanut: Metsäkeskuksen toimipiste on lakkautettu, käräjäoikeuden istuntopaikka, oikeusapu ja velkaneuvonta, nyt sitten Traficom ja mahdollisuus suorittaa ajokortti. Nyt olette aloittaneet myöskin poliisilaitosten keskittämisen. Alajärvi Etelä-Pohjanmaalla on toinen esimerkki seutukaupungista, josta samantyyppisiä palveluita on poistettu, myös Maanmittauslaitoksen toimipiste. Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, olette myös puhunut voimakkaasti etätyötä vastaan, ettekä halua, että valtion virkamiehet ja työntekijät tekevät etätöitä maaseudulta. Kysynkin teiltä, pääministerin sijainen: Miksi hallitus keskittää ja miksi erityisesti perussuomalaiset ministerit ovat keskittäneet toimipisteitä? [Puhemies koputtaa] Laskin: 211 toimipistettä 240:stä [Puhemies koputtaa] perussuomalainen ministeri keskittää.

Arvoisa herra puhemies! Iranin sota ja koko tämä myrskyävä maailmantilanne korostavat sitä, että meidän kriisinkestävyyden pohja on oma elintarviketuotanto ja se, että meillä on kaikille suomalaisille tarjolla suomalaista ruokaa. Sen edellytyksenä on se, että viljelijät pärjäävät ja maatalous on kannattavaa. Tämä kriisi tulee johtamaan tuotantopanosten kallistumiseen, lannoitteitten ja polttoaineitten kallistumiseen ja osaltaan vaikeuttaa meidän maatalouden erittäin vaikeaa tilannetta. Herra puhemies! Suomessa päivittäistavarakauppa, ruokakauppa, on maailman kannattavinta. Jari Leppä, keskustalainen ministeri, sääti direktiivin pohjalta Suomen elintarvikemarkkinalain. Minun ministeriaikanani kiristettiin elintarvikemarkkinalakia, ja tiedän nyt, että te, arvoisa ministeri Sari Essayah, olette tehnyt paljon töitä sen eteen, että entisestään reiluutettaisiin Suomen ruokamarkkinaa ja loppuisi tämä niin sanottujen private labeleitten väärinkäyttö ja se, että kauppa pystyy sortamaan viljelijää. Nyt olemme lukeneet mediasta, että asia on jumissa hallituksessa. Kysynkin nyt teiltä, ministeri Essayah: Milloin elintarvikemarkkinalaki annetaan eduskunnalle? [Puhemies koputtaa] Ettehän anna periksi kokoomukselle, joka puolustaa aina kaupan suuretuja [Puhemies koputtaa] tunnetusti? [Mika Lintilä: Näinkö on? — Kokoomuksen ryhmästä: Höpsis!]